MAO:122/2026
Asian tausta
Fintraffic Lennonvarmistus Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 2.1.2024 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta lennonjohto-ohjelmatuotteita koskevasta hankinnasta nimellä ”Multiple Remote Operated Tower (MROT) system” 15 vuoden sopimuskaudelle.
Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n toimitusjohtaja on 25.7.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Indra Navia AS:n tarjouksen ja samana päivänä tekemällään päätöksellä sulkenut Saab AB:n tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut yli 10.000.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Saab AB on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätöksen ja hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua sekä määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 22.000 eurolla markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä lisättynä viivästyskorkoineen ja Indra Navia AS:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.717,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Valittaja on lisäksi vaatinut, että sille annetaan tieto Indra Navia AS:n lopullisesta tarjouksesta ilman, että siinä olevia liikesalaisuuksiksi merkittyjä tietoja on poistettu.
Perustelut
Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Tätä koskevan päätöksen perusteluissa on viitattu siihen, että valittajan tarjouksen liitteenä olleen materiaaliluettelon perusteella valittajan tarjoukseen ei olisi sisältynyt tarjouspyynnön kohdissa FN-10, 1 a), FN-10, 1 d), FN-710-b, FN-6810 ja FN-6880-b edellytettyjä ominaisuuksia. Hankintayksikkö on virheellisesti katsonut valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi, vaikka valittaja on ”kyllä” ilmoituksillaan vakuuttanut sen tarjouksen täyttävän tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset. Hankintayksikkö olisi voinut tiedustella valittajalta sen tarjouksen sisällöstä, mikäli se on katsonut valittajan toimittamien tarjousasiakirjojen olleen osin epäjohdonmukaisia.
Hankintayksikkö on pitänyt valittajan materiaaliluetteloa ja tarjousta kokonaisuudessaan puutteellisena. Puuttuviksi väitetyt seikat on mainittu ja kuvailtu useissa valittajan tarjouksen eri osissa. Vaaditut tiedot käyvät ilmi myös valittajan materiaaliluettelosta toisin kuin hankintayksikkö on arvioinut.
Liikenteenohjaajan asemaa koskevan vaatimuksen FN-10, 1.a) täyttyminen on kuvattu valittajan tarjouksen materiaaliluettelossa kohdassa 2.2, liitteen 4 kohdissa 2.1.3.1, 2.1.3.3 ja 2.1.3.4 sekä projektiaikataulun luonnoksessa.
VCS-vaatimuksen FN-10, 1.d täyttyminen on kuvattu muun ohella valittajan tarjouksen liitteen 4 kohdissa 1.2.1.4, 2, 2.1.3.1, 2.2.8 ja liitteessä 4c.
VCS-vaatimuksen FN-710 täyttyminen on kuvattu samoissa tarjousasiakirjojen kohdissa kuin vaatimuksen FN-10, 1 d) täyttyminen. Lisäksi valittajan tarjouksen liitteen 4 kohdassa 2.2.8.2 on graafinen kuvaus VCS-paneelista.
Äänilaitteistoja koskevan vaatimuksen FN-6810 täyttyminen on kuvattu valittajan tarjouksen useissa osissa. Mikrofonit ja kaiuttimet on lueteltu valittajan tarjouksen materiaaliluettelon sekä liitteen 4c useassa kohdassa.
Vaatimuksen FN-6880 täyttyminen on kuvattu kattavasti valittajan tarjouksen liitteessä 4 kohdassa 2.2.13.
Vastine
Vaatimukset
Fintraffic Lennonvarmistus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä lisättynä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.
Tarjouspyyntöasiakirjojen vähimmäisvaatimuksena on ollut, että tarjoajien on tullut listata tarjouksissaan tarjouspyynnön liitteen kohdassa FN-6490-d mainitut asiat. Vaatimuksen tarkoituksena on ollut varmistaa tarjousten vertailukelpoisuus ja arkkitehtuurin mukainen toteutus. Lisäksi vaatimuksella on pyritty varmistamaan, että tarjous sisältää kaikki tarvittavat komponentit. Valittaja ei ole toimittanut kysymyksessä olevassa vähimmäisvaatimuksessa tarkoitettua ja vaatimuksen mukaista materiaaliluetteloa.
Vaatimuksen FN-10, 1. a johdosta tarjoukseen on tullut sisältyä kuuden CWP:n (controller working position) lisenssit ja laitteet. Valittajan materiaaliluettelon laitelistaus on sisältänyt viiden työpisteen lisenssit ja laitteet. Tarjoukseen on tullut lisäksi kuulua kahden ”test and training” CWP:n lisenssit ja laitteet. Vaaditun kahden sijaan valittajan laitelistaus on sisältänyt yhden työpisteen lisenssit ja laitteet.
Vaatimuksen FN-10, 1.d täyttyminen on edellyttänyt VCS-järjestelmää. Valittajan tarjousmateriaalin perusteella VCS-järjestelmä ei ole sisältynyt tarjoukseen.
Vaatimuksen FN-710 osalta valittajan materiaaliluettelo ei ole sisältänyt erillistä 12 tuuman VCS-näyttöä. Materiaaliluettelo ei ole sisältänyt myöskään mitään VCS-komponentteja. Tällä puutteella on ollut myös vaikutus siihen, että hankintayksikkö ei ole pystynyt arvioimaan varaosa- ja ylläpitokustannuksia.
Vaatimuksen FN-6810 osalta lennonjohtajan käyttöpaneelia, kuulokkeita ja käsimikrofonia ei ole listattu valittajan materiaaliluettelossa. Valittajan materiaaliluettelossa mainitut mikrofonit ja kaiuttimet liittyvät lentoaseman taustaäänien toistoon. Lisäksi valittajan materiaaliluettelon kohdassa 1 on todettu, että ”Please note that we have included ALL HW components used in this table and pricing. This might be subject to discussion and optimization in order to reduce costs.” Valittajan tarjouksen liitteenä olleet yleiskuvaukset eivät osoita, mitä hankintayksikölle on tarjottu.
Valittajan poissulkeminen ei ole perustunut vaatimuksen FN-6680-b täyttymättä jäämiseen. Sen sijaan valittajan tarjouksesta ei ole käynyt ilmi, että vaatimus FN-6680-c olisi täyttynyt. Valittajan toimittaman materiaalilistauksen mukaisella työasemamäärällä ei voida toteuttaa kahdennusta tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Lisäksi valittajan tarjouksen liitteessä 4 on ristiriitaisuus CWP-työasemien määrissä. Panoraamatyöasemien kahdennus ei ole myöskään toteutunut valittajan tarjouksen liitteen 4 perusteella.
Valittajan tarjouksessa on ollut puutteita eräiden tarjouspyynnössä asetettujen standardien täyttymisessä.
Kuultavan lausunto
Indra Navia AS ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt suhteellisuusperiaatteen vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Kaikki tarjouspyynnössä vaaditut laitteistot on kuvattu valittajan materiaaliluettelossa ja vähintään valittajan tarjouksen muissa osissa. Vaikka hankinta on ollut teknisesti hankala, on hankintayksikölle annettu valittajan tarjouksessa kaikki vaaditut tiedot. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan pelkästään se, että tieto on esitetty väärässä kohdassa tarjousta, ei johda tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta, jos tieto on löydettävissä muualta tarjouksesta. Valittaja on hyväksynyt tarjouksessaan jokaisen hankintayksikön asettaman pakollisen vaatimuksen ja antanut kaikki edellytetyt tiedot, joten hankintayksikön väittämissä valittajan tarjouksen virheellisyyksissä ei ole voinut olla kysymys tarjousten vertailukelpoisuuteen vaikuttaneesta virheellisyydestä.
Valittajan tarjous on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset koskien VCS-puheyhteysjärjestelmän komponentteja, CWP-työasemia sekä järjestelmän redundanttisuutta. Valittaja on antamassaan tarjouksessa sitoutunut tarjouspyynnön vaatimukseen FN-6490-d ja ilmoittanut, mistä valittajan tarjouksen osissa vaatimusten täyttymistä on kuvailtu.
Materiaalilistauksessa väitetysti puuttuneet lisenssit on niputettu yhteen liikenteenohjaajan työasemaa koskevassa kohdassa eli kaikki vaaditut työasemat ovat yhden lisenssin alla. Valittajan tarjoukseen siis sisältyy hankintayksikön vaatima määrä lisenssejä.
Valittajan tarjouksen useasta eri kohdasta on ilmennyt, että työasemien määrä on jaettu VCS-työasemiin ja muihin työasemiin. Valittajan tarjouksen liitteen 4 kohdassa 2.1.3.4 on yhteenveto työasemista. Valittajan tarjoukseen on sisältynyt erillinen liite, jossa on kuvattu väitetysti puuttuva VCS-järjestelmä yksityiskohtaisesti ja komponentteineen.
Vaatimuksen FN-6810 täyttyminen on kuvattu valittajan tarjouksen liitteessä 2 ja liitteessä 4c, minkä lisäksi valittaja on tarjouksensa liitteessä 3 yksilöinyt ne äänilaitteistot, joita tarjouspyynnössä on vaadittu.
Hankintayksikön virheellisen väittämän mukaan työasemien kahdennus ei toteutuisi vaatimusten mukaisesti, koska CWP-työasemien määrä ei täyttäisi tarjouspyynnön vaatimuksia. Hankintayksikkö on tulkinnut valittajan tarjousta virheellisesti. Valittajan CWP-työasemien määrä täyttää tarjouspyynnön vaatimukset, jolloin myös vaatimus työasemien kahdennuksesta täyttyy.
Hankintayksikkö on vedonnut uusina perusteina valittajan tarjouksen sulkemiselle tarjouskilpailusta vanhentuneisiin standardeihin. Valittaja on tarjouksessaan sitoutunut vaatimuksiin ja niiden mukaiseen tasoon.
Tarjouspyyntö on lisäksi ollut virheellinen. Hankintayksikkö on edellyttänyt tarjoajien noudattavan standardien, spesifikaatioiden ja regulaatioiden viimeisimpiä versioita, mutta se on samalla esittänyt vaatimuksia nimenomaan vanhentuneiden standardien pohjalta. Hankintayksikkö ei ole viitannut kyseisiin standardeihin tarjouspyynnössä hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, koska se ei ole käyttänyt standardeista ilmaisua ”tai vastaava”. Sama koskee pääosaa kaikista hankintayksikön tarjouspyynnön liitteen 3 välilehdellä 4 esitettyjä standardeja, spesifikaatioita ja regulaatioita koskevista vaatimuksista.
Tarjouspyyntö on muutoinkin mahdollistanut hankintayksikölle sattumanvaraisen soveltamisen. Mikäli hankintayksikkö olisi halunnut tarjouksissa käytettävän jotain nimenomaista rakennetta, olisi tarjouspyyntö tullut olla tältä osin selkeämpi.
On selvää, että myös voittaneen tarjoajan tarjouksesta on löydettävissä vastaavia puutteellisuuksia. Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta käyttämillään perusteilla.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on lisävastineessaan 1.10.2025 esittänyt muun ohella, että tarjoajan antamat yleisluontoiset vakuutukset vaatimusten täyttymisestä eivät ole poistaneet tarjouksesta havaittavissa olevia huomattavia puutteita ja virheitä, jotka ovat johtaneet tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta. Tarjouksen saattaminen vaadittuun muotoon olisi edellyttänyt merkittävää määrää täydennyksiä jo toimitettuihin dokumentteihin.
Toisin kuin valittaja on esittänyt, kaikkia tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytettyjä asioita ei ole kuvattu valittajan materiaaliluettelossa tai tarjouksen muissakaan osissa. Hankintayksikkö on selvästi edellyttänyt, että materiaaliluettelon on tullut sisältää vaaditun mukainen toimitussisältö, jotta hankintayksikkö voi varmistua tarjouksen olevan tarjouspyynnön ja vaatimusten mukainen. Kyse on ollut lennonvarmistustoimintaan liittyvän kriittisen järjestelmän toimittamisesta.
Hankintayksikkö on sallinut hyvin vapaamuotoisen tavan toimittaa lopulliset tarjoukset, vaikka tarjousten onkin edellytetty sisältävän tietyt, hyvin selkeästi yksilöidyt ja sisällöltään tarkasti määritellyt tarjousdokumentit tarjousten vertailukelpoisuuden varmistamiseksi. Tarjouspyyntö on ollut selkeä sen osalta, mitä tarjousten on tullut sisältää. Hankintayksikkö ei ole asettanut tarjouksille mitään tiettyä rakennetta, vaan viittaukset muihin dokumentteihin on sallittu. Valittajan materiaaliluettelo on ollut puutteellinen eikä se ole sisältänyt mitään viittauksia muihin dokumentteihin, joista olisi voinut päätellä mitä toimitussisältöön ja tarjottuun hintaan kuuluu sellaisten asioiden osalta, jotka eivät ole sisältyneet kyseiseen liitteeseen.
Lopullisen tarjouspyynnön liitteen 1 kohdassa 7 on edellytetty, että tarjoajien toimittamia muita kuin pakolliseksi määriteltyjä tarjousasiakirjoja ei ole otettu huomioon tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa ilman tarjousasiakirjoihin sisältynyttä viittausta. Valittaja on materiaaliluettelossaan maininnut, että luettelo on sisältänyt kaikki tarjotut komponentit. Tämä osoittaa, että valittaja on ymmärtänyt vaatimuksen sisällön ja että materiaaliluettelon on tullut sisältää kaikki vaaditut asiat, vähintään viittauksina toisiin tarjousdokumentteihin.
Vuodelle 2023 päivätty yleiskuvausdokumentti valittajan VCS-järjestelmästä ei osoita mitä valittajan tarjous on tältä osin sisältänyt.
Hankintayksikkö ei ole käyttänyt valittajan tarjoukseen liittyviä epäselvyyksiä standardeihin liittyen perusteena valittajan tarjouksen sulkemiselle tarjouskilpailusta. Valittajan tarjousta ei ole tulkittu tarjouspyynnön vastaiseksi standardeja koskevien kohtien perusteella.
Valittajalle on ollut selvää alalla ammattimaisesti toimivana toimittajana, että toimitettavan järjestelmän tulee täyttää pakottavan sääntelyn edellyttämät vaatimukset ja mitä kyseiset vaatimukset edellyttävät. Kyse ei ole ollut sellaisista vapaaehtoisista tai muista vastaavista standardeista, joilta edellytetään hankintasäännösten mukaan ilmaisua ”tai vastaava”. Kaikki kyseiset vaatimukset perustuvat suoraan Euroopan unionin lennonvarmistusjärjestelmiä koskevaan sääntelyyn. Asetusten määräyksiä on noudatettava sellaisenaan. Vaatimusten täyttyminen on edellytys kansallisen viranomaisen myöntämälle hyväksynnälle sekä järjestelmän käyttöönotolle. Kansallisella tasolla ei ole harkintavaltaa poiketa tai korvata näitä velvoitteita vaihtoehtoisilla ratkaisuilla. Suomi on Chicagon yleissopimuksen (1944) sopimusvaltio ja se on sitoutunut noudattamaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) antamia standardeja ja suosituksia (SARPs). Euroopan unionin sääntely on laadittu ICAO:n määräyksiä vastaavaksi.
Kyse ei ole ollut sellaisista standardeista, jotka olisivat täytettävissä muilla tavoin. Vaikka yksittäinen standardi olisikin vanhentunut ja sen asettamat olennaiset vaatimukset otettu käyttöön asetuksella, kyseiset vaatimukset ovat olleet kaikille tarjoajille koko hankintamenettelyn ajan hyvin selviä ja kaikki tarjoajat, mukaan lukien valittaja, ovat ilmoittaneet järjestelmän täyttävän kyseiset pakottavaan regulaatioon liittyvät vaatimukset.
Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, minkä markkinaoikeus voi sille toimitetun tarjousaineiston perusteella todeta.
Valittajan tarjouksen Bill of material -dokumentissa on maininnut, että: “Please note that we have included ALL HW components used in this table and pricing.” Valittajan esittämä siitä, että tarjous sisältää muitakin laitteita kuin mitä Bill of material -dokumentissa on mainittu, ovat ristiriidassa tämän maininnan kanssa.
Valittaja on lisävastaselityksessään 13.10.2025 ja lausumassaan 29.10.2025 esittänyt, että hankintayksikkö ei ole valituksenalaisessa päätöksessä viitannut tarjouspyynnössä asetettuihin standardeihin perusteluina valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudelle. Valittaja ei ole väittänyt, etteikö kansallisella tasolla Euroopan unionin lennonvarmistusjärjestelmää koskevaa sääntelyä ja määräyksiä olisi noudatettava sellaisenaan.
Valittajalle tulee antaa tieto voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksia sisältävistä tarjousten osista. Tiedon antamatta jättäminen vaarantaa olennaisella tavalla oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta vähäisten teknisten puutteiden vuoksi, joten tarjoajien tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömän menettelyn turvaamiseksi valittajalla on oikeus arvioida, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen.
Hankintayksikkö on lisälausumassaan 29.10.2025 esittänyt, että sekä voittaneen tarjoajan että valittajan tarjoukset sisältävät merkittävän määrän liikesalaisuuksia, joita ei tule luovuttaa vastavuoroisesti kummallekaan osapuolelle. Hankinnan kohteena oleva järjestelmä on hyvin uusi toiminnallinen kokonaisuus, jota ei ole operatiivisesti otettu käyttöön kansainvälisestikään kuin hyvin rajoitetusti ja markkina on vasta kehittymässä, joten tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien salassapitointressi järjestelmään liittyvistä ratkaisuista ja ominaisuuksista on hyvin perusteltu. Hankintayksikön mukaan se on arvioinut saadut tarjouksen yhdenvertaisesti ja tarjoajien kannalta tasapuolisesti. Tiedon antamatta jättäminen ei vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Kuultava on markkinaoikeuden varattua sille tilaisuuden lausua valittajan tiedon antamista asiakirjasta koskevasta vaatimuksesta, 14.11.2025 antamassaan lausumassa vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja valittajan tiedoksi antamista asiakirjasta koskevan vaatimuksen sekä velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.725 eurolla viivästyskorkoineen.
Hankintayksikkö on ollut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.
Valittajan vaatimuksen kohteena olevat kuultavan tarjousasiakirjat sisältävät liikesalaisuuksia lennonvarmistusjärjestelmäkokonaisuudesta, joka on uusi toiminnallinen kokonaisuus. Järjestelmää on kansainvälisesti käytetty operatiivisesti vain rajoitetusti, ja siihen liittyvä markkina on vasta kehittymässä. Tiedon antamatta jättäminen on siten välttämätöntä voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksien suojaamiseksi.
Valittaja on perustanut valituksensa keskeisesti siihen, että sen oma tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksia sisältävillä tarjousasiakirjoilla ei näin ollen ole oikeudellista merkitystä asian arvioinnissa, eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Valittaja on 20.11.2025 antamassaan lausumassa esittänyt, ettei se ole voinut arvioida, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen, koska sillä ei ole ollut mahdollisuutta tarkastella voittaneen tarjoajan tarjousta. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää sen arviointia, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut sen teknisen sisällön puolesta virheetön. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on todennäköisesti osoitettavissa vastaavia puutteita, jotka ovat johtaneet valittajan tapauksessa tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta. Valittajan tarjoama järjestelmä on jo käytössä useassa Euroopan maassa. Valittajalla ei siten ole intressiä voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksien tiedoksi saamiseen muutoin kuin käsillä olevan oikeudenkäynnin tarkoituksiin. Ottaen lisäksi huomioon, että valittajalle joka tapauksessa asetettaisiin vaitiolovelvollisuus ja hyväksikäyttökielto koskien voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmeneviä seikkoja, voittaneella tarjoajalla ei ole asiassa tosiasiallista salassapitointressiä.
Markkinaoikeus on 11.12.2025 muun ohella varannut hankintayksikölle ja kuultavalle tilaisuuden lausua käsityksensä voittaneen tarjoajan tarjouksen eräiden asian arvioinnin kannalta merkityksellisten liitteiden salassapidosta, kiinnittänyt hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan huomiota näiden voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjojen alun perin ilmoitettuun salassapidon laajuuteen ja kehottanut toimittamaan mainituista liitteistä sellaiset uudet asianosaisjulkiset versiot, joista liikesalaisuudet on poistettu.
Kuultava on 14.1.2026 antamansa lausuman yhteydessä toimittanut markkinaoikeudelle sen tarjouksen eräistä liitteistä uudet asianosaisjulkiseksi ilmoitetut versiot ja esittänyt, että valittaja on sen kilpailijana yksi keskeisistä tahoista, jolta tulee suojata voittaneen tarjoajan tarjoaman ratkaisun liikesalaisuudet. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset eivät edellytä voittaneen tarjoajan tarjouksen sisältämien tietojen antamista valittajalle tai edes voittaneen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointia markkinaoikeudessa ottaen huomioon, että valittaja ei ole edes esittänyt yksilöityä väitettä voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta. Asiassa ei ole olemassa myöskään mitään asiassa suojattavaa tärkeää yleistä tai yksityistä etua, joka olisi intressipunninnaltaan tärkeämpi kuin voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksien suoja. Voittaneen tarjoajan käsityksen mukaan valittajan tiedon antamista asiakirjasta koskevassa vaatimuksessa on kyse perusteettomasta ja lainvastaisesta pyrkimyksestä saada yksityiskohtaisia tietoja voittaneen tarjoajan tarjouksesta.
Valittaja on, markkinaoikeuden annettua sille tiedoksi kuultavan 14.1.2026 toimittamat tarjouksen asianosaisjulkiseksi ilmoitetut liitteet, 21.1.2026 antamassaan lausumassa muun ohella esittänyt, että hankintayksikkö on arvioinut valittajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen yksittäisten komponenttien väitetyn puuttumisen vuoksi. Näin ollen ja mikäli voittaneen tarjoajan tarjouksen teknisestä osuudesta voidaan havaita yhdenkin komponentin puuttuvan, olisi voittaneen tarjoajan tarjous tullut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen vuoksi katsoa niin ikään tarjouspyynnön vastaiseksi. Valittaja ei ole voinut esittää yksityiskohtaisia väitteitä voittaneen tarjoajan tarjouksesta, koska sillä ei ole ollut voittaneen tarjoajan tarjousta käytettävissään.
Valittaja on paljoksunut kuultavan oikeudenkäyntikulujen määrää 2.000 euron ylittäviltä osin.
Kuultava on 30.1.2026 antanut lisälausuman.
Hankintayksikkö on 30.1.2026 antanut lisälausuman.
Valittaja on 6.2.2026 antanut lisälausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Tiedon antaminen asiakirjasta
Valittaja on vaatinut, että sille annetaan tieto voittaneen tarjoajan lopullisesta tarjouksesta tarjous ilman, että siinä olevia liikesalaisuuksiksi merkittyjä tietoja on poistettu. Salassa pidettäväksi merkittyjen tietojen antamatta jättäminen vaarantaisi olennaisesti mahdollisuuden oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta vähäisten teknisten puutteiden vuoksi, joten tarjoajien tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömän menettelyn turvaamiseksi valittajalla on oikeus arvioida, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen.
Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjoukset sisältävät merkittävän määrän liikesalaisuuksia, joita ei tule luovuttaa toiselle tarjoajalle. Hankinnan kohteena oleva järjestelmä on uusi toiminnallinen kokonaisuus, jota ei ole operatiivisesti otettu käyttöön kuin hyvin rajoitetusti ja markkina on vasta kehittymässä, mihin nähden tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien salassapitointressi järjestelmään liittyvistä ratkaisuista ja ominaisuuksista on perusteltu. Tiedon antamatta jättäminen ei vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Kuultava on esittänyt, että valittaja on sen kilpailijana yksi keskeisistä tahoista, jolta tulee suojata tarjotun ratkaisun liikesalaisuudet. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytykset eivät edellytä tarjouksen sisältämien tietojen antamista valittajalle. Valittajan tiedon antamista asiakirjasta koskevassa vaatimuksessa on kyse perusteettomasta ja lainvastaisesta pyrkimyksestä saada yksityiskohtaisia tietoja kilpailijan tarjouksesta.
Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimat tiedot sisältävät asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä oikeudenkäynnin osapuolena.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.
Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.
Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin. Tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niiden rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojelemiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Edelleen saman pykälän esitöiden (HE 12/2006 vp s. 28 ja 29) mukaan tuomioistuin ratkaisee kysymyksen tietojen antamisesta punnitsemalla yhtäältä salassapidon puolesta olevia näkökohtia ja toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Tieto tulee antaa esimerkiksi silloin, kun se ei ole laadultaan sellainen, että sen antaminen aiheuttaisi välitöntä vaaraa salassapidon perusteena olevalle edulle. Toisaalta on tarkasteltava sitäkin, miten ratkaiseva kyseinen tieto on oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta. Pykälän esitöissä (HE 12/2006 vp s. 30) on vielä todettu, että oikeudenkäynti ei saa muodostua keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja ja kilpailuasioita koskevissa asioissa. Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä (tuomio 17.11.2022, Antea Polska ym., C-54/21, EU:C:2022:888) on todettu, että julkisia hankintoja koskevien unionin sääntöjen päätavoite on hankintojen avaaminen vääristymättömälle kilpailulle ja että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että hankintaviranomaiset eivät paljasta julkisia hankintoja koskevia sopimusten tekomenettelyjä koskevia tietoja, joiden sisältöä voitaisiin käyttää kilpailun vääristämiseen joko meneillään olevassa sopimuksentekomenettelyssä tai myöhemmissä sopimuksentekomenettelyissä (49 kohta). Luottamuksellisten tietojen suojaamisen periaate on kuitenkin sovitettava yhteen tehokkaan oikeussuojan vaatimusten kanssa (50 kohta). Hankintaviranomainen voi erityisesti toimittaa yhteenvetona tiettyjä tarjousta koskevia tietoja ja tämän tarjouksen tekniset ominaisuudet siten, että luottamuksellisia tietoja ei voida yksilöidä. Olettaen, että tiedot, jotka eivät ole luottamuksellisia, riittävät siihen, että hylätyn tarjoajan oikeutta tehokkaisiin muutoksenhakukeinoihin kunnioitetaan, hankintaviranomainen voi pyytää toimijaa, jonka tarjous on hyväksytty, toimittamaan sille luottamuksellisia tietoja sisältävistä asiakirjoista version, joka ei ole luottamuksellinen (67 kohta).
Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Harkittaessa vaaditun asiakirjan antamista valittajalle on otettava huomioon asiakirjan antamisesta tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.
Valittajalle on toimitettu voittaneen tarjouksesta sellainen valittajaan nähden asianosaisjulkiseksi ilmoitettu versio, jossa osa tarjousasiakirjoihin sisältyneistä tiedoista on peitetty liikesalaisuuksia salassa pitävänä.
Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat salaisiksi ilmoitetut tiedot voittaneen tarjoajan tarjouksesta sisältävät sellaista yksityiskohtaista tietoa voittaneen tarjoajan järjestelmän teknisistä ja toiminnallisista ominaisuuksista sekä hinnoittelusta, että voittaneella tarjoajalla voidaan katsoa olevan liiketoimintaansa liittyvä intressi pitää kyseiset tiedot salassa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittaneen tarjoajan tarjoamassa järjestelmäkokonaisuudessa on kysymys markkinoilla olemassa oleviin ratkaisuihin nähden uudenlaisesta ratkaisusta, mihin nähden tiedon antaminen mainittujen voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjojen sisällöstä kilpailijana toimivalle valittajalle olisi omiaan aiheuttamaan voittaneelle tarjoajalle taloudellista vahinkoa. Valittaja on ilmoittanut, ettei se sinänsä kiistä voittaneen tarjoajan salassapitointressiä. Kyseisiä tietoja on näin ollen pidettävä voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksina. Tietojen antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Kun edelleen otetaan huomioon asiassa se, että valittaja on perustanut valituksensa keskeisesti siihen, että sen oma tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen, sekä jäljempänä pääasiaratkaisun osalta todettu, markkinaoikeus katsoo, ettei valittajan pyytämillä tiedoilla voittaneen tarjoajan salassa pidettäväksi ilmoitetusta liikesalaisuuksia sisältävästä tarjousmateriaalista ole merkitystä asiakokonaisuuden arvioinnissa sillä tavalla, että tiedon antamatta jättäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen tiedon antamista asiakirjasta koskeva valittajan vaatimus on hylättävä.
Pääasian perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on valituksen johdosta ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti kuvatessaan hankinnan kohteen. Asiassa on tämän jälkeen vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta arvioidessaan.
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Erityisalojen hankintalain 71 §:n mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Erityisalojen hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä, ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.
Erityisalojen hankintalain 75 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät on laadittava viittaamalla hankinnan kohdetta kuvaaviin määritelmiin sekä kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin arviointeihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viitejärjestelmiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin, kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin rakennusurakoiden suunnitteluun, laskentaan ja toteuttamiseen sekä tavaroiden käyttöön liittyviin teknisiin määritelmiin; jokaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaisu "tai vastaava”.
Erityisalojen hankintalain 75 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 271) mukaan pykälä perustuu erityisalojen hankintadirektiivin 60 artiklaan.
Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/25/EU (erityisalojen hankintadirektiivi) 60 artiklan 1 kohdan mukaan liitteessä VIII olevassa 1 kohdassa määritellyt tekniset eritelmät on esitettävä hankinta-asiakirjoissa. Teknisessä eritelmässä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Kyseisen artiklan 3 kohdan mukaan tekniset eritelmät on laadittava jollain kyseisen kohdan alakohdissa mainituista tavoista.
Erityisalojen hankintadirektiivin liitteen VIII kohdan 2 mukaan standardilla tarkoitetaan tunnustetun standardointielimen toistuvaa tai jatkuvaa käyttöä varten hyväksymää teknistä eritelmää, jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä: a) ’kansainvälisellä standardilla’ tarkoitetaan kansainvälisen standardointielimen vahvistamaa standardia, joka on yleisesti saatavilla; b) ’eurooppalaisella standardilla’ tarkoitetaan eurooppalaisen standardointielimen vahvistamaa standardia, joka on yleisesti saatavilla; c) ’kansallisella standardilla’ tarkoitetaan kansallisen standardointielimen vahvistamaa standardia, joka on yleisesti saatavilla.
Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.
Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jos jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.
Hankintamenettely ja hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin
Hankintayksikkö on ilmoittanut 2.1.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta lennonjohto-ohjelmatuotteiden hankinnasta.
Hankintayksikkö on osallistumispyynnön perusteella tehtyjen osallistumishakemusten vastaanottamisen jälkeen valinnut 7.2.2024 tekemällään päätöksellä kolme ehdokasta neuvotteluihin.
Hankintayksikkö on ehdokkaiden kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen lähettänyt valituille ehdokkaille 7.4.2025 päivätyn lopullisen tarjouspyynnön.
Tarjouspyynnön kohdan ”Other information” alakohdassa ”Grounds for rejection” on todettu muun ohella seuraavaa:
”The content of the tender must comply with the call for tender and its attachments. The tender must contain all the necessary information and attachments to check the conformity of the tender and to compare the tender using the stated comparison criteria.
[– –]
The procurement entity may reject the tender if
- the suitability or minimum requirements have been answered conditionally or inconsistently, or the stated requirements are otherwise not met;
- the structure and/or content of the tender differs substantially from the structure/content according to the instructions of the call for tender or its appendices;
[– –];
- the tender has other essential deficiencies;
- the tender is otherwise contrary to the call for tenders;
[– –].”
Tarjouspyynnön liitteenä 1 on ollut “General Description of the Procurement and Contract award criteria” -niminen asiakirja, jonka kohdassa 4 ”Instructions for tenders” on todettu seuraavaa:
”The tenders must include at the minimum the following documents:
1. Project plan
2. Price evaluation form with prices in all yellow cells
3. Specifications and requirements of MROT with answers by the candidate (instructions included in the appendix)
4. Description of the candidates planned MROT system with planned system evolution.
5. Documents mentioned in the ‘Specifications and requirements’, which must be provided in connection with the tender
6. Service description for the Service Agreement, following the requirements by Fintraffic ANS
7. Other documents deemed necessary by the Candidate. NOTE: The contents of these documents will not be considered in the evaluation of meeting the minimum requirements or quality evaluation, unless specific reference is made to these documents in the above-mentioned mandatory documents.”
Tarjouspyynnön liitteenä 3 on ollut ”MROT_Specification and Requirements_v_1.1” -niminen taulukkolaskentaohjelmalla laadittu asiakirja.
Mainitun asiakirjan välilehdellä 1 ”Instructions” on todettu muun ohella seuraavaa:
”All requirements in this document have been classified with the following method:
V1 (Mandatory) means, that the requirement is a mandatory minimum requirement and must be included in the tender with an answer ‘Yes’ or ‘No’. If any V1-requirement has been answered with ‘No’, this will result in to rejection of the tender at the evaluation of final tenders.”
Mainitun asiakirjan välilehdellä 4 ”Specification” on ollut sarakkeessa ”Requirement number” vaatimuksia, joiden osalta asiakirjassa on yksilöity erikseen pakolliseksi ilmoitetut V1-vaatimukset.
Mainitun välilehden kohdassa ”FN-10-e” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Scope of Supply shall be divided into the Mandatory (Basic Delivery) and Optional parts. Option pricing shall be valid with purchase concurrently with the MROT system procurement unless otherwise defined in the option description.
Mandatory parts:
1. Delivery of equipment:
a) MROT Main System with 5 controller working positions and 1 Traffic Coordinator position (ref. to Annex 3.6 MROT drawing, MROT system architecture).
[– –]
d) VCS system which is integrated to MROT System.”
Mainitun välilehden rivillä 68 on otsikon ”Compliance to Standards” alla lueteltu muun ohella erinäisiä standardeja, jotka tarjousten on tullut täyttää.
Mainitun välilehden kohdassa FN-6490-d on asetettu seuraava pakollinen vaatimus:
”The Tenderer shall provide as a part of tender documentation a description of all necessary equipment (at FRU level) and communication requirements of the MROT System in the scope of supply (without options) in one complete document which shall include at least the following:
List of all delivered equipment including
- quantity
- functional purpose
- electricity consumption
- price per unit
List of all needed licenses and their quantities to run the system.
List of non cots hardware.
Network specifications between MROT center and remote airport including at least:
- bandwith
- latency
- jitter
Number of equipment cabinets.
Equipment cabinet layouts.
Total power consumption of equipment in the scope of delivery, separated to:
- MROT Center
- Contingency Center
- EQR A
- EQR B
- EQR C
- technical control rooms
- remote airport equipment, per airport
Requirements for masts
Space requirements for remote site equipment”
Mainitun välilehden kohdassa FN-710-b on asetettu seuraava pakollinen vaatimus:
”The controller working position shall provide the following elements:
[– –]
Dedicated VCS panel (~12”).”
Mainitun välilehden kohdassa FN-6810-b on asetettu seuraava pakollinen vaatimus:
”Each Operator Positions (CWP) shall be included and configured with:
(included for the scope of the Contract)
One dual aural headset with PTT
One handset with PTT
One handheld microphone with PTT
Two loudspeakers”
Mainitun välilehden kohdassa FN-6680-c on asetettu seuraava pakollinen vaatimus:
”There shall not be a single point of failure (excluding cameras and CWP displays) in the provision of visual panorama view.”
Tarjoajien on tullut ”Yes” tai ”No” vastauksella ilmoittaa kunkin vaatimuksen täyttymisestä.
Hankintayksikkö on 25.7.2025 tekemällään päätöksellä valinnut Indra Navia AS:n tarjouksen ja samana päivänä tekemällään päätöksellä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sen vuoksi, että tarjouksessa on ollut puutteita ja eräitä ristiriitaisuuksia tarjouksen materiaaliluettelon ja liitteen 4 välillä. Päätöksen perusteluiden mukaan valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön liitteessä 3 asetettujen vaatimusten FN-10, 1. a, FN-10, 1.d, FN-710, FN-6810 ja FN-6680 vastainen.
Hankinnan kohteen määritteleminen
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti tarjouspyyntöasiakirjoja laatiessaan. Valittajan mukaan hankintayksikkö ei ole viitannut eräisiin tarjouspyynnön liitteen 3 välilehdellä 4 (”Specification”) esitettyihin standardeihin, täsmennyksiin ja sääntelyviittauksiin hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, koska vaatimuksiin ei ole liitetty ilmausta ”tai vastaava”. Valittajan mukaan osa viitatuista standardeista on perustunut EU-tason sääntelyyn, joka on sittemmin kumottu eli viittaukset ovat olleet vanhentuneita.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja että sillä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Erityisalojen hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai hankinnan tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon erityisalojen hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä sekä tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta.
Hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät on lähtökohtaisesti laadittava erityisalojen hankintalain 75 §:n 2 momentin 2 kohta huomioon ottaen viittaamalla hankinnan kohdetta kuvaaviin määritelmiin ja standardeihin siten, että jokaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”. Tällaisella menettelyllä varmistetaan tarjoajien yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, koska myös ratkaisut, jotka eivät ole viitatun standardin mukaisia, mutta täyttävät muutoin hankinnan kohteeseen liittyvät vaatimukset, on hyväksyttävä tarjousten vertailuun.
Asianosaiset eivät ole olleet markkinaoikeudessa erimielisiä siitä, että tarjouspyynnön liitteen 3 välilehdellä 4 (”Specifications”) asetettuja vaatimuksia on sinänsä noudatettava sellaisenaan eli niiden noudattaminen on pakollista hankinnan kohteena olevan järjestelmän kansallisen viranomaisen hyväksynnälle ja käyttöönotolle.
Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella edellä kuvatun kaltaiset vaatimukset eivät ole rinnastuneet erityisalojen hankintalain 72 §:n 2 momentissa 2 kohdassa tarkoitettuihin standardeihin, joihin tulisi liittää ilmaisu ”tai vastaava”, kun otetaan huomioon erityisalojen hankintadirektiivin liitteessä VIII esitetty määritelmä standardille. Kun lisäksi otetaan huomioon se, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelyssä, hankintayksikön ei ole syytä katsoa menetelleen tältä osin valittajan esittämällä tavalla virheellisesti tarjouspyynnön vaatimuksia asettaessaan.
Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
Valittaja on ensinnäkin esittänyt tarjouspyyntöön liittyneen tiettyjä epäselvyyksiä tarjouksen sisällöstä ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten täyttymisestä toimitettavien selvitysten suhteen. Valittajan mukaan hankintayksikön olisi tullut laatia tarjouspyyntönsä selkeämmin, jos se olisi halunnut edellyttää tarjouksilta jotain tietynlaista rakennetta.
Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarjouksilta tiettyä rakennetta, vaikka tarjouksien onkin edellytetty sisältävän tietyt yksilöidyt ja sisällöltään määritellyt tarjousdokumentit.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa hankinnan kohde. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde tulee kuitenkin kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.
Edellä hankinta-asiakirjojen yhteydessä tarkemmin kuvatuin tavoin tarjouksen on tullut sisältää kaikki tarvittava tieto tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden varmistamiseksi. Tarjouspyynnön liitteen 1 kohdassa 4 on edellä todetusti yksilöity ne pakolliseksi määritellyt asiakirjat, jotka tarjouksen on tullut vähintään sisältää. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä sen suhteen, mitä asiakirjoja ja tietoja tarjoajien on tullut tarjouksissaan toimittaa.
Valittajan mukaan hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa. Toisaalta hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä epäillä tietojen todenperäisyyttä.
Tarjouspyynnön liitteenä 3 ollut taulukkolaskenta-asiakirja on sisältänyt pakollisia vähimmäisvaatimuksia. Tarjoajien on tullut jokaisen pakollisen vähimmäisvaatimuksen osalta ”kyllä” vastauksellaan vakuuttaa, että vaatimus täyttyy. Mainitussa asiakirjassa asetetun vaatimuksen FN-6490-d mukaan tarjoajien on tullut toimittaa tarjoustensa liitteenä niin kutsuttu materiaaliluettelo, jonka on tullut sisältää kuvaus hankinnan kohteena olevan järjestelmän laitteista. Vaatimuksessa on yksilöity ne tiedot, jotka kyseisen asiakirjan on pitänyt vähintään sisältää. Toisaalta tarjouspyynnön liitteen 1 kohdassa 4 mainituin tavoin tarjoajan on tullut toimittaa myös kuvaus tarjoamastaan MROT-järjestelmästä, joka on tarjouspyynnön liitteessä 1 ilmoitetun mukaan lähtökohtaisesti tullut ottaa huomioon tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta arvioitaessa.
Valittajan tarjous on suljettu valituksenalaisen päätöksen mukaan tarjouskilpailusta sen vuoksi, että se on ollut tarjouspyynnön liitteessä 3 asetettujen vaatimusten FN-10, 1. a, FN-10, 1.d, FN 710, FN-6810 ja FN-6680 vastainen. Valittajan poissulkemista koskevassa päätöksessä valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta on perusteltu vaatimusten FN-10, 1. a, FN-10, 1.d, FN 710, FN-6810 osalta pääpiirteissään yhdenmukaisesti sillä, että vaaditut laitteet eivät ole sisältyneet valittajan tarjouksen liitteenä toimitettuun materiaaliluetteloon. Vaatimuksen FN-6680 osalta valittajan tarjoukseen valittajan tarjouksen poissulkemista on perusteltu sillä, että asetetun vaatimuksen vastaisesti valittajan ratkaisussa on ollut ”single-point-of-failure”. Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän mukaan kyse on ollut tältä osin muun ohella siitä, että valittajan toimittaman materiaalilistauksen mukaisella työasemamäärällä ei voida toteuttaa kahdennusta tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.
Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt markkinaoikeudessa, että valittajan tarjoukseen liitetyssä materiaaliluettelossa esitetty toteamus “Please note that we have included ALL HW components used in this table and pricing” on ollut ristiriidassa valittajan tarjoukseen liitettyjen tarjotun järjestelmän yleisen tason kuvauksiin nähden.
Edellä todettu sekä valittajan tarjouksen liitteen 3 niin sanottua materiaaliluetteloa koskevaan vaatimukseen FN-6490-d antamassaan vastauksessa ilmoittamat, liikesalaisuuksien vuoksi salassa pidettävät yksityiskohtaisemmat tiedot huomioon ottaen hankintayksikkö on voinut lähteä asiassa esillä olevilta osin valittajan tarjousta arvioidessaan perustellusti siitä lähtökohdasta, että valittajan tarjous on kattanut ainoastaan kyseisessä materiaaliluettelossa ilmoitetun laitteiston. Valittajan tarjouksen liitteen 3 vaatimukseen FN-6490-d antamassaan vastauksessa ilmoitetun ja valittajan tarjouksen liitteenä 4 toimitetun järjestelmän yleiskuvauksen kohdasta 2.1.4 ilmenevien tietojen perusteella vaadittavien lisenssien on kuitenkin katsottava sisältyneen valittajan tarjoukseen.
Vaatimuksessa FN-10, 1. a on ollut kysymys liikenteenohjaajan työpisteen laitteista. Vaatimuksen mukaan työpisteitä on tullut olla yhteensä kuusi, joista viidestä on käytetty nimitystä ”controller working position” (jäljempänä CWP) ja yhdestä ”traffic coordinator position”. Työpisteiden on tullut olla tarjotulta laitteistoltaan toisiaan vastaavia.
Valittajan tarjous on tältä osin suljettu tarjouskilpailusta, koska hankintayksikön mukaan tarjoukseen liitetyn materiaaliluettelon mukaan tarjouksessa ei ole huomioitu lainkaan työpistettä, josta on käytetty nimikettä ”traffic coordinator position”. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa perustellut valittajan tarjouksesta ilmenevien työpisteiden puutteellista varustelutasoa tarkemmin ja muun ohella sillä, että valittajan tarjouksessa on esitetty ristiriitaista tietoja tarjottujen työasemien (workstation) määrästä.
Markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjouksen materiaaliluettelosta käy ilmi useista kohdin laitemääriä, jotka ovat viitanneet siihen, että tarjous ei kattaisi vaadittua määrää laitteita kuudelle työpisteelle. Tätä tukee myös se, että valittajan tarjoukseen liitetystä tarjoamansa MROT-järjestelmän yleiskuvauksen kohdista 2.1.3.1 ja 2.1.3.4 käy ilmi ristiriitaisia tietoja laitemäärien osalta. Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei materiaaliluettelon perusteella ole ollut todettavissa valittajan tarjouksen pitäneen sisällään vaadittua kuuden työpisteen edellyttämää laitteistoa.
Vaatimuksessa FN-10, 1.d on ollut kysymys VCS-järjestelmästä, jonka on tullut olla integroitu tarjottuun järjestelmäkokonaisuuteen. Vaatimuksessa FN-710 on puolestaan ollut kysymys siitä, että VCS-järjestelmälle varatun paneelin on tullut olla kooltaan 12 tuumaa, mikä kosketusnäytön kokoluokka on käynyt ilmi myös valittajan tarjoukseen liitetyn järjestelmän yleiskuvauksen kohdasta 2.1.3.1 yhtenä kunkin tarjotun CWP:n varusteista.
Valittajan toimittamasta materiaaliluettelossa ei ole ollut nimenomaista mainintaa VCS-järjestelmästä eikä luettelosta ole käynyt ilmi tarjotulle VCS‑järjestelmälle varattua kosketusnäyttöä.
Valittajan järjestelmän yleiskuvauksen kohdassa 2.2.8.2 on esitetty, että VCS‑järjestelmätoimitukseen sisältyy vaadittavat laitteistot kuten kaiuttimet, kuulokkeet ja mikrofonit, joista ainakaan kahta jälkimmäistä ei ole mainittu sen kohdassa 2.2 MROT-keskuksen yhteyteen liittyvänä laitteistona valittajan tarjouksen materiaaliluettelossa. Edellä todettuun nähden valittajan tarjoaman VCS-järjestelmän vaatimien, yleiskuvauksessa mainittujen komponenttien sisältyminen tarjoukseen ylipäänsä on jäänyt tarjouksen perusteella epäselväksi.
Vaatimuksessa FN-6810 on ollut kysymys muun ohella lennonjohtajan CWP‑työpisteen kaiuttimia, kuulokkeita ja käsimikrofonia koskevista vaatimuksista. Vaikka kuulokkeista ja käsimikrofonista onkin ollut erinäisiä mainintoja tarjouksen eri osissa, markkinaoikeus toteaa, että tältäkään osin valittajan materiaaliluettelosta ei ole pääteltävissä, että tarjottu kokonaisuus olisi sisältänyt vaaditut laitteet MROT-keskuksen yhteyteen liittyvänä laitteistona ainakaan kaiuttimia lukuun ottamatta.
Vaatimuksessa FN-6680 on ollut kysymys panoraamavideon kahdennuksesta. Valittaja on markkinaoikeudessa esittänyt, että CWP-työasemien määrä täyttää tarjouspyynnön vaatimukset, jolloin myös vaatimus työasemien kahdennuksesta on täyttynyt. Markkinaoikeus on edellä katsonut, ettei materiaaliluettelon perusteella ole ollut todettavissa valittajan tarjouksen pitäneen sisällään vaadittua kuuden työpisteen edellyttämää laitteistoa. Tähän nähden myöskään valittajan tarjouksessa esitetyn perusteella sen tarjoaman järjestelmän yleiskuvauksen kohdassa 2.1.3.1 esitettyä ratkaisua kahdennuksesta ei ole voitu toteuttaa tarjotulla laitteistolla.
Valittajan materiaaliluettelossa esitetyn perusteella hankintayksiköllä on ollut siten perusteltu syy epäillä valittajan tarjouksessa ”kyllä” -vastauksin annettujen vakuutusten todenperäisyyttä tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten täyttymisestä.
Ottaen huomioon edellä todetun lähtökohdan siitä, että tarjoaja vastaa tarjouksestaan, ovat materiaaliluettelon puutteet ja ristiriidat muuhun tarjousaineistoon nähden olleet siinä määrin olennaisia, että hankintayksikkö on voinut todeta valittajan tarjouksen olleen valituksenalaisessa päätöksessä todetulla tavalla tarjouspyynnön vastainen.
Markkinaoikeus toteaa vielä selvyyden vuoksi, ettei valittajan tarjousta ole suljettu tarjouspyynnön vastaisena sen viittaamien standardien vastaisuuden perusteella, eikä valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus ole näiltä osin ollut markkinaoikeudessa arvioitavana.
Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankintayksiköllä on erityisalojen hankintalain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita noudattaen oikeus pyytää tarjoajaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tarjouksen tietoja tai asiakirjoja. Mainittu tarjouksen täsmentäminen on kuitenkin hankintayksikön harkintavallassa, eikä sillä ole tähän velvollisuutta, jollei tällaista velvollisuutta voida johtaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksista. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole varannut valittajalle tilaisuutta täsmentää tai täydentää tarjoustaan.
Siltä osin kuin valittaja on esittänyt hankintayksikön kohdelleen sitä epätasapuolisesti voittaneeseen tarjoajaan nähden, markkinaoikeus katsoo, ottaen huomioon voittaneen tarjoajan osin liikesalaisuuksina salassa pidettävistä tarjouksesta ja erityisesti sen liitteenä olevasta materiaaliluettelosta ilmenevät tiedot, ettei asiassa ole syytä arvioida voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen vastaavalla tavalla tarjouspyynnön vastainen. Näin ollen hankintayksikkö ei ole kohdellut valittajaa epätasapuolisesti sulkiessaan sen tarjouksen tarjouskilpailusta esittämillään perusteilla.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan oikeudenkäyntikuluina hankintayksikölle markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän. Tuomioistuinmaksulain 6 §:n 1 momentin mukaan maksuvelvollinen on asian vireillepanija tai hänen sijaansa tullut. Hankintayksiköltä ei näin ollen peritä asian käsittelystä oikeudenkäyntimaksua. Hankintayksikön vaatimus on siten tältä osin hylättävä.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Valittaja on lisäksi velvoitettava korvaamaan kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.
Kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen osalta markkinaoikeus toteaa, että kuultava ei ole lausunut asiassa markkinaoikeuden lähettämän lausuntopyynnön johdosta. Kuultava on asian käsittelyn myöhemmässä vaiheessa lausunut asiassa markkinaoikeuden varattua sille tähän tilaisuuden valittajan tiedoksi antamista asiakirjasta koskevan vaatimuksen johdosta. Kuultavan asiassa antamat lausumat ovat liittyneet pääosin valittajan asiakirjan esittämistä koskevaan vaatimukseen. Kun otetaan kuultavan lausumien sisällön lisäksi huomioon asian laatu ja laajuus sekä valittajan asiamiehen toimenpiteet tältä osin, markkinaoikeus katsoo kuultavan oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 6.000 euroa.
Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää Saab AB:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Saab AB:n korvaamaan Fintraffic Lennonvarmistus Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus velvoittaa Saab AB:n korvaamaan Indra Navia AS:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Pertti Virtanen sekä markkinaoikeustuomarit Esko Pakka ja Mika Kuuppo.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.