Asian tausta

Turun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 29.3.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Herttuankulman päiväkodin pitkäaikaisten vuokratilojen KVR-rakennusurakasta. Hankinnan sopimuskausi on 20 vuotta urakan valmistumisesta.

Turun kaupungin kaupunginhallitus on 20.5.2024 tekemällään päätöksellä § 167 päättänyt hylätä molemmat saamansa tarjoukset tarjouspyynnön vastaisina ja päättänyt siirtyä neuvottelumenettelyyn.

Turun kaupungin kaupunginhallitus on 20.6.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 231 sulkenut Adapteo Finland Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja valinnut Parmaco Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 20.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Adapteo Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.245,67 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön toimittamaan valittajalle jäljennöksen voittaneen tarjoajan tarjouksen suunnitteluaineistosta.

Perustelut

Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Tarjousten valintaperusteena on ollut yksinomaan halvin hinta. Valittaja on täyttänyt kaikki tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ja valittajan tarjous on ollut kahdesta jätetystä tarjouksesta halvin.

Hankintayksikkö on valituksenalaisen päätöksen perusteluissa valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta arvioidessaan tukeutunut sellaisiin uusiin vaatimuksiin, joita ei ole tarjouspyyntöaineistossa määritelty lainkaan tai ainakaan täsmällisesti. Hankintayksikkö ei ole asettanut tarjouspyynnön ehdottomiksi ja täsmällisiksi vaatimuksiksi tai vertailuperusteeksi suunnitelmien tilaratkaisujen kompaktiutta, rauhallisuutta tai muita vastaavia ominaisuuksia.

Valittajan tarjous on ensinnäkin suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena sen vuoksi, että sen tarjouksessa ei ole ollut tilaohjelmassa vaadittuja solukohtaisia varastotiloja solun 1 ja solun 2 alueilla. Hankintapäätöksen perusteluissa on mainittu, että varastot on tilaohjelman mukaan ollut mahdollista korvata myös ryhmä- tai eteistiloihin sijoitettavilla kaapeilla, mutta valittajan tarjoama kaappien kappalemäärä ei ole vastannut puuttuvia varastoneliöitä. Hankintayksikön perustelujen mukaan kaapit eivät voi pienentää ryhmähuoneiden vapaata lattiatilaa, mikäli tila poikkeaa jo muutenkin annetusta minimineliömäärästä.

Valittajan tarjouksessa 5 neliömetrin varasto on solun 1 osalta korvattu kokonaisuudessaan kaappitilalla. Kaappeja on ollut 10 kappaletta ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on ollut 3,6 neliömetriä. Tarjouspyyntömateriaalissa ei ole määritelty, kuinka paljon kaappitilaa pitää olla korvaamaan varastotila. On kuitenkin realistista olettaa, että 5 neliömetrin varastossa hyllytila ei kata koko tilaa, jolloin tehokas 3,6 neliömetrin kaappitila on verrattavissa erilliseen varastoon.

Tarjouspyyntömateriaalissa ei ole esitetty, että tilaan sijoitettavat kaapit tulisi ottaa vähennyksenä huomioon arvioitaessa kyseisten tilojen neliöitä, eikä tilaohjelmassa esitettyjen neliöiden ole ilmoitettu olevan minimineliöitä. Tarjouspyyntöaineiston ”Päiväkodin väliaikaistilojen vaatimukset” mukaan ryhmätilojen neliömäärästä on ollut nimenomaisesti sallittua poiketa +- 3 neliömetriä. Valittajan tarjouksessaan esittämät tilaratkaisut ovat pysyneet hankintayksikön asettamien toleranssien puitteissa. Valittajan tarjouksen ryhmätilakoot ovat täyttäneet tarjouspyynnön vaatimukset, vaikka varastotiloja korvaavat kiintokalusteet vähennettäisiin vapaasta lattiapinta-alasta koko varastotilan tilaohjelmakoon verran (5 neliömetriä).

Toiseksi valittajan tarjouksen poissulkemista on perusteltu sillä, että toiminta-aulan (oppiaulan) tulee olla selvästi yhtenäinen vapaa tila, ei pelkkä käytävä. Hankintayksikkö on katsonut, että valittajan tarjouksessa aula on pelkkä vaatesäilytystila, jossa on naulakkokalusteita keskellä tilaa. Valittajan tarjouksessa oppiaula on selvästi yhtenäinen vapaa tila, eikä pelkkä käytävä. Valittajan kalustus on esitetty katkoviivalla, joten tilaan sijoitettujen naulakkokalusteiden osalta kysymyksessä on ollut vain tilavaraus. Naulakot voidaan sijoittaa siten, että aulaan jää yhtenäinen tila.

Kolmanneksi poissulkemista on perusteltu sillä, että valittajan tarjouksessa pienryhmätila on sijoitettu kuraeteisen taakse, jolloin tilan valvonta on mahdotonta. Tarjouspyyntömateriaalissa ei ole yksiselitteisesti vaadittu, että pienryhmätiloihin tulee olla suora kulkuyhteys keskikäytävältä, vaan tavoite on ollut välttää tarpeettoman pitkiä käytäviä. Pienryhmätila sijaitsee pohjakuvassa toivotusti keskikäytävän ympärillä. Tarjouspyyntöaineistossa ei ole mainittu mitään valvontatarpeesta, muutoin kuin nukkumatilojen osalta.

Neljänneksi valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta on perusteltu sillä, että valittajan tarjouksessa rakennuksen pääsisäänkäynti sijoittuu suoraan lasten ruokasaliin. Hankintayksikön mukaan ilman tuulikaappia oleva ulko-ovi on talviaikaan kestämätön ratkaisu ulkoa tulevan kylmän ilmavirran ja märkien jalkineiden aiheuttaman puhtausongelman vuoksi. Tarjouspyyntöaineistossa ei kuitenkaan ole vaadittu erillistä tuulikaappia pääsisäänkäyntiin.

Viidenneksi poissulkemista on perusteltu sillä, että valittajan tarjouksessa henkilökunnan taukotilassa, joka toimii myös pop up -työtilana, on vain yksi pienehkö ikkuna, jonka lisäksi neuvottelutila on täysin ikkunaton. Tarjouspyynnön vaatimukset huomioon ottaen valittajan tarjouksen ikkunamäärä ei voi olla hylkäysperuste. Tarjouspyynnössä on kirjaus ikkunoiden tarpeesta ja koosta liittyen keittiön ikkunapinta-alaan. Lisäksi tilaohjelmaa on voinut tulkita niin, että taukotila sekä neuvottelutila voidaan sijoittaa ikkunattomaan väestönsuojaan, jolloin kummassakaan ei ole voinut olla ikkunavaatimusta.

Valittaja on tarjouslomakkeessaan antanut nimenomaisen sitoumuksen, että se tulee suorittamaan hankkeen tarjotulla hinnalla tarjouspyynnön vaatimusten mukaisesti. Valittajalle ei ole annettu mahdollisuutta antaa selvityksiä hankintayksikölle sen tarjouksessa mahdollisesti epäselväksi jääneistä seikoista.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 845 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnön vaatimukset ovat hankinnan tilaelementtiluonteesta johtuen toiminnallisia ja vaatimukset on esitetty vallitsevan tavan mukaisesti siten, että niiden merkitys on ollut vähintään ammattimaisesti toimivan tarjoajan ymmärrettävissä.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Yleisluontoinen maininta tarjouspyynnön ehtojen täyttämisestä ei vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tee tarjouksesta tarjouspyyntöä vastaavaa.

Valittajan tarjoamat solun 1 ryhmätilat ovat olleet kooltaan 37,5 ja 42 neliömetriä. Tilaohjelman joustonvara on liittynyt tilojen pinta-alaan, jossa poikkeamamahdollisuudeksi on määritelty +- 3 neliömetriä tilakoosta, joka on edellä mainituissa ryhmätiloissa ollut 40 neliömetriä. Koska valittajan tarjouksessa ei ole ollut solun 1 osalta erillistä varastoa, vaan varastotila on toteutettu solun 1 ryhmätiloihin sijoitetuilla kaapeilla, tulisi ryhmätilan tilakokoon lisätä puolet varaston pinta-alasta eli 2,5 neliömetriä, jolloin pinta-alan olisi tullut olla yhteensä 42,5 neliömetriä, josta olisi mahdollisuus poiketa +- 3 neliömetriä. Ryhmätilojen olisi silloin tullut olla vähintään 39,5 neliömetriä ja maksimissaan 45,5 neliömetriä. Toinen solun 1 ryhmätiloista on siis ollut alle vaaditun koon.

Oppiaulan naulakkokalusteet ovat kuuluneet hankintaan, joten niiden sijoittelu on tullut esittää tarjouksessa. Se, että valittajan tilaan sijoittamat naulakkokalusteet on esitetty katkoviivalla, ei muuta asiaa. Valittajan suunnittelemia naulakoita ei myöskään olisi voitu sijoittaa siten, että tilasta tulisi edellytetty vapaa yhtenäinen tila, jossa kalusteiden on tullut olla seinien vieressä, sillä edellytetylle naulakkomäärälle ei oppiaulassa ole ollut missään seinän vierellä riittävästi tilaa.

Pääsisäänkäynnin osalta tuulikaapin puute ei ole ollut hylkäysperuste, vaan se, että oven sijoittaminen avautumaan keskelle lasten ruokailutilaa on toiminnallisesti huono ratkaisu ja haittaa tilan käyttöä. Tuulikaappi tosin huonontaisi entisestään tämän tilan käyttöä. Tuulikaappivaatimusta ei ole kirjattu tarjouspyyntöön, koska ei ole ollut varmaa tietoa, sijoittuuko saattopuolelle sisäänkäynti.

Työtiloissa normaalisti edellytetään luonnonvaloa ja luonnonvalon riittävästä määrästä on neuvotteluissakin pyydetty huolehtimaan. Kun taukotilaa ja neuvottelutilaa ei ole valittajan tarjouksessa sijoitettu VSS-tilaan, vaan ne ovat rakennuksen 2. kerroksessa, ikkunoiden puuttuminen on selvä poikkeama tarjouspyyntöön nähden.

Kuultavan lausunto

Parmaco Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.020 eurolla viivästyskorkoineen.

Parmaco Oy on esittänyt, että kyseessä on ollut tarjouspyynnössä mainitun mukaisesti ns. avaimet käteen -toimitus, jossa merkittävä osa suunnittelusta on kuulunut toimittajan tehtäviin. Hankintayksikön vaatimukset ja niiden toiminnallinen esittämistapa on vastannut markkinoilla yleisesti vallitsevaa käytäntöä ja niiden merkityssisältö on ollut ammattimaisesti toimivan tarjoajan riittävällä tavalla ymmärrettävissä. Valittajan tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta on perustunut tarjouspyynnössä esitettyihin tila- ja toiminnallisuusvaatimuksiin.

Varastotilaa on tarjouspyynnön tilaohjelman mukaan tullut olla viisi neliötä, millä viitataan lattiapinta-alaan. Tarjouspyynnössä on sinänsä sallittu varastotilan korvaaminen osittain kaapeilla. On kuitenkin huomattava, ettei tarjouspyynnössä ole sallittu varastotilan korvaamista kokonaan ”hyllytilalla”. Korvaavien kaappien olisi tullut olla lattiapinta-alaltaan vaatimuksen mukainen, jotta saavutetaan sama varastointikapasiteetti. Myös varaston lattia on säilytystilaa. Koska tarjouspyynnössä vaatimus varastotilasta on esitetty neliöinä, saman pinta-alavaatimuksen voidaan perustellusti katsoa tarkoittavan myös korvaavaa vaihtoehtoa. Kun otetaan huomioon hankinnan kohde kaikkien neljän solun osalta, kertaantuu varastotilojen puuttuminen valittajan tarjouksessa.

Valittajan esittämä laskelma vahvistaa sen, ettei valittaja ole tarjonnut vaadittua neliömäärää varastotilaa joko kaapistoina tai varastotilana. Vaikka väliaikaistilojen vaatimuksissa on ollut joustovalmiutta, valittajan ilmoittama määrä varastotilaa solun 1 kohdalla on 3,6 neliötä eli selkeästi vähemmän kuin vaadittu viisi neliötä.

Tarjoajan on tullut tarjouspyynnössä annettujen tietojen perusteella ymmärtää, ettei korvaava kaappitila voi pienentää ryhmähuoneiden vapaata tilaa. Muussa tapauksessa tarjouspyyntö olisi mahdollistanut pienempien tilojen tarjoamisen kuin mitä tarjouspyynnössä on edellytetty.

Valittajan tarjouksen toiminta-aula on ollut selvästi tarjouspyynnön vastainen ratkaisu. Kyseessä on ollut selkeä vaatimus yhtenäisestä vapaasta leikkitilasta. Valittaja on esittänyt, että sen tilaan suunnittelema kalustus on ”vain tilavaraus”. On huomattava, että tarjoajalla on ollut velvollisuus tarjota myös naulakkotilat ja säilytyskalusteet.

Tarjouspyynnössä on samanaikaisesti edellytetty pitkien käytävien välttämistä sekä ryhmätilojen keskittämisestä keskikäytävän ympärille.

Hankintayksiköllä on ollut perusteltuja syitä pitää valittajan tarjousta pääsisäänkäynnin sijoittumisen tarjouspyynnön toiminnallisten vaatimusten vastaisena, kun otetaan huomioon, että valittajan tarjouksessa päiväkoti-ikäisten ruokailutilaan sijoittuu henkilökunnan ja vierailijoiden kulku sekä esteetön kulkureitti sen edellyttämine koneistoineen. Kyseiset toiminnot eivät voi olla vaikuttamatta tilan käyttöön ruokailutilana.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska taukotilassa ja neuvottelutilassa ei ole riittävästi ikkunoita. Valittaja ei ole sijoittanut kyseisiä tiloja mainitsemaansa VSS-tilaan. Näin ollen luonnonvaloa ja ikkunoita koskevat vaatimukset olisi tullut huomioida tarjouksessa normaalisti.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikön lausuma tukee valittajan keskeistä väitettä siitä, että hylkäysperusteina sovelletut hankintayksikön luonnehdinnat ovat olleet epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia, eivätkä ne ole ilmenneet yksiselitteisellä tavalla tarjouspyynnöstä. Tarjouskilpailuun osallistuvilta ei voida edellyttää, että ne huomioisivat lisävaatimuksia, joita ei ole tarjouspyynnössä julkituotu. Hankintamenettely ei ole ollut tasapuolinen ja syrjimätön.

Valittajan tarjouksen mukaiset ryhmätilat ovat olleet kooltaan 37,5 neliömetriä ja 42 neliömetriä eli tarjouspyynnön mukaiset ja sallittujen poikkeaminen puitteissa. Hyllyratkaisujen käytännöllisyyden ei ole tullut vaikuttaa tarjousvertailuun.

Oppiaulan ja naulakkokalusteiden osalta luonnehdinta ”vapaa yhtenäinen tila” ei ole rakennusalalla vakiintunut termi, tai termi, joka tarkoittaisi samaa kuin ”täysin kalustamaton vapaa tila”.

Hankintayksikön mukaan oven avautuminen lasten ruokailutilan puolelle olisi toiminnallisesti heikko ratkaisu, ja että sisäänkäynnin tulisi sen sijaan avautua johonkin aulatilaan. Tämä ei kuitenkaan ole ollut tarjouspyyntöön kirjattu vaatimus, eikä siten myöskään hyväksyttävä hylkäysperuste.

Vaatimus luonnonvalosta työtilaan ei ole sama asia kuin vaatimus ikkunasta työtilaan, sillä luonnonvalo voidaan toteuttaa tiloihin myös muilla tavoin.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on muun ohella esittänyt, että tarjoaja ei voi joustovaraa käyttäen pienentää ensin tilaa ja sitten sijoittaa sinne varastoista poistettuja neliöitä.

Hyllykaapeilla ei ole voitu korvata varastoa toiminnallisten näkemysten eikä tilaohjelman määrittelyn perusteella. Vaihtoehto on yksiselitteisesti kerrottu tilaohjelmassa. Tarjouspyynnön liitteessä ”Päiväkodin väliaikaistilojen vaatimukset” on esitetty vaatimus, että ryhmätiloihin tulee sijoittaa kaksi 50 cm korkeaa hyllykaappia, mikäli ryhmäkohtainen varasto ei ole aivan toimintatilojen vieressä tai on korvattu tilassa olevalla liukuovikaapistolla. Tarjoaja on esittänyt pohjapiirroksissaan varastojen korvaamisen kaapeilla, jotka normaalin arkkitehtisuunnittelun piirrosmerkeillä ovat kapeita, ovellisia hyllykaappeja. Tämä ei ole ollut pyydetyn kaltainen ratkaisu.

Vapaa yhtenäinen tila ei voi olla sellainen tila, joka jakautuu erillisiin alueisiin esimerkiksi säilytyskalusteiden rikkoessa tilan eheyden ja joka on varattu mainituille kalusteille. Kun tilan nimi on ollut eteinen/oppiaula, on ammattitaitoisen suunnittelijan tullut ymmärtää, että tilassa opetetaan ja toimitaan lapsiryhmän kanssa, eikä sitä voi täyttää keskilattian osalta säilytyskalusteilla.

Kuultava on antanut lisälausunnon.

Valittaja on antanut lisävastaselityksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittajan on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus antaa sille tiedon oikeudenkäyntiasiakirjana markkinaoikeudelle toimitetusta voittaneen tarjoajan tarjouksen suunnitteluaineistosta. Valittaja on perustellut vaatimustaan sillä, että se ei ole voinut tarkistaa, onko voittaneen tarjoajan tarjous täyttänyt hankintayksikön asettamat vaatimukset ja onko tarjoajia kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Markkinaoikeus toteaa, että puheena olevat hankintamenettelyssä salassa pidettäviksi määrätyt asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan vaatimuksen johdosta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain
7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä oikeudenkäynnin osapuolena.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niiden rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojelemiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Pykälän esitöiden (HE 12/2006 vp s. 28 ja 29) mukaan tuomioistuin ratkaisee kysymyksen tietojen antamisesta punnitsemalla yhtäältä salassapidon puolesta olevia näkökohtia ja toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Tieto tulee antaa esimerkiksi silloin, kun se ei ole laadultaan sellainen, että sen antaminen aiheuttaisi välitöntä vaaraa salassapidon perusteena olevalle edulle. Toisaalta on tarkasteltava sitäkin, miten ratkaiseva kyseinen tieto on oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta. Pykälän esitöissä (HE 12/2006 vp s. 30) on edelleen todettu, että oikeudenkäynti ei saa muodostua keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja ja kilpailuasioita koskevissa asioissa. Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Harkittaessa vaaditun asiakirjan antamista valittajalle on otettava huomioon asiakirjan antamisesta tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Valittajalle ei ole toimitettu sen vaatimia salassa pidettäviksi ilmoitettuja tietoja tarjouskilpailun voittaneen Parmaco Oy:n tarjousasiakirjoista. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat asiakirjat sisältävät sellaisia tietoja voittaneen tarjoamasta suunnittelukokonaisuudesta, joiden kohdalla on kysymys julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista. Tiedon antamatta jättäminen on siten välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Kun otetaan huomioon edellä mainittu ja se, että valittaja on perustanut valituksensa keskeisesti siihen, että sen oma tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen, sekä jäljempänä pääasiaratkaisun osalta todettu, markkinaoikeus katsoo, ettei Adapteo Finland Oy:n pyytämillä tiedoilla voittaneen tarjoajan salassa pidettäväksi ilmoitetusta liikesalaisuuksia sisältävästä tarjousmateriaalista ole merkitystä asian arvioinnissa sillä tavalla, että tiedon antamatta jättäminen vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Siten markkinaoikeus hylkää Adapteo Finland Oy:n esittämän tiedon antamista asiakirjasta koskevan vaatimuksen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Neuvottelumenettelyn kulusta on säädetty hankintalain 35 §:ssä. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan neuvottelumenettelyä käytettäessä hankintayksikön on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa kuvaus tarpeistaan ja hankittavilta tavaroilta, palveluilta tai rakennusurakoilta vaadittavista ominaisuuksista sekä ilmoitettava 93 §:ssä tarkoitetut kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet. Hankintayksikön on lisäksi ilmoitettava, mitkä kuvauksen osat sisältävät vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten on täytettävä. Esitettyjen tietojen on oltava riittävän täsmällisiä, jotta toimittajat voivat arvioida hankinnan luonnetta ja laajuutta ja päättää, jättävätkö ne osallistumishakemuksen.

Pykälän 5 momentin mukaan hankintayksikön on päätettävä neuvottelut ilmoittamalla asiasta jäljellä oleville tarjoajille. Hankintayksikön on lähetettävä lopullinen tarjouspyyntö tarjoajille ja asetettava lopullisten tarjousten jättämiselle määräaika. Hankintayksikön on tarkistettava, että lopulliset tarjoukset ovat lopullisen tarjouspyynnön mukaisia ja valittava tarjous 93 §:n mukaisesti. Lopullisista tarjouksista ei saa neuvotella.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Tarjouspyyntöasiakirjat olennaisilta osin

Hankintayksikkö on ilmoittanut 29.3.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Herttuankulman päiväkodin pitkäaikaisten vuokratilojen rakennusurakan kilpailuttamisesta. Hankinnan sopimuskausi on ollut 20 vuotta urakan valmistumisesta. Edelleen hankintailmoituksen mukaan vertailuperusteena on ollut halvin hinta.

Alkuperäisen tarjouspyynnön 26.3.2024 kohdassa ”Sisältö” on todettu seuraavaa:

”Toimitus sisältää käyttövalmiiden päiväkotitilojen sekä piha-alueiden suunnittelun, toimituksen ja ylläpidon tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti avaimet käteen periaatteella tilaajan osoittamalle alueelle.

[– –]

Tilojen tulee olla käyttötarkoituksen mukaiset ja niiden tulee täyttää käyttötarkoituksen mukaiselle toiminnalle asetetut kulloinkin voimassa olevat viranomaismääräykset ja laatuvaatimukset. Tilojen tulee täyttää myös kaikki liitteenä olevien Turun kaupungin ohjeistuksien vaatimukset. Rakennusten tulee täyttää pysyvän rakentamisen määräykset.

[– –]

Tilojen toimittajan on teetettävä kustannuksellaan tiloja koskevat alustavat suunnitelmat tarjouspyynnön liitteeksi. Suunnitelmista tulee ilmetä myös tarjottavien tilojen neliömäärät. Kaikki myöhemmin laadittavat suunnitelmat on hyväksytettävä tilaajalla.”

Alkuperäisen tarjouspyynnön 29.3.3024 liitteenä on toimitettu muun ohella asiakirja ”Herttuankulman päiväkodin tilaohjelma”. Tässä niin sanotussa Tilaohjelma-liitteessä on kohdassa ”Perusryhmät: solu kahdelle ryhmälle”, alakohdassa ”Ryhmähuone 1” esitetty seuraavaa:

”Ryhmähuone 1, määrä 2; 40 neliömetriä/tila; yhteensä 80 neliömetriä. Käsienpesupiste”.

Tilaohjelma-liitteessä on kohdassa ”Perusryhmät: solu kahdelle ryhmälle”, alakohdassa ”Varastot” esitetty seuraavaa:

”Varastot, määrä 1,5 neliömetriä per tila, yhteensä 5 neliömetriä. Yksi keskitetty teemavarasto 2 lapsiryhmää kohti: 1/solu. Osa neliöistä voidaan käyttää myös liukuovikaappeihin ryhmä/aula- ja eteistilojen yhteydessä. Ryhmäkohtaiset säilytykset kohdekohtaisesti.”

Tilaohjelma-liitteessä on kohdassa ”Perusryhmät: solu kahdelle ryhmälle”, alakohdassa ”Eteinen/oppiaula” esitetty seuraavaa:

”Määrä 1; 35 neliömetriä per tila; yhteensä 35 neliömetriä. Naulakot ja lasten leikkitilaa, liikennetilat mitoitettu erikseen. 2*28 säilytyskalustepaikkaa.”

Tarjouspyynnön 26.3.2024 liitteen ”Päiväkodin väliaikaistilojen vaatimukset” kohdassa ”1. Rakennus ja tilat” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tilaelementeissä tulee olla tilat tilaohjelman mukaisesti. Päiväkodin mitoitusmäärät ja huoneistoalat on esitetty tilaohjelmassa. Tilaohjelman osalta on kuitenkin joustovalmiutta, lopullinen tarkka laajuus toteutuu elementtirakennuksen toimittajan tarjoaman malliston ja tarjouksen mukaan. Yksittäisten tilojen koot eivät siten ole ehdottomia vaatimuksia. Lasten toimintatiloissa/ryhmätiloissa poikkeama saa maksimissaan olla +/- 3 m2. Tonttien/rakennuspaikkojen käyttämättömät rakennusoikeudet on esitetty tarjouspyynnön liitteissä olevissa rakennuslupakartoissa.

[– –]

Päiväkotitoiminnan mukaiset perustasoiset kiintokalusteet (=ryhmätilassa 2x50 cm korkea hyllykaappi mikäli ryhmäkohtainen varasto ei ole aivan toimintatilojen vieressä tai korvattu tilassa olevalla liukuovikaapistolla, hyllyt tilaohjelman mukaisesti eri varastoihin, kaappisängyt ja yksi liinavaatekaappi/2 sänkykaappia, taukotilan keittiökalustus ja laitteet, pukutilojen penkilliset vaatekaapit, ulkovaatteiden vaihtotilassa naulakko jossa vaatteiden kuivaus vaateripustimessa on mahdollista, babystander ja hoitopöytä) muut varusteet sekä akustointi- /ääneneristysvaatimuksien edellyttämät rakennusosat sekä tarvittavat perustasoiset heikkovirta-asennukset ja av-tekniikka liitteen mukaisesti sisältyvät toimitukseen.

[– –]

Varastoihin asennetaan hyllyjä varaston koon mukaan 4–5 tasoa seinästä seinään Sovella tai vastaava kiskojärjestelmä + levyhyllyt. Mikäli varastot eivät sijaitse ryhmätilojen välittömässä läheisyydessä on jokaiseen ryhmätilaan asennettava kiintokalusteena korkea kaappi, jonka leveys on vähintään 1000 mm/2x500 mm.”

Turun kaupungin kaupunginhallitus on 20.5.2024 tekemällään päätöksellä § 167 päättänyt hylätä molemmat saamansa tarjoukset tarjouspyynnön vastaisina ja siirtyä neuvottelumenettelyyn. Valittujen ehdokkaiden kanssa on käyty yksi neuvottelukierros, minkä jälkeen hankintayksikkö on lähettänyt tarjoajille lopullisen 27.5.2024 päivätyn tarjouspyynnön.

Lopullisen tarjouspyynnön 27.5.2024 mukaan alkuperäisen tarjouspyynnön pyyntökirje, tarjouspyynnön liitteet sekä kysymyksien vastauksista tehdyt lisäkirjeet ovat päteneet edelleen, mutta kyseisellä tarjouspyynnöllä tehdyt muutokset ovat menneet alkuperäisten tarjouspyyntöaineiston edelle.

Lopullisessa tarjouspyynnössä 27.5.2024 on kohdassa ”Pyydämme kiinnittämään erityistä huomiota seuraaviin asioihin uutta tarjousta tehdessänne” on esitetty oppiaulan osalta seuraavaa:

”Tilaohjelmassa oleva toiminta-aulan on oltava selvästi yhtenäinen vapaa tila, voi sijaita myös käytävän laajennuksena kunhan ”tilasyvennys” on selvästi yhtenäinen, laajempi käytettävä tila, ei pelkkä käytävä. Tila on lasten leikkitilaa, ei pelkkää kapeahkoa naulakkokäytävää.”

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt muun ohella, että sen tarjousta ei olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, sillä sen tarjoamat solukohtaiset varastotilat ovat olleet tarjouspyynnön mukaiset. Lisäksi valittaja on esittänyt, että sen tarjoama oppiaula on ollut tarjouspyynnössä vaadituin tavoin selvästi yhtenäinen vapaa tila.

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että valittajan tarjouksessa esitetyt varastotilat ovat olleet tarjouspyynnön vastaiset, koska valittaja on korvannut solukohtaisen varaston lisäämällä ryhmätiloihin kaappeja ilman neliöiden lisäämistä tiloihin. Hankintayksikkö on myös esittänyt, että valittajan tarjoama oppiaula ei ole ollut jakamaton ja eheästi jatkuva, lapsiryhmän opetukselle soveltuva tila, vaan säilytyskalusteet keskellä tilaa ovat jakaneet tilan erillisiin alueisiin, mikä on ollut tarjouspyynnön vastaista.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Oikeudenkäynnin osapuolilla on ollut erilaisia käsityksiä siitä, miltä osin neuvottelumenettelyn lopullisten tarjouspyyntöasiakirjojen tietyt kohdat ovat olleet velvoittavia ja miltä osin ne ovat vain sisältäneet sellaisia tavoitteita, joiden olisi tullut ohjata suunnitteluratkaisujen tekemistä. Tarjouspyyntö on sinänsä jättänyt tarjoajille varsin paljon liikkumavaraa suunnitelmien esittämisessä ottaen huomioon, että hankinnan kohteena ollut rakennusurakka on KVR-urakkana käsittänyt rakentamisen lisäksi rakennushankkeen suunnittelun tarjouspyynnössä esitetyn perusteella.

Toisaalta hankintayksikkö on asettanut tarjouspyyntöasiakirjoissa luonteeltaan varsin yksityiskohtaisia vaatimuksia muun ohella tilojen pinta-aloille, käyttötarkoitukselle ja sijoittelulle. Markkinaoikeus katsoo, että kyseiset eri tiloja koskevat vaatimukset ovat tarjouspyyntöaineiston perusteella olleet alalla ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle riittävän selvät jäljempänä esitetyin tavoin.

Tarjouspyynnön perusteella kunkin solun kahden suuremman ryhmätilan on tullut olla kooltaan 40 neliömetriä +- 3 neliömetriä eli 37–43 neliömetriä ja solukohtaisen teemavaraston 5 neliömetriä.

Valittaja on tarjouksensa liitteessä merkinnyt solun 2 osalta pohjapiirustukseen teemavaraston kooltaan 1,5 neliömetriä. Solun 1 osalta ei ole lainkaan havaittavissa erillistä teemavarastotilaa. Solun 1 osalta on nähtävillä kaksi suurempaa ryhmätilaa, kooltaan 37,5 neliömetriä ja 42,0 neliömetriä. Molempiin solun 1 ryhmätiloihin on sijoitettu rivissä 5 kaappia.

Tilaohjelman mukaan teemavarastolle varattu tila on voitu erillisen varastotilan sijasta osittain sijoittaa myös kaappeina ryhmätilojen yhteyteen. Tarjouspyynnön perusteella alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on kuitenkin tullut ymmärtää, etteivät samat neliöt ole voineet yhtäaikaisesti olla käytettävissä sekä ryhmätilana että ryhmätilaan sijoitettuina varastotilan korvaavina kaappeina. Valittajan tarjouksen 37,5 neliömetrin ryhmätila on jo lähtökohtaisesti ollut 2,5 neliömetriä pienempi kuin tilaohjelmassa vaadittu 40 neliömetrin kokoinen tila ja vain 0,5 neliömetriä suurempi kuin sallitun vaihteluvälin mukainen pienin mahdollinen ryhmätila 37 neliömetriä. Valittaja on tarjouksessaan solun 1 osalta jakanut vaaditun 5 neliömetrin varastotilan kahteen ryhmätilaan sijoittamalla näihin kumpaankin viisi kaappia. Näin ollen valittajan tarjouksessa on laskennallisesti sijoitettu kumpaankin ryhmätilaan kaappitilana puolet eli 2,5 neliömetriä varastotilasta. Mainittu kaappitila ei edellä esitetyin perustein ole laskettavissa sekä varaston pinta-alaksi että ryhmätilan pinta-alaksi, joten se on tullut vähentää laskennallisesti ryhmätilan 37,5 neliömetrin pinta-alasta. Tämä on johtanut siihen, että kyseessä oleva ryhmätila ei enää ole täyttänyt tarjouspyynnössä edellytettyä 37 neliömetrin minimikokoa. Markkinaoikeus toteaa, että mikäli vähennystä ryhmätilan neliöistä ei tehtäisi edellä todetulla tavalla, ei vaadittua 5 neliömetrin varastotilaa tällöin olisi lainkaan sisällytetty tarjoukseen. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjous on ollut tältä osin tarjouspyynnön vastainen.

Oppiaulojen osalta markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjouksessa oppiaulat on jaettu toiminnallisesti kahteen osaan keskellä tilaa olevalla lähes koko tilan pituisella kahdella naulakkokalusterivistöllä. Kyseisen tilan seinustoille on tehty varauksia naulakkokalusteiden sijoittamista varten siten, ettei kyseisen tilan keskellä olevien naulakkokalusteiden sijoittaminen tilan reunoille tai muuallekaan tilassa olisi ollut mahdollinen. Kun otetaan huomioon, että tarjouspyynnön vaatimuksena on ollut selvästi yhtenäinen vapaa tila, jota voidaan käyttää leikki- ja opetustilana, markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjous on ollut myös tältä osin tarjouspyynnön vastainen.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa kuhunkin soluun on sijoitettu oma erillinen teemavarastonsa ja lisäksi oppiauloissa kalusteet on sijoitettu kyseisten tilojen seinustoille, jolloin kyseinen tila on ollut tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin selvästi yhtenäinen vapaa tila. Myös tämä huomioon ottaen hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen valittajaa kohtaan epätasapuolisesti tai syrjimättömästi sulkiessaan sen tarjouksen tarjouskilpailusta edellä mainituilla perusteilla.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Adapteo Finland Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Adapteo Finland Oy:n korvaamaan Turun kaupungin oikeudenkäyntikulut 845 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Adapteo Finland Oy:n korvaamaan Parmaco Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Esko Pakka ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.