Asian tausta

Helsingin kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) sosiaali- ja terveystoimiala, joka on 1.1.2023 alkaen muuttunut Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialaksi, on ilmoittanut 6.5.2022 julkaistulla hankintailmoituksella oikomishoitoon liittyviä hammasteknisiä töitä koskevasta suun terveydenhuollon hammaslaboratoriopalvelujen avoimena menettelynä puitejärjestelynä toteutettavasta hankinnasta 24 kuukauden ajalle ja 24 kuukauden optiokaudelle. Oikomishoidon hammaslaboratoriotöiden hankintaan on sisältynyt 15 positiota perinteisellä menetelmällä otettavien jäljennösten perusteella valmistettaviin töihin ja 13 positiota digitaalisilla jäljennöksillä valmistettaviin töihin, joihin kuhunkin valitaan yksi tai useampi palveluntuottaja.

Helsingin kaupungin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja on päätöksellään 30.6.2022 § 76 valinnut perinteisellä jäljennöksellä toteutettavalle osa-alueelle HammaslaboratorioHamtek Oy:n,HAMMASLABORATORIO VIPHAMMAS OY:n jaOral Hammaslaboratorio Oy:nsekä digitaalisella jäljennöksellä toteutettavalle osa-alueelle HAMMASLABORATORIO VIPHAMMAS OY:n ja Oral Hammaslaboratorio Oy:n.Samalla päätöksellä valittaja on suljettu tarjouskilpailusta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 2.500.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

OK DENTAL Oy on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 250.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.160 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuuden perusteella. Hankintayksikön menettely on ollut virheellistä, koska valittajan tarjous on vastannut tarjouspyyntöä. Lisäksi tarjouspyynnön referenssivaatimus ja sen tulkinta on suhteutettu väärin hankintaan nähden, eikä hankintayksikkö ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Valittajalla on pitkäaikainen kokemus hankintaa vastaavien palvelujen tarjoamisesta hankintayksikölle ja sillä on useita referenssejä erikoishammaslääkäreiltä, joista se on toimittanut hankintayksikölle luettelon oikaisuvaatimuksensa yhteydessä. Valittaja on antanut tarjouksessaan referensseinään kolme uutta referenssiä, joista yksi on ollut erikoishammashoidon referenssi ja kaksi muuta oikomishoidon referenssejä. Aikaisemmassa hankintayksikön kilpailuttamassa hankinnassa referensseinä on riittänyt tavallisen hammaslääkärin antamat referenssit. Oikomishoidon hammaslääkärit ovat parempia referenssejä hankittavan palvelun kannalta. Valittajan esittämistä referensseistä on voitu varmistua siitä, että valittaja on soveltuva, suorituskykyinen, kokenut ja ammatillisesti pätevä suoriutumaan hankinnasta. Hankintasäännösten mukaan soveltuvuusvaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankintaan nähden.

Hankintayksikkö on syrjinyt valittajaa, kun se ei ole antanut valittajan täydentää tarjouksensa referenssiluetteloa, vaikka hankintayksikkö on antanut muiden tarjoajien täydentää omia tarjouksiaan. Valittaja on tehnyt tarjouksen koskien positioita 4–9, joiden kaikkien osalta sen tarjous olisi ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintayksikkö on toissijaisesti velvoitettava maksamaan valittajalle hyvitysmaksu, koska valittaja olisi voittanut virheettömän hankintamenettelyn.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnössä on asetettu tarjoajan soveltuvuutta koskeva vähimmäisvaatimus, jonka mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa kolme oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, joille tarjoaja on tehnyt viimeisen vuoden aikana töitä ja jotka haluavat antaa tarjoajalle suosituksen.

Tarjouspyynnössä vaadittu erikoishammaslääkärin antama referenssi on ollut selkeä ja yksiselitteinen sekä perusteltu vaatimus. Erikoishammaslääkärikoulutuksen tavoitteena on syventää hammaslääkärin osaamista ja asiantuntijuutta tietyllä erikoisalalla sekä varmistaa erikoisalan osaaminen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Oikomishoidon erikoishammaslääkäri vastaa potilaan hoitosuunnitelmasta (kojeistus, seuranta ja työnjako) ja hoidon toteutuksesta sekä ohjeistuksesta. Referenssivaatimus on ollut oikeassa suhteessa hankintaan, kun huomioidaan se, että hampaiston oikomishoidossa ja siinä käytettävissä yksilöllisten jäljennösten perusteella tehtävissä yksilöllisissä kojeissa on kyse potilaan hoidosta, josta vastaa aina oikomishoidon erikoishammaslääkäri. Oikomishoidon erikoishammaslääkäri on parempi arvioimaan oikomishoitoon liittyvien hammasteknisten laboratoriopalvelujen työnlaatua. Lisäksi neljä viidestä tarjouksen jättäneistä tarjoajista pystyi täyttämään hankintayksikön asettaman soveltuvuusvaatimuksen.

Hankintayksikkö on ensin tarkastanut, onko tarjoajan ilmoittama referenssi koskenut tarjouspyynnössä vaadittua oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, ja mikäli tämä vaatimus on täyttynyt, hankintayksikkö on tiedustellut, onko kyseinen referenssiksi nimetty erikoishammaslääkäri tehnyt viimeisen vuoden aikana joitakin tarjouksen mukaisia töitä ja suositteleeko hän tarjoajaa.

Kaksi valittajan ilmoittamaa referenssiä eivät olleet rekisteritietojen perusteella oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä, joten heidän osaltaan referenssitietoja ei ole varmistettu. Yksi valittajan referensseistä on ollut oikomishoidon erikoishammaslääkäri, jonka osalta referenssitieto on varmistettu. Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta perusteella, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, sillä vaatimus tarjoajan referenssikohteista ei ole täyttynyt.

Hankintayksikkö on toiminut sulkemisessa hankintasäännösten mukaisesti, sillä hankintayksiköllä on velvollisuus sulkea tarjouspyynnön vastainen tai muuten tarjousmenettelyn ehtojen vastainen tarjous pois tarjouskilpailusta.

Valittaja on esittänyt uusia referenssejä vasta tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen. Näitä valittajan uusia referenssejä ei ole voitu hyväksyä, koska tällöin hankintayksikkö olisi hyväksynyt valittajan tarjouksen parantamisen.

Hankintayksikkö on kohdellut tarjousten täsmentämisessä valittajaa ja muita tarjoajia hankintalain periaatteiden mukaisesti tasavertaisesti ja syrjimättömästi. Täsmennysten pyytämisessä on otettu huomioon tarjousten puutteiden ja virheiden olennaisuus. Muilta tarjoajilta pyydetyissä täsmennyksissä ei ole ollut kyse tarjouspyynnön vastaisten referenssien vaihtamisesta, vaan tarjouksen epäolennaisten puutteiden täsmentämisestä. Valittajan tarjouspyynnön vaatimuksia vastaamattomat referenssit ovat olleet sen sijaan kokonaisuuden kannalta niin olennainen puutteellisuus, ettei hankintayksikkö ole voinut pyytää siltä osin valittajalta täsmennystä ilman, että se olisi johtanut valittajan tarjouksen kiellettyyn parantamiseen.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti eikä valituksenalaista hankintapäätöstä ole vielä pantu täytäntöön. Näin ollen hyvitysmaksun määräämiselle ei ole hankintalaissa edellytettyjä perusteita, ja valittajan hyvitysmaksun määräämistä koskeva vaatimus tulee hylätä.

Kuultavien lausunnot

Hammaslaboratorio Hamtek Oy, HAMMASLABORATORIO VIPHAMMAS OY ja Oral Hammaslaboratorio Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen tarjous on vastannut tarjouspyyntöä, vaikka kaksi sen referensseistä ei ole koskenut erikoishammaslääkäreitä. Valittajan esittämät referenssit ovat käytännössä vastanneet erikoishammaslääkärien referenssejä, ja niistä on voinut riittävästi varmistua siitä, että valittaja täyttää tarjoajaa koskevat laatukriteerit.

Tarjouksen valintaperusteena on käytetty hintaa 90 prosentin painotuksella ja laatua 10 prosentin painotuksella. Referenssit liittyvät laadun arviointiin. Väitetyllä valittajan referenssien puuttumisella on ollut hankinnassa vähäinen merkitys, ja valittajan poissulkeminen sillä perusteella on suhteutettu väärin referenssien tarkoitukseen nähden. Merkitystä on annettava sille, että hankintayksikkö on aiemman hankintasopimuksen perusteella ollut tietoinen siitä, että valittaja täyttää laatuvaatimukset.

Valittajaa ei ole kohdeltu tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaatteen mukaisesti, kun se on suljettu tarjouskilpailusta referenssipuutteen vuoksi, vaikka laadulla on ollut vain pieni painoarvo tarjousvertailussa ja vaikka samaan aikaan muut tarjoajat ovat saaneet täsmentää tarjouksiaan. Hankintayksikkö on ollut tietoinen tai se on valittajan tarjouksesta ja valittajalta saamistaan tiedoista voinut päätellä, että valittaja on täyttänyt asetetut toimittajan laatukriteerit. Valittajalle olisi voitu antaa mahdollisuus korjata tarjouksensa väitetty referenssipuute ilman, että hankintayksikkö olisi toiminut hankintasäännösten vastaisesti tai antanut valittajalle mahdollisuuden parantaa referenssejään, sillä kyseessä on ollut tarjouksen epäolennainen puute.

Vastine on tehty hankintayksikön oman lakimiehen työnä, eikä hankintayksikölle ole siten aiheutunut ylimääräisiä oikeudenkäyntikuluja. Valittaja hyväksyy hankintayksikön kuluvaatimukseen sisältyvän ajankäytön (25 tuntia), mutta arvioi hankintayksikön palkkakustannusten olevan sivukuluineen 40 euroa/tunti, jolloin oikeudenkäyntikulujen kokonaismääräksi tulisi yhteensä 1.000 euroa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että sen oikeudenkäyntikulukorvausta määrättäessä on otettava huomioon, että oikeudenkäyntikulukorvausta vaaditaan hankintayksikön asiantuntijoiden erityisosaamisesta sekä merkittävästä työpanoksesta markkinaoikeusprosessiin liittyen. Sillä, että asiamies on hankintayksikön palveluksessa tai että prosessin hoitaminen on hänen työ- tai virkasuhteeseensa perustuvaa työtä, ei ole merkitystä.

Korvausta määrättäessä huomiota tulisi kiinnittää siihen, mitä pääkaupunkiseudulla yksityisiltä markkinoilta hankitulle ulkopuoliselle asiamiehelle olisi työstä jouduttu maksamaan. Hankintayksikön tuntiveloitus perustuu Helsingin kaupunginlakimiehen vahvistamaan, kaupunkikonsernille tarjottavien palveluiden hinnastoon, jonka mukaan lakimiespalveluissa noudatettava markkinaperusteisesti määräytyvä tuntipalkkio on 180–300 euroa. Asian laatu ja laajuus huomioiden hankintayksikön kululaskussa esitetty tuntipalkkio on asiassa perusteltu ja kohtuullinen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valituksen perusteella asiassa on arvioitava, onko hankintayksikön tarjoajan soveltuvuusvaatimukseksi asettama referenssivaatimus ollut hankintasäännösten ja erityisesti suhteellisuusperiaatteen mukainen. Asiassa on myös arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta referenssivaatimuksen täyttymättä jäämisen perusteella. Lisäksi asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti, kun se on pyytänyt kolmea tarjoajaa täsmentämään tarjoustaan, mutta ei ole antanut vastaavaa mahdollisuutta valittajalle.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1‒31 §) ja IV (123‒174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, lain liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään lain 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 12 luvun (107–115 §) säännöksiä.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä olevan hankintamenettelyn kohteena oleva oikomishoidon teknisiin töihin tarkoitettuja hammaslaboratoriopalveluja koskeva puitesopimusjärjestely kuuluu hankintalain liitteessä E lueteltuihin palveluihin. Hankinnan ilmoitettu ennakoitu arvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen liitteen E kohdassa 1‒4 tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevan kansallisen kynnysarvon 400.000 euroa.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 113 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 216) mukaan kyseiseen lainkohtaan soveltuu lain 104 §:ssä todettu. Esitöissä on puolestaan 104 §:n 2 momentin osalta todettu (HE 108/2016 vp s. 212‒213), että hankintayksikkö voi pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Hankintalain 113 §:n 2 momentin tulkintaan sovellettavan hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Hankintayksikön ei tule kuitenkaan sallia tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus tarjoajan asemaan.

Esitöiden mukaan tarjoajan soveltuvuuteen liittyvien asiakirjojen täydentämiseen ja täsmentämiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin tarjouksiin. Siten tarjoajien ei ole sallittua tehdä olennaisia muutoksia toimittamiinsa tietoihin ja asiakirjoihin. Esimerkiksi ehdokkaan tai tarjoajan ei tule sallia vaihtaa sellaista referenssiä, joka ei täytä hankintayksikön esittämiä vaatimuksia, mutta hankintayksikkö voi pyytää ehdokkailta tai tarjoajalta lisäselvitystä referenssin sisällöstä.

Hankintayksiköllä on esitöiden mukaan harkintavaltaa siitä, pyytääkö se tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia.

Hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajien soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamiseen voidaan soveltaa, mitä 82–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 114 §:n 1 ja 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 216) todetaan, että ne vastaavat sisällöltään lain 105 §:n 1 ja 2 momentissa säädettyä. Hankintalain 105 §:n 1 momentin osalta esitöissä todetaan (HE 108/2016 vp s. 213), että soveltuvuutta koskevat vaatimukset voivat liittyä toimittajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen asemaan sekä ammatilliseen ja tekniseen pätevyyteen tai muihin perusteisiin. Soveltuvuutta koskevat vaatimukset on kuitenkin laadittava siten, että ne ovat oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Esitöiden mukaan, soveltuvuutta koskevilla ehdoilla pyritään ennakollisesti varmistumaan siitä, että tarjoaja kykenee suoriutumaan hankinnan kohteen toteuttamisesta. Jos ehdot asetetaan liian tiukaksi, voi se johtaa tasapuolisen ja syrjimättömän hankintamenettelyn vaarantumiseen. Esitöiden mukaan 105 §:n 2 momentissa säädetään, että muun muassa tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä hankintalain 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa muun muassa tarjoajien teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on muun muassa tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 83 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 191) todetaan, että ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvillä vaatimuksilla voidaan edistää laatuun liittyvien tekijöiden huomioimista hankinnan toteuttamista. Erityisesti palveluhankinnoissa ehdokkaiden ja tarjoajien ammattitaitoon, pätevyyteen ja kokemukseen liittyvät vähimmäisvaatimukset voivat parantaa palvelun laatua. Hankintayksiköllä on laajaa harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Vaatimusten tulee liittyä ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta eikä niillä saa vaarantaa ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua. Hankintayksikkö voi halutessaan edellyttää siten myös esimerkiksi lakisääteistä ammatillista pätevyyttä korkeampaa pätevyyttä.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on muun muassa kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Tarjouspyyntö, tarjousten arviointi ja hankintapäätös

Hankinnan kohdetta on kuvattu tarjouspyynnössä seuraavasti:

”Kilpailutettava hammasteknisten laboratoriopalveluiden hankinta koskee Helsingin kaupungin suun terveydenhuollon perushoidossa sekä suun erikoishoidon yksikössä (PKS-Sehyk) oikomishoidossa tarvittavat hammastekniset laboratoriotyöt. Em. töitä ovat mm. oikomishoitoon liittyvät erilaiset hammaslaboratoriossa valmistettavat oikomiskojeet.”

Hankinnan kohdetta on kuvattu tarkemmin tarjouspyynnön liitteen 1 palvelukuvauksessa.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Soveltuvuusvaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Mikäli tarjous ei sisällä niitä selvityksiä ja todistuksia, jotka joko on pyydetty liittämään tarjoukseen tai on erikseen pyydetty toimittamaan asetetussa määräajassa, tarjous suljetaan tarjouskilpailusta pois tarjouspyynnön vastaisena.”

Yhtenä soveltuvuusvaatimuksena on tarjouspyynnössä asetettu seuraava referenssivaatimus:

”Tarjoaja ilmoittaa kolme (3) oikomishoidon erikoishammas-lääkäriä, joille se on tehnyt viimeisen vuoden aikana niitä töitä, joita Tarjoaja tarjoaa ja jotka haluavat antaa suosituksen.”

Valittaja on ladannut tarjoukseensa referenssejä koskevan asiakirjan, joka on sisältänyt kolmen henkilön nimet ja yhteystiedot ja jossa kaikkien henkilöiden titteliksi on mainittu EHT.

Hankintayksikön tekemän hankintapäätöksen kohdassa ”Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistaminen” on todettu, että hankintayksikkö on tarkistanut tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden ja lähettänyt tarjouksen täsmennyspyynnöt kolmelle tarjoajalle. Yhdeltä tarjoajalta on pyydetty täsmennystä hintaliitteen ja tarjouksen tietojen välisestä ristiriidasta sekä pyydetty täydentämään referenssin antajan yhteystiedot. Toiselta tarjoajalta on pyydetty täsmennystä erään tuotteen hinnasta selvän pilkkuvirheen perusteella. Kolmannelta tarjoajalta on pyydetty täsmennettyä kuvausta eräässä liitteessä esitettyyn tarjoajan käsittelytoimien kuvaukseen.

Hankintapäätöksen kohdassa ”Tarjousten hylkääminen” on edelleen todettu seuraavaa:

”OK Dental Oy:n tarjous ei täyttänyt tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia referenssien osalta. Tarjouspyynnössä oli vaadittuna, että tarjoajan on tullut ilmoittaa kolme oikomishoidon erikoishammaslääkäriä, joille tarjoaja on tehnyt viimeisen vuoden aikana töitä ja jotka haluavat antaa tarjoajalle suosituksen (referenssin). OK Dental Oy:n referenssien antajina oli ainoastaan yksi oikomishoidon erikoishammaslääkäri. Muut kaksi eivät olleet oikomishoidon erikoishammaslääkäreitä, joten OK Dental Oy:n tarjous hylätään.

Referenssitietoa on käytetty tarjoajan soveltuvuuden, suorituskyvyn, kokemuksen ja ammatillisen pätevyyden arvioinnissa. Hankintayksikkö ei ole voinut pyytää täsmentämään ilmoitettuja referenssitietoja muutoin kuin yhteystietojen osalta. Tarjoaja ei voi vaihtaa ilmoittamaansa sellaista referenssitietoa, joka ei täytä hankintayksikön esittämiä vaatimuksia. Referenssitiedon vaihtaminen katsotaan julkisissa hankinnoissa tarjouksen kielletyksi muuttamiseksi.”

Asian arviointi

Referenssivaatimuksen lainmukaisuus

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön tarjoajan soveltuvuusvaatimukseksi asettama referenssivaatimus, jossa on edellytetty kolmen erikoishammaslääkärin antamia referenssejä, ei ole ollut oikeassa suhteessa hankintaan nähden. Valittajan mukaan oikomishoitoa antaneiden tavallisten hammaslääkäreiden referenssit olisi tullut hyväksyä soveltuvuusvaatimuksen täyttäviksi referensseiksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on ollut oikeus harkintavaltansa nojalla asettaa erikoishammaslääkäritasoinen referenssivaatimus ja että se on ollut oikeassa suhteessa hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen nähden.

Edellä todetun perusteella asiassa on arvioitava, onko hankintayksikön tarjoajan soveltuvuusvaatimukseksi asettama referenssivaatimus ollut hankintasäännösten ja erityisesti suhteellisuusperiaatteen mukainen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa, mutta sen on otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien soveltuvuusvaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankinnan kohteena ovat edellä todetusti olleet oikomishoidossa tarvittavat hammastekniset laboratoriopalvelut. Erikoishammaslääkäritasoisten referenssien edellyttämisen tavoitteena on ollut hankintayksikön pyrkimys varmistaa tarjoajien ammatillinen pätevyys, mikä on perusteltu tavoite ottaen huomioon kyseessä olevan hankinnan luonne. Referenssivaatimus on lisäksi ollut sisällöltään selkeä ja yksiselitteinen, eikä hankintamenettelyyn osallistuneita tai potentiaalisia tarjoajia ole kohdeltu sen perusteella epätasapuolisesti tai syrjivästi. Referenssivaatimus on liittynyt hankinnan kohteeseen, ja sen voidaan katsoa olleen hankintayksikön ja oikomishoidon palveluja käyttävien asiakkaiden tarpeet huomioon ottaen tasoltaan oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen ja tavoiteltuun päämäärään nähden.

Kyseinen referenssivaatimus ei ole ollut hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hankintalain 114 §:n eikä suhteellisuusperiaatteen vastainen vaatimus. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa rajoissa asettaa tarjouspyynnössä erikoishammaslääkäritasoisia referenssejä koskevan tarjoajan soveltuvuusvaatimuksen.

Valittajan ilmoittamien referenssien arviointi ja valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta, vaikka sillä on ollut tiedossaan, että valittajalla on ollut riittävä kokemus ja osaaminen hankittavasta palvelusta. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on virheellisesti jättänyt ottamatta huomioon sen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen oikaisuvaatimuksensa yhteydessä toimittamat erikoishammaslääkäritasoiset referenssit.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei se ole voinut hankintasäännösten mukaan ottaa huomioon valittajan tarjousta arvioidessaan muita kuin tarjoukseen liitettyjä referenssitietoja. Hankintayksikön mukaan sillä ei ole ollut oikeutta ottaa huomioon omia kokemuksiaan ja tietojaan valittajan soveltuvuudesta eikä tarjouksen jättämisen määräajan päätyttyä toimitettuja valittajan referenssitietoja.

Asiassa on edellä todetun perusteella arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan valittajan ilmoittamia referenssejä ja sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta puuttuvien referenssien perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön tulee arvioida referenssejä koskevien tarjouspyynnön vaatimusten täyttymistä lähtökohtaisesti tarjoajan tarjousasiakirjoissa referensseistään esittämien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä ei ole oikeutta käyttää sille tarjousten jättämispäivän umpeutumisen jälkeen toimitettuja referenssitietoja arvioidessaan sitä, onko tarjoaja täyttänyt referenssejä koskevat vaatimukset. Tarjouspyynnön kohdassa soveltuvuusvaatimukset on edellytetty, että kaikki vaaditut selvitykset ja todistukset on liitettävä tarjoukseen uhalla, että tarjous, tai oikeastaan tarjoaja, suljetaan tarjouskilpailusta. Tässä tilanteessa hankintayksiköllä ei ole oikeutta käyttää tarjoajan referenssien tarjouspyynnön mukaisuutta arvioidessaan myöskään muita mahdollisia tietojaan tai aiempaa kokemustaan tarjoajan referensseistä.

Markkinaoikeus katsoo näin ollen, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valittajan soveltuvuutta arvioidessaan jättänyt ottamatta huomioon aiemmat tietonsa ja kokemuksensa valittajasta ja valittajan referensseistä sekä valittajan hankintapäätöksen tekemisen jälkeen oikaisuvaatimuksen yhteydessä toimittamat uudet referenssit.

Ottaen huomioon, että markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintayksiköllä on ollut oikeus asettaa tarjoajan soveltuvuutta koskeva referenssivaatimus, valittajan esittämällä näkemyksellä referenssien vähäisestä merkityksestä parhaan hinta-laatusuhteen arvioinnissa ei voida katsoa olevan merkitystä arvioitaessa hankintayksikön oikeutta sulkea valittaja tarjouskilpailusta.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain vastaisesti arvioidessaan valittajan ilmoittamia referenssejä ja sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta puutteellisten referenssien perusteella.

Tarjousten täydennyttäminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on kohdellut sitä syrjivästi ja epätasapuolisesti, kun se ei ole pyytänyt valittajaa täydentämään puutteellisiksi katsomiaan referenssitietoja, mutta on pyytänyt muita tarjoajia täydentämään niiden tarjouksissa olleita puutteita ja virheitä.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei se ole voinut pyytää valittajaa täydentämään sen tarjouksesta puuttuneita referenssitietoja, koska soveltuvuusvaatimukseksi asetetun referenssin puuttuminen on hankintasäännösten mukaan sellainen olennainen puutteellisuus tai virhe, jota hankintayksiköllä ei ole oikeus pyytää tarjoajaa täydentämään. Hankintayksikön mukaan muiden tarjoajien tarjouksissa on ollut sitä vastoin sellaisia epäolennaisia virheitä tai puutteita, joista hankintayksiköllä on oikeus pyytää täydennyksiä.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvatulla tavalla hankintalain 113 §:n ja hankintalain esitöiden mukaan hankintayksiköllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta, pyytää tarjoajia täydentämään tai täsmentämään tarjouksiaan, mikäli niissä on epäolennaisia virheitä tai puutteita.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvatusti hankintalain esitöiden ja vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella hankintayksikkö ei myöskään saa antaa tarjoajalle mahdollisuutta tarjousten jättämisen ajankohdan umpeuduttua toimittaa uutta tarjouksesta puuttuvaa referenssitietoa tai vaihtaa sellaista referenssiä, joka ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia. Hankintayksikön on kuitenkin sallittua pyytää tarjoajaa toimittamaan lisäselvitystä tarjouksessa ilmoittamansa referenssin sisällöstä.

Kuten edellä on todettu, valittajan tarjoukseensa liittämät referenssit eivät ole täyttäneet referenssivaatimusta. Näin ollen hankintayksiköllä ei ole valituksenalaisessa asiassa ollut velvollisuutta eikä edes oikeutta pyytää valittajaa täydentämään tai korjaamaan tarjoustaan sen toimittamien soveltuvuusvaatimusta vastaamattomien referenssien osalta.

Hankintayksikkö on pyytänyt kolmea muuta tarjouksensa jättänyttä tarjoajaa täydentämään tai täsmentämään tarjouksiaan. Täydentämispyynnöt ovat edellä kuvatusti koskeneet tarjouksen hintaliitteen ja tarjouksen tietojen välistä ristiriitaa, referenssin antajien yhteystietoja, hintaliitteessä olleen hinnan selkeää pilkkuvirhettä sekä tarjouksessa toimitetun tarjoajan käsittelytoimien kuvauksen täydentämistä.

Markkinaoikeus toteaa, että kolmen muun tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan tarjouksissa olleet edellä mainitut puutteet tai virheet ovat olleet hankintalaissa ja sen esitöissä tarkoitettuja epäolennaisia puutteita tai virheitä Ottaen huomioon hankintalain esityöt ja vakiintunut oikeuskäytäntö, hankintayksiköllä on ollut näin ollen oikeus hankintalain 113 §:n 2 momentin nojalla pyytää edellä mainittuja tarjoajia täsmentämään tai täydentämään tarjouksiaan.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole kohdellut valittajaa syrjivästi tai toiminut muutoin hankintasäännösten vastaisesti jättäessään pyytämättä valittajaa täydentämään tarjouksensa puutteellisia referenssejä, vaikka on antanut muille tarjoajille mahdollisuuden täydentää niiden tarjouksissa olleita epäolennaisia virheitä tai puutteita.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut asian laatuun ja laajuuteen nähden markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa OK DENTAL Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Markus Ukkola ja Maarika Joutsimo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.