MAO:116/21

Asian tausta

Pyhä-Luosto Vesi Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 20.4.2020 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Pyhä-Luoston latuhoitourakkaa koskevasta palveluhankinnasta tarjouspyynnöstä tarkemmin ilmenevällä tavalla talvikunnossapitokausille 2020–2021, 2021–2022, 2022–2023 ja optiokausille 2023–2024, 2024–2025, 2025–2026.

Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallitus on 18.5.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 2 valinnut Veljekset Karjalainen Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut varsinaiselta sopimuskaudelta noin 600.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Virkkulan Latu- ja Reittihuolto Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 253.500 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.436,08 eurolla oikeudenkäyntimaksun määrällä lisättynä viivästyskorkoineen.

Valittaja on lisäksi vaatinut suullisen käsittelyn toimittamista todistajien kuulemiseksi asiassa.

Perustelut

Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta yhtiön heikon kannattavuuden, maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden takia.

Voittaneen tarjoajan tarjous olisi lisäksi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjotut latuhuoltokoneet eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä asetettuja teknisiä vaatimuksia. Vertailuperusteita on myös sovellettu virheellisesti.

Vastine

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on arvioitu vuonna 2014 toteutetun kilpailutuksen mukaisilla tiedoilla, jolloin voittaneen tarjouksen hinta oli ollut 179.000 euroa kultakin talvikunnossapitokaudelta. Siten nyt kysymyksessä olevan hankinnan kokonaisarvo on arvioitu olevan noin 600.000 euroa kausille 2020–2023.

Kuultavan lausunto

Veljekset Karjalainen Oy on vaatinut, että asian hävinnyt osapuoli velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.400 eurolla ja asianosaiskulut 2.000 eurolla.

Kuultava on esittänyt, että sen tarjous on täyttänyt hankintayksikön asettamat taloudellista ja teknistä soveltuvuutta koskevat vaatimukset, eikä tarjousta olisi muutenkaan tullut sulkea pois tarjouskilpailusta. Tarjous on ollut teknisten vaatimusten osalta tarjouspyynnön mukainen, ja hankintayksikkö on menetellyt oikein, kun se on hyväksynyt tarjouksen tarjousvertailuun.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt vastaselityksessään, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole julkaissut hankinnasta EU-hankintailmoitusta, vaikka hankinnan kokonaisarvo on ylittänyt tavara- ja palveluhankinnoille säädetyn EU-kynnysarvon.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt sähköpostissaan 15.9.2020, että sopimuskauden hinta on alittanut erityisalojen hankinnan kansallisen kynnysarvon, ja hankintamenettely on toteutettu vastaavalla tavalla kuin vuonna 2014.

Valittaja on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Suullisen käsittelyn toimittaminen

Valittaja on vaatinut suullisen käsittelyn toimittamista todistajien kuulemista varten.

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet kirjallisessa menettelyssä riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Kun otetaan huomioon ne jäljempänä ilmenevät perusteet, joilla asia ratkaistaan, sekä ne perusteet, jonka vuoksi valittaja on pyytänyt suullisen käsittelyn toimittamista, markkinaoikeus katsoo, että suullisen käsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen. Valittajan suullisen käsittelyn toimittamista koskeva vaatimus on siten hylättävä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 57 §:n 2 momentin 2 kohdan ja 5 kohdan nojalla.

Asian arviointi

Asiassa on ensiksi arvioitava, onko hankintayksikkö ilmoittanut hankinnastaan virheellisesti.

Käsiteltävänä olevassa hankintamenettelyssä on kysymys latujen kunnossapitoa koskevasta palveluhankinnasta, jossa hankinnassa tulee sovellettavaksi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettu laki (hankintalaki), eikä laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (erityisalojen hankintalaki), kuten hankintayksikkö on esittänyt.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 26 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu palveluhankintojen EU-kynnysarvo on muiden kuin valtion keskushallintoviranomaisten osalta 214.000 euroa. Pykälän 2 momentin mukaan vähintään EU-kynnysarvojen suuruisiin hankintoihin sovelletaan muun ohella, mitä lain 7 luvussa (58–61 §) säädetään.

Hankintalain 27 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.

Hankintalain 27 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 118) mukaan hankinnan ennakoitua arvoa määritettäessä lähtökohtana on hankintayksikön oma arvio hankintasopimuksen arvosta.

Hankintayksikkö on julkaissut kansallisen hankintailmoituksen. Julkaistussa hankintailmoituksessa ei ole käynyt ilmi hankinnan ennakoidun arvon määrää.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa ilmoittanut palveluhankinnan ennakoiduksi arvonlisäverottomaksi arvoksi 179.000 euroa kultakin kolmelta talvikunnossapitokaudelta eli kokonaisarvoksi 600.000 euroa varsinaiselta sopimuskaudelta, joka on käsittänyt vuodet 2020–2023.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt kyseessä olevan palveluhankinnan kokonaisarvo jo pelkästään varsinaiselta sopimuskaudelta on ylittänyt hankintalain 26 §:n 1 momentin 2 kohdassa palveluhankinnoille säädetyn 214.000 euron EU-kynnysarvon.

Edellä todetulla tavalla hankintayksikön on hankinnan ennakoitua arvoa laskiessaan käytettävä perusteena suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Siten kokonaisarvoa määritettäessä tulisi myös ottaa huomioon ilmoitettujen optiokausien arvo. Markkinaoikeus toteaa, ettei edellä kuvatussa hankinnan kokonaisarvossa 600.000 euroa ole otettu vielä huomioon optiokausia ja että ne mukaan lukien hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ylittänyt miljoona euroa.

Hankintalain 58 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi hankintailmoitus EU-kynnysarvot ylittävästä hankinnasta.

Hankintalain 59 §:n 1 momentin mukaan 58 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintoihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 842/2011 kumoamisesta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1986 vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen.

Hankintayksikkö on toimittanut julkaistavaksi hankinnasta edellä todetuin tavoin ainoastaan kansallisen hankintailmoituksen. Hankinnasta olisi tullut toimittaa julkaistavaksi Euroopan unionin laajuinen ilmoitus hankintalain 59 §:n 1 momentissa tarkoitettua vakiolomaketta käyttäen. Kun hankintayksikkö ei ole tällaista ilmoitusta toimittanut julkaistavaksi, sen menettely on ollut omiaan estämään potentiaalisia tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun, ja se on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on hankinnasta ilmoittamisen osalta menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva hankintailmoitus on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Pyhä-Luosto Vesi Oy aikoo edelleen toteuttaa latujen kunnossapitoa koskevan palveluhankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse kokonaan vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut asian laatu ja laajuus huomioon ottaen markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä ei ole kohtuutonta, että kuultava joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Virkkulan Latu- ja Reittihuolto Oy:n vaatimuksen suullisen käsittelyn toimittamisesta.

Markkinaoikeus kumoaa Pyhä-Luosto Vesi Oy:n hallituksen 18.5.2020 tekemän hankintapäätöksen § 2. Markkinaoikeus kieltää Pyhä-Luosto Vesi Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Pyhä-Luosto Vesi Oy:n korvaamaan Virkkulan Latu- ja Reittihuolto Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Veljekset Karjalainen Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Jaakko Ritvala ja Riikka Pirttisalo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.