Asian tausta

Liikenne- ja viestintävirasto on ilmoittanut 26.4.2021 julkaistulla ja 30.4.2021 korjatulla EU-hankintailmoituksella nopeutetulla avoimella menettelyllä toteutettavasta julkiseen palveluvelvoitteeseen perustuvasta ja meriliikenteen tukemista yhteysvälillä Helsinki–Tallinna koskevasta palveluhankinnasta yhden kuukauden ajalle ja lisäksi mahdolliselle optiokaudelle enintään 31.5.2022 saakka.

Liikenne- ja viestintävirasto on 25.5.2021 tekemällään hankintapäätöksellä dnro TRAFICOM/171984/02.03.01/2021 valinnut meriliikenteen harjoittajiksi Tallink Grupp Aktsiaseltsin ja Eckerö Line Ab Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on Liikenne- ja viestintäviraston ilmoituksen mukaan ylittänyt palveluhankintoja koskevan hankintasäännösten mukaisen EU-kynnysarvon.

Markkinaoikeus on 15.6.2021 antamallaan välipäätöksellä numero H109/2021 hylännyt Liikenne- ja viestintäviraston vaatimuksen siitä, että markkinaoikeus sallii käsiteltävänä olevan asian hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Asiassa esitetyn mukaan Liikenne- ja viestintävirasto ei ole tehnyt tarjouskilpailun voittaneiden kanssa hankintasopimusta.

Liikenne- ja viestintävirasto on 2.6.2021, 9.6.2021, 30.6.2021, 16.9.2021, 28.9.2021, 29.9.2021, 30.9.2021, 29.10.2021, 29.11.2021, 22.12.2021 ja 1.2.2022 tekemillään valtionavustuspäätöksillä asettanut valituksenalaisella hankintapäätöksellä valituille tarjoajille julkiset palveluvelvoitteet edellä mainitulle yhteysvälille eri aikaväleille ajanjaksoilla 9.6.2021–15.8.2021 ja 16.9.2021–13.2.2022 sekä myöntänyt valtionavustukset julkisen palveluvelvoitteen mukaisesta liikennöinnistä valtionavustuslain ja meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen perusteella.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Finnlines Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Liikenne- ja viestintävirastoa tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi Finnlines Oyj on vaatinut, että siinä tapauksessa että sen pääasiavaatimukset hyväksytään markkinaoikeus määrää Liikenne- ja viestintäviraston hankinnan väliaikaisjärjestelyt keskeytettäväksi. Finnlines Oyj on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Kysymyksessä oleva tarjouspyyntö on sisältänyt kilpailua rajoittavia, suhteellisuusperiaatteen vastaisia sekä syrjiviä vaatimuksia. Ainoastaan reitillä jo liikennöivät matkustajaliikennettä harjoittavat varustamot ovat voineet täyttää tarjouspyynnön vaatimukset.

Tarjouspyynnössä on asetettu vaatimuksia, jotka eivät ole olleet välttämättömiä meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen tarkoittamalla tavalla riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole hyödyntänyt satamien vaihtoehtoisuutta. Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus, jonka mukaan Vuosaaren satamasta liikennöinti Helsingin ja Tallinnan välillä ei ole ollut sallittua, on ollut valittajaa syrjivä. Vuosaaren satama olisi ollut riittävä palvelemaan myös matkustajaliikenteen tarpeita. Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut yhteysvälit erikseen yhteysvälejä jo operoineiden varustamoiden satamavaatimuksilla. Satamien infrastruktuuri on rakennettu reittiä jo aktiivisesti liikennöivien varustamoiden tarpeiden näkökulmasta.

Aluksille asetetut lähtö- ja saapumisaikatauluja sekä vuorotiheyttä koskevat vaatimukset eivät olisi olleet niin suhteettomia, jos Liikenne- ja viestintävirasto olisi mahdollistanut vaihtoehtoisten satamien käytön. Satamavaatimuksissa ei ole myöskään otettu huomioon sitä, että alukselle sopivan laituriajan yhteensovittaminen vaatii pitkäaikaista suunnittelua eikä sopivan laituriajan löytäminen ole välttämättä ollut mahdollista asetetuissa aikatauluraameissa.

Tarjouspyynnössä asetetut kapasiteettivaatimukset ovat olleet suhteettomia julkisen palveluvelvoitteen kannalta. Koska julkisella palveluvelvoitteella on ollut tarkoitus turvata vain välttämätön liikennöinti, kapasiteettivaatimuksen mitoittamisessa olisi tullut ottaa huomioon odotettu matkustus- ja rahtitarve.

Tarjouspyynnössä asetetut kapasiteettivaatimukset 800 matkustajalle ja 600 kaistametrille eivät ole olleet perusteltuja ottaen huomioon yhteysvälillä aiemmin toteutunut vähäisempi liikenne. Liikenne- ja viestintävirasto on pyytänyt tarjoajia toimittamaan tarjoustensa liitteenä kustannuslaskelman 80 matkustajalle ja 400 kaistametrille, mikä osoittaa, että Liikenne- ja viestintävirasto on ennakoinut todellisen kapasiteettitarpeen tarjouspyynnössä mainittua alemmaksi. Välttämättömän tason ylittävä kapasiteetti on merkinnyt sitä, että reittiä olisi voitu liikennöidä markkinaehtoisesti, joten tuki on vääristänyt kilpailua.

Edelleen tarjouspyynnössä asetettu vaatimus siitä, että liikennöinti on tullut aloittaa viiden vuorokauden kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta, on ollut syrjivä ja suhteeton. Ainoastaan nykyiset liikennöitsijät ovat voineet täyttää vaatimuksen.

Vastine

Vaatimukset

Liikenne- ja viestintävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 787.50 eurolla ja asianosaiskulut 927,50 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perustelut

Liikenne- ja viestintävirasto on järjestänyt kysymyksessä olevan tarjouskilpailun täyttääkseen EU-oikeuden asettamat vaatimukset julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle.

Julkisen palveluvelvoitteen tarpeen arvioimista koskevien väitteiden arviointi ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan, koska tarve arvioidaan muun kuin hankintalainsäädännön perusteella.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön vaatimuksia asettaessaan. Vaatimukset on asetettu kilpailua rajoittamattomasti, suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja syrjimättömästi. Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut laaja harkintavalta sen suhteen, miten se on määritellyt hankinnan kohteen, eikä sen ole tarvinnut sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole asettanut samanlaisilla resursseilla olevia laivanvarustajia eri asemaan ja tarjouspyynnössä asetetuissa vaatimuksissa on käytetty ainoastaan todelliseen hankinnan tarpeeseen liittyviä tekijöitä. Kilpailun lisäämisen mahdollisuudet ovat olleet rajalliset kilpailutetun kaltaiselle lyhyelle hankinta-ajalle ottaen lisäksi huomioon kilpailutetun yhteysvälin erityispiirteet sekä se, että hankinnan kohteena olevalla yhteysvälillä ei ole ollut säännöllisessä matkustaja- ja rahtiliikenteessä suurta määrää laivanvarustajia. Liikenne- ja viestintävirasto on pyrkinyt lisäämään kilpailua asettamalla tarjouspyynnössä joustomahdollisuuksia niiltä osin kuin se on mahdollista.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt syrjivästi asettaessaan tarjouspyynnössä vaatimukset tiettyjen satamien käytöstä. Tarjouspyynnössä asetetut satamat ovat palvelleet tarkoituksenmukaisella tavalla välttämättömiä matkustaja- ja tavaravirtoja. Liikenneyhteydet ovat vakiintuneet tietyille reiteille ja yhteysvälien korvaavuus on ollut rajattua. Kilpailutuksessa on tarjottu vaihtoehtoja kolmen eri Helsingin keskustan sataman välillä. Kilpailutus on tähdännyt erityisesti Suomen ja Viron matkustajayhteyksien turvaamiseen, minkä vuoksi riittävä vuorotiheys on avainasemassa tällä yhteysvälillä. Myös kuljetettavan tavaran luonne on osaltaan edellyttänyt tiettyä vuorotiheyttä. Vuosaaren sataman käyttäminen on rajattu pois ottaen muun ohella huomioon, että se ei palvele jalkaisin kulkevaa matkustajaliikennettä eikä siellä ole ollut kapasiteettia edellytetylle 800 matkustajalle.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole myöskään menetellyt virheellisesti asettaessaan tarjouspyynnössä yhteysvälin aluksia koskevat kapasiteettivaatimukset. Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut laaja harkintavalta kapasiteettia koskevan vaatimuksen osalta. Kapasiteettivaatimukset ovat perustuneet aiemmin toteutuneisiin liikennemääriin ja oletettavaa on ollut, että matkustajamäärissä on ollut tiedossa vaihtelua. Tarkoituksena on ollut huoltovarmuuden lisäksi turvata riittävät liikenneyhteydet sekä teollisuuden ja ulkomaankaupan tarpeet.

Myöskään tarjouspyynnössä asetettu vaatimus liikennöinnin aloittamisesta ei ole ollut kohtuuton ottaen huomioon hankinnan lyhyt kesto. Liikennöinnin aloittamisajankohdan kohtuullisuutta arvioitaessa tulee lisäksi ottaa huomioon, että tarjoajalla on tosiasiallisesti ollut mahdollisuus varautua aluksen siirtämiseen kilpailutetulle yhteysvälille myös hankintasäännösten mukaisen 14 päivän odotusajan.

Kuultavien lausunnot

Tallink Grupp Aktsiaselts on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Liikenne- ja viestintävirastoa jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korjaamaan virheellisen menettelynsä. Tallink Grupp Aktsiaselts on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Liikenne- ja viestintäviraston tekemät valtionavustuspäätökset, joilla hankinta on järjestetty väliaikaisesti. Lisäksi Tallink Grupp Aktsiaselts on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.647,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankinnan väliaikainen järjestäminen on hankintasäännösten vastaista tilanteessa, jossa julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole perusteita. Tällaisen velvoitteen asettamiselle ei ole ollut perusteita, koska riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta riittävä liikennöinti samaa yhteysväliä koskevan hankinnan ajan marraskuusta 2020 toukokuuhun 2021 olisi voitu järjestää markkinaehtoisesti ilman valtiontukea, eikä kysymyksessä olevalla yhteysvälillä siten ole markkinapuutetta. Asiassa ei siten ole aiemmin eikä edelleenkään ollut tarvetta hankinnan väliaikaiselle järjestelylle.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole tiedustellut varustamoilta niiden aikomuksesta lopettaa liikennöinti ilman myönnettävää tukea eikä yksikään varustamo ole lopettanut liikennöintiä ennen julkisen palveluvelvoitteen asettamista. Tallink Grupp Akstiaseltsin aikomuksena on ollut jatkaa liikennöintiä niin kauan kunhan rahtiliikennettä ei ole merkittävästi rajoitettu. Helsinki–Tallinna yhteysvälin kysyntää on ollut mahdollista tyydyttää muiden yhteysvälien liikenteellä. Liikenne- ja viestintävirasto ei ole määrittänyt mikä on se kapasiteetin taso, joka yhteysvälillä on ollut tarpeen turvata julkisen palveluvelvoitteen asettamisella.

Eckerö Line Ab Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.965 eurolla viivästyskorkoineen.

Finnlines Oyj:n valitus on ollut perusteeton. Tarjouskilpailussa asetetut vaatimukset eivät ole olleet syrjiviä, kohtuuttomia, kilpailua rajoittavia eivätkä suhteellisuusperiaatteen vastaisia.

Markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia Liikenne- ja viestintäviraston meriliikenteen tukemisesta annetun asetuksen nojalla tekemää julkisen palveluvelvoitteen välttämättömyysarviointia.

Tarjouspyynnössä asetetut satamavaatimukset eivät ole olleet syrjiviä. Satamien valikoitumisen perusteena on ollut hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä ja hyvät matkustajapalvelut terminaaleissa.

Matkustaja- ja kaistametrikapasiteettia koskevat vaatimukset ovat perustuneet aiemmin toteutuneisiin liikenne- ja lastimääriin. Kapasiteetin on tullut olla riittävä, jotta Liikenne- ja viestintävirasto on voinut varautua vaihteluihin kysynnässä koronapandemian aikana. Kapasiteettivaatimuksia asettaessa on pyritty ottamaan huomioon mahdollisuus säilyttää turvavälit koronapandemian edellyttämällä tavalla.

Vaatimus liikennöinnin aloittamisesta viiden vuorokauden kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta ei ole ollut syrjivä. Tarjouskilpailun olosuhteet on asetettu poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Vastaselitys

Finnlines Oyj on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset eivät ole olleet välttämättömiä riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden tai Suomen ulkomaankaupan kannalta eivätkä ne ole perustuneet hankintasäännösten mukaisesti hankintayksikölle kuuluvaan harkintavaltaan. Kysymys on ollut poikkeuksellista hankinnasta, jolloin hankintayksikön olisi tullut hyödyntää kilpailumahdollisuudet laajasti.

Liikenne- ja viestintävirasto olisi voinut mahdollistaa kilpailun syntymisen sallimalla satamien vaihtoehtoisuuden, jolloin myös aikatauluraamien täyttämisen suhteettomat vaikeudet olisi voitu välttää. Liikenne- ja viestintävirasto ei ole osoittanut, minkä vuoksi sen asettamat satamavaatimukset ovat olleet välttämättömiä. Liikenne- ja viestintävirasto on käytännössä mahdollistanut satamavaatimuksista ja aikatauluraameista poikkeamisen.

Liikenne- ja viestintävirasto on asettanut tarjouspyynnössään palvelussa käytettävään kalustoon kohdistuvia vähimmäiskapasiteettivaatimuksia, jotka ovat ylittäneet sen osuuden, josta on ollut tarkoitus maksaa valtionavustusta. Tästä syystä julkisen palveluvelvoitteen myötä myönnetyllä tuella on käytännössä vääristetty kilpailua. Kapasiteettivaatimukset ovat olleet perusteettomia sen vuoksi, että hankinnassa on ollut kysymys yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta välttämättömien kuljetuspalveluiden turvaamisesta eikä kysynnän kasvuun varautumisesta.

Vaatimus liikennöinnin aloittamisesta viiden vuorokauden sisällä julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut suhteeton ja tarkoittanut sitä, että ainoastaan yhteysväliä jo operoinut tarjoaja on voinut täyttää edellytyksen. Liikennöinnin aloittaminen uudella reitillä on aikaa vievää ja aiheuttaa kustannuksia. Liikennöinnin aloittamista koskeva vaatimus ei välttämättä olisi ollut syrjivä, jos tarjouspyynnössä olisi mahdollistettu liikennöinti vaihtoehtoisiin satamiin.

Muut kirjelmät

Eckerö Line Ab Oy on 8.7.2021 päivätyssä lisälausumassaan esittänyt, että Tallink Grupp Aktsiaseltsin lausunto on sisällöltään virheellinen ja perusteeton. Tallink Grupp Aktsiaselts on joutunut esittämästään poiketen turvautumaan taloudellisiin tukitoimiin, ja koronapandemialla on ollut negatiivinen vaikutus sen toimintaan. Tallink Grupp Aktsiaselts on pyrkinyt hyödyntämään tilannetta saadakseen kilpailijoihin nähden kilpailuetua esittämällä hankintayksikölle pystyvänsä operoimaan yhteysväliä ilman taloudellista tukea. Hankinnan väliaikainen järjestäminen on ollut välttämätöntä liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kannalta markkinaoikeusprosessin ajaksi.

Liikenne- ja viestintävirasto on 17.8.2021 päivätyssä lisävastineessaan esittänyt, että meriliikenteellä on ollut korostuneen tärkeä merkitys Suomen turvallisuudelle, huoltovarmuudelle, teollisuudelle sekä kansalaisten vapaan liikkuvuuden kannalta.

Liikenne- ja viestintävirasto on järjestänyt tarjouskilpailun ja asettanut julkisen palveluvelvoitteen kuultuaan alan viranomaisia ja kaupallisia toimijoita julkisen palveluvelvoitteen välttämättömyydestä. Hankinta ei ole perustunut Finnlines Oyj:n esittämällä tavalla yhteysväliä normaalioloissa liikennöivän varustamon toiminnan lähtökohtiin. Tarjouspyynnön vaatimukset on asetettu matkustajien ja kuljetettavan rahdin edellytyksiä ajatellen. Hankinta on ollut tarkoitettu väliaikaiseksi, jolloin ei ole ollut mahdollista, että matkustajien, logististen ketjujen ja laajemminkin toimitusketjujen olisi tullut muuttaa kuljetustarpeitaan.

Valituksen kohteena olevan yhteysvälin satamat ovat sijainneet Helsingin ja Tallinnan keskustoissa, joista on ollut hyvät matkustajaterminaalit ja helppo saavutettavuus joukkoliikenteellä. Liikenne- ja viestintävirastolla ei ole ollut muita vaihtoehtoisia tapoja varmistaa riittäviä ja tarkoituksenmukaisia yhteyksiä. Tarjouspyynnössä aluksen kapasiteettivaatimus on asetettu 800 matkustajalle, mistä syystä 500 matkustajalle suunniteltu Vuosaaren terminaali ei ole soveltunut käytettäväksi. Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut aiemmin erikseen Vuosaari–Muuga yhteysvälin, jolla on pyritty turvaamaan sellainen rahti, jota ei ole voitu ohjata kaupunkien keskustoihin.

Aikatauluraameja ei ole asetettu perusteettomasti tai syrjivästi. Liikenneketjujen ja -yhteyksien vuoksi tietyt aikataulut ovat palvelleet parhaiten hankinnan tavoitteiden täyttämistä. Yhteysvälillä on turvattu tärkeitä ja riittäviä matkustajayhteyksiä Helsingin ja Tallinnan välillä. Vuorotiheyden on tullut olla riittävä myös rekkaliikenteen kulkuyhteyksien turvaamiseksi.

Kapasiteettivaatimuksia ei ole asetettu perusteettomasti tai syrjivästi. Julkisen palvelun velvoitteen sisältönä ei ole ollut se matkustajamäärä, jota on käytetty avustuskelpoisten kustannusten laskelman perusteena. Kapasiteettivaatimuksia asettaessa on tullut ottaa huomioon koronapandemian ennakoimattomuus sekä sen asettamat vaatimukset matkustamiselle. Tarjouspyynnössä asetetut kapasiteettivaatimukset on laskettu yhteysvälin matkustajamäärien perusteella. Koska matkustustarve ei ole jakautunut tasaisesti kaikille päiville, on kapasiteetin tullut olla korkeampi kuin keskimääräinen päivittäinen matkustajamäärä. Kapasiteettivaatimus on kuitenkin ollut huomattavasti alhaisempi kuin mitä se on ollut ennen koronapandemiaa.

Vaatimus liikennöinnin aloittamisesta viiden vuorokauden kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut perusteltu ottaen huomioon sopimuskauden lyhyt kesto ja julkisen palveluvelvoitteen alaisten palveluiden kriittisyys.

Tallink Grupp Aktsiaseltsin esittämät vaatimukset tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta ja toissijaisesti hylätä. Yhtiö on voittanut tarjouskilpailun eikä ole valittanut hankintamenettelystä. Edellä todetuin perustein yhtiön väitteet hankintamenettelystä ja hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä ovat virheellisiä.

Finnlines Oyj on 23.8.2021 päivätyssä lisälausumassaan esittänyt, että se ei ole vaatinut markkinaoikeutta tutkimaan julkisten palveluvelvoitteiden asettamisen välttämättömyyttä, koska tämän asian tutkiminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asiassa on keskeistä sen arviointi, ovatko tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset olleet perusteltuja.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole osoittanut, etteikö yhteysväleillä olisi voitu hyödyntää vaihtoehtoisia satamia. Vaikka asiassa katsottaisiin, että vaihtoehtoisia satamia ei olisi voitu hyödyntää, on tarjouspyynnössä asetettu muita syrjiviä vaatimuksia.

Siltä osin kuin Liikenne- ja viestintävirasto on tarjouspyynnössä asettanut kapasiteettivaatimuksia, joihin liittyviä kustannuksia ei ole ollut tarkoitus korvata valtionavustuksella, eivät nämä ole voineet olla hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla osa tarjouspyynnössä määriteltyä hankinnan kohdetta. Kyseiset valtionavustuksilla korvattavat vastikkeelliset osat ylittävät vaatimukset ovat hankinnan kohteeseen nähden perusteettomasti johtaneet siihen, että kilpailu yhteysväleillä on olennaisesti rajoittunut ja käytännössä vain yhteysväleillä jo toimineet liikennöitsijät ovat voineet osallistua tarjouskilpailuun.

Eckerö Line Ab Oy on toimittanut 8.9.2021 päivätyn lisälausuman.

Finnlines Oyj on toimittanut 4.11.2021 päivätyn lisälausuman.

Tallink Grupp Aktsiaselts on 24.11.2021 päivätyssä lisälausumassaan esittänyt, että markkinaoikeudella on toimivalta tutkia, onko julkisen palveluvelvoitteen asettaminen ollut Euroopan unionin valtiontukisäännösten mukaista. Markkinaoikeudella on toimivalta määrätä hankintasäännösten mukaisia seuraamuksia, jos hankinnassa on menetelty Euroopan unionin lainsäädännön vastaisesti.

Hankinnan väliaikainen järjestäminen ei ole ollut välttämätöntä. Yhteysväliä on liikennöity keskeytyksettä ilman tukea ja ilman palveluvelvoitetta. Huoltovarmuuskeskus ei ole pitänyt palveluvelvoitteen asettamista välttämättömänä vaan on lausunnoissaan nostanut esiin mahdollisen ylikapasiteetin ja tuonut esiin, että osa aluksista on pystynyt liikennöimään ilman julkista tukea. Julkisen palveluvelvoitteen asettaminen ei ole ollut välttämätöntä myöskään sen vuoksi, että matkustusrajoituksen on pääosin poistettu.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole määritellyt yhteysvälillä olevaa markkinapuutetta. Tallink Grupp Aktsiaselts on tuonut reitille markkinaehtoisesti toimivan uuden aluksen, eikä reitiltä ole poistunut olemassa ollutta kapasiteettia, vaikka tuen maksaminen tietyille aluksille on loppunut. Liikennöinti ei myöskään ole loppunut tai vähentynyt kesällä 2021, vaikka Liikenne- ja viestintävirasto ei ole maksanut julkista tukea varustamoille tältä ajalta. Osa Tallink Grupp Aktsiaseltsin aluksista on liikennöinyt yhteysvälillä ilman julkista tukea, koska alustan taloudellisen tulos on ollut tuen saamiseksi liian hyvä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat ja sovellettavat oikeusohjeet

Liikenne- ja viestintävirasto on pyytänyt EU-hankintailmoituksella tarjouksia julkiseen palveluvelvoitteeseen perustuvasta ja meriliikenteen tukemista koskevasta palveluhankinnasta yhteysvälille Helsinki–Tallinna.

Hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä todetun mukaan tarjouskilpailun tarkoituksena on ollut valita kokonaistaloudellisesti edullisin meriliikenteen harjoittaja vastaamaan asetettavan julkisen palveluvelvoitteen mukaisesti meriliikenteestä edellä mainitulla yhteysvälillä.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on viitattu meriliikenteen tukemisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen, joka on koskenut julkisen palveluvelvoitteen asettamista meriliikenteeseen ja tästä maksettavaa valtionavustusta.

Finnlines Oyj on valittanut markkinaoikeuteen Liikenne- ja viestintäviraston virheellisestä hankintamenettelystä jo ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Liikenne- ja viestintävirasto on sittemmin 25.5.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut meriliikenteen harjoittajiksi kysymyksessä olevalle yhteysvälille Tallink Grupp Aktsiaseltsin ja Eckerö Line Ab Oy:n.

Tämän jälkeen Liikenne- ja viestintävirasto on 9.6.2021 lukien 15.8.2021 saakka sekä 16.9.2021 alkaen tekemillään valtionavustuspäätöksillä asettanut valituille tarjoajille julkisen palveluvelvoitteen ja myöntänyt valtionavustukset julkisen palveluvelvoitteen mukaisesta liikennöinnistä. Liikenne- ja viestintäviraston mukaan mainituissa valtionavustuspäätöksissä on ollut kysymys hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Finnlines Oyj on markkinaoikeudessa esittämiensä vaatimustensa tueksi esittänyt, että tarjouspyyntö on sisältänyt kilpailua rajoittavia, suhteellisuusperiaatteen vastaisia ja syrjiviä vaatimuksia. Finnlines Oyj on kuitenkin nimenomaisesti esittänyt, että se ei ole vaatinut markkinaoikeutta tutkimaan julkisen palveluvelvoitteen asettamisen välttämättömyyttä, koska tämän asian tutkiminen ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Tallink Grupp Aktsiaselts on sitä kuultaessa Finnlines Oyj:n valituksen johdosta esittänyt ensinnäkin Liikenne- ja viestintäviraston hankintamenettelyyn kohdistuvia vaatimuksia.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 146 §:n mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 154 §:n 1 momentissa on säädetty seuraamuksista, joita markkinaoikeus voi määrätä, jos hankinnassa on menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Edellä esitetystä seuraa, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sille tehdyn valituksen perusteella tutkia, onko valituksessa yksilöidyssä hankintasäännösten soveltamisalaan kuuluvassa julkisessa hankinnassa menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Siltä osin kuin Tallink Grupp Aktiaseltsin vaatimukset ovat perustuneet siihen, että julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole ollut meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista perustetta, markkinaoikeus toteaa, että sen toimivaltaan ei kuulu sen tutkiminen, onko julkisen palveluvelvoitteen asettaminen ollut edellä mainitun asetuksen tai Euroopan unionin valtiontukisääntelyn vastaista. Markkinaoikeus jättää siten tutkimatta Tallink Grupp Aktiaseltsin esittämät vaatimukset mainitulta osin.

Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei muualla ole toisin säädetty. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintapäätös on annettu tarjoajille tiedoksi 26.5.2021. Hankintapäätöksen liitteenä on ollut myös asianmukainen valitusosoitus.

Markkinaoikeus toteaa, että Finnlines Oyj:n valitus on tehty hankintalain 147 §:ssä säädetyssä määräajassa. Finnlines Oyj:n valitus on siten tutkittava.

Siltä osin kuin Tallink Grupp Aktsiaselts on perustanut markkinaoikeudessa esittämänsä vaatimukset hankintayksikön hankintasäännösten vastaiseen menettelyyn, markkinaoikeus toteaa, että Tallink Grupp Aktsiaselts on esittänyt vaatimuksensa ensimmäisen kerran 16.6.2021 markkinaoikeudelle toimittamassaan kirjelmässä. Tallink Grupp Aktsiaselts ei siten ole saattanut vaatimuksiaan mainituilta osin markkinaoikeuden käsiteltäväksi hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaista muutoksenhakuaikaa noudattaen. Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimukset on näin ollen näiltä osin jätettävä tutkimatta myöhässä esitettyinä.

Tallink Grupp Aktsiaselts on lisäksi esittänyt Liikenne- ja viestintäviraston tekemiin valtionavustuspäätöksiin kohdistuvia vaatimuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitut valtionavustuspäätökset julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta ja valtionavustuksen myöntämisestä ovat sinänsä perustuneet valtionavustuslakiin ja valtioneuvoston asetukseen meriliikenteen tukemisesta. Liikenne- ja viestintävirasto on kuitenkin esittänyt, että hankinta on mainituilla päätöksillä järjestetty väliaikaisesti markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi ja päätökset on tältä osin perustettu myös hankintalain 153 §:ään.

Edellä esitetyn valossa markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut valtionavustuspäätökset voivat lähtökohtaisesti tulla markkinaoikeuden arvioitaviksi hankintalain perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainituissa valtionavustuspäätöksissä ei ole lainkaan ollut hankintalain 126 §:n mukaista valitusosoitusta markkinaoikeudelle, vaan ainoastaan ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi Liikenne- ja viestintävirastolle. Markkinaoikeus siten katsoo, että kyseisiin valtionavustuspäätöksiin liitetyt valitusosoitukset ovat olleet hankintalain 147 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti puutteellisia. Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimukset niiltä osin kuin ne kohdistuvat hankinnan väliaikaiseen järjestämiseen on toimitettu markkinaoikeuteen hankintalain 147 §:n 3 momentin mukaisessa kuuden kuukauden määräajassa. Siten Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimusten tutkimiselle näiltä osin ei ole estettä.

Asiassa on edellä esitetty huomioon ottaen ensinnäkin arvioitava, ovatko tarjouspyynnössä asetetut hankinnan kohdetta koskevat vaatimukset Finnlines Oyj:n esittämin tavoin syrjiviä, suhteettomia tai kilpailua rajoittavia ja näin ollen hankintalain vastaisia. Asiassa on tämän lisäksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt Tallink Grupp Aktsiaseltsin esittämällä tavalla hankintalain vastaisesti järjestäessään hankinnan väliaikaisesti.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti muun ohella olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen. Pykälän 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintamenettelystä

Tarjouspyynnön kohteena on ollut kokonaistaloudellisesti edullisimman meriliikenteen harjoittajan valinta vastaamaan asetettavan julkisen palveluvelvoitteen mukaisesta meriliikenteestä yhteysvälillä Helsinki–Tallinna ja Tallinna–Helsinki. Tarjouspyynnön mukaan julkisen palvelun velvoite asetetaan tarjouskilpailun voittajalle erillisellä hallintopäätöksellä, jos asettaminen katsotaan meriliikenteen tukemisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetulla tavalla välttämättömäksi.

Tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Julkisen palvelun velvoitetta koskevat vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Yhteyksien vähimmäismäärän Helsinki–Tallinna välillä on oltava vähintään kaksi päivittäistä edestakaista vuoroa sunnuntaista perjantaihin ja yksi edestakainen vuoro lauantaina.

Aluksella tulee olla kapasiteettia vähintään 800 matkustajalle. [--]

[--]

Aluksen lastikapasiteetin tulee olla vähintään 600 kaistametriä korkeaa lastitilaa. Lastitilan tulee soveltua henkilöautoille, linja-autoille ja rekoille ”

Tarjouspyynnön liitteen 5 ”Hankinnan kuvaus” kohdassa 2 on todettu muun ohella, että Helsingillä ja Tallinnalla tarkoitetaan Helsingin ja Tallinnan keskustassa sijaitsevia matkustajasatamia ja terminaaleja. Helsingissä tässä tarkoituksessa ei oteta huomioon Vuosaaren satamaa ja terminaaleja. Satamien valikoitumisen peruste on hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä ja hyvät matkustajatilat terminaaleissa.

Tarjouspyynnön liitteen 5 kohdassa 2 on lisäksi asetettu aikatauluraamit, joiden puitteissa meriliikennettä on tullut harjoittaa.

Tarjouspyynnön liitteen 5 kohdassa 8 on todettu muun ohella, että liikennöinti on tullut aloittaa välittömästi julkisen palvelun velvoitteen asettamisesta, viimeistään kuitenkin viiden vuorokauden kuluessa tai sitä seuraavana arkipäivänä.

Liikenne- ja viestintävirasto on 25.5.2021 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Tallink Grupp Aktsiaseltsin ja Eckerö Line Ab Oy:n tarjoukset.

Tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten hyväksyttävyys

Finnlines Oyj on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet syrjiviä, suhteettomia ja kilpailua rajoittavia eivätkä ne ole olleet välttämättömiä meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen perusteella. Finnlines Oyj:n mukaan aikatauluraamit ja alusten kapasiteettivaatimukset on asetettu reitillä jo aikaisemmin toimineiden tarjoajien hyväksi eikä edellä mainitun asetuksen mukaisen tarpeen näkökulmasta. Vaatimus tiettyjen satamien käytöstä on ollut syrjivä muun ohella sen vuoksi, koska se on rajoittanut kilpailumahdollisuuksia. Lisäksi liikennöinnin aloittamisvaatimus viiden päivän kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut kohtuuton.

Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt, että sillä on ollut laaja harkintavalta hankinnan kohteen määrittelyn osalta eikä sen ole tarvinnut sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan. Tarjouspyynnön vaatimukset on asetettu tarjoajia syrjimättömästi ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti eivätkä ne ole rajoittaneet kilpailua.

Liikenne- ja viestintävirasto on edelleen esittänyt, että yhteysvälin lähtö- ja määränpääsatamien osalta on asetettu siinä määrin joustomahdollisuuksia kuin se on ollut mahdollista. Tarjouspyynnössä asetetut satamat ovat palvelleet tarkoituksenmukaisella tavalla välttämättömiä matkustaja- ja tavaravirtoja. Aikatauluraamien asettamisessa on otettu huomioon välttämätön merenkuljetuskapasiteetti. Kapasiteettivaatimukset ovat perustuneet aiemmin toteutuneisiin liikenne- ja rahtimääriin, minkä lisäksi niissä on tullut varautua koronapandemian asettamiin vaatimuksiin ja aiheuttamiin vaihteluihin kysynnässä. Myös vaatimus liikennöinnin aloittamisesta viiden vuorokauden kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut perusteltu ottaen huomioon sopimuskauden lyhyt kesto ja julkisen palveluvelvoitteen alaisten palveluiden kriittisyys.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjouspyynnössä on asetettu aikatauluraamit, joiden puitteissa aluksen on tullut lähteä ja saapua tietyistä satamista. Yhteyksien vähimmäismäärän on tullut olla vähintään kaksi päivittäistä edestakaista vuoroa sunnuntaista perjantaihin ja yksi edestakainen vuoro lauantaina. Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti edellytetty, että alusten on tullut liikennöidä Helsingin ja Tallinnan keskustan matkustajasatamiin ja terminaaleihin. Yhteysväliä operoivalta alukselta on tarjouspyynnössä edellytetty kapasiteettia 800 matkustajalle sekä 600 kaistametriä korkeaa lastitilaa korkeaa lastitilaa ja että lastitilan on tullut soveltua henkilöautoille, linja-autoille ja rekoille. Tarjoajien on tullut tarjouspyynnön perusteella varautua siihen, että liikennöinti on tullut aloittaa viiden vuorokauden kuluessa palveluvelvoitteen asettamisesta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja että sillä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai hankinnan tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä sekä tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Suhteellisuusperiaatteesta puolestaan johtuu, että myös hankinnan kohdetta koskevien vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankinnan kohdetta koskevaa vaatimusta ei voida lähtökohtaisesti pitää syrjivänä, vaikka alalla olisi vain yksi tai muutama vaaditunlaisen palvelun tarjoaja. Hankintayksikön ei julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen.

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on ollut palveluntarjoajien kilpailuttaminen julkisen palveluvelvoitteen asettamiseksi tarjouspyynnössä yksilöidylle meriliikenteen yhteysvälille. Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut hankinnan koronaviruspandemian aikana, jolloin se on asiassa esitetyn selvityksen perusteella joutunut muun ohella alusten liikennöintiä koskevia paikka- ja aikatauluvaatimuksia sekä aluksille asetettuja vaatimuksia asettaessaan ottamaan huomioon koronapandemiasta johtuvien rajoitusten ja suositusten ennakoimattomuuden meriliikenteen kehittymiselle sekä tarjouspyynnön vaatimusten vaikutukset kilpailutuksen kohteena olevaa yhteysväliä hyödyntävien tahojen olemassa olevaan logistiikkaan.

Edellä todetuin tavoin hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelyssä. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon hankinnan kohteesta esitetty, markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet hankinnan kannalta perusteltuja. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida myöskään katsoa, etteivät vaatimukset olisi olleet omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tai että niiden käyttäminen olisi ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Edellä lausuttua ei anna aihetta arvioida toisin se, että asiassa on kysymys julkisen palveluvelvoitteen asettamiseen perustuvasta palveluhankinnasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että Liikenne- ja viestintävirasto ei ole ylittänyt harkintavaltaansa tai menetellyt muutenkaan hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön vaatimuksia asettaessaan.

Hankinnan väliaikainen järjestäminen

Kuten edellä on selostettu, Tallink Grupp Aktsiaselts on esittänyt, että hankinnan väliaikainen järjestäminen on ollut hankintasäännösten vastaista.

Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt, että se on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti hankintasäännösten mukaisesti.

Hankintalain 153 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan kumota hankintayksikön päätös osaksi tai kokonaan (1 kohta), kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä (2 kohta) tai velvoittaa hankintayksikkö korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta).

Hankintalain 153 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 93 §:ssä säädettyä. Esitöiden mukaan hankintalain 153 §:n 1 momenttia on kuitenkin muutettu siten, että säännöksessä ei rajoiteta sitä joukkoa, jonka kanssa väliaikainen järjestely voidaan toteuttaa.

Vanhan hankintalain 93 §:n esitöissä (HE 190/2009 vp s. 68) mukaan hankintayksikkö voi kussakin yksittäistapauksessa hankinnan luonne huomioon ottaen valita toimittajan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Liikenne- ja viestintävirasto on tekemillään valtionavustuspäätöksillä järjestänyt hankinnan väliaikaisesti asettamalla hankintapäätöksellä valituille tarjoajille kilpailutuksen kohteena olleille yhteysväleille julkisen palveluvelvoitteen 9.6.2021 lukien 15.8.2021 saakka sekä 16.9.2021 lukien 13.2.2022 saakka.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 153 §:n perusteella hankintayksiköllä on harkintavaltaa valitessaan väliaikaiset palveluntuottajat väliaikaiseen järjestelyyn. Hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa edellytyksenä kuitenkin on, että noudatetaan mainitun lain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti kahdelta kilpailutukseen osallistuneelta ja valitulta tarjoajalta. Markkinaoikeus katsoo edellä hankintayksikön harkintavallasta lausuttu, että Liikenne- ja viestintäviraston menettely hankinnan väliaikaisessa järjestämisessä ei ole ollut esitetyllä tavalla hankintasäännösten vastaista.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti järjestäessään hankinnan väliaikaisesti markkinaoikeuden tämän asian käsittelyn ajaksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt hankinnassaan asiassa esitetyin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen Finnlines Oyj saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Myös Tallink Grupp Aktsiaselts saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan asiassa esittämänsä vaatimukset ja niiltä osin asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen. Sen sijaan asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Liikenne- ja viestintävirasto sekä Eckerö Line Ab Oy joutuisivat itse vastaamaan Finnlines Oyj:n valituksesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan. Finnlines Oyj on näin ollen velvoitettava korvaamaan Liikenne- ja viestintäviraston määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sekä Eckerö Line Ab Oy:n markkinaoikeuden asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuulliseksi arvioimat oikeudenkäyntikulut.

Liikenne- ja viestintäviraston oikeudenkäyntikuluista 927,50 euroa kohdistuu Liikenne- ja viestintävirastolle oikeudenkäynnin johdosta aiheutuneesta omasta työstä. Markkinaoikeus katsoo, että korvausvaatimus on myös tältä osin kokonaan hyväksyttävä siitä huolimatta, että Liikenne- ja viestintävirastoa on asiassa edustanut asiamies. Asiassa suoritetut toimenpiteet huomioon ottaen on nimittäin katsottava, että Liikenne- ja viestintävirasto on suorittanut oikeudenkäyntiin liittyviä toimenpiteitä, joiden suorittamisella virasto on vähentänyt asiamiehen käytöstä aiheutuneita kuluja.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää tutkimatta Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimukset siltä osin kuin vaatimukset on perustettu siihen, että julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole ollut meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen tai Euroopan unionin valtiontukisäännösten mukaista perustetta sekä siltä osin kuin ne muutoin ovat kohdistuneet Liikenne- ja viestintävirastoon menettelyyn hankintamenettelyssä.

Markkinaoikeus hylkää valituksen sekä Tallink Grupp Aktsiaseltsin esittämät pääasiavaatimukset muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan Liikenne- ja viestintäviraston oikeudenkäyntikulut 1.715 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan Eckerö Line Ab Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Tallink Grupp Aktiaseltsin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Markus Mattila.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.