MAO:120/20

Asian tausta

Mikkelin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.5.2019 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kirjastokalusteiden hankinnasta.

Mikkelin kaupungin elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja on 2.7.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 2 valinnut Isku Interior Oy:n tarjouksen.

Mikkelin kaupungin elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja on 9.7.2019 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 3 korjannut hankintapäätöksessä 2.7.2019 § 2 olleen kirjoitusvirheen muuttamatta tarjouskilpailun lopputulosta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 90.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Suomen Kirjastopalvelu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 9.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.160 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnön mukaan tarjousten laatua on arvioitu neljällä eri kriteerillä, joista tarjoaja on voinut saada yhteensä enintään 100 pistettä. Kysymyksessä olevia kriteerejä ei ole laadittu siten, että niiden perusteella tarjoajille on voinut ollut selvää se, mitä seikkoja hankintayksikkö tosiasiassa tarjouksia vertaillessaan on arvostanut ja mistä täsmällisistä tekijöistä tarjoajat ovat voineet saada pisteitä. Koska tarjousten ainoa vertailuperuste on ollut laatu, hankintayksikön olisi tullut määritellä laadun vertailuperusteet erityisen huolellisesti siten, että tarjoajilla olisi ollut jo tarjouksia laatiessaan tiedossa ne seikat, joilla on merkitystä tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnössä ilmoitetut laadun vertailuperusteet ovat olleet abstrakteja ja pääosin kysymyksen muotoon laadittuja laaja-alaisia käsitteitä. Vertailuperusteiden yhteydessä ei ole ilmoitettu esimerkiksi yksittäisen kriteerin konkreettisia osatekijöitä, joiden perusteella tarjoajat olisivat voineet saada käsityksen pisteiden määräytymisestä kyseisen kriteerin sisällä. Hankintayksikkö on tosiasiassa varannut itselleen rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousvertailun toteuttamisessa.

Hankintapäätöksessä ei ole perusteltu sitä, millä perusteilla tarjoajien saamat pisteet on määritetty. Valittajalla ei ole ollut mahdollisuutta varmistua pisteytyksen oikeellisuudesta ja puolueettomuudesta tai siitä, että pisteet on todellisuudessa annettu puolueettomia kriteerejä käyttäen. Hankintapäätöksestä ei myöskään ilmene, mitkä ovat olleet tarjousten väliset merkitykselliset eroavaisuudet, jotka ovat oikeuttaneet niiden erilaiseen pisteytyksen.

Hankintayksikkö on ilmoittanut toteuttavansa hankinnan käänteisenä kilpailutuksena. Tarjouspyyntö ja hankintailmoitus ovat olleet epäselviä myös niissä ilmoitetun hinnan osalta. Toisaalta hankintayksikkö on ilmoittanut, että tarjoushinnan tulee olla enintään 90.000 euroa ja toisaalta, että hinnan tulee olla täsmälleen 90.000 euroa. Koska hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön mukaan hinta on voinut olla myös alhaisempi kuin 90.000 euroa, olisi tämä tullut huomioida myös kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa.

Vastine

Vaatimukset

Mikkelin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on useassa kohdassa ilmoitettu, että kyseessä on käänteinen kilpailutus, jonka arvoksi on määritetty 90.000 euroa. Tarjoajien välinen kilpailu on käyty yksinomaan laatuun liittyvillä perusteilla, jolloin laatupisteytykseen on tullut kiinnittää erityistä huomiota.

Hankintayksikkö on yksilöinyt selkeästi ja riittävällä tarkkuudella laadun arvioinnissa käytettävät kriteerit. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu annettavat laatupisteet ja niiden jakautuminen eri kokonaisuuksien välillä. Arviointikriteerit on jaettu seuraaviin neljään luokkaan: Kalusteiden riittävyys kokonaisuutena, kalusteiden muunneltavuuden helppous, soveltuvuus kirjastoympäristöön sekä sisustuksen kokonaisuus ja viihtyvyys. Kyseisiä luokkia on täsmennetty tarjouspyynnön tarkemmilla määrittelyillä ja lisäkysymyksillä. Kunkin luokan kohdalla tarjouspyynnössä on myös esitetty enimmäispistemäärä, jonka kustakin kohdasta on voinut saada tarjousvertailussa. Tarjousten tekijöille on annettu ennakolta tieto, millä perusteilla kriteereitä tullaan arvioimaan. Hankintayksikön menettely on ollut avointa ja tasapuolista ja hankintayksikkö on toiminut asiassa hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Kuultavan lausunto

Isku Interior Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Haukivuoren kirjaston kalustuksesta. Tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan kuvaus" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Hankinnan kohde ja laajuus:Tarjottavien kalusteiden tulee olla kestäviä. Kalusteratkaisujen toteutuksessa tulee ottaa huomioon lisäksi ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Kalustettavien tilojen toiminnot ja tiloissa tarvittavat kalustemäärät on kuvattu tarjouspyynnön liitteissä.[– –] Ehdottomat tarpeet ja asiakkaiden toiveet on ilmoitettu liitteenä olevassa excel-tiedostossa. Liitteenä on myös kuvatiedosto, jossa on Haukivuoren kirjaston asiakkaiden eniten toivomat sisustusratkaisut esitetty.Käänteinen kilpailutus:Hankinta toteutetaan käänteisenä kilpailutuksena ns. ’ranskalainen urakka’. Hankittavan kalustuksen ja siihen liittyvän muun tarjoukseen sisältyvän sisustuksen tulee olla hinnaltaan yhdeksänkymmentätuhatta (90 000) euroa, alv. 0 %."

Tarjouspyynnössä on lisäksi kohdan "Hankinnan ennakoitu arvo tai hintahaarukka (ilman ALV)" alakohdassa "Täsmällinen arvo" ilmoitettu euromääräksi 90.000 euroa.

Tarjouspyynnön kohdassa "Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Käänteinen kilpailutus:
Hankinta toteutetaan käänteisenä kilpailutuksena ns. ’ranskalainen urakka’. Hankittavan kalustuksen ja siihen liittyvän muun tarjoukseen sisältyvän sisustuksen tulee olla hinnaltaan enintään 90 000 euroa, alv 0 %."

Edellä mainitut tiedot on esitetty samansisältöisinä myös hankintailmoituksessa.

Tarjouspyynnön kohdassa "Päätöksenteon perusteet" on vielä esitetty kyseessä olevan käänteinen kilpailutus ja tarjousten arvonlisäverottoman hinnan on tullut olla 90.000 euroa. Laadun ja määrän osalta vertailu on ilmoitettu suoritettavan kohdassa "Hankinnan kohteen kriteerit" ilmoitetuilla perusteilla.

Tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan kohteen kriteerit" alakohdassa "Ryhmän yleiset kriteerit" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Kalusteiden riittävyys kokonaisuutena. Miten tarjoaja on varmistanut kalusteratkaisuilla erilaisten toimintojen toteuttamisen tiloissa. Maksimipisteet 30.00Kalusteiden muunneltavuuden helppous. Kalusteiden siirrettävyys, minkälaisia toimenpiteitä kalustuksen uudelleen ryhmittely tiloissa aiheuttaa. Kuinka kalusteet telakoituvat toisiinsa. Maksimipisteet 30.00Soveltuvuus kirjastoympäristöön: Miten tarjoaja on huomioinut asiakkaiden kokoerot ja ergonomian kalusteratkaisuissaan. Miten on huomioitu kirjastohenkilökunnan ergonominen työskentely. Miten kestäviä kalusteet ovat - miten on huomioitu isot asiakasvirrat kalusteita käytettäessä? Maksimipisteet 25.00Sisustuksen kokonaisuus ja viihtyvyys: Yhtenäinen ilme ja perustarpeiden lisäksi tarjoukseen sisältyvät lisäelementit, kuinka ratkaisut vaikuttavat melua vaimentavasti, sekä muut kirjastossa asioimista helpottavat kalusteratkaisut. Maksimipisteet 15.00."

Hankintayksikkö on saanut määräaikaan mennessä kaksi tarjousta. Mikkelin kaupungin elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja on 2.7.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 2 valinnut Isku Interior Oy:n tarjouksen. Hankintapäätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Päätöksenteon perusteet:
Hintaa ei pisteytetä, koska kyseessä on käänteinen kilpailutus
Kalusteiden riittävyys
Kalusteiden muunneltavuuden helppous
Soveltuvuus kirjastoympäristöön
Sisustuksen kokonaisuus ja viihtyisyys."

Hankintapäätöksessä on tämän jälkeen esitetty edellä mainitut tarjouspyynnössä ilmoitetut kunkin arviointikohdan kriteerit ja määritelty pisteet kummallekin tarjoajalle. Hankintapäätöksessä ei ole esitetty edellä mainittujen vertailuperusteiden lisäksi muita sanallisia perusteita tarjousten arvioinnille.

Mikkelin kaupungin elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtaja on 9.7.2019 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 3 korjannut itseoikaisuna hankintapäätöstä. Hankintaoikaisupäätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtajan viranhaltijapäätöksessä 2.7.2019 [– –] § 2 koskien Haukivuoren kirjaston kalusteiden hankkimista on virhe vertailutaulukossa. Vertailutaulukon sarakkeiden otsikot ovat väärinpäin, mikä johtaa siihen, että Iskun saamat pisteet ovat Kirjastopalvelun sarakkeessa ja toisin päin. Virhe ei ole vaikuttanut lopputulokseen, koska yhteenlasketut pisteet on ilmoitettu oikein. [– –]Päätös on tehty yhteenlaskettujen pisteiden perusteella, eikä virhe sarakkeiden otsikoinnissa ole vaikuttanut siihen. Virheen korjaaminen ei vaikuta päätöksen sisältöön.[– –]Korjaan päätöksessäni [– –] olevan virheen sarakkeiden otsikoinnissa."

Tarjouspyynnön epäselvyys

Asiassa on ensisijaisesti arvioitavana kysymys siitä, onko hankintaa koskevat tarjouspyyntöasiakirjat laadittu vertailuperusteiden ja asetetun hinnan osalta siten, että ne ovat turvanneet tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun ja että niiden perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 104 §:n 1 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 212) mukaan tarjouspyynnön keskeisenä tarkoituksena on kuvata hankinnan kohde syrjimättömällä tavalla sekä pyytää toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava ne tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Tarjouspyyntö on laadittava niin selkeäksi, että tarjoajat voivat antaa sen perusteella vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 106 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 106 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 213 ja 214) mukaan pykälä vastaa pääosin lain 93 §:ssä ja kyseisen pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyä ja vertailuperusteiden asettamista on kuvattu 93 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Hankintalain EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevan 93 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi esittää hinta-laatusuhteen kustannustekijät myös kiinteän hinnan tai kustannusten muodossa, jolloin tarjoajat kilpailevat ainoastaan laatuun liittyvillä perusteilla. Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 202) mukaan tällä tarkoitetaan niin sanottua käänteistä kilpailutusta tai ranskalaista urakkaa, jossa hankintayksikkö määrittelee hinnan tai kustannukset, jotka se on valmis maksamaan valitulle toimittajalle. Tarjoajien välinen kilpailu käydään tällöin yksinomaan laatuun liittyvillä perusteilla. Käänteistä kilpailutusta käyttäessään hankintayksikön tulee kiinnittää erityistä huomiota hinnan määrittelyyn, jotta se tosiasiallisesti saa sellaisia tarjouksia, jotka vastaavat sen tarpeita myös laadullisesti.

Hankinta-asiakirjoissa asetetun hinnan osalta markkinaoikeus toteaa, että asiakirjoissa on esitetty keskenään sinänsä ristiriidassa olevaa tietoa siitä, mikä tarjousten hinnan tulee olla, kun toisaalta hankintayksikkö on ilmoittanut hinnan olevan täsmälleen 90.000 euroa ja toisaalta, että hinta saa olla enintään 90.000 euroa. Kun kuitenkin asiakirjoissa on todettu, että kysymyksessä on niin sanottu käänteinen kilpailutus ja tarjousvertailu suoritetaan laadullisilla vertailuperusteilla, markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei edellä todetusta ristiriidasta huolimatta ole ollut tältä osin siten epäselvä, että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu olisi vaarantunut.

Muilta osin markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten valinnan perusteiden eli vertailuperusteiden määrittämisessä. Laatuvertailun perusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tarjouspyynnössä on edellä todetulla tavalla ilmoitettu laadun vertailuperusteeksi muun ohella kalusteiden riittävyys kokonaisuutena. Kyseisen vertailuperusteen yhteydessä on esitetty kysymys, miten tarjoaja on varmistunut kalusteratkaisuilla erilaisten toimintojen toteuttamisen tiloissa. Kohdasta on voinut saada enintään 30 pistettä. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu laadun vertailuperusteeksi sisustuksen kokonaisuus ja viihtyvyys. Kyseistä vertailuperusteen yhteydessä on esitetty muiden ohella seuraavat määrittelyt: perustarpeiden lisäksi tarjoukseen sisältyvät lisäelementit sekä muut kirjastossa asioimista helpottavat kalusteratkaisut. Kohdasta on voinut saada enintään 15 pistettä.

Markkinaoikeus toteaa edellä mainittuja laadun vertailuperusteita kokonaisuutena arvioiden, että niissä on toisaalta esitetty sinänsä täsmällisesti määriteltävissä olevia tekijöitä, kuten kalusteiden muunneltavuuden helppous ja soveltuvuus kirjastoympäristöön. Toisaalta vertailuperusteina käytetyt määritelmät "kalusteiden riittävyys kokonaisuutena" ja "sisustuksen kokonaisuus ja viihtyvyys" sekä niiden yhteydessä esitetyt yllä kuvatut tarkentavat kysymykset ovat olleet siten yleisiä ja avoimia, että tarjoajat eivät niiden perusteella ole voineet tarjouksia laatiessaan tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjousten vertailussa. Erityisesti viimeisen vertailuperusteen yhteydessä mainittujen määritelmien "tarjoukseen sisältyvät lisäelementit" ja "muut kirjastossa asioimista helpottavat kalusteratkaisut" sisältö on jäänyt määrittelemättä tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Mainitut vertailuperusteet "kalusteiden riittävyys kokonaisuutena" ja "sisustuksen kokonaisuus ja viihtyvyys" ovat olleet myös siten epätäsmällisiä, että ne ovat antaneet hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa, eivätkä ne ole turvanneet tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tarjouspyyntö ei edellä todettu huomioon ottaen ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjousten vertailu ja hankintapäätös

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Viimeksi mainitun momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta, kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Päätöksessä tulee esittää tarjousvertailua koskevat perustelut, sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Vertailuperusteiden soveltamisesta saatu pistemäärä tulee perustella ja vertailusta tulee ilmetä, miten kutakin tarjousta on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailusta on laadittu hankintapäätökseen arviointitaulukko, jossa on todettu tarjoajille vertailuperusteiden osalta annetut pisteet ja pisteiden yhteismäärä. Hankintayksikkö on kuitenkin toimittanut markkinaoikeudelle tarjousten vertailutaulukon, josta on ilmennyt myös joitain sanallisia perusteluita koskien kolmea vertailuperustetta.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätös ja hankintaoikaisupäätös eivät ole sisältäneet lainkaan tietoja vertailuperusteiden soveltamisesta puheena olevassa asiassa. Niiden perusteella tarjoajat eivät ole voineet tietää, mihin tarjousten eroihin ja niistä ilmeneviin seikkoihin tarjousten vertailu on perustunut. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös hankintapäätöksen perustelemisen osalta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:

kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Hankintayksikkö on antanut kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Mikkelin kaupunki aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan kirjastokalusteiden hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Mikkelin kaupungin elinikäisen oppimisen ja osallisuuden johtajan hankintapäätöksen 2.7.2019 § 2 ja hankintaoikaisupäätöksen 9.7.2019 § 3. Markkinaoikeus kieltää Mikkelin kaupunki tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 9.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Mikkelin kaupungin korvaamaan Suomen Kirjastopalvelu Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.160 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Mikkelin kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Markus Mattila ja Jari Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa.