MAO:427/18

ASIAN TAUSTA

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 8.9.2017 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Kela Päätalon tilanmuutoksia koskevasta rakennusurakasta.

Kansaneläkelaitoksen hallinto- ja toimitilayksikkö on 10.10.2017 tekemällään päätöksellä sulkenut Rouvari Oy:n tarjouskilpailun ulkopuolelle ja 13.10.2017 tekemällään päätöksellä valinnut Inlook Sisustus Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ylittänyt julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 25 §:n mukaisen kansallisen kynnysarvon. Voittaneen tarjouksen hinta on ollut 1.198.000 euroa.

Markkinaoikeus on 6.11.2017 antamallaan päätöksellä numero 671/17 hylännyt Rouvari Oy:n vaatimuksen hankintayksikön 10.10.2017 ja 13.10.2017 tekemien päätösten täytäntöönpanon keskeyttämisestä väliaikaisesti.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 6.11.2017.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Rouvari Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 195.210 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.795 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksulla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Rouvari Oy:n tarjouksessaan esittämät referenssit ovat täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksen siitä, että tarjoajalla tulee olla viimeiseltä viideltä vuodelta vähintään kolme referenssiä laadultaan ja laajuudeltaan hankinnan kohteeseen verrattavissa olevista kunnostus- ja muutostöistä. Valittaja on ilmoittanut viimeiseltä viideltä vuodelta kahdeksan referenssiä, jotka ovat olleet tarjouspyynnössä vaadituin tavoin laadultaan ja laajuudeltaan hankinnan kohteeseen verrattavissa muun ohella seuraavilla tavoilla: 1) korjauslaajuudet neliömetreinä ovat olleet verrattavissa, 2) työnlaadut ovat olleet verrattavissa ja 3) työympäristöt ovat olleet verrattavissa. Lisäksi referenssikohteet ovat edellyttäneet kokemusta suojelu- ja museokohteista ja hankkeiden suuruusluokka on ollut vastaava. Hankintayksikkö ei ole hylkäyspäätöksessään perustellut millään tavoin sitä, miksi valittajan esittämät referenssit eivät laadultaan ja laajuudeltaan ole sen käsityksen mukaan vastanneet tarjouspyyntöä.

Vastine

Vaatimukset

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.484 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Yksikään valittajan tarjouksessaan ilmoittamista referensseistä ei ole vastannut tarjouspyynnön vaatimuksia.

Jotta referenssien vastaavuus olisi ollut arvioitavissa ja tarjoukset yhteismitallisia ja vertailukelpoisia, tarjouspyynnön liitteessä 2 "Urakoitsijan referenssit" on pyydetty tarjoajia yksilöimään referenssit seuraavasti: i) rakennuskohde, ii) urakan laajuus neliömetreinä, iii) urakan suoritusaika, iv) urakkasuorituksen tyyppi, v) urakan taloudellinen kokoluokka ja vi) urakan työn sisältö. Tarjouspyynnön liitteenä olevasta urakkaohjelmasta on käynyt ilmi, että hankinnassa on ollut kyse kokonaisurakasta ja tarjousta on pyydetty päätoteuttajilta pääurakoinnista. Rakennuskohteesta on todettu, että kyseessä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä, suojeltu toimistorakennus. Myös rakennuskohde ja tehtävät työt on kuvattu selkeästi. Hankittava urakka on ollut yhteispinta-alaltaan noin 1.350 neliömetriä, ja se on muodostunut kolmesta eri alueesta: monitilatoimisto, toimistotilat ja palvelupisteen ympäristön tilat.

Tarjouksessa ilmoitettavan referenssikohteen on käytännössä edellytetty olevan toimistorakennus, samankaltainen rakennus tai muutoin käyttötarkoituksensa perusteella riittävän läheisesti rinnastettavissa kyseiseen rakennustyyppiin. On selvää, että tarjouspyyntömateriaalin perusteella ja viimeistään rakennuspaikkaan tutustuttuaan rakennusalalla toimiva tarjoaja on ymmärtänyt tämän. Asuinrakennus ei ole rinnastettavissa hankittavan urakan rakennustyyppiin, sillä asuinrakennuksen käyttötarkoitus, käyttäjäryhmä, tilajärjestelyt, rakennustekniset järjestelmät ja yksityiskohdat poikkeavat merkittävällä tavalla toimistorakennuksesta. Toimistorakennukset ovat rakennustyypiltään huomattavasti haastavampia esimerkiksi monimuotoisempien taloteknisten järjestelmien, kuten rakennusautomaatio, turvatekniikka ja sähköjärjestelmät, johdosta. Myös muutostyön työmaatoteutus ja siihen liittyvät järjestelyt poikkeavat siitä, mitä toimistorakennuksen kohdalla edellytetään.

Valittajan ilmoittamat referenssit ovat täyttäneet ainoastaan suoritusaikaa, eli viimeiseltä viideltä vuodelta, ja urakkasuorituksen tyyppiä, eli pääurakointi, koskevat vaatimukset. Valittajan referenssikohteet ja niiden vastaamattomuus on ollut seuraava:

1) Asukaspuisto ja nuorisotila, 550 neliömetriä: Referenssi ei ole vastannut urakan laajuutta koskevaa vaatimusta.
2) Koulun liikuntasali, puku- ja pesutilat, 550 neliömetriä: Referenssi ei ole vastannut hankinnan kohdetta, eli toimistorakennus tai siihen rinnastettava, ja laajuutta koskevaa vaatimusta.
3) Päiväkoti, 0.36 miljoonaa euroa / ylä- ja välipohjien peruskorjaus: Referenssi ei ole vastannut urakan taloudellista kokoluokkaa ja urakan työn sisältöä, eli peruskorjaus/tilamuutos, koskevaa vaatimusta.
4) Koulu ja päiväkoti, 400 neliömetriä / 0.2 miljoonaa euroa: Referenssi ei ole vastannut urakan laajuutta ja taloudellista kokoluokkaa koskevaa vaatimusta.
5) Asuntorakennus: Referenssi ei ole vastannut hankinnan kohdetta koskevaa vaatimusta.
6) Päiväkoti ja kerhotila, 400 neliömetriä / 0.35 miljoonaa euroa: Referenssi ei ole vastannut urakan laajuutta ja taloudellista kokoluokkaa koskevaa vaatimusta.
7) Asuntorakennus, 0.4 miljoonaa euroa: Referenssi ei ole vastannut hankinnan kohdetta ja taloudellista kokoluokkaa koskevaa vaatimusta.
8) Asuntorakennus, 0.5 miljoonaa euroa: Referenssi ei ole vastannut hankinnan kohdetta ja taloudellista kokoluokkaa koskevaa vaatimusta.

Hankintayksikön hylkäyspäätöksen perustelut on esitetty hankintasäännösten edellyttämällä, hankinnan luonteeseen nähden riittävän kuvaavalla tasolla. Hankintayksikkö on hylkäyspäätöksessään todennut, että yhtenä tarjoajalle asetettuna vaatimuksena on ollut, että tarjoajalla on viimeiseltä viideltä vuodelta vähintään kolme referenssiä laadultaan ja laajuudeltaan hankinnan kohteeseen verrattavissa olevista kunnostus- ja muutostöistä, ja että yksikään valittajan ilmoittamista referensseistä ei ole vastannut laajuudeltaan ja laadultaan hankinnan kohteena olevaa urakkaa. Tämä on käynyt selvästi ilmi, kun urakkaohjelman sisältöä ja tarjouspyynnön liitteessä pyydettäväksi ilmoitettuja kohtia on verrattu valittajan tarjoukseen ja referenssitietoihin. Tällaisessa tilanteessa on riittänyt hylkäyspäätöksessä käytetty kuvaus, jolla hankintayksikkö on todennut hylkäysperustelun koskevan kaikkia tarjoajan tarjouksessa ilmoitettuja referenssikohteita niitä ja niiden kohtia erittelemättä. Käytetty perustelutapa on ollut hankintasäännösten mukainen ja säästänyt hankintayksikön hallinnollista työtä. Alalla toimivana tarjoajana, joka on tarjouspyyntömateriaalin lisäksi tutustunut myös urakkakohteeseen, valittaja on ymmärtänyt hylkäyspäätöksestä sen referenssien hylkäämisen perusteet ja pystynyt sen perusteella asianmukaisesti arvioimaan hankintapäätöksen oikeellisuutta ja omaa valitustarvettaan. Hankintayksikkö on arvioinut saamiensa tarjousten referenssit yhdenmukaisesti.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole viitattu toimistotiloihin. Valittajan ilmoittamat referenssikohteet ovat olleet toimistotiloja haastavampia toteuttaa. Lisäksi hankintayksikkö on toisessa, Kela Kampin seitsemännen kerroksen toimistotilojen tilamuutoksia koskevassa hankinnassaan hyväksynyt valittajan mukaan tarjousvertailuun, vaikka myös kyseisessä hankinnassa on edellytetty laadultaan ja laajuudeltaan hankintaa vastaavia referenssejä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä seikalla, että valittajan mukaan sen referenssikohteiksi ilmoittamat kohteet ovat olleet toteutuksen osalta haastavampia kuin toimistotilat, ei ole esillä olevassa asiassa merkitystä.

Hankintayksikön markkinaoikeudelle jättämästä asiantuntijalausunnosta ilmenevin tavoin hankinnan kohteena olleen toimistorakennuksen korjausurakka on eronnut valittajan asunrakennusta koskevista referensseistä useiden olennaisten seikkojen vuoksi sekä teknisesti että toteuttamisen osalta. Myös rakennuslainsäädännössä on huomioitu huoneistojen käyttötarkoitusten eroavuudet. Suomen rakentamismääräyskokoelman rakennusmääräykset ja ohjeet poikkeavat toisistaan tietyiltä osin huoneiston käyttötarkoituksesta riippuen, eli määräykset ovat osittain erilaisia asuin- ja toimistohuoneistojen osalta.

Se, että hankintayksikön olisi tullut sulkea valittaja myös Kelan Kampin toimiston urakkahankinnassa tarjousvertailun ulkopuolelle, ei tarkoita sitä, että hankintayksikön olisi tullut esillä olevassa Kelan Päätalon urakkahankinnassa ottaa valittaja mukaan tarjousvertailuun.

Valittajalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Asiassa ei ole erityisiä syitä, joiden perusteella hyvitysmaksun määrä voisi joka tapauksessakaan ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö voinut sulkea valittajan tarjouskilpailun ulkopuolelle puuteellisten referenssien vuoksi ja onko hankintayksikkö perustellut poissulkemispäätöksensä riittävällä tarkkuudella.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä mainitun lain 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnoissa, joiden kohteena on kokoonpano- tai asennustoimia edellyttäviä tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita, ehdokkaiden ja tarjoajien ammatillinen pätevyys palvelujen suorittamiseksi tai asennustoimien taikka rakennusurakan toteuttamiseksi voidaan arvioida ammattitaidon, kokemuksen ja luotettavuuden perusteella.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Pykälää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen perustelujen tulee olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Tarjouspyyntö

Tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan kuvaus" mukaan rakennuskohteena oleva Kela Päätalo on kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennuskohde ja saneerauksen toteutuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota toteutuksen laatuun ja kiinteistön suojeluun. Tarjouspyynnön mukaan tämä edellyttää urakoitsijalta vankkaa kokemusta ja ammattitaitoa, erityisesti työmaan johtotehtävissä toimivilta henkilöiltä.

Tarjouspyynnön kyseisessä kohdassa rakennuspaikan on todettu muodostuvan seuraavista kolmesta eri alueesta:

"1) 5.krs:n monitilatoimisto
- Vanhat huonekonttoritilat saneerataan nykyaikaiseksi monitilatoimistoksi.
- Alue sijaitsee rakennuksen 1-lohkolla, viidennessä kerroksessa.
- Alueen pinta-ala on noin 500 m2.

2) 5.krs:n toimistotilat
- Vanhoihin edustaviin huonetoimistotiloihin toteutetaan tilamuutoksia ja saneeraus. Tilat ovat merkittäviä rakennuksen suojelun näkökulmasta.
- Alue sijaitsee rakennuksen 3-lohkolla, viidennessä kerroksessa.
- Alueen pinta-ala on noin 450 m2.

3) 1.krs:n palvelupisteen ympäristön tilat
- Tiloissa toteutetaan muutostöitä ja peruskorjausta.
- Alue sijaitsee rakennuksen 2-lohkolla, ensimmäisessä kerroksessa.
- Alueen pinta-ala on noin 400 m2."

Edelleen tarjouspyynnön kyseisen kohdan mukaan hankkeessa toteutetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaiset rakennus-, LVIAJ- ja sähkötekniset työt. Hankkeen toteutus käsittää muun ohella purkua sekä uusien rakenteiden, pinnoitteiden ja taloteknisten järjestelmien toteuttamista. Urakkamuotona on kokonaisurakka, ja rakennusurakoitsija toimii pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana.

Tarjouspyynnön kohdan "Soveltuvuusvaatimukset" taulukon alakohdassa "Referenssit" on ilmoitettu vähimmäisvaatimuksena seuraavaa:

"Tarjoajalla on viimeiseltä viideltä (5) vuodelta vähintään kolme (3) referenssiä laadultaan ja laajuudeltaan hankinnan kohteeseen verrattavissa olevista kunnostus- ja muutostöistä".

Mainitun kohdan mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa referenssien tiedot liitteellä 2 "Urakoitsijan referenssit" ja liittää lomake tarjoukseen. Lomakkeen mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa referensseistään seuraavat tiedot: Rakennuskohteen nimi ja osoite, urakan laajuus neliömetreinä, rakennuttaja, urakan suoritusaika, urakkasuorituksen tyyppi, eli pääurakka, sivu-urakka, aliurakka tai muu urakka, urakan taloudellinen kokoluokka euroissa ja urakan työn sisällön kuvaus.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta sellaiset tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia soveltuvuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia.

Tarjouskilpailumenettelyssä saatuja tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Valittaja on ilmoittanut tarjouksensa liitteenä olleessa referenssilomakkeessa kahdeksan kohdetta, joista kaikki ovat olleet pääurakoita. Vanhimpien kohteiden suoritusajaksi on ilmoitettu 09/2012–06/2012 ja 01/2012–10/2012. Kohteista kolme on ollut asuinrakennuksia ja viisi kouluja, päiväkoteja taikka nuoriso- tai kerhotiloja. Kohteista viisi on ollut kooltaan 400–800 neliömetriä. Kolme vähintään 1.000 neliömetrin kohdetta ovat koskeneet joko huoneistoremontteja tai asuinrakennusten porrashuoneiden ja yleisten tilojen peruskorjausta. Kyseisten urakoiden taloudelliseksi arvoksi on ilmoitettu 0,9 miljoonaa euroa, 0,5 miljoonaa euroa ja 0,4 miljoonaa euroa.

Ottaen huomioon, että hankinnan kohteena on tarjouspyynnöstä selvästi ilmenevin tavoin ollut yhteensä noin 1.350 neliömetrin suuruiset toimistotilat kulttuurihistoriallisesti merkittävässä rakennuksessa, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa katsoessaan, etteivät valittajan referenssit ole täyttäneet tarjouspyynnössä esitettyjä selvänä pidettäviä vaatimuksia. Asiassa ei ole tullut ilmi myöskään sellaista, minkä perusteella hankintayksikön menettelyn olisi katsottava olleen syrjivää tai epätasapuolista taikka suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista.

Muutoksenhaun kohteena olevassa poissulkemispäätöksessään hankintayksikkö on viitannut tarjouspyynnössä esitettyyn referenssivaatimukseen ja perustellut valittajan sulkemista tarjouskilpailun ulkopuolelle seuraavasti:

"Rouvari Oy on ilmoittanut tarjouksessaan kahdeksan (8) referenssiä viimeiseltä viideltä vuodelta. Yksi ilmoitettu referenssi on yli viiden vuoden takaa. Mikään ilmoitetuista referensseistä ei vastaa laajuudeltaan eikä laadultaan hankinnan kohteena olevaa urakkaa, jolloin Rouvari Oy:llä ei ole vaadittua kolmea referenssiä laadultaan ja laajuudeltaan hankinnan kohteeseen verrattavissa olevista kunnostus- ja muutostöistä.

Kela katsoo, että Rouvari Oy:n referenssit eivät täytä tarjoajan referensseille asetettuja vaatimuksia, joten se ei täytä kaikkia tarjoajalle asetettuja vaatimuksia. Tällä perusteella Rouvari Oy suljetaan tarjouskilpailusta."

Päätöksestä on ilmennyt, että hankintayksikkö on katsonut kaikki valittajan referenssit tarjouspyynnössä esitetyn referenssivaatimuksen vastaisiksi. Hankintapäätöksestä on ilmennyt, että yhden referenssin on katsottu olevan yli viiden vuoden takaa ja minkään referenssin ei ole katsottu vastaavan laadultaan ja laajuudeltaan hankinnan kohteena olevaa urakkaa.

Vaikka hankintapäätöksessä ei ole erikseen yksilöity, miksi valittajan referenssit eivät ole hankintayksikön käsityksen mukaan vastanneet laadultaan ja laajuudeltaan hankinnan kohteena olevaa urakkaa, markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätöksestä on riittävällä tavalla käynyt ilmi, millä perusteilla hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailun ulkopuolelle. Valittaja on kyseisen päätöksen perusteella voinut arvioida hankintamenettelyn oikeellisuutta ja tehdä valituksensa markkinaoikeudelle. Hankintayksikön ei ole siten katsottava tältäkään osin menetelleen hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Rouvari Oy:n korvaamaan Kansaneläkelaitoksen oikeudenkäyntikulut 3.484 eurolla viivästyskorkoineen.

Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Riikka Pirttisalo ja Mirva Näsi.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.