Asian tausta

Padasjoen kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 26.6.2023 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta satamapalveluiden yrittäjää koskevasta hausta ajalle 1.11.2023–31.10.2026 ja enintään kolmen vuoden optiokaudelle.

Padasjoen kunnan kunnanhallitus on 2.10.2023 tekemällään hankintapäätöksellä § 275 valinnut Lomilla Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 100.000–200.000 euroa vuodessa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan kunnanhallituksen päätökseen 2.10.2023 § 275 perustuva vuokra- ja palvelusopimus on tehty lykkäävällä ehdolla ja se tulee voimaan edellyttäen, että valituksenalainen päätös on lainvoimainen ja kuitenkinkin aikaisintaan 1.3.2024.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

A, Street food by Sofia -nimisen toiminimen haltijana, on valituksessaan ja sen täydennyksissä vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan hänelle hyvitysmaksuna 410.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulunsa 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Asian ratkaisuun on osallistunut henkilö, jonka olisi pitänyt jäävätä itsensä. Hankintayksikkö on lisäksi menetellyt virheellisesti tehdessään tarjouskilpailun ehdoista poiketen vuokra- ja palvelusopimuksen jo muutoksenhakuaikana, käsitellessään myöhässä saapuneita tarjouksia ja kun hankintayksikön edustaja on esitellyt satamatiloja voittaneelle tarjoajalle tarjouspyynnössä ilmoitetusta poiketen tarjousajan jälkeen. Valittajalle ei ole toimitettu tarjousten vertailuasiakirjaa ja voittaneen tarjoajan tarjous on valittu valintaperusteella, jota ei ole mainittu tarjouspyynnössä.

Valittajalla olisi ollut virheettömässä menettelyssä todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan liiketoimintasuunnitelmassa kuvatulla tavalla se olisi tuonut satama-alueelle tarjouspyynnössä vaadittua palveluhenkeä ja kehittämiskykyä sekä uusia toimintoja.

Vastine

Vaatimukset

Padasjoen kunta on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Hankintayksikkö on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.753,75 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valitus tulee jättää tutkimatta, koska hankintaan ei sovelleta vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (erityisalojen hankintalaki) eikä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (hankintalaki). Markkinaoikeudella ei ole tämän vuoksi toimivaltaa tutkia valitusta.

Hankintaa tulee arvioida erityisalojen hankintalain perusteella, koska kyseessä on käytännössä satama-alueen hallinnointi ja käyttäminen, joka kuuluu erityisalojen hankintalain mukaiseen toimintaan. Hankinnassa on kyse palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta, jonka arvo alittaa erityisalojen hankintalain mukaisen käyttöoikeussopimuksen kynnysarvon 5.382.000 euroa.

Hankinnassa on kyse muun muassa satama-alueen ylläpitopalveluista, tankkauspalveluista, kiinnityspalveluista ja muista matkustajapalveluista kuten ravintolapalveluista. Sataman palveluja käyttävät muun muassa sisävesiliikenteen matkustajapalveluja tarjoavat varustamot.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämin tavoin virheellisesti tai hankintasäännösten vastaisesti.

Kuultavan lausunto

Lomilla Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys ja lisävastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankinnan ennakoidun arvon laskemiseen käytetään suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa ja kokonaiskorvaukseen tulee huomioida kilpailutukseen sisältyvät optioehdot. Hankintayksikön olisi tullut pystyä jo ennakolta arvioimaan hankinnan kohteen ennakoitu arvo realistisemmin kuin pelkkien satamamaksujen perusteella. Käyttöoikeussopimuksen todellinen arvo on noin 4.100.000 euroa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on ensin arvioitava, onko markkinaoikeudella toimivalta tutkia valituksenalaisen hankintayksikön päätöksen hankintasäännösten mukaisuutta. Hankintayksikkö on tältä osin esittänyt, että valituksenalaisen päätöksen kohteena on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) eikä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) mukainen käyttöoikeussopimus ja että käyttöoikeussopimuksen ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo jää alle erityisalojen hankintalain mukaisen käyttöoikeussopimuksen kynnysarvon.

Sovellettavien hankintasäännösten osalta on ensin arvioitava, mitä toimintaa hankintayksikkö harjoittaa ja mihin toimintaan liittyen hankintayksikkö on kilpailuttanut nyt kysymyksessä olevan käyttöoikeussopimuksen.

Hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin kyseisessä laissa säädetään.

Hankintalain 10 §:n mukaan kyseistä lakia ei sovelleta erityisalojen hankintalaissa tarkoitettua toimintaa varten tehtäviin hankintoihin ja käyttöoikeussopimuksiin.

Hankintalain ja erityisalojen hankintalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 108/2016 vp s. 97) on hankintalain 10 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että hankintalakia ei sovelleta sellaisiin hankintoihin, jotka on suljettu esimerkiksi erityisalojen hankintalain 2 tai 3 luvun säännösten perusteella erityisalojen hankintalain ulkopuolelle. Ehdotettua hankintalakia ei sovelleta erityisalojen hankintalaissa tarkoitettuja toimintoja varten tehtäviin hankintoihin. Siten erityisalojen hankintalain tarkoittamia toimintoja varten tehtävät hankinnat eivät kuulu ehdotetun hankintalain soveltamisalaan silloinkaan, kun kysymyksessä on lakiehdotuksen 5 §:ssä tarkoitetun hankintayksikön tekemä hankinta.

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin kyseisessä laissa säädetään.

Erityisalojen hankintalain 4 §:n 7 kohdan mukaan tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetaan palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella taloudellista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, jolla yksi tai usea hankintayksikkö siirtää muiden kuin käyttöoikeusurakkaa koskevien palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän toiminnallisen riskin yhdelle tai usealle toimittajalle ja jossa siirtämisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

Erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat yhtä tai useaa 6–9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, valtion liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät (viranomaishankintayksikkö).

Hankintalain ja erityisalojen hankintalain säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä (HE 108/2016 vp s. 249 ja 250) on erityisalojen hankintalain 5 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu muun ohella, että erityisalojen hankintalakia sovelletaan laissa tyhjentävästi luetelluilla toimialoilla toimivien vesi- ja energiahuollon, liikenteen sekä postipalvelujen yksiköiden kynnysarvot ylittäviin tavara- ja palveluhankintoihin sekä rakennusurakoihin.

Esitöiden mukaan voimassa olevan erityisalojen hankintalain soveltamiskäytännössä lain soveltamiskysymykset ovat osoittautuneet haastaviksi. Ongelmia on esiintynyt erityisesti siinä, sovelletaanko hankintaan erityisalojen hankintalakia, viranomaissektorin hankintalakia vai ei kumpaakaan. Soveltamisalakysymysten selkeyttämisessä arvioinnin etenemisellä on olennainen merkitys. Arvioinnissa tulee ensin selvittää, mitä toimintaa hankkiva yksikkö harjoittaa ja liittyykö tehtävä hankinta kyseisen toiminnan harjoittamiseen. Lain soveltaminen riippuu ensisijaisesti yksikön toiminnan luonteesta, ei hankinnan kohteesta. Mikäli tehtävä hankinta liittyy erityisalatoiminnan harjoittamiseen, tarkastellaan seuraavaksi, onko hankkija erityisalojen hankintalain mukainen hankintayksikkö.

Esitöiden mukaan relevantin hankintalain ja hankintayksikköaseman selvittämisen jälkeen selvitettäväksi tulevat vielä kynnysarvon ylittyminen sekä erityisalojen hankintalain soveltamisalapoikkeusten mahdollinen soveltuminen hankintaan. Mikäli jokin erityisalojen hankintalain soveltamispoikkeuksista on käsillä tai mikäli kynnysarvot eivät ylity, ei hankinta siirry kuitenkaan viranomaissektorin hankintalain soveltamisalaan, vaan tällöin hankinta jää molempien hankintalakien soveltamisalan ulkopuolelle.

Erityisalojen hankintalain 8 §:ssä on säädetty eräiden liikenteen palveluiden kuulumisesta lain soveltamisalaan. Pykälän 2 momentin mukaan lakia sovelletaan myös lentoasemien ja meri- tai sisävesisatamien ylläpitoon sekä muuhun lentoasemien, meri- tai sisävesisatamien tai terminaalipalvelujen saattamiseen lento-, meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajien käyttöön.

Erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin mukaan kynnysarvot, jotka perustuvat erityisalojen hankintadirektiiviin ja käyttöoikeussopimusdirektiiviin ilman arvonlisäveroa laskettuina, ovat, sellaisina kuin ne ovat muutettuina komission asetuksella (EU) 2021/1953,  käyttöoikeussopimuksissa 5.382.000 euroa (4 kohta).

Pykälän 2 momentin mukaan tätä lakia ei sovelleta kynnysarvot alittaviin hankintoihin.

Erityisalojen hankintalain 15 §:n 1 momentin mukaan käyttöoikeussopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä hankintayksikön arvioimaa sopimuksensaajan sopimuksen voimassaoloaikana tuottamaa liikevaihtoa ilman arvonlisäveroa. Liikevaihto on otettava huomioon vain siltä osin kuin se on vastikkeena sopimuksen kohteena olevasta urakasta tai palvelusta taikka näihin liittyvistä tavaroista. Arvion on perustuttava käyttöoikeussopimuksen ilmoittamisajankohtaan tai muuhun hankintamenettelyn alkamishetkeen. Jos käyttöoikeussopimuksen arvo on sopimuksen tekohetkellä yli 20 prosenttia ennakoitua arvoa suurempi, kynnysarvon ylittymistä on arvioitava sopimuksen tekohetken arvon perusteella.

Merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 2 §:ssä on määritelty huvivenesatamaksi satama, joka palvelee pääasiassa huvialuksia ja huviveneitä (kohta 18) ja satamaksi paikka tai maantieteellistä alue, jonka rakenteet ja varustelu on suunniteltu mahdollistamaan alusten, mukaan lukien huvialusten, huviveneiden tai kalastusalusten, vastaanottaminen, mukaan lukien sataman toimivaltaan kuuluva ankkurointialue, ei kuitenkaan paikka tai alue, jonka aluksille tarkoitetut rakenteet ja palvelut sekä käyttäjä- ja jätemäärät ovat vähäiset (kohta 46). Mainitun pykälän 47 kohdan mukaan laissa tarkoitetaan sataman pitäjällä oikeushenkilöä, joka vastaa sataman eri toimintojen kokonaisuuden järjestämisestä tai perii satamamaksun tai siihen verrattavan yleisen maksun sataman käyttämisestä.

Mainitun pykälän esitöissä (HE 71/2021 vp s. 55 ja 56) mukaan säännöksellä sataman määritelmän ulkopuolelle rajataan vähäisinä alle 25 venepaikan tai talvisäilytyspaikan huvivenesatamat, kauppojen ja ravintoloiden laiturit, venevalkamat, yhteisrannat, mökkiyhteyslaiturit ja ammattikalastajien omat laiturit. 8 §:ä ei kuitenkaan ole tyhjentävä, vaan myös muut vastaavat paikat ja alueet, joiden rakenteet, palvelut ja käyttäjä- ja jätemäärät ovat vähäisiä, rajautuvat sataman määritelmän ulkopuolelle. Siten vähäiseksi on mahdollista tulkita myös vaikkapa vapaa-ajan kalastukseen käytettävä paikka tai alue, jos sen rakenteet ja palvelut sekä käyttäjä- ja jätemäärät ovat vähäiset. Säännöksellä on kuitenkin pyritty tunnistamaan tiettyjä lukumäärältään runsaita paikkoja, joita ei ainakaan tulisi pitää satamina. Yhteysalusten, vesibussien ja muiden pienten kotimaan liikenteessä toimivien matkustaja-alusten käyttämien laitureiden rajaukselle sääntelyn ulkopuolelle ei ole enää perusteita, koska mainittujen alusten jätemääriä ei voi pitää vähäisinä.

Hankinnan kuvaaminen hankinta-asiakirjoissa

Padasjoen kunta on ilmoittanut 26.6.2023 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta satamapalveluiden yrittäjän hausta ajalle 1.11.2023–31.10.2026 ja mahdolliselle enintään kolmen vuoden optiokaudelle. Hankintailmoituksen kohdassa ”Hankinnan lyhyt kuvaus” hankintaa on kuvattu seuraavalla tavalla.

”Padasjoen kunta hakee palveluhenkistä ja kehittämiskykyistä yrittäjää Päijänteen rannalle, Padasjoen satamaan. Kunta tarjoaa vuokrattavaksi aluetta liiketoimintaa varten. Satamasta halutaan kehittää Päijänteen paras satama, joka sykkii kaikkina vuoden aikoina. Tämä edellyttää yrittäjältä innovatiivisuutta, vahvaa liiketoiminta- ja palvelu- ja kehittämisosaamista.”

Hankintailmoituksessa pääasialliseksi CPV-koodiksi on ilmoitettu hotelli-, ravintola- ja vähittäiskauppapalvelut (55000000). Hankintailmoituksen kohdassa ”Pääasiallinen suorituspaikka” on mainittu tila Laivaranta, rekisterinumero 12:2, joka sijaitsee Päijänteen rannalla satama-alueella, ja tilalla Päijänteenportti, rekisterinumero 12:35, sijaitseva huoltorakennus.

Hankintailmoituksen kohdassa ”Kuvaus hankinnasta” on todettu seuraavaa.

”Padasjoen kunta hakee palveluhenkistä ja kehittämiskykyistä yrittäjää Päijänteen rannalle, Padasjoen satamaan. Kunta tarjoaa vuokrattavaksi aluetta liiketoimintaa varten. Satamasta halutaan kehittää Päijänteen paras satama, joka sykkii kaikkina vuoden aikoina. Tämä edellyttää yrittäjältä innovatiivisuutta, vahvaa liiketoiminta- ja palveluja kehittämisosaamista. Nykyisen satamapalveluyrittäjän kanssa tehty sopimus päättyy vuoden 2023 lokakuun lopussa. Satama-alueen kehittämishanke on käynnissä ja sen ensimmäinen innovointivaihe edennyt tarkempiin taloudellisiin selvityksiin. Satamapalvelujen toimivuus on keskeistä Padasjoen matkailun ja vapaa-ajanpalveluiden tarjonnan osalta. Laivaranta toimii monen veneilijän ns. kotisatamana ja on lisäksi vilkas vierasvenesatama. Päijänteen rannan kehittämishankkeen myötä alue voi kehittyä merkittävästi, mutta kehittyminen tapahtuu useamman vuoden aikana. Kunnan olisikin tärkeää löytää vähintäänkin kolmen seuraavan vuoden ajalle satamapalveluiden tarjoaja, joka voisi myötävaikuttaa omalla toiminnallaan alueen matkailun ja palveluiden kehittymiseen ja ylläpitää jo olemassa olevaa ravintolatoimintaa muine velvoitteineen.

1.1 Hankinnan kohde

Hankinnan kohteena palveluja koskeva käyttöoikeussopimus, jossa palveluntoimittaja saa rajoitetusti hallintaansa

• Tilan Laivaranta RN:o 12:2

• Tila sijaitsee Päijänteen rannalla satama-alueella ja sillä sijaitsee kokonaisalaltaan 261 m2 suuruinen satamakahvila-ravintolana toimiva rakennus tämänhetkisine irtaimistoineen, jossa yht. 250 asiakaspaikkaa joista 120 terassipaikkoja. Rakennukseen on tehty 2008 laajennus, jossa sijaitsevat mm. wc-tilat, suihku ja pyykinpesumahdollisuus.

• Polttoaineenjakelupiste 24/7, jossa säiliöiden koot 5+5+7 m3

• n. 250 venepaikkaa

• Huoltorakennuksen, Päijänteenportti RN:o 12:35 tilalta

Vastineeksi palveluntuottaja sitoutuu

• Suorittamaan Padasjoen kunnalle tarjouksessa ilmoitettua vuosivuokraa.

• Ylläpitämään ja kehittämään satamapalveluita kuten kahvilaravintolaa satamakahvilarakennuksessa.

Ylläpitämään polttoaineenjakelua 24/7sekä sitä varten vuonna 2023 suomalaisilla pankkikorteilla + Visalla (ml siru) maksamisen mahdollistavaa automaattia.

• Ylläpitämään kaasun ja vedenhankintaa, septiä, jätehuoltoa, suihku- ja vaatehuolto mahdollisuutta nykyisissä tiloissa.

• Vuokraamaan kausivenepaikkoja ja vierasvenepaikkoja kunnan teknisen toimen hyväksymin vuosittain tarkastetuin hinnoin ja ehdoin. Kausipaikkojen vuokratuotosta 50 % tilitetään kunnalle ja kunta käyttää kausipaikkamaksut laitureiden ja satama alueen kunnostukseen kunnan teknisen toimen kanssa yhdessä korjauskohteista sopien. Vierasvenepaikoista saatavat tulot jäävät yrittäjälle. Lähes 100 % täyttöasteella vuokratuotto on n. 70 000 euroa nykyisintaksoin. Lähes kaikki kausivenepaikat kesälle 2023 on jo varattu, lukuun ottamatta muutamaa pientä kausivenepaikkaa. Vierasvenepaikkojen käyttöaste vaihtelee.

Huolehtimaan vuokrattujen kiinteistöjen alueella olevien laitureiden, alueiden ja rakenteiden turvallisuudesta ja siisteydestä. Turvallisuuteen vaikuttavista epäkohdista tulee ilmoittaa välittömästi kunnan tekniseen toimeen.

• Huolehtimaan satamatoimintaan liittyvistä kuluista kuten yritystoiminnasta ja veneilystä syntyvän jätteen kuljetusmaksuista, ongelmajätekeräyksestä ja sataman sähkömaksuista (kunta vastaa kuitenkin omassa mittauksessa olevista sähkökuluista (ulkovalaistus). Vuoden 2023 kulutuksen perusteella suuruusluokka-arviot mainituista vuosikuluista ovat seuraavat:

- sähkönkulutus 85 000 kWh/a

- vesi/jätevesi n. 900 euroa (alv 0)

- jätehuolto n. 10 000–15000 euroa (alv 0) (hinta riippuu jäteastioiden tyhjennyskerroista)

• Huolehtimaan laitureilla olevien sähköpollarien ja valaisimien ylläpidosta (lamppujen vaihto) ja septipumpun häiriötarkastukset ja korjaukset. Mahdollisesta omavastuusta neuvotellaan erikseen sopimuksessa.

• Hyvään yhteistyöhön kunnan ja muiden toimijoiden kanssa.

Vuokrasopimuksessa muutoin noudatetaan liikehuoneiston vuokralakia.”

Hankintayksikön 26.6.2023 päivätyssä tarjouspyynnössä hankinnan kohde on kuvattu vastaavalla tavalla kuin hankintailmoituksessa. Tarjouspyynnössä on lisäksi kohdassa 1.1.1 ”Muuta tietoa” todettu seuraavaa.

”Keväisin ennen veneilykauden alkua (tarvittaessa useammin) yrittäjä ja kunnan edustajat tekevät yhdessä katselmuksen sataman alueella (yleiset alueet, laiturit ja rakennukset) ja katselmuksessa sovitaan tarvittavista korjaustoimenpiteistä ja niiden kustannuksista.

Padasjoen kunta ylläpitää satamassa kesäisin matkailijainfoa, josta saa lainata polkupyöriä ja soutuvenettä asiointia ja retkeilyä varten. Info on kunnan ylläpitämä erillinen rakennus sataman alueella. Satama-alueella voi toimia kesätori ja myyntikojuja. Satamasta Kelventeelle/Karisalmelle risteilee salonkilaiva Jenni-Maria III juhannuksen jälkeen elokuun alkupuolelle asti (muutama pvä/vko). Muina aikoina laiva on tilausristeilykäytössä. Satamassa on myös venetaksipalveluita ja useita erilaisia tapahtumia. Kunta on rakennuttamassa satamaan Padel-kentän ja keväällä 2023 rakennettiin uusi viranomaislaituri. Matkailuinfoa varten satamassa on merikontteja varastoina. Kunnan on tarkoituksena uusia laitureiden kansirakenteita ja veneilyinfraa vielä vuoden 2023 aikana. 2023 sataman tapahtumina on mm. höyrylaivaregatta ja street hockey -turnaus.”

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut tarjouslomake, pohjapiirustus sataman rakennuksista ja alueen ja laiturien karttoja.

Hankintayksikkö on esittänyt lisäksi luonnoksen asemakaavasta 26.3.2020, jossa edellä todettujen tilojen osalta on tilaa 576–404–12–2 koskien annettu asemakaavamerkintä LS (Satama-alue. Alueelle saa rakentaa satamapalveluihin liittyviä rakennuksia ja rakenteita, myymälätiloja sekä kalasataman erikseen vaatimia rakennuksia ja rakenteita) ja tilaa 576–404–12–35 koskien asemakaavamerkintä RM (Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue).

Asian oikeudellinen arviointi

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Padasjoen sataman aluetta hallinnoi Padasjoen kunta, joka nyt kysymyksessä olevan hankinnan osana muun ohella vuokraa valittavalle käyttöoikeussopimuksen sopijapuolelle ne kiinteistöt ja rakennukset, joiden hallintaa satamapalveluiden tuottaminen edellyttää. Satamassa on noin 250 venepaikkaa, joista osa on kausipaikkoja ja osa vierasvenepaikkoja. Huviveneiden lisäksi satamaa käyttää risteilyliikenteen alukset ja taksiveneet. Sataman palveluihin kuuluu hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaan muun ohella kahvila-ravintola, polttoaineen jakelu, huoltopalvelut veneilijöille sekä jätehuollon ja alusten käymäläjätteen talteenottopalvelut.

Sataman koko venepaikkoina mitaten ylittää selvästi merenkulun ympäristönsuojelulain 2 §:n sataman määrittelysäännöksen esitöissä ilmoitetun 25 venepaikan määrän. Ottaen huomioon Padasjoen sataman koko, palvelutaso ja käyttäjien osalta erityisesti se, että satamassa on myös kaupallista sisävesiliikennettä, markkinaoikeus katsoo, että satama täyttää merenkulun ympäristönsuojelulain 2 §:n 46 kohdan mukaisen sataman määritelmän.

Markkinaoikeus katsoo, että Padasjoen satamaa on saadun selvityksen perusteella pidettävä erityisalojen hankintalain 8 §:ssä tarkoitettuna sisävesisatamana.

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, harjoittaako hankintayksikkö erityisalojen hankintalain mukaista eritysalojen toimintaa ja liittyykö hankinta erityisalojen hankintalain mukaisen toiminnan harjoittamiseen.

Kuten edellä on todettu, hankintayksikkö omistaa Padasjoen sataman alueella kiinteistöjä ja rakennuksia sekä muun ohella polttoaineaseman alueen, joiden hallinta on välttämätöntä satamatoimintojen harjoittamiseen. Padasjoen kunnan voidaan siis katsoa olevan sataman toimintojen osalta sisävesisataman ja sen ylläpitotoiminnan harjoittaja. Vastaavasti hankinnan kohteena on sataman ylläpitoon liittyvien ja sisävesiliikenteen tarvitsemien palveluiden tarjoaminen, minkä osalta markkinaoikeus katsoo kysymyksessä olevan hankinnan kohteen liittyvän erityisalojen hankintalain 8 §:n mukaisten liikenteen palveluiden tarjoamiseen.

Asiassa on vielä arvioitava, ottaen huomioon vuokra- ja palvelusopimuksen ennakoitu arvo, kuuluuko satamapalveluiden yrittäjää koskevan kyseisen sopimuksen kilpailuttaminen erityisalojen hankintalain soveltamisalaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena on hankintailmoituksen mukaan ollut satamapalveluiden yrittäjää koskeva käyttöoikeussopimus. Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaan valittava yrittäjä saa rajoitetusti hallintaansa kiinteistöt, rakennukset ja laiturit, jotka muodostavat satama-alueen. Valittava yrittäjä edelleen vuokraa kausivenepaikkoja ja vierasvenepaikkoja kunnan teknisen toimen hyväksymin vuosittain tarkastetuin hinnoin ja ehdoin ja siten, että kausipaikkojen vuokratuotosta 50 prosenttia tilitetään kunnalle ja kunta käyttää kausipaikkamaksut laitureiden ja satama alueen kunnostukseen kunnan teknisen toimen kanssa yhdessä korjauskohteista sopien. Vierasvenepaikoista saatavat tulot jäävät sen sijaan yrittäjälle. Vastaavasti valittava yrittäjä sitoutuu vastaamaan satamatoimintaan liittyvistä kuluista kuten yritystoiminnasta ja veneilystä syntyvän jätteen kuljetusmaksuista, ongelmajätekeräyksestä ja sataman sähkömaksuista sekä ylläpitämään ja kehittämään satama-alueella satamapalveluita kuten kahvilaravintolaa satamakahvilarakennuksessa ja polttoaineenjakelua, kaasun ja veden hankintaa, käymäläjätteiden vastaanottoa, jätehuoltoa ja suihku- ja vaatehuoltoa. Hankinta-asiakirjoissa sekä vuokra- ja palvelusopimuksessa on asetettu lukuisia yksityiskohtaisia ehtoja vuokralaiselle vuokra-alueen ylläpidosta ja alueella tarjottavista palveluista.

Markkinaoikeus katsoo, että hankinnan kohteena on erityisalojen hankintalain 4 §:n 7 kohdan mukainen taloudellista vastiketta vastaan tehty kirjallinen sopimus, jolla hankintayksikkö on siirtänyt palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän toiminnallisen riskin toimittajalle ja jossa siirtämisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

Edellä todetusti erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin mukaan   käyttöoikeussopimuksissa kynnysarvo on 5.382.000 euroa. Pykälän 2 momentin mukaan lakia ei sovelleta kynnysarvot alittaviin hankintoihin.

Kuten edellä on todettu, erityisalojen hankintalain 15 §:n 1 momentin mukaan käyttöoikeussopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä hankintayksikön arvioimaa sopimuksensaajan sopimuksen voimassaoloaikana tuottamaa liikevaihtoa ilman arvonlisäveroa. Liikevaihto on otettava huomioon vain siltä osin kuin se on vastikkeena sopimuksen kohteena olevasta urakasta tai palvelusta taikka näihin liittyvistä tavaroista. Arvion on perustuttava käyttöoikeussopimuksen ilmoittamisajankohtaan tai muuhun hankintamenettelyn alkamishetkeen. Jos käyttöoikeussopimuksen arvo on sopimuksen tekohetkellä yli 20 prosenttia ennakoitua arvoa suurempi, kynnysarvon ylittymistä on arvioitava sopimuksen tekohetken arvon perusteella. Pykälän 2 momentin mukaan käyttöoikeussopimuksen ennakoitu arvo on laskettava hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai muissa hankinta-asiakirjoissa yksilöidyllä objektiivisella menetelmällä.

Hankinnasta 26.6.2023 julkaistussa kansallisessa hankintailmoituksessa hankinnan kokonaisarvoksi on ilmoitettu 100.000–200.000 euroa vuodessa. Hankintayksikkö on esittänyt, että vuokralaisen liikevaihto, joka liittyy vuokrasopimukseen, on enintään 200.000 euroa vuodessa ja koko sopimuskaudelta mahdolliset optiot mukaan lukien enintään 1.200.000 euroa. Valittaja on puolestaan esittänyt, että käyttöoikeussopimuksen todellinen arvo on noin 4.100.000 euroa.

Markkinaoikeus katsoo, ottaen huomioon hankintailmoituksessa esitetty hankinnan arvo, hankintakausi, jonka pituus optiot mukaan lukien on ollut kuusi vuotta, sekä hankintayksikön ja valittajan markkinaoikeudessa esittämä arvio hankinnan kokonaisarvosta, että hankinnan arvo ei ylitä erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin mukaista käyttöoikeussopimusten kynnysarvoa 5.382.000 euroa. Näin ollen nyt kysymyksessä olevan käyttöoikeussopimuksen kilpailuttamiseen ei sovelleta mainitun pykälän 2 momentin mukaisesti erityisalojen hankintalakia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valituksen tutkiminen ei kuulu sen toimivaltaan. Markkinaoikeuden toimivalta on puolestaan erityisalojen hankintalain 128 §:ssä viitatussa hankintalain 154 §:n 1 momentissa kytketty hankintalain ja erityisalojen hankintalain vastaiseen menettelyyn.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan markkinaoikeudessa esittämän perusteella asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt erityisalojen hankintalain mukaisesti kilpailuttaessaan satamapalveluiden yrittäjää koskevan käyttöoikeussopimuksen. Edellä todetulla tavalla kysymyksessä olevaan kilpailutukseen ei sovelleta erityisalojen hankintalakia, eikä hankintalain 10 §:n säännös huomioon ottaen myöskään hankintalakia. Kun otetaan huomioon markkinaoikeuden toimivallasta hankintalain 154 §:n 1 momentissa säädetty, markkinaoikeus katsoo, että se ei ole toimivaltainen käsittelemään valittajan valitusta. Valitus on siten jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja hylkää A:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa A:n korvaamaan Padasjoen kunnan oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Markus Ukkola.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 4.9.2024 numero 2389/2024.