MA:663/2025

Asioiden tausta

Vantaan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 12.3.2024 julkaistulla ja 21.3.2024 korjatulla EU-hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta perustietotekniikkapalveluiden hankinnasta seitsemän vuoden sopimuskaudelle. Puitejärjestelyyn perustuvien palvelusopimusten on suunniteltu olevan voimassa toistaiseksi.

Vantaan kaupungin tietohallintojohtaja on 31.1.2025 tekemällään hankintapäätöksellä 10/2025 valinnut Elisa Oyj:n tarjouksen. Varatoimittajaksi on valittu Enfo Oy.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 100.000.000 euroa.

Puitesopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden asia dnro 74/2025

Valitus

Vaatimukset

CGI Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 28.010 eurolla sisältäen oikeudenkäyntimaksun viivästyskorkoineen.

Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedoksi voittaneen tarjoajan hankintayksikölle antaman selvityksen sen alhaisesta tarjoushinnasta.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja siinä on sekoitettu hinta- ja laatuvertailu keskenään. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi on ilmoitettu paras hinta-laatusuhde ja hinnan painoarvoksi 30 prosenttia ja laadun 70 prosenttia. Yhtenä laadun vertailuperusteena on ollut tarjottujen palveluiden hintakehitys. Laatupisteitä on saanut tämän vertailuperusteen perusteella sitä enemmän mitä useamman palvelun kohdalla ja mitä enemmän tarjoaja on sitoutunut hintaa sopimuskauden aikana alentamaan. Hintakehityksessä on kyse tarjoushintaan olennaisesti vaikuttavasta tekijästä eikä tarjouksen laadun arvioinnista. Sen seurauksena myöskään hinnan ja laadun ilmoitetut painoarvot eivät ole pitäneet paikkaansa.

Tarjouspyyntö ei ole tuottanut vertailukelpoisia tarjouksia, koska tarjoajat ovat voineet ilmoittaa hintojen alennukset eri palveluihin ja eri palvelumääriin. Vastausten pisteytyksessä pisteitä on saanut sen perusteella, kuinka monella hintarivillä olevan hinnan alentamiseen tarjoaja on ilmoittanut suostuvansa hankintakaudella. Hintarivit ovat kuitenkin koskeneet erilaisia ja eri hintaisia palveluita, eivätkä näistä annetut alennukset ole olleet vertailukelpoisia siten, että hankintayksikkö voisi vertailla tarjouksien laatua alennuksiin kohdistuvien hintarivien määrän perusteella. Myöskään annetut kokonaishinnat eivät ole olleet hintakehityksestä annettujen selvitysten takia vertailukelpoisia.

Tarjouspyynnön perusteella on ollut myös epäselvää, mikä tarjouksessa ilmoitetun hintakehityksen merkitys on ollut suhteessa tarjouspyyntöön liitetyssä puitesopimuksessa olleisiin yksityiskohtaisiin ehtoihin palveluiden hintakehityksestä.

Kyseisessä puitesopimuksessa on ilmoitettu, että hankintasopimus muodostuu puitesopimuksesta ja soveltamisjärjestyksessä luetelluista liitteistä. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä varannut oikeuden muokata puitesopimusta ja muita sopimusasiakirjoja hankintapäätöksen tekemisen jälkeen niin, että ne ovat linjassa tarjoajien pisteytettäviin selvityksiin antamien vastausten kanssa. Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta varata itselleen tällaista muokkaamisoikeutta. Olennainen osa kokonaishinnoittelua ja hintakehitystä ja muita ehtoja on näin menettelemällä jätetty hankintapäätöksen jälkeisten neuvottelujen varaan, mikä on johtanut hankinnan olennaisten osien muuttumiseen ja syrjinyt tarjoajia. Menettely on ollut myös avoimuusperiaatteen vastaista.

Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut poikkeuksellisen alhainen. Voittaneen tarjoajan tarjouksen ja toiseksi edullisimman eli CGI Suomi Oy:n tarjouksen erotus on ollut yli 9,5 miljoonaa euroa. Tällainen hintaero myös osoittaa osaltaan, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja että tarjoajat ovat antaneet tarjouksen eri kokonaisuuksista ja eri ehdoilla.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös vertaillessaan tarjoukset ja vähentäessään valittajalta pisteitä. Hankintayksikkö on hankintapäätöksessä katsonut, että valittaja olisi tarjouksessaan esittänyt ehdon, joka ei olisi ollut selkeä ja olisi ollut tarjouspyynnön liitteenä olleen puitesopimuksen ehtojen vastainen. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä valittaja on selkeästi ilmoittanut, että sen tarkoituksena ei ole ollut muuttaa puitesopimuksen ehtoja. Näin ollen hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta vähentää valittajalta pisteitä.

Sen sijaan voittanut tarjoaja on saanut heti käyttöönotettavien palveluiden käyttöönoton projektisuunnitelmasta perusteettomasti laatupisteitä, vaikka se ei ole tarjouksessaan nimennyt projektipäällikön ja vararesurssin lisäksi tarjouspyynnössä vaadittua muuta henkilöstöä. Pisteiden saaminen olisi edellyttänyt, että voittanut tarjoaja olisi nimennyt projektisuunnitelmassa käyttöönoton sijais- ja varahenkilöt sitä koskevan vaatimuksen mukaisesti.

Tarjousten laatimiselle varattu aika on ollut kohtuuttoman lyhyt ottaen huomioon tarjouspyynnön laajuus, sen epäselvyydet ja asiakirjojen väliset ristiriidat sekä sen, että tarjouspyyntöä koskevien kysymysten esittämisen määräaika on päättynyt lähellä tarjousten jättämisen määräaikaa. Tarjousten jättämispäivä on ajoittunut joulun ja vuodenvaihteen ajalle siten, että viimeisin korjattu tarjouspyyntö on julkaistu 17.12.2024 ja tarjoukset on tullut jättää jo 3.1.2025. Tarjouspyyntöä koskevien kysymysten esittämisen määräaika on päättynyt 23.12.2024 ja hankintayksikkö on vastannut kysymyksiin 27.12.2024.

Vastine

Vaatimukset

Vantaan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 3.102,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi paras hinta-laatusuhde. Hankintasäännöksissä ei edellytetä hinta- ja laatuperusteiden erottelemista toisistaan, vaan tarjousvertailun toteuttamistapa kuuluu hankintayksikön harkintavaltaan. Hankintasäännökset eivät myöskään kiellä käyttämästä hintakehitystä laatuvertailun kriteerinä.

Se, että tarjoajat ovat voineet vapaasti määritellä, mitä palveluita niiden lupaama hinnanalentamiskehitys on koskenut, jonka myötä alennukset ovat voineet kohdistua keskenään eri palveluihin, ei ole aiheuttanut tarjouspyynnön epäselvyyttä tai sitä, etteivät tarjoukset olisi olleet vertailukelpoisia.

Pisteytysperusteet on ilmoitettu tarjouspyynnössä selkeästi ja jokainen tarjoaja on halutessaan voinut painottaa hinnoittelussaan haluamaansa osa-aluetta omien liiketoimintapäätöstensä perusteella. Hintojen vaihtelevuus eri osa-alueilla on vaikuttanut kokonaishintaan ja siitä saataviin pisteisiin, mutta tarjoajien hinnoittelun vaihtelevuus osa-alueilla ei ole vaikuttanut tarjousten vertailukelpoisuuteen, kun vertailuperusteet on ilmaistu tarjouspyynnössä asianmukaisesti ja selkeästi.

Valittajan väite hankintayksikön mahdollisuudesta muokata sopimusasiakirjoja vastaamaan voittaneen tarjoajan tarjousta on virheellinen. Tarjouspyynnön liitteenä ollut sopimusmalli on ollut vain luonnos puitesopimukseksi, jonka lopullinen sisältö on ollut tarkoitus neuvotella voittaneen tarjoajan kanssa hankintasäännösten asettamissa rajoissa. Hankintayksiköllä on oikeus neuvotella parhaan tarjoajan kanssa myös tarjousvertailun jälkeen. Puitesopimuksen yksityiskohtien tarkentaminen voittaneen tarjoajan kanssa ei muuta tarjouspyyntöä, eikä muutoinkaan ole hankintasäännösten vastaista.

Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjoushinnasta, ja saadun selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on osoittanut kykynsä toteuttaa hankinta annetulla tarjoushinnalla.

Hankintayksikkö on vertaillut tarjoukset virheettömästi. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajat eivät ole saaneet asettaa hinnoille muita reunaehtoja kuin mitä tarjouspyynnössä on kuvattu. Valittajan tarjouksessaan esittämä siitä, ettei puitesopimuksen mukaisia ehtoja muuteta, on jättänyt epäselväksi sen, onko valittaja ollut sitoutunut tarjoamiinsa hinnanalennuksiin. Valittajan ei ole voitu katsoa sitoutuneen olemaan korottamatta hintoja puitesopimuksen 9.3 kohdan mukaisesti. Koska valittaja on tehnyt kielletyn varauman, sille ei ole voitu antaa täysiä pisteitä palveluiden hintakehityksestä.

Valittajan väittämällä virheellä voittaneen tarjoajan tarjouksen pisteytyksessä ei ole valittajan kannalta merkitystä, koska väitetyn virheen korjaamisesta syntyvä pistemuutos ei vaikuttaisi valittajan asemaan tarjousvertailussa. Valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjouksien keskinäinen paremmuusjärjestys pysyisi samana.

Tarjousten jättämiselle varattu määräaika on ollut hankintasäännösten mukainen. Koska hankintayksikkö on hyväksynyt tarjousten lähettämisen sähköisesti, hankintasäännösten mukainen vähimmäistarjousaika on ollut 25 päivää. Lopullinen tarjouspyyntö on julkaistu 30.10.2024, mutta tarjouspyyntökierros on keskeytetty 28.11.2024. Uusi tarjouspyyntö on julkaistu 3.12.2024, mutta tarjouspyyntökierros on keskeytetty 17.12.2024, jolloin myös julkaistiin uusin ja lopullinen tarjouspyyntö. Neuvottelumenettelyn perusteella päivitetyn tarjouspyynnön julkaisusta tarjousten viimeiseen jättämispäivään on ollut 65 päivää. Lopullista tarjouspyyntöä on korjattu vain sopijapuolten vastuun ja ehtojen rikkomisen osalta. Lopulliseen tarjouspyyntöön ei siten ole tehty merkittäviä muutoksia 3.12.2024 jälkeen, josta lukien tarjoajilla on ollut vielä 31 päivää aikaa antaa tarjouksensa. Hankintayksikön antamat vastauksetkin tarjoajien esittämiin kysymyksiin on annettu 7 päivää ennen tarjousajan päättymistä.

Kuultavan lausunto

Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.702,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyyntö on ollut selvä ja se on tuottanut vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä on selkeästi ilmoitettu, miten tarjoajien on tullut kuvata tarjottavien palveluiden hintakehitys ja millä tavalla hintakehityksestä annettavasta selvityksestä on annettu laatupisteitä. Tarjoajat ovat annettujen tietojen perusteella kyenneet laatimaan tarjouksensa sekä arvioimaan hintakehityksestä saamansa pisteet. Hankintasäännöksissä mainitaan laatuun liittyvinä perusteina muun muassa käyttökustannukset ja kustannustehokkuus. Nämä hankintasäännösten esimerkit laadullisista vertailuperusteista liittyvät hintaan, joten ne osoittavat, että hintaan liittyviä elementtejä voidaan huomioida laadullisina vertailuperusteina.

Neuvottelu voittaneen tarjoajan kanssa sopimusehtojen viimeistelemiseksi on sallittua, kunhan se ei johda tarjouksen tai hankinnan olennaisten osien muuttamiseen tai uhkaa syrjiä toimittajia taikka vääristää kilpailua. Tarjouspyynnön maininta siitä, että lopullisia sopimusasiakirjoja muokataan vastaamaan tarjoajan tarjouksessaan antamia sitovia selvityksiä koskien teknisiä yksityiskohtia, kuten palveluiden hintakehitystä, on ollut hankintasäännösten mukainen. Tällä ei ole tarkoitettu tai mahdollistettu sitä, että kokonaishinnoittelua, hintakehitystä tai muita ehtoja olisi jätetty hankintapäätöksen jälkeisten neuvottelujen varaan. Tarjoajat ovat tarjouksissaan sitoutuneet tarjouspyynnössä asetettuihin ehtoihin, eivätkä neuvottelut ole tarkoittaneet näistä poikkeamista.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen, ja voittanut tarjoaja on antanut hankintayksikölle siitä pyydetyn selvityksen. Voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoittelussa vaikuttavia tekijöitä ovat olleet pitkä sopimusaika, tekoälyn runsas hyödyntäminen hankinnan toteuttamisessa sekä hankinnan merkittävä referenssiarvo. Se, että voittanut tarjoaja on hinnoitellut tarjouksensa muita edullisemmaksi, ei osoita tarjouspyyntöä epäselväksi.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti vertaillessaan tarjoukset ainakaan voittaneen tarjoajan osalta. Tarjousten vertailussa ja pisteytyksessä käytetty projektiorganisaatio on kuvattu voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleessa alustavassa projektisuunnitelmassa, joka on sisältänyt kaikki pisteiden saamiseksi edellytetyt seikat.

Tarjousten jättämiselle varattu määräaika ei ole ollut liian lyhyt. Tarjousaikaa on myös pidennetty huomattavasti alkuperäiseen aikatauluun nähden, ja tarjouspyyntökierrosten keskeytykset ovat antaneet tarjoajille käytännössä kuukauden lisäaikaa tarjousten tekemiselle. Tarjousaika on ollut kaikille tarjoajille sama.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hinnalle ja laadulle tarjouspyynnössä ilmoitetut painoarvot eivät ole pitäneet paikkansa, sillä laatuvertailussa huomioon otettu selvitys hintakehityksestä on vaikuttanut myös tarjousten vertailuhintaan. Hankintayksikön on ennalta ilmoitettava vertailuperusteiden suhteellinen painotus. Ilmoitetuista painoarvoista poikkeaminen on tehnyt tarjouspyynnöstä epäselvän.

Riippumatta siitä, arvioidaanko hintakehitystä laadun vai hinnan vertailussa, tarjousvertailu ei ole hintakehityksen osalta osoittanut kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta. Hintakehityksestä on annettu laatupisteitä sillä perusteella, kuinka monella hintarivillä olevan hinnan alentamiseen tarjoaja on ilmoittanut suostuvansa sopimuskaudella, mutta kyseisessä kohdassa ei ole lainkaan otettu huomioon alennuksien suuruutta. Lisäksi toisessa kohtaa, jossa laatupisteiden saaminen on perustunut alennuksen suuruuteen, ei ole otettu huomioon, kuinka monen palvelun kohdalla hintojen alentamiseen on sitouduttu, jolloin saman laatupistemäärän on saanut, vaikka alennus olisi luvattu vain yhdelle palveluhinnalle. Tarjouspyynnöstä ei ole myöskään ilmennyt, miten pisteitä saa, jos tarjoaja on esittänyt erisuuruisia alennuksia eri yksikköhinnoille.

Hintakehitystä varten annetut alennukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia, koska alennusten vaikutus vertailuhintaan on ollut erilainen riippuen siitä, mihin palveluihin tarjoaja on alennuksen luvannut, ja koska tarjoajat ovat itse voineet valita palvelut, joiden hintojen alentamiseen ne ovat sitoutuneet.

Tarjouspyynnössä on ollut epäselvää mitä siinä mainitut sopimusasiakirjojen muokkaukset ovat ja mitä sopimusasiakirjojen kohtia muokkaukset koskisivat. Lisäksi epäselväksi on jäänyt, onko hankintayksikkö voinut muokata puitesopimuksen kohtaa 9.3 hintojen muuttamisesta voittaneen tarjoajan hintakehitysselvityksen perusteella, vaikka tarjoajien vastausten on ilmoitettu olevan sopimuksen soveltamisjärjestyksessä puitesopimuksen jälkeen. Niin ikään epäselvää on ollut, milloin hintakehityksestä annettu selvitys liitetään sopimukseen ja milloin se johtaa puitesopimuksen muokkaamiseen sekä miksi ja miltä osin muita sopimusasiakirjoja voidaan muokata ja milloin hankintayksikkö ei käytä varaamaansa oikeutta sopimusasiakirjojen muokkaamiseen.

Valittajalta tehty pistevähennys on ollut virheellinen, koska se on johtunut vain siitä, että valittaja on ilmoittanut sitoutuvansa tarjouspyynnön ehtoihin, hankintasopimukseen ja siinä ilmoitettuun pakottavaan etusijajärjestykseen.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen ei ole tullut saada 8,34 pistettä heti käyttöön otettavien palveluiden käyttöönoton projektisuunnittelusta, koska se ei ole nimennyt projektipäällikön ja vararesurssin lisäksi muita projektiorganisaatioon kuuluvia henkilöitä. Tarjousvertailussa ei ole ollut mainintaa voittaneen tarjoajan alustavasta projektisuunnitelmasta, vaan hankintayksikön laatuarvioinnista tekemän muistion mukaan voittaneen tarjouksen liitteenä toimitettu resurssiluettelo on ollut tyhjä pohja.

Valittajalla on oikeussuojan tarve pisteytyksen korjaamiseen, sillä hankinnassa valitaan varatoimittajaksi tarjousvertailussa toiseksi sijoittunut tarjoaja. Valittajan tarjous on sijoittunut tarjousvertailussa kolmanneksi.

Hankintasäännöksissä ei ole asetettu vähimmäistarjousaikaa koskien kilpailullista neuvottelumenettelyä. Määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon hankinnan laatu ja monitahoisuus sekä tarjousten laatimisen ja toimittamisen vaatima aika, mikä ei ole toteutunut käsillä olevassa hankinnassa, vaan tarjousaika on ollut liian lyhyt. Tarjouskierrosten keskeyttämiset eivät ole olleet hyväksyttävä peruste lopullisen tarjouspyynnön kohtuuttoman lyhyelle tarjousajalle.

Muut kirjelmät

Kuultava on lisälausunnossaan esittänyt, että vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus on ilmoitettu tarjouspyynnössä hankintasäännösten mukaisesti. Vertailuperusteena käytetty vertailuhinta on määritelty tarjouspyynnössä selkeästi, ja sille ilmoitettu 30 prosentin painoarvo ei ole muuttunut sen seurauksena, että vertailuperusteena on käytetty myös sopimuskauden aikaista hintakehitystä. Tarjousajan riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon, että hankintamenettelyssä on ollut useita neuvottelukierroksia ja tarjoajat ovat jo neuvottelujen aikana voineet aloittaa tarjouksensa valmistelun.

Valittaja on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa kuultavan lisälausunnon johdosta.

Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 6.000 euroa ylittäviltä osin.

Markkinaoikeuden asia dnro 75/2025

Valitus

Vaatimukset

Enfo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 20.020 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti antaessaan voittaneen tarjoajan täydentää tarjoustaan. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä ollut vaatimuslomake on ollut puutteellisesti täytetty. Hankintayksikkö ei ole voinut arvioida sen perusteella tietoturvapalveluiden palvelualueen päällikölle asetettujen vähimmäisvaatimusten täyttymistä, minkä myös hankintayksikkö on voittaneelle tarjoajalle osoittamassaan täydennyspyynnössä itse todennut. Voittaneen tarjoajan tarjous on siten ollut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten vastainen, ja tarjouksen täydennyttäminen on tarkoittanut tarjouksen saattamista tarjouspyynnön mukaiseksi. Näin ollen täydennyttämisellä on ollut olennainen merkitys voittaneen tarjoajan asemaan tarjouskilpailussa. Kyse ei ole ollut epäolennaisesta tai vähämerkityksellisestä puutteesta vaan hankintasäännösten vastaisesta tarjouksen täydentämisestä, jonka perusteella hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta.

Vastine

Vaatimukset

Vantaan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 4.547,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti pyytäessään voittanutta tarjoajaa täydentämään tarjoustaan.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan nimennyt palvelualueen päällikön ja ilmoittanut kyseisen henkilön täyttävän palvelualueen päällikölle asetetut vaatimukset. Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta täsmennystä koskien palvelualueen päällikön referenssejä. Täsmennyspyyntö ja sen perusteella toimitettu vastaus eivät siten ole antaneet voittaneelle tarjoajalle mahdollisuutta parantaa tarjoustaan tai muuttaa sitä, eikä kyse ole ollut asiantuntijan vaihtamisesta tai tarjousvertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon toimittamisesta. Kyseisen henkilön referenssit ovat kohdistuneet henkilöön itseensä ja olleet V2-tason vaatimuksia, joissa ei ole ollut kysymys pakollisista vähimmäisvaatimuksista. V1-vaatimukset, joihin valituksessa on viitattu, ovat kohdistuneet avainhenkilöön itseensä eivätkä tämän referensseihin. Vaatimuslomakkeella tarjoajille on asetettu velvollisuudeksi vain vastata pakollisiin V1-vaatimuksiin, minkä voittanut tarjoaja on tehnyt.

Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan antamaan ilmoitukseen, että sen nimeämä henkilö on täyttänyt vähimmäisvaatimukset. Hankintayksikkö on myös tarjouspyynnössä jättänyt itselleen liikkumavaraa mahdollisten lisäselvityspyyntöjen suhteen koskien tarjousten täsmennyttämistä soveltuvuusvaatimusten ja vähimmäisvaatimusten osalta. Tarjouspyynnössä on todettu, että resurssien tulee olla käytettävissä vasta sopimuksentekohetkellä.

Lisäksi olisi ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista, jos hankintayksikkö ei olisi varannut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuutta täsmentää tarjoustaan, sillä nimettäviä avainhenkilöitä on ollut kaksitoista ja kyse on ollut vain yhden jo tarjouksessa asianmukaisesti nimetyn avainhenkilön tiedoista.

Kuultavan lausunto

Elisa Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.036,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti pyytäessään voittaneelta tarjoajalta täsmennystä sen tarjoukseen. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on nimetty tietoturvapalveluiden palvelualueen päällikkö, jonka on vahvistettu täyttäneen tarjouspyynnön vaatimukset. Inhimillisen virheen takia kyseisen henkilön tiedot oli kuitenkin täytetty puutteellisesti vaatimuslomakkeelle, joten hankintayksikkö on pyytänyt niihin täsmennystä. Täsmennyspyyntö ei ole antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuutta parantaa tarjoustaan, sillä pyydettyjen tietojen voidaan objektiivisesti todeta olevan ajalta ennen tarjousten jättämisen määräaikaa. Kyse ei siten ole ollut tarjouksen muokkaamisesta tarjouspyyntöä vastaavaksi. Hankintayksikön mahdollisuus pyytää tarjoukseen täsmennystä koskee myös soveltuvuusvaatimuksia ja vähimmäisvaatimuksia.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankinta-asiakirjoista on ilmennyt, että pakollisiin vähimmäisvaatimuksiin on tullut vastata kyllä tai ei ja osittainen tai ohjeista poikkeava vastaus on ilmoitettu tulkittavan ei-vastaukseksi. Hankinta‑asiakirjoissa on samoin selvästi ilmoitettu, että kyseisten vaatimusten täyttymättä jääminen on tarkoittanut tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta ja tarjouksen poissulkemista tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu tietoturvapalveluiden palvelualueen päällikön osalta vain tämän nimi. Muut vähimmäisvaatimuksia koskevat kohdat on jätetty lomakkeella tyhjiksi. Vastoin hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan esittämää voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole vahvistettu tai ilmoitettu, että kyseessä oleva henkilö olisi täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Edellä esitetyn mukaisesti tyhjä vastaus on tullut tulkita ei-vastaukseksi. Siten voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, ja hankinta-asiakirjoissa todetun perusteella hankintayksiköllä on ollut velvollisuus sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta.

Yhdessä vaatimuskohdassa, johon voittanut tarjoaja ei ole antanut vastausta, on edellytetty, että nimetyn päällikön tehtävät ovat sisältyneet palvelunhallinnan hintaan ja ettei hänen tehtävistään veloiteta erikseen. Vastaamatta jättäminen on merkinnyt ei-vastausta, joka puolestaan on tarkoittanut sitä, etteivät kyseisen henkilön tehtävät ole sisältyneet tarjoushintaan. Siten voittanut tarjoaja on alkuperäisessä tarjouksessaan tarjouspyynnön vastaisesti varannut itselleen oikeuden veloittaa erikseen kyseisten tehtävien hoitamisesta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinta-asiakirjoissa ei ole ilmaistu, että täyttämättä jäänyt kohta tulkittaisiin ei-vastaukseksi tai tarjouspyynnön vastaiseksi. Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä jättänyt harkintavaraa sen suhteen, miten vähimmäisvaatimuksiin annettujen vastausten osalta toimitaan. Vähimmäisvaatimuksen täyttämättä jäämisen on ilmoitettu johtavan tarjouksen poissulkemiseen hyvin todennäköisesti, mutta ei automaattisesti.

Voittanut tarjoaja on täyttämänsä vaatimuslomakkeen välilehdellä 9 kohdassa 9.30 ilmoittanut selkeästi, että kaikki sen nimeämät avainhenkilöt ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset, minkä lisäksi voittanut tarjoaja on tarjouksensa saatteessa erikseen todennut, että sen tarjouksessa noudatetaan tarjouspyynnön ehtoja. Näiden seikkojen perusteella hankintayksikkö on perustellusti voinut luottaa siihen, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut avainhenkilöiden osalta tarjouspyynnön mukainen. Referenssien nimeämisellä ja muilla vastaavilla tiedoilla on vain täydennetty tarjouksessa annetun kyllä-vastauksen sisältöä, eikä täsmennyksen pyytäminen ole siten johtanut voittaneen tarjoajan tarjouksen muuttumiseen tai parantamiseen.

Sillä perusteella, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa on jäänyt valittajan viittaama kohta täyttämättä, ei voida katsoa, että voittanut tarjoaja olisi tehnyt varauman tarjoushintaan. Voittaneen tarjoajan ilmoittama sitoutuminen tarjouspyynnön ehtoihin on kattanut myös avainhenkilöiden kustannusten sisältymisen tarjoushintaan, minkä lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksen saatteessa on myös todettu, ettei se esitä tarjouksessaan varaumia ja jos sellaisia tarjouksessa olisi, niitä ei tule huomioida.

Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on määrältään liiallinen 6.000 euroa ylittäviltä osin.

Kuultava on antanut lisälausunnon.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei voi tarjouspyynnön sanamuodoilla jättää itselleen hankintasäännöksiä laajempaa harkintavaltaa koskien sen velvollisuutta poissulkea tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamaton tarjous. Tarjouspyynnöstä on lisäksi selvästi ilmennyt, että vähimmäisvaatimukset täyttämätön tarjous katsotaan tarjouspyynnön vastaiseksi.

Hankintayksikön väite siitä, ettei vaatimuslomakkeella tyhjäksi jätetty kohta ole tarkoittanut tarjouspyynnön vastaisuutta, on virheellinen, sillä vaatimuslomakkeen vähimmäisvaatimuksiin on saanut vastata vain kyllä tai ei.

Se, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan kyllä-vastauksella ilmoittanut hankintayksikön viittaamassa kohdassa 9.30, että sen kaikilla avainhenkilöillä on tarvittava osaaminen sopimuksessa asetettujen tehtävien ja roolien menestyksekkääseen suorittamiseen, ei ole vaikuttanut siihen seikkaan, ettei voittanut tarjoaja ole täyttänyt tietoturvapalveluiden palvelualueen päällikön osalta tarjouspyynnön pakollisia vaatimuksia. Hankinta-asiakirjoissa on erikseen todettu, että avainhenkilöitä koskeviin pakollisiin vaatimuksiin on tullut vastata kunkin avainhenkilön tietojen kohdalla, sekä korostettu, että avainhenkilöiden pätevyydellä ja kokemuksella on merkittävä vaikutus palveluiden vaatimusten mukaiseen toteutumiseen. Tämä osoittaa, että seikat, joita hankintayksikkö on sallinut voittaneen tarjoajan täydentää, eivät ole olleet epäolennaisia ja vähämerkityksellisiä. Sillä, että kyseinen avainhenkilö olisi täyttänyt vähimmäisvaatimukset ennen tarjousajan päättymistä, ei ole merkitystä.

Markkinaoikeuden ratkaisu asioissa dnrot 74/2025 ja 75/2025

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asioissa on ensin arvioitava CGI Suomi Oy:n väitteitä tarjouspyynnön epäselvyydestä, vertailuperusteiden hyväksyttävyydestä, sopimusasiakirjojen muuttamista koskevasta varaumasta sekä tarjousten jättämiselle asetetusta määräajasta.

Tämän jälkeen on Enfo Oy:n esittämän johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti pyytäessään voittaneelta tarjoajalta täydennystä sen tarjoukseen.

Lopuksi on tarvittaessa arvioitava CGI Suomi Oy:n esittämää voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnan poikkeuksellisesta alhaisuudesta ja tarjousten virheellisestä vertailusta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 37 §:ssä on kuvattu kilpailullisen hankintamenettelyn kulku. Pykälän 5 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä tarjoajilta neuvotteluissa esitettyihin ja määriteltyihin ratkaisuihin perustuvat lopulliset tarjoukset. Tarjouksen on oltava lopullisessa tarjouspyynnössä määriteltyjen vaatimusten mukainen ja siihen on sisällytettävä kaikki hankinnan toteuttamiseksi pyydetyt ja tarpeelliset osat. Tarjouksia voidaan hankintayksikön pyynnöstä täsmentää ja selkeyttää, jos se ei johda tarjousten tai hankinnan olennaisten osien muuttumiseen tai uhkaa syrjiä tarjoajia taikka vääristää kilpailua. Pykälän 6 momentin mukaan hankintayksikön on arvioitava tarjous hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa asetettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Hankintayksikön pyynnöstä voidaan tarjousvertailun jälkeen neuvotella parhaan tarjoajan kanssa tarjoukseen liittyvien rahoitussitoumusten tai muiden tarjouksessa olevien ehtojen viimeistelemiseksi, jos se ei johda tarjouksen tai hankinnan olennaisten osien muuttumiseen tai uhkaa syrjiä toimittajia taikka vääristää kilpailua.

Hankintalain 56 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettelyn määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon hankinnan laatu ja monitahoisuus sekä tarjousten laatimisen ja toimittamisen vaatima aika.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Hankintayksikön ei kuitenkaan tule sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Edelleen esitöiden mukaan soveltuvuuteen liittyvien asiakirjojen täydentämiseen ja täsmentämiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin tarjouksiin. Siten tarjoajien ei ole sallittua tehdä olennaisia muutoksia toimittamiinsa tietoihin ja asiakirjoihin. Esimerkiksi ehdokkaan tai tarjoajan ei tule sallia vaihtaa sellaista referenssiä, joka ei täytä hankintayksikön esittämiä vaatimuksia, mutta hankintayksikkö voi pyytää ehdokkailta tai tarjoajalta lisäselvitystä referenssin sisällöstä.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen (1 kohta) ja että tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset (2 kohta).

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei objektiivisesta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

CGI Suomi Oy:n väitteet tarjouspyynnön epäselvyydestä ja vertailuperusteiden asettamisesta

CGI Suomi Oy on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä hintakehitystä koskevan vertailuperusteen osalta hinta- ja laatuvertailun sekoittuessa toisiinsa, mikä on johtanut myös siihen, etteivät hinnan ja laadun painoarvot ole pitäneet paikkaansa. CGI Suomi Oy:n mukaan tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, miten tarjoukset pisteytetään, jos tarjoaja esittää erisuuruisia alennuksia eri palveluiden yksikköhinnoille. CGI Suomi Oy:n mukaan tarjouspyynnön perusteella on ollut myös epäselvää, mikä tarjouksessa ilmoitetun hintakehityksen merkitys on ollut suhteessa tarjouspyyntöön liitetyssä puitesopimuksessa olleisiin yksityiskohtaisiin ehtoihin palveluiden hintakehityksestä. CGI Suomi Oy:n mukaan tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, mitä siinä esitetyt jälkikäteiset sopimusasiakirjojen muokkaukset ovat ja mitä sopimusasiakirjojen kohtia muokkaukset koskisivat. Lisäksi CGI Suomi Oy on esittänyt, että hintakehitys ei ole ollut hyväksyttävä vertailuperuste, sillä se ei ole johtanut kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaan. CGI Suomi Oy:n mukaan käytettyjen vertailuperusteiden perusteella jokin tarjous on mahdollisesti saanut toista tarjousta paremmat pisteet, vaikka tarjous on ollut tosiasiassa hankintayksikölle kalliimpi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Hankintayksikön mukaan hankintasäännöksissä ei edellytetä hinta- ja laatuperusteiden erottelemista toisistaan, eivätkä ne kiellä käyttämästä hintakehitystä laatuvertailun kriteerinä. Hankintayksikön mukaan se, että tarjoajat ovat voineet vapaasti määritellä, mitä palveluita niiden lupaama hinnanalentamiskehitys on koskenut, jonka myötä alennukset ovat voineet kohdistua keskenään eri palveluihin, ei ole aiheuttanut tarjouspyynnön epäselvyyttä. Hankintayksikkö on esittänyt, että pisteytysperusteet ja vertailuperusteiden painoarvot on ilmoitettu ennalta selkeästi ja jokainen tarjoaja on voinut painottaa hinnoittelussaan haluamaansa osa-aluetta omien liiketoimintapäätöstensä perusteella. Hankintayksikön mukaan kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä on sallittua neuvotella voittaneen tarjoajan kanssa sopimuksen yksityiskohdista tarjousvertailun jälkeen, eikä tarjouspyynnön mukainen maininta sopimusasiakirjojen muokkaamisesta ole tehnyt tarjouspyynnöstä epäselvää.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia perustietotekniikkapalveluista kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä 30.10.2024 julkaisemallaan tarjouspyynnöllä. Kyseisestä tarjouspyynnöstä on julkaistu 3.12.2024 uusi versio ja vielä 17.12.2024 viimeisin versio.

Tarjouspyynnön 17.12.2024 kohdasta ”Päätöksenteon perusteet” käy ilmi, että tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous siten, että hinnan painoarvo on 30 prosenttia ja laadun painoarvo on 70 prosenttia ja että vertailuperusteet ja laadun pistevaikutukset sekä vertailupisteiden laskentakaavat ovat ilmoitettu tarjouspyynnön liitteessä 2 ”Ohjeet ja vertailuperusteet”.

Tarjouspyynnön mainitun liitteen 2 kohdassa 5.1. ”Hyväksyttyjen tarjousten vertailu” on ilmoitettu, että tarjousten vertailukriteerit ja tarjouskilpailun voittajan valintaperusteet ovat olleet vertailuhinta (maksimipisteet 30 pistettä), selvitykset (maksimipisteet 45 pistettä), V2-vaatimukset (maksimipisteet 20 pistettä) ja avainhenkilöiden V2-vaatimukset (maksimipisteet 5 pistettä).

Selvityksistä on samassa kohdassa esitetty, että ”Vertailukriteerinä ovat Tarjoajan liitteen 3 välilehteen ’0.Pisteytettävät selvitykset’ antamat vastaukset pyydettyihin selvityksiin ja tarjoajan avainhenkilöiden haastattelut.”

Tarjouspyynnön liitteen 3 ”Vaatimuslomake” välilehdellä ”0.Pisteytettävät selvitykset” kohdassa S0.4 ”Palveluiden hintakehitys” on todettu seuraavaa:

”Pyydetty selvitys

Kuvatkaa, miten varmistatte Palveluiden kustannustehokkuuden läpi sopimuskauden, kun tavoitteena on Palveluiden asiakashintojen vuosittain aleneminen.

Vastauksesta on käytävä ilmi vähintään seuraavat kokonaisuudet:

1) Toimittajan konkreettinen sitoutuminen seuraavien palveluhintojen (kts. Liite 4, Hintalomake) vuosittaisesta alenemisesta:
- Käyttäjätukipalvelut - hintarivit 2.1–2.3 ja 2.13
- Työasemien elinkaaripalvelut - hintarivit 3.1, 3.15 ja 3.17
- Mobiililaitteiden elinkaaripalvelut - hintarivit 4.1, 4.5 ja 4.6
- Käyttö- ja Kapasiteettipalvelut - hintarivit 5.3–5.12, 5.43–5.46, 5.61–5.63 ja 5.66–5.68
- Pilvipalvelut - hintarivit 6.1–6.6, 6.12 ja 6.13
- Tietoturvapalvelut - hintarivit 7.3–7.9, 7.11 ja 7.13–7.15
- Identiteetinhallinta - hintarivit 8.1–8.14

2) Mihin Toimittajan suorittamiin toimenpiteisiin edellä mainittujen palveluhintojen aleneminen perustuu

3) Mitä toimenpiteitä edellä mainittujen palveluhintojen aleneminen vaatii Asiakkaalta

4) Milloin toimittaja suorittaa ensimmäisen kerran minkäkin edellä mainitun palvelunhinnan alentamisen ja millaisin frekvenssein palveluhinnat alenevat tämän jälkeen

Huomioikaa, että Asiakas varaa oikeuden liittää tarjoajan selvityspyyntöön antamat vastaukset sopijapuolten väliseen Sopimukseen sekä muokkaamaan Puitesopimusta sekä muita sopimusasiakirjoja siten, että ne ovat linjassa tarjoajan vastauksien kanssa.

Vastauksen arviointi

Tarjoajan vastauksen pisteytyksessä arvostetaan seuraavia asioita:

a) Toimittaja antanut selkeän ja mitattavissa olevan lupauksen kohdassa 1) kuvattujen palveluhintojen alenemisesta;

b) Toimittaja esittänyt konkreettisia toimenpiteitä (esimerkiksi automaatioiden käyttöönottoa, prosessien virtaviivaistamista, ihmistyön korvaamista teknologisilla ratkaisuilla), jotka suoraan johtavat alhaisempaan palvelutuotannon kustannukseen mahdollistaen näin Asiakkaalle alemmat palveluhinnat;

c) edellisessä kohtaa kuvatuista toimenpiteistä ei aiheudu Toimittajalta kustannuksia Asiakkaalle;

d) Asiakkaalta vaaditut toimenpiteet on kuvattu selkeästi, ja ne eivät vaadi Asiakkaalta investointeja uusiin teknologioihin tai Palveluihin, merkittäviä henkilöstöä koskevia toimintatapamuutoksia tai Toimittajan Palveluiden sisällön kaventamista;

e) Toimittaja on sitoutunut suorittamaan ensimmäisen palveluhintojen alentumisen viimeistään vuoden päästä heti käyttöönotettavien Palveluiden Käyttöönottoprojektin (kts. luku: 10.2 Heti käyttöönotettavat Palvelut) päätyttyä ja ensimmäisen palveluhintojen alentumisen jälkeen Toimittaja sitoutuu alentamaan hintoja vähintään kerran vuodessa; sekä

f) Toimittaja on kuvannut kohtien b) ja d) mukaisten toimenpiteiden toteutuksen aikataulun ja aikataulussa on huomioitu kohdan e) mukaisen hintojen alenemisen aikataulu suhde kyseisiin toimenpiteisiin.

Vastauksen pisteytys

Tarjoajan saa sen alla kuvatun mukaiset pisteet perustuen pisteiden kriteereihin sekä miten tarjoajan vastaus kyseiset kriteerit täyttävät:

54,00 pistettä = Tarjoaja sitoutuu alentamaan kaikkien kohdassa 1) kuvatun Palvelun palveluhintaan kohdassa e) määritellyn aikataulun tai sitä nopeamman aikataulun mukaisesti.

30,00 pistettä = Tarjoaja sitoutuu alentamaan vähintään kolmenkymmen (35) kohdassa 1) kuvatun Palvelun palveluhintaan kohdassa e) määritellyn aikataulun tai sitä nopeamman aikataulun mukaisesti.

15,00 pistettä = Tarjoaja sitoutuu alentamaan vähintään kahdenkymmen (20) kohdassa 1) kuvatun Palvelun palveluhintaan kohdassa e) määritellyn aikataulun tai sitä nopeamman aikataulun mukaisesti.

54,00 pistettä = Toimittajan vastauksessaan määrittelemien Palveluiden palveluhintojen aleneminen on vähintään kolme (3) prosenttia.

35,00 pistettä = Toimittajan vastauksessaan määrittelemien Palveluiden palveluhintojen aleneminen on vähintään kaksi (2) prosenttia.

20,00 pistettä = Toimittajan vastauksessaan määrittelemien Palveluiden palveluhintojen aleneminen on vähintään yksi (1) prosentti.

5,00 pistettä = Toimittaja on vastauksessaan kuvannut laaja-alaisesti ja huolellisesti kohdassa b) kuvatun arvostettavan asian.

16,00 pistettä = Toimittajan vastauksesta käy selkeästi ilmi kohdassa c) kuvattu arvostettava asia.

5,00 pistettä = Toimittaja on vastauksessaan kuvannut laaja-alaisesti ja huolellisesti kohdassa d) kuvatun arvostettavan asian.

5,00 pistettä = Toimittaja on vastauksessaan kuvannut laaja-alaisesti ja huolellisesti kohdassa f) kuvatun arvostettavan asian.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleen puitesopimusmallin kohdassa 9.3 ”Hintojen muuttaminen” on ollut määräyksiä hintojen muuttamisesta sopimuskaudelle. Puitesopimus on sopimusmallin kohdan 25 ”Sopimusasiakirjat ja niiden soveltamisjärjestys” perusteella ollut soveltamisjärjestyksessä ensisijainen suhteessa toimittajan selvityspyyntöihin antamiin vastauksiin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintayksiköllä on myös harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee vertailuperusteiden vertailutavan ja mitä seikkoja se haluaa vertailussa painottaa. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Hankintalain 93 §:n 2 momentissa ei ole lueteltu tyhjentävästi laadullisia hinta-laatusuhteen vertailuperusteita. Vaikka laadullisille vertailuperusteille on usein tyypillistä, että ne esitetään ja vertaillaan muuna kuin rahallisena arvona, mainitussa momentissa tai muuallakaan hankintalaissa ei ole poissuljettu rahalliseen arvoon perustuvaa tarjousten laatuvertailua. Hankintalain 93 §:n 2 momentissa on päinvastoin mainittu yhtenä laadun esimerkinomaisena vertailuperusteena käyttökustannukset.

Tarjoajat ovat edellä todetusti tarjouspyynnön mukaan voineet saada 54, 30 tai 15 pistettä, riippuen siitä, onko hintaa luvattu sopimuskauden aikana alentaa kaikkien, vähintään kolmenkymmen, vai vähintään kahdenkymmen palvelun kohdalla. Lisäksi pisteitä on voinut saada 54, 30 tai 20 sen perusteella, kuinka suuret kyseiset hinnanalennukset ovat olleet. Markkinaoikeus toteaa, että pelkän hinnan alentamisen lisäksi hintakehityksessä on ollut kyse palvelun tehokkaammasta tuottamisesta ja toiminnan kehittämisestä sopimuskauden aikana, joten vaikka vertailuperusteella on ollut osaltaan vaikutusta tarjousten kokonaishintoihin, kyse on kuitenkin ollut tarjousten laadullisten seikkojen arvioinnista vastaavaan tapaan kuin kustannustehokkuudessa. Hintakehitykseen perustuva vertailuperuste on siten myös liittynyt hankinnan kohteeseen.

Hintakehitystä koskeva vertailuperuste on kuvattu hankinta-asiakirjoissa selkeästi, joten tarjoajien tiedossa on ollut etukäteen tarjoushinnan ja laadun välillä vaikuttava mekanismi painoarvoineen. Hinnanalennuksen suuruutta on tarjouspyynnön mukaan arvioitu tarjoajan vastauksessaan määrittelemän alennuksen perusteella. Hankinta-asiakirjoista ilmenevien tietojen perusteella tarjoajilla on ollut riittävät tiedot arvioida oman tarjouksensa hinnoittelua ja ottaa huomioon mahdollisiin hinnanalennuksiin sitoutumisen vaikutus tarjoushintaansa. Tässä tilanteessa tarjoajalle on sinänsä voinut olla edullisempaa sitoutua hinnanalennuksiin eri palveluiden osalta kuin mitä se on jollekin toiselle tarjoajalle ollut. Se, että tarjoajat ovat voineet itse valita, minkä palveluiden osalta ne ovat halunneet hinnanalennuksiin sitoutua, ei ole aiheuttanut tarjousten vertailukelvottomuutta, sillä tarjousten vertailuun vaikuttaneet seikat ovat olleet asianmukaisesti tarjoajien tiedossa etukäteen.

Markkinaoikeus toteaa vielä, etteivät puitesopimusluonnoksen kohdassa 9.3 olevat yleiset ehdot hintojen muuttamisesta, joissa on kyse etenkin hintojen korottamiseen sopimuskauden aikana liittyvistä menettelyistä, ole olleet ristiriidassa sen kanssa, että tarjoajat ovat tarjouksissaan voineet sitoutua etukäteen hinnanalennuksiin.

Näillä perusteilla, ja kun otetaan huomioon myös jäljempänä perusteluissa sopimusasiakirjojen muuttamiseen tehdystä varaumasta todettu, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön käyttämä hintakehitykseen liittyvä vertailuperuste on ollut hankintayksikön harkintavaltansa rajoissa asettama, eikä tarjouspyyntö ole ollut CGI Suomi Oy:n esittämällä tavalla epäselvä.

CGI Suomi Oy:n väitteet koskien hankinta-asiakirjojen varaumaa sopimusasiakirjojen muuttamisesta

CGI Suomi Oy on esittänyt, että hankinta-asiakirjoissa ollut varauma sopimusasiakirjojen muuttamisesta on ollut hankintasäännösten vastainen ja mahdollistanut hankinnan olennaisten osien muuttamisen tarjousvertailun jälkeen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnön liitteenä ollut sopimusmalli on ollut vain luonnos puitesopimukseksi ja että sen lopullinen sisältö neuvotellaan voittaneen tarjoajan kanssa hankintasäännösten asettamissa rajoissa.

Tarjouspyynnön 17.12.2024 kohdassa ”Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tämä on lopullinen tarjouspyyntö, ja tähän tarjouspyyntöön annetut tarjoukset ovat lopullisia ja sitovia, eikä niistä enää neuvotella.”

Tarjouspyynnön liitteen 3 ”Vaatimuslomake” välilehdellä ”0.Pisteytettävät selvitykset” kohdassa S0.4 ”Palveluiden hintakehitys” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Huomioikaa, että Asiakas varaa oikeuden liittää tarjoajan selvityspyyntöön antamat vastaukset sopijapuolten väliseen Sopimukseen sekä muokkaamaan Puitesopimusta sekä muita sopimusasiakirjoja siten, että ne ovat linjassa tarjoajan vastauksien kanssa.”

Markkinaoikeus toteaa, että edellä todetusti hankintayksikkö voi hankintalain 37 §:n 6 momentin mukaan tarjousvertailun jälkeen neuvotella voittaneen tarjoajan kanssa mainitussa lainkohdassa asetetuin reunaehdoin. Mainitun lainkohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 130) mukaan myös muiden sopimusehtojen osalta voidaan käydä hankintamenettelyn syrjimättömyyteen vaikuttamattomat tavanomaiset sopimuksen yksityiskohtia tarkentavat sopimusneuvottelut.

Edellä todettuun nähden vaatimuslomakkeessa esitetyssä varaumassa on katsottava olevan kyse hankintalain 37 §:n 6 momentin mukaisista tarjousvertailun jälkeen käytävistä neuvotteluista. Ottaen huomioon kyseisessä lainkohdassa asetut rajoitukset siitä, etteivät neuvottelut saa johtaa tarjouksen tai hankinnan olennaisten osien muuttumiseen tai uhata syrjiä toimittajia tai vääristää kilpailua, kyseisen varauman ei voida katsoa tarkoittaneen sitä, että hankinnan kohdetta olennaisesti muokattaisiin vielä tarjousvertailun jälkeen.

Edellä todetun perusteella hankintayksikkö ei ole menetellyt CGI Suomi Oy:n esittämällä tavalla virheellisesti asettaessaan kyseisen varauman.

CGI Suomi Oy:n kohtuuttoman lyhyttä tarjousaikaa koskevat väitteet

CGI Suomi Oy on esittänyt, että tarjouksien jättämiselle varattu määräaika on ollut kohtuuttoman lyhyt. CGI Suomi Oy:n mukaan menettelyn aikana tapahtuneet tarjouskierrosten keskeyttämiset eivät ole olleet hyväksyttävä peruste lopullisen tarjouspyynnön kohtuuttoman lyhyelle tarjousajalle.

Hankintayksikön mukaan tarjousten jättämiselle varattu määräaika on ollut hankintasäännösten mukainen ja asiassa on otettava huomioon myös menettelyn aikana julkaistut aikaisemmat tarjouspyynnöt, joiden sisältöä on päivitetty 17.12.2024 julkaistussa tarjouspyynnössä vain vähäisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö on 10.5.2024 tekemällään päätöksellä valinnut tarjoajat neuvotteluvaiheeseen. Neuvottelujen päättymisen jälkeen hankintayksikkö on 30.10.2024 julkaissut tarjouspyynnön tarjoajille, mutta tarjouspyyntökierros on 28.11.2024 tehdyllä päätöksellä keskeytetty. Hankintayksikkö on 3.12.2024 julkaissut uuden tarjouspyynnön. Hankintayksikkö on 17.12.2024 tekemällään päätöksellä jälleen keskeyttänyt tarjouspyyntökierroksen. Samana päivänä on julkaistu uusi tarjouspyyntö.

Saadun selvityksen mukaan 3.12.2024 julkaistu tarjouspyyntö on ollut hyvin samankaltainen kuin 17.12.2024 julkaistu viimeisin versio tarjouspyynnöstä. Tarjouspyynnön 17.12.2024 liitteen 8 mukaan kyseiseen tarjouspyyntöön on tehty enää yksi muutos puitesopimuksen vahingonkorvauksiin ja vastuurajoituksiin liittyen. Muutoin kyseinen tarjouspyyntö on vastannut 3.12.2024 julkaistua tarjouspyyntöä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa ei ole asetettu tarjousten jättämiselle tiettyä vähimmäismääräaikaa koskien kilpailullista neuvottelumenettelyä, vaan tässä hankintamenettelyssä tarjouksen jättämisen määräaika on hankintalain 56 §:n 1 momentin perusteella asetettava ottaen huomioon hankinnan laatu ja monitahoisuus sekä aika, joka vaaditaan tarjousten laatimiseen. Tarjoukset on tullut jättää 3.1.2025 kello 12 mennessä. Laskettuna 17.12.2024 julkaistusta tarjouspyynnöstä tarjousten jättämiselle on ollut 17 päivää aikaa, joka on lähtökohtaisesti lyhyt määräaika hankinnan laatu huomioiden. Kaksi viikkoa ennen kyseistä tarjouspyyntöä on kuitenkin julkaistu aikaisempi tarjouspyyntö, joka on sisällöltään ollut lähes vastaava kuin 17.12.2024 päivätty tarjouspyyntö, minkä lisäksi uudessa tarjouspyynnössä on selkeästi ilmoitettu hankinta-asiakirjoihin tehdyt muutokset verrattuna aiempaan tarjouspyyntöön. Tarjoajilla on siten ollut tarjouspyynnön sisältö valtaosin tiedossaan jo kaksi viikkoa ennen viimeisimmän tarjouspyynnön julkaisua, eikä tarjouspyyntöön tehtyjä muutoksia ja korjauksia voida pitää sellaisina, että ne olisivat suuresti muuttaneet annettavien tarjousten sisältöä. Tarjouspyynnön 3.12.2024 julkaisemisesta lukien tarjousaika on ylittänyt 30 päivää. Mainittua tarjouspyyntöä on myös edeltänyt jo 30.10.2024 julkaistu tarjouspyyntö.

Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnöstä 17.12.2024 laskettuna lyhyenä pidettävästä määräajasta huolimatta tarjoajille varattua aikaa tarjouksen laatimiseen ei ole syytä pitää liian lyhyenä.

Enfo Oy:n väitteet voittaneen tarjoajan tarjouksen täsmentämisestä

Enfo Oy on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen tietoturvapalveluiden palvelualueen päällikölle asetettujen vähimmäisvaatimusten täyttymisen osalta eikä hankintayksikkö olisi saanut pyytää tarjoukseen täydennystä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan nimennyt palvelualueen päällikön ja ilmoittanut kyseisen henkilön täyttävän palvelualueen päällikölle asetetut vaatimukset. Hankintayksikkö on pyytänyt voittaneelta tarjoajalta täsmennystä koskien palvelualueen päällikön referenssejä. Hankintayksikön mukaan täsmennyspyyntö ja sen perusteella toimitettu vastaus eivät siten ole antaneet voittaneelle tarjoajalle mahdollisuutta parantaa tarjoustaan tai muuttaa sitä, eikä kyse ole ollut tarjouspyynnön vastaisen asiantuntijan vaihtamisesta tai tarjousvertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon toimittamisesta. Hankintayksikkö on esittänyt, että kyse on ollut tarjouksessa nimetyn asiantuntijaresurssin tarkemmasta kuvauksesta eikä tarjouksen sisällöllisestä muuttamisesta. Hankintayksikön mukaan kyseisen henkilön referenssit ovat kohdistuneet henkilöön itseensä ja olleet V2-tason vaatimuksia, joissa ei ole ollut kyse pakollisista vähimmäisvaatimuksista. Hankintayksikön mukaan sillä on ollut oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan antamaan ilmoitukseen, että sen nimeämä henkilö on täyttänyt vähimmäisvaatimukset. Hankintayksikkö on myös tarjouspyynnössä jättänyt itselleen liikkumavaraa mahdollisten lisäselvityspyyntöjen suhteen koskien tarjousten täsmennyttämistä myös soveltuvuusvaatimusten ja vähimmäisvaatimusten osalta. Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä on nimenomaisesti todettu, että resurssien tulee olla käytettävissä vasta sopimuksentekohetkellä.

Hankintayksikön mukaan edelleen hankinta-asiakirjoissa ei ole ilmaistu, että täyttämättä jäänyt kohta tulkittaisiin ei-vastaukseksi tai tarjouspyynnön vastaiseksi. Hankintayksikön mukaan voittanut tarjoaja on täyttämänsä vaatimuslomakkeen välilehdellä 9 kohdassa 9.30 ilmoittanut selkeästi, että kaikki sen nimeämät avainhenkilöt ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset, minkä lisäksi voittanut tarjoaja on tarjouksensa saatteessa erikseen todennut, että sen tarjouksessa noudatetaan tarjouspyynnön ehtoja. Hankintayksikkö on esittänyt, että se on näiden seikkojen perusteella perustellusti voinut luottaa, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut avainhenkilöiden osalta tarjouspyynnön mukainen.

Kuultava on esittänyt, että sen tarjouksessa on nimetty tietoturvapalveluiden palvelualueen päällikkö, jonka on vahvistettu täyttäneen tarjouspyynnön vaatimukset. Kuultavan mukaan kyseisen henkilön tiedot oli kuitenkin inhimillisen virheen takia täytetty puutteellisesti vaatimuslomakkeelle, joten hankintayksikkö on pyytänyt niihin täsmennystä. Kuultavan mukaan täsmennyspyyntö ei ole antanut sille mahdollisuutta parantaa tarjoustaan, sillä pyydettyjen tietojen voidaan objektiivisesti todeta olevan ajalta ennen tarjousten jättämisen määräaikaa. Kuultavan mukaan kyse ei ole siten ollut tarjouksen muokkaamisesta tarjouspyyntöä vastaavaksi.

Tarjouspyynnön liitteen 2 ”Ohjeet ja vertailuperusteet” kohdassa 3.1.3 ”Laatua koskevat vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Vaatimuslomakkeessa (liite 3) kuvattuja palveluita ja niiden toimittamista arvioidaan ja pisteytetään kahdella eri vaatimusluokalla seuraavasti:

- V1 (Pakollinen) tarkoittaa, että tarjoajan tarjouksen ja sen kuvaaman palvelun tulee täyttää esitetty vaatimus sopimuksen voimaantullessa. V1-vaatimukset ovat pakollisia vähimmäisvaatimuksia. Vaatimuksen täyttämättä jättäminen johtaa hankintalain mukaan hyvin todennäköisesti tarjoajan tarjouksen hylkäämiseen. Tarjoajan vastausta V1-vaatimukseen ei pisteytetä laatua arvioitaessa.

- V2 (Tärkeä) tarkoittaa, että tarjoajan tarjouksen ei ole pakollista täyttää esitettyä vaatimusta (tavoitetta). V2-vaatimukset pisteytetään tarjoajan Ei, Osittain tai Kyllä-vastauksen tai muulla V2-vaatimuksen yhteydessä kuvatun vastausasteikon perusteella.”

Saman liitteen kohdassa 3.2.2 ”Vaatimuksiin vastaaminen” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoajan on vastattava vaatimuslomakkeen (liite 3) sisältämiin vaatimuksiin alla olevien ohjeiden sekä vaatimuslomakkeessa kuvattujen ohjeiden mukaisesti.

[– –]

Huomatkaa, että ehdottomiin pakollisiin V1-vaatimuksiin saa vastata vain valitsemalla Kyllä tai Ei. Osittain-vastaus tulkitaan V1-vaatimuksen vastauksissa Ei-vastaukseksi.

Mikäli tarjoaja poikkeaa edellä kuvatusta vastaustavasta V1-vaatimusten osalta (esim. vastaa vaatimuksiin Kyllä kuitenkin siten, että tarjoajan tarjous sisältää reunaehtoja tai lisävaatimuksia), asiakas hylkää tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjoaja sitoutuu toimittamaan asiakkaalle tarkemmat selvitykset vastauksistaan tarjouspyynnön sisältämiin vaatimuksiin, mikäli asiakas tätä erikseen pyytää. Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden mukaisesti asiakas pyytää edellä kuvatut selvitykset tarvittaessa kaikilta tarjoajilta.”

Tarjoajien on tullut täyttää Vaatimuslomake-taulukkoon välilehdille 9A–9L eri avainhenkilöidensä tiedot joista osan täyttäminen on ollut V1-vaatimuksina pakollista. Osa täytetyistä tiedoista on käytetty laadun vertailuperusteena ja ilmaistu V2-vaatimuksina. Vaatimuslomakkeen jokaisella välilehdellä todettu, että ”toimittajan tulee vastata kaikkiin pakollisiin V1-vaatimuksiin”.

Vaatimuslomakkeen välilehdellä ”9F.Palvelualueen Päällikkö (TT)” tietoturvapalveluiden palvelualueen päällikköä koskevissa pakollisissa V1-vaatimuksissa tarjoajien on tullut ilmoittaa, onko henkilöllä vaadittu työkokemus, ja kuvata kyseisen henkilön referenssit vaatimuksen täyttymistä varten. Lisäksi tarjoajien on tullut ilmoittaa, kuuluvatko avainhenkilön kustannukset ilmoitettuun palveluhintaan, sekä onko nimetyllä henkilöllä toimittajan organisaatiossa valta ja kyvykkyys keskustella ja sopia vastuullaan olevan palvelualueen palveluiden sisällöstä, teknisistä yksityiskohdista ja näihin liittyvistä muutoksista sekä valta priorisoida ja lisätä resursseja toimittajan palvelutuotantoon.

Voittanut tarjoaja on vaatimuslomakkeessa välilehdellä ”9. Asiantuntijapalvelut” vastannut kyllä kohdassa 9.30, jonka mukaan toimittajan avainhenkilöillä on kaikki tarvittava osaaminen heille sopimuksessa asetettujen tehtävien ja roolien menestyksekkääseen suorittamiseen.

Voittanut tarjoaja on vaatimuslomakkeessaan ilmoittanut tietoturvapalveluiden palvelualueen päällikön nimen, mutta jättänyt tyhjäksi kyseistä henkilöä koskevat kaikki muut vaatimuslomakkeen kohdat liittyen sekä pakollisiin V1 vaatimuksiin että V2 vaatimusten osoittamiin laadullisiin vertailuperusteisiin.

Hankintayksikkö on 13.1.2025 pyytänyt voittaneelta tarjoajalta täsmennystä tarjoukseen. Täsmennyspyynnössä on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjouksenne saatteen mukaan ’Tarjouksessa noudatetaan tarjouspyynnön ehtoja’. Tarjouksenne liitteellä Vaatimuslomake, välilehdellä 9F Tietoturvapalveluiden palvelualueen päällikkö on nimetty, mutta tämän tiedot on täytetty vaatimuslomakkeelle puutteellisesti. Hankintayksikkö ei voi näillä tiedoilla todeta Tietoturvapalveluiden palvelualueen päällikölle asetettujen pakollisten V1-vaatimusten täyttymistä tai toisaalta täyttymättömyyttä. Pyydämme teitä täsmentämään tarjoustanne täydentämällä Tietoturvapalveluiden Palvelualueelle nimetyn palvelualueen päällikön V1-vaatimusten tiedot kyseistä henkilöä koskevalle Vaatimuslomakkeen välilehdelle 9F, jotta näiden vaatimusten täyttymistä voidaan arvioida.”

Voittanut tarjoaja on vastannut kyseiseen täsmennyspyyntöön ilmoittamalla puuttuvat tiedot tietoturvapalveluiden palvelualueen päälliköstä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varatun määräajan kuluessa, eikä tarjoajalle anneta mahdollisuutta tarjouksensa olennaiseen muuttamiseen.

Unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään (tuomio 10.10.2013, Manova, C‑336/12, EU:C:2013:647) katsonut, että hankintaviranomainen voi pyytää, että menettelyyn osallistumista koskevan hakemuksen yksittäisiä kohtia korjataan tai täydennetään, kunhan tällainen pyyntö koskee julkaistun taseen kaltaisia seikkoja tai tietoja, joiden voidaan objektiivisesti todeta olevan peräisin ennen menettelyyn osallistumista koskevan hakemuksen esittämiselle asetetun määräajan päättymistä. On kuitenkin täsmennettävä, että tilanne olisi toinen, jos tarjouspyyntöasiakirjoissa vaadittaisiin puuttuvan asiakirjan tai tiedon ilmoittamista poissulkemisen uhalla. Hankintaviranomaisen on nimittäin noudatettava tarkasti arviointiperusteita, jotka se on itse vahvistanut (ks. tuomion 39 ja 40 kohdat oikeuskäytäntöviittauksineen).

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan jättänyt vastaamatta tietoturvapalveluiden palvelualueen päällikön V1-vaatimuksiin henkilön nimeä lukuun ottamatta. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteen 2 kohdassa 3.2.2 on asetettu nimenomainen poissulkemisuhka sen varalta, että tarjoajan vastaukset V1‑vaatimuksiin poikkeaisivat kohdassa kuvatusta kyllä tai ei -vastaustavasta. Vaikka osaan voittaneen tarjoajan vastaamatta jääneihin V1-vaatimuksiin on nimenomaisesti pyydetty vastaamaan muutoin kuin edellä kuvatulla vastaustavalla, kaikki V1-vaatimukset on tarjouspyyntöasiakirjoissa määritelty ehdottomiksi vähimmäisvaatimuksiksi, joihin vastaamisen on selvästi ilmoitettu olevan pakollista. Ottaen lisäksi huomioon, ettei tarjouspyynnön liitteen 2 kohdassa 3.2.2 mainittu mahdollisuus pyytää tarkempia selvityksiä tarjoajan antamista vastauksista ole mahdollistanut puuttuvien vastausten toimittamista jälkikäteen, markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoja on tulkittava siten, että kaikkiin V1-vaatimuksiin on vastaustavasta riippumatta tullut vastata poissulkemisen uhalla.

Hankintayksiköllä ei ole edellä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenevin tavoin ollut oikeutta poiketa tästä tarjouspyynnössä asettamastaan ehdosta. Kyseessä olevien V1-vaatimusten täyttymistä ei ole myöskään voitu todeta muualla tarjouksessa annettujen tietojen perusteella. Voittaneen tarjoajan antama vakuutus siitä, että sen avainhenkilöillä on kaikki tarvittava osaaminen heille sopimuksessa asetettujen tehtävien ja roolien menestyksekkääseen suorittamiseen, ei ole ollut riittävää siihen, että voittaneen tarjoajan tarjouksen voitaisiin vakuutuksen perusteella katsoa täyttäneen kaikki tietoturvapalveluiden palvelualueen päälliköksi nimetyn henkilön kohdalla esitetyt erilliset vähimmäisvaatimukset, jotka ovat avainhenkilön referenssejä koskevien tietojen lisäksi koskeneet muun ohella sitä, kuuluvatko kyseisen avainhenkilön kustannukset ilmoitettuun palveluhintaan. Voittaneen tarjoajan tarjouksen saatteen maininta tarjouspyynnön ehtojen noudattamisesta ei myöskään anna aihetta arvioida asiaa toisin, sillä tietojen täyttämättömyyden perusteella hankintayksikölle on sen edellä kuvatun täsmennyspyynnönkin mukaan ilmennyt perusteltu aihe epäillä voittaneen tarjoajan antaman yleisluontoisen vakuutuksen oikeellisuutta.

Siten pyytäessään voittaneelta tarjoajalta täsmennystä V1-vaatimuksien täyttymisestä hankintayksikkö on antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden saattaa selvästi tarjouspyynnön vastaisen tarjouksensa tarjouspyynnön mukaiseksi. Hankintayksikön olisi sen sijaan tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta täydennystä pyytämättä. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt Enfo Oy:n esittämällä tavalla tältä osin virheellisesti.

CGI Suomi Oy:n tarjousvertailusta esittämät väitteet

Siltä osin kuin CGI Suomi Oy on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen pisteytyksessä, markkinaoikeus toteaa, ettei näistä väitteistä ole tarpeen lausua ottaen huomioon, että hankintayksikön olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta edellä esitetyin perustein.

CGI Suomi Oy:n mukaan hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti pisteyttäessään sen tarjouksen. CGI Suomi Oy:n mukaan se on palveluiden hintakehityksestä antamansa selvityksen yhteydessä ilmoittanut, ettei sen tarkoitus ole muuttaa tai korvata puitesopimuksen ehtoja hintojen muutoksista. CGI Suomi Oy:n mukaan hankintayksikkö on virheellisesti katsonut, ettei valittajan lupaus ja sitoutuminen hinnanalennuksiin ole ollut selkeä, joten valittajalta on tämän takia vähennetty perusteettomasti laatupisteitä. CGI Suomi Oy:n mukaan se on tarjouksessaan vahvistanut ”kyllä”-vastauksella sen, että sen antamat selvitykset liitetään puitesopimuksen liitteeksi. CGI Suomi Oy:n mukaan sen tarjouksessa ei ole ollut hankintayksikön väittämää epäselvyyttä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnön mukaan tarjoajat eivät ole saaneet asettaa hinnoille muita reunaehtoja kuin mitä tarjouspyynnössä on kuvattu. Hankintayksikön mukaan valittajan tarjouksessaan esittämä varauma siitä, ettei puitesopimuksen mukaisia ehtoja muuteta, on jättänyt epäselväksi sen, onko valittaja ollut sitoutunut tarjoamiinsa hinnanalennuksiin. Hankintayksikön mukaan valittajan ei ole voitu katsoa sitoutuneen olemaan korottamatta hintoja puitesopimuksen 9.3 kohdan mukaisesti. Hankintayksikkö on esittänyt, että koska valittaja on tehnyt kielletyn varauman, sille ei ole voitu antaa täysiä pisteitä palveluiden hintakehityksestä.

CGI Suomi Oy on tarjoukseensa liittämässä hintakehitystä koskevassa selvityksessä todennut muun ohella seuraavaa:

”Selvyyden vuoksi todetaan, että mikään tässä selvityksessä S0.4 ei ole tarkoitettu muuttamaan tai korvaamaan Puitesopimuksen kappaleessa 9.3 kuvattuja ehtoja.”

Edellä mainittu tarjouspyynnön liitetyn puitesopimusluonnoksen kohta 9.3 on koskenut ehtoja hintojen muuttamisesta. Tarjouspyynnön liitteessä 2 ”Ohjeet ja vertailuperusteet” on kohdassa 2. ”Tarjouspyynnön rakenne” vaadittu, että tarjoaja hyväksyy sopimusmallin ja sen sisältämät sopimusehdot sellaisenaan jättämällä tarjouksen.

Hankintayksikkö ei ole antanut CGI Suomi Oy:n tarjoukselle laatupisteitä siitä, kuinka monen eri palvelun kohdalla se on sitoutunut hinnanalennuksiin. Hankintayksikkö on hankintapäätöksen liitteessä 1.1 ”Selvityspyyntöjen laatuarviointi” todennut palveluiden hintakehityksen pisteytyksestä CGI Suomi Oy:n tarjousta koskien muun ohella seuraavaa:

”Vastauksessa on kuvattu hintojen aleneminen kaikkien vaadittujen palveluiden osalta. Kuitenkin vastauksen lopussa todetaan, ettei vastauksella ole tarkoitus muuttaa tai korvata Puitesopimuksen ehtoja hintojen muutoksista. Vastauksessa asetettu reunaehto aiheuttaa sen, ettei vastaus ei ole tältä osin sen mukainen mitä Vaatimuslomakkeella kohdassa Selvityspyyntöjen pisteytys, S0.4 sanotaan selvityspyyntöön annettujen vastausten liittämisestä sopijapuolten väliseen sopimukseen. Tarjoajan lupaus ja sitoutuminen hinnanalennuksiin ei ole tämän vuoksi selkeä, joten kohta a) täyttyy vain osittain.”

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön 17.12.2024 liitetyn palvelusopimusmallin kohdassa 25 on esitetty, että mikäli sopimusasiakirjan ja liitteiden välillä on ristiriitaa, ratkaisee sopimusasiakirjan sanamuoto. Tarjoajien antamat selvitykset on tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ollut tarkoitus liittää sopimukseen, eli kyse on ollut sopimuksen liitteestä. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, ettei CGI Suomi Oy:n tarjouksessaan esittämä varauma ole ollut ristiriitainen sen vaatimuksen kanssa, että selvitykset on ollut tarkoitus ottaa puitesopimuksen liitteeksi, eikä tuon varauman perusteella ole ollut syytä epäillä yhtiön sitoutumista hinnanalennuksiin tarjouspyynnössä edellytetyn mukaisesti. Siten hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti pisteyttäessään CGI Suomi Oy:n tarjousta palveluiden hintakehitystä koskevan vertailuperusteen osalta, kun se on jättänyt tarjouksen esittämillään perusteilla pisteittä hinnan alentamiseen sitoutumista tietyssä aikataulussa koskevan arviointikriteerin osalta.

Edellä todettu huomioon ottaen asiassa ei ole enemmälti tarpeen lausua siitä CGI Suomi Oy:n esittämästä, että hankintayksikön olisi tullut varata voittaneen tarjoajan ohella myös sille tilaisuus tarjouksensa täsmentämiseen.

CGI Suomi Oy:n väitteet voittaneen tarjoajan tarjoushinnan poikkeuksellisesta alhaisuudesta ja tiedon antamista asiakirjasta koskeva vaatimus

Koska hankintayksikön olisi edellä esitetyin perustein tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, ei asiassa ole tarpeen lausua CGI Suomi Oy:n esittämistä väitteistä voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjoushinnan poikkeuksellisesta alhaisuudesta.

Näin ollen myös voittaneen tarjoajan salassa pidettäväksi ilmoitetulla tarjoushintaa koskevalla selvityksellä ei ole merkitystä asian arvioinnissa sillä tavalla, että tiedon antamatta jättäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Siten markkinaoikeus hylkää CGI Suomi Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan sekä asiassa diaarinumerolla 74/2025 että asiassa diaarinumerolla 75/2025 valittajien esittämillä tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Asioissa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuta noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Saman pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Vantaan kaupunki aikoo edelleen toteuttaa perustietotekniikkapalveluiden hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus uudelleen, vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asioissa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittajat joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, mitkä määrät sisältävät kumpikin myös oikeudenkäyntimaksun määrän. Asioiden näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Vantaan kaupungin tietohallintojohtajan 31.1.2025 tekemän hankintapäätöksen 10/2025. Markkinaoikeus kieltää Vantaan kaupunkia tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 2.000.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus hylkää CGI Suomi Oy:n markkinaoikeuden asiassa dnro 74/2025 esittämän vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus velvoittaa markkinaoikeuden asiassa dnro 74/2025 Vantaan kaupungin korvaamaan CGI Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut 17.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa markkinaoikeuden asiassa dnro 75/2025 Vantaan kaupungin korvaamaan Enfo Oy:n oikeudenkäyntikulut 17.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Vantaan kaupungin ja Elisa Oyj:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asioissa dnrot 74/2025 ja 75/2025.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Tobias von Schantz ja Esko Pakka.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.