Asian tausta

Liikenne- ja viestintävirasto on ilmoittanut 18.9.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella nopeutetulla avoimella menettelyllä toteutettavasta julkiseen palveluvelvoitteeseen perustuvasta ja meriliikenteen tukemista yhteysvälillä Turku/Naantali–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma koskevasta palveluhankinnasta kolmen kuukauden ajalle ja lisäksi mahdolliselle optiokaudelle enintään 31.5.2021 saakka. Hankinta on jaettu kahteen osaan, jotka ovat aamulähtö (osa-alue 1) ja iltalähtö (osa-alue 2) edellä mainitulla yhteysvälillä.

Liikenne- ja viestintävirasto on 16.10.2020 tekemällään hankintapäätöksellä dnro TRAFICOM/407967/02.03.01/2020 valinnut kummankin osa-alueen osalta ensimmäiseksi meriliikenteen harjoittajaksi Tallink Silja Oy:n ja toiseksi meriliikenteen harjoittajaksi Viking Line Abp:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on Liikenne- ja viestintäviraston ilmoituksen mukaan ylittänyt palveluhankintoja koskevan hankintasäännösten mukaisen EU-kynnysarvon.

Markkinaoikeus on 5.11.2020 antamallaan välipäätöksellä numero 485/20 hylännyt Liikenne- ja viestintäviraston vaatimuksen siitä, että markkinaoikeus sallii käsiteltävänä olevan asian hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Markkinaoikeus on 13.11.2020 antamallaan välipäätöksellä numero 499/20 hylännyt Finnlines Oyj:n vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä.

Asiassa esitetyn mukaan ole Liikenne- ja viestintävirasto ei ole tehnyt tarjouskilpailun voittaneiden kanssa hankintasopimusta.

Liikenne- ja viestintävirasto on 4.11.2020, 31.12.2020, 19.2.2021, 31.3.2021, 28.4.2021 ja 30.4.2021 tekemillään valtionavustuspäätöksillä asettanut valituksenalaisella hankintapäätöksellä valituille tarjoajille julkiset palveluvelvoitteet edellä mainitulle yhteysvälille eri aikaväleille ajanjaksolla 4.11.2020–31.5.2021 sekä myöntänyt valtionavustukset julkisen palveluvelvoitteen mukaisesta liikennöinnistä valtionavustuslain ja meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen perusteella.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Finnlines Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Liikenne- ja viestintävirastoa tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi Finnlines Oyj:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset Liikenne- ja viestintäviraston tekemät valtionavustuspäätökset. Vielä Finnlines Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 91.420 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Kysymyksessä oleva tarjouspyyntö on sisältänyt kilpailua rajoittavia, suhteellisuusperiaatteen vastaisia sekä syrjiviä vaatimuksia. Ainoastaan reitillä jo liikennöivät matkustajaliikennettä harjoittavat varustamot ovat voineet täyttää tarjouspyynnön vaatimukset.

Tarjouspyynnössä on asetettu vaatimuksia, jotka eivät ole olleet välttämättömiä meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen tarkoittamalla tavalla riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta.

Tarjouspyynnössä asetetut lähtö- ja saapumisaikojen aikataulut eivät ensinnäkään ole olleet perusteltuja meriliikenteen tukemisesta annetun asetuksen perusteella. Tarjouspyynnössä asetetut aamu- ja iltalähtöjen aikatauluraamit on voinut täyttää ainoastaan sellainen tarjoaja, jolla on jo tarjousta annettaessa ollut Ruotsin viranomaiselta saatu lupa poiketa yleisistä nopeusrajoituksista Tukholman saaristossa. Poikkeusluvan saaminen ei ole ollut mahdollista julkisen palveluvelvoitteen edellyttämässä aikataulussa.

Tarjouspyynnössä asetettu aluksen matkustaja- ja hyttipaikkakapasiteettia koskeva vaatimus on lisäksi ollut ylimitoitettu ja suhteeton julkisen palveluvelvoitteen kannalta. Hyttien määräksi olisi riittänyt yksi hytti ajoneuvoa kohden.

Myös tarjouspyynnössä asetettu vaatimus siitä, että valitun liikennöitsijän olisi tullut huolehtia henkilömatkustajien siirtymisestä edestakaisin Turusta Naantaliin on ollut tarpeeton ja siten suhteeton kysymyksessä olevan liikennöinnin turvaamiseksi. Kaupunkien välillä on ollut tarjolla muita yhteyksiä. Vaatimus on lisäksi ollut epäselvä. Tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, onko matkustajien siirtyminen tullut varmistaa Turun ja Naantalin satamien välillä vai esimerkiksi Naantalista Turun kaupungin keskustaan.

Edelleen tarjouspyynnön vaatimus liikennöinnin aloittamisesta viiden vuorokauden kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut syrjivä ja merkinnyt sitä, että ainoastaan nykyiset liikennöitsijät ovat voineet täyttää vaatimuksen.

Liikenne- ja viestintävirasto on myös menetellyt hankintasäännösten vastaisesti järjestäessään hankinnan väliaikaisesti. Tälle ei ole ollut tarvetta. Kysymys on lisäksi ollut tosiasiallisesti siitä, että hankintapäätös on pantu lainvastaisesti täytäntöön.

Vastine

Vaatimukset

Liikenne- ja viestintävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.725 eurolla sekä suorittamaan korvausta sille oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä 3.269 euroa, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perustelut

Liikenne- ja viestintävirasto on järjestänyt kysymyksessä olevan tarjouskilpailun täyttääkseen EU-oikeuden asettamat vaatimukset julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle.

Julkisen palveluvelvoitteen tarpeen arvioimista koskevien väitteiden arviointi ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan, koska tarve arvioidaan muun kuin hankintalainsäädännön perusteella.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön vaatimuksia asettaessaan. Vaatimukset on asetettu kilpailua rajoittamattomasti, suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja syrjimättömästi. Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut laaja harkintavalta sen suhteen, miten se on määritellyt hankinnan kohteen, eikä sen ole tarvinnut sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole asettanut samanlaisilla resursseilla olevia laivanvarustajia eri asemaan ja tarjouspyynnössä asetetuissa vaatimuksissa on ollut ainoastaan todelliseen hankinnan tarpeeseen liittyviä tekijöitä. Kilpailun lisäämisen mahdollisuudet ovat olleet rajalliset kilpailutetun kaltaiselle lyhyelle hankinta-ajalle ottaen lisäksi huomioon kilpailutetun yhteysvälin erityispiirteet sekä se, että hankinnan kohteena olevalla yhteysvälillä ei ole ollut säännöllisessä matkustaja- ja rahtiliikenteessä suurta määrää laivanvarustajia. Liikenne- ja viestintävirasto on pyrkinyt lisäämään kilpailua asettamalla tarjouspyynnössä joustomahdollisuuksia lähtösatamien ja Ahvenanmaalla tapahtuvien pysähdysten satamien osalta siinä määrin kuin se on ollut mahdollista.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt syrjivästi asettaessaan kilpailutetulle yhteysvälille lähtö- ja saapumisaikaraamit. Kaikilla soveltuvia meriliikenteen kuljetuspalveluita tarjoavilla laivanvarustajilla on ollut mahdollisuus alusten liikennöimiseen kilpailutetulla yhteysvälillä sellaisella nopeudella, että ne olisivat pysyneet tarjouspyynnössä asetetuissa aikatauluraameissa. Tarjoajilla on ollut mahdollisuus hakea poikkeuslupaa Tukholman saariston tiettyihin väylän osuuksiin sekä myös liikennöintiin ilman mainittua poikkeuslupaa. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että poikkeuslupa olisi tullut olla olemassa tarjouksen jättämishetkellä. Lähtö- ja saapumisaikaraamit on asetettu tarjouspyynnössä paitsi teollisuuden myös huoltovarmuuden ja riittävien henkilöliikenneyhteyksien turvaamiseksi. Aikatauluraameja asettaessa on otettu huomioon myös rekkaliikenne.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt syrjivästi myöskään hyttipaikkojen määrän osalta. Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut harkintavalta arvioida liikennöintitarve ja aluskohtainen kapasiteetti. Hyttipaikkojen lukumäärää asettaessa on otettu huomion muun matkustajaliikenteen ohella myös rekkojen mukana kulkevien kuljettajien tarpeet. Hyttipaikkojen lukumäärää asettaessa on otettu huomioon myös koronapandemiasta johtuvat etätyösuositukset ja pitkäkestoiset matkustusvälit. Hyttipaikkojen lukumäärä on ollut pienempi kuin koronapandemiaa edeltänyt hyttitarve. Liikenne- ja viestintävirasto ei ole voinut tietää todellista hyttitarvetta sen vuoksi, että koronapandemian vuoksi asetetut rajoitukset ovat vaihdelleet.

Myös tarjouspyynnössä asetettu vaatimus henkilökuljetuksen järjestämisestä Turun ja Naantalin välillä on ollut perusteltu ottaen huomioon, että Naantalin sataman läheisyydessä ei ole ollut vastaavia jalkaisin kulkevia matkustajia palvelevia joukkoliikenneratkaisuja kuin Turun satamassa.

Hankintamenettelyn aikana täsmennetty tarjouspyynnön vaatimus liikennöinnin aloittamisesta viiden vuorokauden kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut perusteltu ottaen huomioon sopimuskauden lyhyt kesto ja julkisen palveluvelvoitteen alaisten palveluiden kriittisyys. Liikennöinnin aloittamisajankohdan kohtuullisuutta arvioitaessa on tullut lisäksi ottaa huomioon, että tarjoajalla on tosiasiallisesti ollut mahdollisuus varautua aluksen siirtämiseen kilpailutetulle yhteysvälille myös hankintasäännösten mukaisen 14 päivän odotusajan.

Liikenne- ja viestintävirasto on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti hankintasäännösten mukaisesti.

Vastaselitys

Finnlines Oyj on esittänyt, että Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut kysymyksessä olevan yhteysvälin lisäksi muita meriliikenteen yhteysvälejä. Liikenne- ja viestintäviraston päätös kilpailuttaa hankinnat yhteysväleittäin ei ole palvellut hankinnan tavoitteita. Yhteysvälit on kilpailutettu epätarkoituksenmukaisesti erillisinä ja toisistaan riippumattomina osina. Hankinnat olisi tullut kilpailuttaa kokonaisuutena sen sijaan, että yksittäiset yhteysvälit on laadittu yksittäisiä toimijoita ajatellen.

Hankinnan väitetty kiireellisyys ei ole ollut hankintasäännösten mukainen peruste asettaa tarjouspyynnössä syrjiviä vaatimuksia tai jättää hyödyntämättä olemassa olevia kilpailuolosuhteita.

Liikenne- ja viestintäviraston tarjouspyynnössä tekemät valinnat lähtö-, väli- ja määränpääsatamien osalta ovat olleet omiaan vahvistamaan liikennettä jo harjoittaneiden toimijoiden asemaa suhteessa uusiin tarjoajiin. Huoltovarmuuden, Suomen teollisuuden tai ulkomaankaupan näkökulmasta ei ole ollut välttämätöntä, että tarjouspyynnössä on vaadittu Ruotsin osalta Tukholman ydinkeskustan satamien käyttöä ainoana lähtö- tai määränpääasemana. Tukholman läheisyydessä on muitakin soveltuvia satamia.

Tarjouspyynnössä asetetut aikatauluraamit ovat perustuneet kysymyksessä olevaa yhteysväliä jo operoineiden varustamoiden aikatauluihin, jotka ovat pohjautuneet huviristeilymatkustajien tarpeisiin. Turismi ei liity tarpeeseen turvata välttämätön liikennöinti. Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus pysähtymisestä Ahvenanmaalla ei myöskään ole ollut perusteltu hankinnan kohteen kannalta, vaan sen tarkoituksena on ollut verovapaan myynnin varmistaminen yhteysväliä jo operoineelle varustamolle. Välttämättömät kuljetukset Ahvenanmaalle olisi voitu turvata huomattavasti tarjouspyynnössä asetettua määrää vähemmällä määrällä päivittäisiä yhteyksiä. Liikenne- ja viestintäviraston olisi tullut arvioida minkälaiset aikatauluraamit olisivat olleet tosiasiallisesti välttämättömiä kysymyksessä olevan hankinnan toteuttamiseksi.

Tukholman viranomaiset ovat asettaneet tietyille väyläosuuksille nopeusrajoituksia ympäristösyistä. Poikkeuslupia nopeusrajoitusten noudattamiseen on myönnetty huvimatkustajien risteilyjen aikataulukriittisyys huomioon ottaen. Poikkeusluvan saaminen olisi ollut hyvin työlästä eikä poikkeuslupaprosessin läpivieminen olisi ollut mahdollista Liikenne- ja viestintäviraston asettamassa aikataulussa. Asiassa ei ole myöskään ollut selvää, olisiko poikkeuslupa myönnetty.

Tarjouspyynnössä asetetulla aluksen kapasiteettivaatimuksella 700 matkustajalle ei ole ollut hankinnan kohteeseen liittyvää perustetta, kun otetaan huomioon yhteysvälillä aiemmin toteutunut vaatimuksen tasoa vähäisempi liikenne. Liikennöinnin kannalta välttämätön hyttipaikka tarve ei myöskään lisäänny koronapandemian lievenemisen seurauksena. Liikenne- ja viestintävirasto on pyytänyt tarjoajia toimittamaan tarjoustensa liitteenä kustannuslaskelman 150 matkustajalle, mikä on osoittanut, että Liikenne- ja viestintävirasto on ennakoinut todellisen matkustajamäärän tarjouspyyntöä tosiasiallisesti alemmaksi.

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus siitä, että yhteysväliä liikennöivän aluksen on tullut täyttää vaatimus suomalais-ruotsalaisesta jääluokasta IA, on ollut perusteeton. Ottaen huomioon, että julkinen palveluvelvoite on ollut tarkoitus asettaa 31.12.2020 asti, ei toiseksi korkeimman jääluokan asettamiselle vuodenaikaan nähden ennakoidut jääolosuhteet huomioon ottaen ole ollut perusteltua. Hankintayksikkö on lisäksi asettanut samalla merialueella olevalle yhteysvälille Kapellskär–Maarianhamina alemman vaatimuksen jääluokasta 1B.

Vaatimus liikennöinnin aloittamisesta viiden vuorokauden sisällä julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut suhteeton ja tarkoittanut sitä, että ainoastaan yhteysväliä jo operoinut tarjoaja on voinut täyttää edellytyksen. Liikennöinnin aloittaminen uudella reitillä on aikaa vievää ja aiheuttaa kustannuksia. Liikennöinnin aloittamista koskeva vaatimus ei välttämättä olisi ollut syrjivä, jos tarjouspyynnössä olisi mahdollistettu liikennöinti vaihtoehtoisiin satamiin.

Kuultavien lausunnot

Tallink Silja Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Tallink Silja Oy on lausunnossaan muun ohella esittänyt, että meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen tavoitteena on ollut mahdollistaa Suomessa operoivien varustamoiden toimintakyky. Asetuksessa on tarkoitettu rahtiliikenteen ohella myös matkustajaliikennettä, mikä on tullut ottaa huomioon arvioitaessa tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia.

Tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset hyttipaikkojen määrästä, aikatauluraameista ja liikennöinnin aloittamisaikataulusta ovat olleet perusteltuja. Olosuhteet ovat muuttuneet nopeasti koronapandemian aikana, mistä syystä on ollut tärkeää turvata riittävä hyttikapasiteetti. Kysymyksessä olevalla yhteysvälillä jo toimiva logistiikkaketju on suunniteltu olemassa olevien aikataulujen perusteella. Logistiikkaketjussa on otettu huomioon myös matkustajien tarpeet. Muutokset jo olemassa olevaan logistiikkaketjuun olisivat aiheuttaneet lisäkustannuksia ja mahdollisesti jopa toimintahäiriöitä. Yhteysvälin operoinnin aloittaminen nopeassa aikataulussa on ollut tarpeellista, koska meriliikenteen tuella on ollut ratkaiseva merkitys liikenteenharjoittajien kannattavuuteen. Vuorojen vähentämisellä tai pysäyttämisellä olisi ollut huomattava vaikutus huoltovarmuuteen.

Viking Line Abp on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 36.873 eurolla viivästyskorkoineen.

Viking Line Abp on lausunnossaan muun ohella esittänyt, että Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut laaja harkintavalta määritellä hankintakokonaisuus, hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut parhaat mahdollisuudet arvioida, millainen palveluvelvoite on ollut välttämätön riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta.

Markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia onko Liikenne- ja viestintävirasto toiminut meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti. Julkisen palveluvelvoitteen välttämättömyyttä arvioitaessa on tullut ottaa huomioon rekkaliikenteen lisäksi työ- ja liikematkustaminen. Vaikka vapaa-ajan matkustajaliikenne on koronapandemian vuoksi jäänyt vähäiseksi, on sillä ollut kansantaloudellista ja inhimillistä merkitystä.

Tarjouspyyntöä ei ole suunnattu yhteysväliä jo aiemmin liikennöineille tarjoajille, vaan se on laadittu asiakkaiden tarpeista lähtien. Tarjouspyynnössä asetettuja aikatauluraameja arvioitaessa on tullut ottaa huomioon, että Liikenne- ja viestintävirasto on asettanut julkisen palveluvelvoitteen vain hyvin lyhyeksi aikaa. Moni yhteysväliä hyödyntävä asiakas on suunnitellut oman toimintansa ottaen huomioon yhteysvälin jo olemassa olleet aikatauluraamit. Yhteysvälin operointi ei myöskään ole välttämättä edellyttänyt poikkeuslupaa vaan matka on voitu suorittaa tavanomaisia nopeusrajoituksia noudattaen tavanomaisessa aikataulussa. Finnlines Oyj ei ole myöskään osoittanut, etteikö se olisi voinut saada poikkeuslupaa vaaditussa aikataulussa.

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus henkilökuljetuksen järjestämisestä Turun sataman ja Naantalin välillä ei ole ollut tarpeeton. Turun satama on erityisesti henkilömatkustajien kannalta huomattavasti helpommin saavutettavissa kuin Naantalin satama. Vaatimus on ollut perusteltu muun ohella sen vuoksi, että Liikenne- ja viestintäviraston on tullut ottaa julkisen palveluvelvoitteen asettamisessa huomioon työ- ja liikematkustajien riittävät liikenneyhteydet. Vaatimus ei ole myöskään ollut epäselvä.

Tarjouspyynnössä asetetut hyttipaikkaa ja jääluokkaa koskevat vaatimukset ovat olleet perusteltuja ja syrjimättömiä. Työ- ja liikematkustajien riittävien yhteyksien takaaminen on esimerkiksi kysyntäpiikit huomioon ottaen edellyttänyt suurempaa hyttikapasiteettia kuin pelkkä välttämättömyyden täyttymiseksi laskettava teoreettinen vähimmäismäärä. Liikenne- ja viestintäviraston on tullut varautua talvella toteuttavaan liikennöintiin, joten jääluokkavaatimus on ollut perusteltu. Ei voida myöskään olettaa, että jääolosuhteet olisivat kysymyksessä olevalla yhteysvälillä samat kuin valittajan mainitsemalla Kapellskär–Maarianhamina yhteysvälillä.

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus pysähtymisestä Ahvenanmaalla on ollut perusteltu. Meriteitse saapuvalla rahdilla on ollut suuri merkitys Ahvenanmaan huoltovarmuudelle, viennille ja henkilöliikenteelle. Kysymyksessä oleva yhteysväli on ollut ainoa manner-Suomen ja Ahvenanmaan välinen yhteys, jolle on asetettu julkinen palveluvelvoite.

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus liikennöinnistä Tukholman satamaan on ollut perusteltu henkilöstömatkustajien logistiikkaan ja asiakkaiden vakiintuneisiin aikatauluihin liittyvistä syistä.

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus liikennöinnin aloittamisesta ei ole ollut kohtuuton. Tarjoajilla on ollut kilpailutuksen käynnistämisestä lukien vajaan kahden kuukauden aika valmistautua palveluvelvoitteen toteuttamiseen. Julkisen palveluvelvoitteen toteuttaminen on ollut asetettua aikataulua määrittävin tekijä.

Hankinnan väliaikaisessa järjestämisessä ei ole menetelty hankintasäännösten vastaisesti.

Muut kirjelmät

Finnlines Oyj on 5.2.2021 päivätyssä lisävastaselityksessään esittänyt, että asiassa on ollut kyse poikkeuksellisten olosuhteiden aikana toteutetusta poikkeuksellisesta hankinnasta, joten tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia ei ole tullut arvioida tavanomaisena Liikenne- ja viestintäviraston harkintavallan piiriin kuuluvana asiana. Liikenne- ja viestintäviraston toimintaa on tullut arvioida suhteessa meriliikenteen tukemisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen, koska julkisen palveluvelvoitteen asettamisessa on ollut kyse sellaisten palveluiden hankinnasta, joita toimittajat eivät tuottaisi vapaaehtoisesti.

Finnlines Oyj:llä ei ole ollut sellaista alusta, jolla tarjouspyynnössä asetettu hyttipaikkaa koskeva vaatimus olisi voitu täyttää, joten tämä vaatimus on tosiasiallisesti estänyt Finnlines Oyj:n osallistumisen kilpailutukseen. Yhdessä jääluokkavaatimuksen kanssa nämä vaatimukset ovat olleet syrjiviä ja kilpailua vähentäviä.

Mikäli reittiä jo operoineella Viking Line Abp:llä on ollut hyttipaikkavaatimuksen mukainen määrä matkustajia julkisen palveluvelvoitteen asettamisen aikana, ei asiassa ole ollut perustetta julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle.

Liikenne- ja viestintävirasto on 15.3.2021 päivätyssä lisävastineessaan esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut teknisiltä vaatimuksiltaan syrjimätön, suhteellisuusperiaatteen mukainen ja perusteltu. Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut hankinnat tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja kunkin yhteysvälin kilpailuttaminen erikseen on ollut perusteltua.

Tarjouspyynnössä asetetut aikatauluraamit ovat olleet perusteltuja, eikä tarjoajien määrän rajallisuus ole ollut esteenä niiden asettamiselle. Finnlines Oyj ei ole esittänyt perusteluita sille, miksi sen ei olisi ollut mahdollista saada Ruotsin viranomaisilta poikkeuslupaa liikennöidä yhteysväliä nopeammalla aikataululla. Liikenneketjujen ja -yhteyksien tarpeiden kannalta on ollut perusteltua asettaa tietyt aikatauluraamit.

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus pysähtymisestä Ahvenanmaalla on ollut perusteltu, koska sen avulla on pystytty mahdollistamaan säännölliset ja riittävät liikenneyhteydet sekä huoltovarmuus Ahvenanmaan osalta.

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus liikennöinnistä Tukholman keskustan satamiin on ollut perusteltu, sillä alusten on tullut liikennöidä sellaisiin terminaaleihin, joista on riittävät jatkoyhteydet.

Tarjouspyynnössä asetettu hyttipaikkaa koskeva vaatimus on ollut suhteellisuusperiaatteen ja hankinnan tavoitteiden mukainen. Asettaessaan hyttipaikkojen lukumäärää koskevan vaatimuksen Liikenne- ja viestintävirasto on ottanut huomioon toteutuneet liikennemäärät sekä koronapandemian poikkeukselliset vaatimukset matkustamiselle.

Aluksen jääluokituksella on keskeinen merkitys talvimerenkulun turvallisuuden sekä ympäristön kannalta. Liikenne- ja viestintävirasto ei ole voinut ottaa riskiä siitä, että se olisi kilpailuttanut Ahvenanmerelle ja Saaristomerelle meriliikennettä aluksia, jotka eivät olisi pystyneet turvallisesti liikennöimään mainitulla yhteysvälillä talviolosuhteissa. Jääluokkaa asettaessa on tullut ottaa huomioon lisäksi se, että jääolosuhteet ovat vaihdelleet paljon vuosittain. Valittajan mainitsemalla yhteysvälillä Kapellskär–Maarianhamina jääolosuhteet ovat erilaiset kuin nyt kysymyksessä olevalla yhteysvälillä.

Finnlines Oyj on toimittanut 16.3.2021, 6.4.2021 ja 17.5.2021 päivätyt lisävastaselitykset.

Viking Line Abp on toimittanut 16.4.2021 päivätyn lisälausuman.

Liikenne- ja viestintävirasto on toimittanut 18.5.2021 päivätyn lisävastineen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Asian tarkastelun lähtökohdat ja vaatimusten tutkiminen

Liikenne- ja viestintävirasto on pyytänyt EU-hankintailmoituksella tarjouksia julkiseen palveluvelvoitteeseen perustuvasta ja meriliikenteen tukemista koskevasta palveluhankinnasta yhteysvälille Turku/Naantali–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma.

Hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä todetun mukaan tarjouskilpailun tarkoituksena on ollut valita kokonaistaloudellisesti edullisin meriliikenteen harjoittaja vastaamaan asetettavan julkisen palveluvelvoitteen mukaisesti meriliikenteestä edellä mainitulla yhteysvälillä.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on viitattu meriliikenteen tukemisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen, joka on koskenut julkisen palveluvelvoitteen asettamista meriliikenteeseen ja tästä maksettavaa valtionavustusta.

Finnlines Oyj on valittanut markkinaoikeuteen Liikenne- ja viestintäviraston virheellisestä hankintamenettelystä jo ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Liikenne- ja viestintävirasto on sittemmin 16.10.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut meriliikenteen harjoittajiksi kysymyksessä olevalle yhteysvälille Tallink Silja Oy:n ja Viking Line Abp:n.

Tämän jälkeen Liikenne- ja viestintävirasto on 4.11.2020 alkaen tekemillään valtionavustuspäätöksillä asettanut valituille tarjoajille julkisen palveluvelvoitteen ja myöntänyt valtionavustukset julkisen palveluvelvoitteen mukaisesta liikennöinnistä. Liikenne- ja viestintäviraston mukaan mainituissa valtionavustuspäätöksissä on ollut kysymys hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Finnlines Oyj on markkinaoikeudessa esittämiensä vaatimustensa tueksi esittänyt, että tarjouspyyntö on sisältänyt kilpailua rajoittavia, suhteellisuusperiaatteen vastaisia ja syrjiviä vaatimuksia. Lisäksi Finnlines Oyj on esittänyt, että julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole ollut perustetta. Finnlines Oyj:n mukaan se olisi pystynyt tuottamaan palvelut ilman julkista palveluvelvoitetta ja tähän liittyvää tukea, mikäli tarjouspyynnön vaatimukset olisivat olleet syrjimättömiä.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 146 §:n mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 154 §:n 1 momentissa on säädetty seuraamuksista, joita markkinaoikeus voi määrätä, jos hankinnassa on menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Edellä esitetystä seuraa, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sille tehdyn valituksen perusteella tutkia, onko valituksessa yksilöidyssä hankintasäännösten soveltamisalaan kuuluvassa julkisessa hankinnassa menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Siltä osin kuin Finnlines Oyj:n vaatimukset ovat perustuneet siihen, että julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole ollut meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista perustetta, markkinaoikeus toteaa, että sen toimivaltaan ei kuulu sen tutkiminen, onko julkisen palveluvelvoitteen asettaminen ollut edellä mainitun asetuksen vastaista. Markkinaoikeus jättää siten tutkimatta Finnlines Oyj:n esittämät vaatimukset mainituilta osin.

Sen sijaan siltä osin kuin Finnlines Oyj on perustanut markkinaoikeudessa esittämänsä vaatimukset siihen, että tarjouspyyntö on sisältänyt kilpailua rajoittavia, suhteellisuusperiaatteen vastaisia ja syrjiviä vaatimuksia sekä siihen, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, markkinaoikeus toteaa, että Finnlines Oyj:n valitus on mainituilta osin tutkittava.

Finnlines Oyj on lisäksi esittänyt Liikenne- ja viestintäviraston tekemiin valtionavustuspäätöksiin kohdistuvia vaatimuksia.

Finnlines Oyj on edellä mainittujen vaatimustensa tueksi esittänyt, että hankinnan väliaikainen järjestäminen on ollut hankintasäännösten vastaista. Finnlines Oyj on vielä esittänyt, että meriliikenteen tukemisesta annetun asetuksen nojalla Liikenne- ja viestintävirastolla ei ole ollut toimivaltaa jatkaa julkista palveluvelvoitetta yli kolmea kuukautta.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitut valtionavustuspäätökset julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta ja valtionavustuksen myöntämisestä ovat sinänsä perustuneet valtionavustuslakiin ja valtioneuvoston asetukseen meriliikenteen tukemisesta. Liikenne- ja viestintävirasto on kuitenkin esittänyt, että hankinta on mainituilla päätöksillä järjestetty väliaikaisesti markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi ja päätökset on tältä osin perustettu myös hankintalain 153 §:ään.

Edellä esitetyn valossa markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut valtionavustuspäätökset voivat tulla markkinaoikeuden arvioitaviksi hankintalain perusteella.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on edellä esitetty huomioon ottaen ensinnäkin arvioitava, ovatko tarjouspyynnössä asetetut hankinnan kohdetta koskevat vaatimukset Finnlines Oyj:n esittämin tavoin syrjiviä, suhteettomia tai kilpailua rajoittavia ja näin ollen hankintalain vastaisia. Asiassa on tämän lisäksi arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut Finnlines Oyj:n esittämällä tavalla epäselvä. Asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt Finnlines Oyj:n esittämällä tavalla hankintalain vastaisesti järjestäessään hankinnan väliaikaisesti.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti muun ohella olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen. Pykälän 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintamenettelystä

Tarjouspyynnön kohteena on ollut kokonaistaloudellisesti edullisimman meriliikenteen harjoittajan valinta vastaamaan asetettavan julkisen palveluvelvoitteen mukaisesta meriliikenteestä yhteysvälillä Turku/Naantali–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma. Tarjouspyynnön mukaan julkisen palvelun velvoite asetetaan tarjouskilpailun voittajalle erillisellä hallintopäätöksellä, jos asettaminen katsotaan meriliikenteen tukemisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetulla tavalla välttämättömäksi. Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat olleet edestakaiset aamu- ja iltalähdöt Turusta tai Naantalista.

Tarjouspyynnön kohdassa II.2.4 ”Kuvaus hankinnasta” on todettu, että tarjoaja voi valita annettujen aikarajojen puitteissa lähtö- ja paluusatamaksi joko Turun tai Naantalin sataman. Lisäksi on todettu, että Ahvenanmaalle yöllä saapuvissa lähdöissä tarjoajalle on annettu mahdollisuus valita satamaksi joko Maarianhamina tai Långnäs. Päivällä Ahvenanmaalle saapuvat lähdöt tapahtuvat Maarianhaminan satamaan.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut Ehdot” alakohdassa ”Henkilökuljetuksen järjestäminen Turun ja Naantalin sataman välillä” on todettu seuraavaa:

”Jos tarjoaja tarjoaa lähtösatamaksi Naantalin, tulee tarjoajan omakustanteisesti vastata siitä, että ilman kulkuneuvoa matkustavat matkustajat pääsevät ilman lisäkustannuksia ja tarpeettomia viivytyksiä siirtymään Turun satamasta Naantalissa olevaan alukseen. Vastaava velvoite on myös vastata matkustajien pääsemisestä Naantalista Turun satamaan. Mikäli tätä menettelyä käytetään, tarjoajan tulee ladata tähän kuvaus kuljetuksen järjestämisestä. Kuvauksesta tulee käydä ilmi aikataulu, asiasta tiedottaminen matkustajille ja matkustajien neuvonta. Kuljetuksen aikana tulee noudattaa viranomaisten ohjeistuksia koronaan liittyen. Jokaiselle matkustajalle on oltava oma istumapaikkansa.”

Tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Julkisen palvelun velvoitetta koskevat vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Yhteyksien vähimmäismäärän Turku/Naantali–Maarianhamina/Långnäs–Tukholma välillä on oltava vähintään yksi päivittäinen edestakainen vuoro maanantaista sunnuntaihin.

[--]

Talviliikenteessä käytettävien alusten on oltava luokitukseltaan vähintään suomalais-ruotsalaisen jääluokan IA vaatimukset täyttäviä.

Aluksella tulee olla kapasiteetti vähintään 700 matkustajalle. Aluksella on oltava hyttipaikkoja vähintään 700 matkustajalle.”

Tarjouspyynnön liitteen 5 kohdassa 2 on molempien osa-alueiden osalta asetettu aikatauluraamit, joiden puitteissa meriliikennettä on tullut harjoittaa.

Tarjoajat ovat voineet tehdä tarjouspyynnöstä lisätietietokysymyksiä. Tarjouspyynnöstä on esitetty muun ohella seuraava kysymys, johon on annettu seuraava vastaus:

”Kysymys:

Tarjouskyselyaineistossa jää epäselväksi millä varoitusajalla sopimus voidaan saattaa voimaan. Voiko Traficom tarkentaa, millä varoitusajalla valitun toimijan tulee aloittaa liikenne?

Vastaus:

Liikennöinti on aloitettava välittömästi julkisen palvelun velvoitteen asettamisesta, viimeistään kuitenkin 5 vuorokauden kuluessa tai sitä seuraavana arkipäivänä.”

Liikenne- ja viestintävirasto on 16.10.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Tallink Silja Oy:n ja Viking Line Abp:n tarjoukset.

Tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten hyväksyttävyys

Finnlines Oyj on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet syrjiviä, suhteettomia ja kilpailua rajoittavia eivätkä ne ole olleet välttämättömiä meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen perusteella. Finnlines Oyj:n mukaan eri yhteysvälejä koskevat hankinnat on kilpailutettu epätarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, eikä tarjouspyynnössä ole otettu huomioon olemassa olevien vaihtoehtoisen reittien korvaavuutta. Liikenne- ja viestintävirasto on myös jättänyt kilpailuttamatta muita huoltovarmuuden kannalta merkityksellisiä merireittejä.

Finnlines Oyj on edelleen esittänyt, että aikatauluraamit ja alusten kapasiteettivaatimukset on asetettu reitillä jo aikaisemmin toimineiden toimijoiden hyväksi eikä edellä mainitun asetuksen mukaisen tarpeen näkökulmasta. Vaatimus tiettyjen satamien käytöstä on ollut syrjivä muun ohella sen vuoksi, koska se on rajoittanut kilpailumahdollisuuksia. Vaatimus siitä, että valitun liikennöitsijän olisi tullut huolehtia henkilömatkustajien siirtymisestä edestakaisin Turusta Naantaliin on ollut suhteeton kysymyksessä olevan liikennöinnin turvaamiseksi.

Finnlines Oyj on vielä esittänyt, että vaatimus pysähtymisestä Ahvenanmaalla ei ole ollut perusteltu hankinnan kohteen kannalta, koska välttämättömät kuljetukset Ahvenanmaalle olisi voitu turvata huomattavasti tarjouspyynnössä asetettua määrää vähemmällä määrällä päivittäisiä yhteyksiä. Myös vaatimus yhteysväliä liikennöivän aluksen jääluokan IA täyttämisestä on ollut perusteeton ottaen huomioon vuodenaikaan nähden ennakoidut jääolosuhteet, kun julkinen palveluvelvoite on ollut tarkoitus asettaa 31.12.2020 asti. Hankintayksikkö on lisäksi asettanut samalla merialueella olevalle toiselle yhteysvälille alemman vaatimuksen jääluokasta 1B. Lisäksi liikennöinnin aloittamisvaatimus viiden päivän kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut kohtuuton.

Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt, että sillä on ollut laaja harkintavalta hankinnan kohteen määrittelyn osalta eikä sen ole tarvinnut sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan. Hankinnat on kilpailutettu tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja kunkin yhteysvälin kilpailuttaminen erikseen on ollut perusteltua. Tarjouspyynnön vaatimukset on asetettu tarjoajia syrjimättömästi ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti eivätkä ne ole rajoittaneet kilpailua.

Liikenne- ja viestintävirasto on edelleen esittänyt, että aikatauluraamien asettamisessa on otettu huomioon välttämätön kuljetuskapasiteetti. Kapasiteettivaatimukset ovat perustuneet aiemmin toteutuneisiin liikenne- ja rahtimääriin, minkä lisäksi niissä on tullut varautua koronapandemian asettamiin vaatimuksiin ja aiheuttamiin vaihteluihin kysynnässä. Aluksen jääluokituksella on merkitystä talvimerenkulun turvallisuuden sekä ympäristön kannalta. Valittajan mainitseman yhteysvälin jääolosuhteet ovat erilaiset kuin nyt esillä olevaan yhteysväliin.

Liikenne- ja viestintävirasto on vielä esittänyt, että vaatimus pysähtymisestä Ahvenanmaalla on ollut perusteltu Ahvenanmaan säännöllisten ja riittävien liikenneyhteyksien sekä huoltovarmuuden kannalta. Vaatimus liikennöinnistä Tukholman satamaan on ollut perusteltu jatkoyhteyksien kannalta. Vaatimus henkilökuljetuksen järjestämisestä Turun ja Naantalin välillä on ollut perusteltu ottaen huomioon, että Naantalin sataman läheisyydessä ei ole ollut vastaavia jalkaisin kulkevia matkustajia palvelevia joukkoliikenneratkaisuja kuin Turun satamassa. Myös vaatimus liikennöinnin aloittamisesta viiden vuorokauden kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut perusteltu ottaen huomioon sopimuskauden lyhyt kesto ja julkisen palveluvelvoitteen alaisten palveluiden kriittisyys.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjouspyynnössä on asetettu aikatauluraamit, joiden puitteissa aluksen on tullut lähteä ja saapua tietyistä satamista. Meriliikennettä on tullut harjoittaa viikon jokaisena päivänä siten, että joko Turusta tai Naantalista on tullut olla Ahvenanmaan kautta Tukholmaan kaksi päivittäistä edestakaista vuoroa eli aamu- ja iltalähdöt. Tarjoajan valitessa lähtösatamaksi Naantalin tarjoajan on edellytetty vastaavan kustannuksellaan matkustajien siirtymisestä Turun ja Naantalin välillä. Yhteysväliä operoivalta alukselta on tarjouspyynnössä edellytetty kapasiteettia vähintään 700 matkustajalle ja talviliikenteessä jääluokitusta IA. Tarjoajien on tullut tarjouspyynnön perusteella varautua siihen, että liikennöinti on tullut aloittaa viiden vuorokauden kuluessa palveluvelvoitteen asettamisesta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja että sillä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai hankinnan tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä sekä tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Suhteellisuusperiaatteesta puolestaan johtuu, että myös hankinnan kohdetta koskevien vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankinnan kohdetta koskevaa vaatimusta ei voida lähtökohtaisesti pitää syrjivänä, vaikka alalla olisi vain yksi tai muutama vaaditunlaisen palvelun tarjoaja. Hankintayksikön ei julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen.

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on ollut palveluntarjoajien kilpailuttaminen julkisen palveluvelvoitteen asettamiseksi tarjouspyynnössä yksilöidylle meriliikenteen yhteysvälille. Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut hankinnan koronaviruspandemian aikana, jolloin se on asiassa esitetyn selvityksen perusteella joutunut muun ohella alusten liikennöintiä koskevia paikka- ja aikatauluvaatimuksia sekä aluksille asetettuja vaatimuksia asettaessaan ottamaan huomioon koronapandemiasta johtuvien rajoitusten ja suositusten ennakoimattomuuden meriliikenteen kehittymiselle sekä tarjouspyynnön vaatimusten vaikutukset kilpailutuksen kohteena olevaa yhteysväliä hyödyntävien tahojen olemassa olevaan logistiikkaan.

Edellä todetuin tavoin hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelyssä. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon hankinnan kohteesta esitetty, markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet hankinnan kannalta perusteltuja. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida myöskään katsoa, etteivät vaatimukset olisi olleet omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tai että niiden käyttäminen olisi ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista. Edellä mainittu harkintavalta huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo lisäksi, että Liikenne- ja viestintävirasto on voinut kilpailuttaa hankinnan yhteysväleittäin tarkoituksenmukaiseksi harkitseminaan kokonaisuuksina ja että Liikenne- ja viestintävirasto on käyttänyt hyväkseen kilpailuolosuhteet hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Edellä lausuttua ei anna aihetta arvioida toisin se, että asiassa on kysymys julkisen palveluvelvoitteen asettamiseen perustuvasta palveluhankinnasta.

Edellä esitetty huomioon markkinaoikeus katsoo, että Liikenne- ja viestintävirasto ei ole ylittänyt harkintavaltaansa tai menetellyt muutenkaan hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön vaatimuksia asettaessaan.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Finnlines Oyj on lisäksi esittänyt, että tarjouspyynnössä esitetty vaatimus siitä, että valitun liikennöitsijän tullut huolehtia henkilömatkustajien siirtymisestä edestakaisin Turusta Naantaliin, on ollut epäselvä. Finnlines Oyj:n esittämän mukaan tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, onko matkustajien siirtyminen tullut varmistaa Turun ja Naantalin satamien välillä vai esimerkiksi Naantalista Turun kaupungin keskustaan.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti edellytetty, että liikennöitsijän velvollisuus järjestää matkustajien siirtyminen Turun ja Naantalin välillä on koskenut Turun osalta nimenomaan Turun satamaa. Turusta Naantaliin siirryttäessä tarjoajan on tullut huolehtia siitä, että matkustajat pääsevät ilman lisäkustannuksia ja tarpeettomia viivytyksiä siirtymään Naantalissa olevaan alukseen, minkä on katsottava tarkoittavan Naantalin satamaa. Vaikka Naantalista Turun satamaan siirryttäessä tarjouspyynnössä ei ole erikseen nimenomaisesti todettu, että lähtö tulee olemaan Naantalin satamasta, markkinaoikeus katsoo, että tämä on ollut ymmärrettävissä jo asian luonteesta. Vaatimus on tullut sovellettavaksi siinä tapauksessa, että tarjoaja on valinnut lähtösatamaksi Naantalin sataman. Tarjouspyynnön ei näin ollen ole katsottava olleen valittajan esittämällä tavalla epäselvä.

Hankinnan väliaikainen järjestäminen

Kuten edellä on selostettu, Finnlines Oyj on esittänyt, että hankinnan väliaikainen järjestäminen on ollut hankintasäännösten vastaista.

Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt, että se on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti hankintasäännösten mukaisesti.

Hankintalain 153 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan kumota hankintayksikön päätös osaksi tai kokonaan (1 kohta), kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä (2 kohta) tai velvoittaa hankintayksikkö korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta).

Hankintalain 153 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 93 §:ssä säädettyä. Esitöiden mukaan hankintalain 153 §:n 1 momenttia on kuitenkin muutettu siten, että säännöksessä ei rajoiteta sitä joukkoa, jonka kanssa väliaikainen järjestely voidaan toteuttaa.

Vanhan hankintalain 93 §:n esitöissä (HE 190/2009 vp s. 68) mukaan hankintayksikkö voi kussakin yksittäistapauksessa hankinnan luonne huomioon ottaen valita toimittajan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Liikenne- ja viestintävirasto on tekemillään valtionavustuspäätöksillä järjestänyt hankinnan väliaikaisesti asettamalla hankintapäätöksellä valituille tarjoajille kilpailutuksen kohteena olleille yhteysväleille julkisen palveluvelvoitteen 4.11.2020 lukien 31.5.2021 saakka.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 153 §:n perusteella hankintayksiköllä on harkintavaltaa valitessaan väliaikaiset palveluntuottajat väliaikaiseen järjestelyyn. Hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa edellytyksenä kuitenkin on, että noudatetaan mainitun lain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti kummaltakin kilpailutukseen osallistuneelta ja valitulta tarjoajalta.

Markkinaoikeus katsoo edellä hankintayksikön harkintavallasta lausuttu huomioon ottaen , että Liikenne- ja viestintäviraston menettely hankinnan väliaikaisessa järjestämisessä ei ole ollut esitetyllä tavalla hankintasäännösten vastaista.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti järjestäessään hankinnan väliaikaisesti markkinaoikeuden tämän asian käsittelyn ajaksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt hankinnassaan Finnlines Oyj:n esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen Finnlines Oyj saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Sen sijaan asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Liikenne- ja viestintävirasto sekä Viking Line Abp joutuisivat itse vastaamaan Finnlines Oyj:n valituksesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan. Finnlines Oyj on näin ollen velvoitettava korvaamaan Liikenne- ja viestintäviraston asian laatu sekä laajuus huomioon ottaen määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sekä Viking Line Abp:n markkinaoikeuden asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuulliseksi arvioimat oikeudenkäyntikulut.

Liikenne- ja viestintäviraston oikeudenkäyntikuluista 3.269 euroa kohdistuu Liikenne- ja viestintävirastolle oikeudenkäynnin johdosta aiheutuneesta omasta työstä. Markkinaoikeus katsoo, että korvausvaatimus on myös tältä osin kokonaan hyväksyttävä siitä huolimatta, että Liikenne- ja viestintävirastoa on asiassa edustanut asiamies. Asiassa suoritetut toimenpiteet huomioon ottaen on nimittäin katsottava, että Liikenne- ja viestintävirasto on suorittanut oikeudenkäyntiin liittyviä toimenpiteitä, joiden suorittamisella virasto on vähentänyt asiamiehen käytöstä aiheutuneita kuluja.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää Finnlines Oyj:n vaatimukset tutkimatta siltä osin kuin vaatimukset on perustettu siihen, että julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole ollut meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista perustetta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan Liikenne- ja viestintäviraston oikeudenkäyntikulut 9.994 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan Viking Line Abp:n oikeudenkäyntikulut 20.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Markus Mattila.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.