MAO:127/2026

Asioiden tausta

Pohjois-Savon hyvinvointialueen (jäljempänä myös hankintayksikkö) tietohallintojohtaja on hankintailmoitusta julkaisematta 26.6.2025 tekemällään suorahankintapäätöksellä § 350/2025 päättänyt hankkia keskusvalvontalaitteistojen elinkaari- ja ylläpitopalvelun Philips Oy:ltä kuuden vuoden sopimuskaudelle ja sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen tietohallintojohtaja on hankintailmoitusta julkaisematta 27.6.2025 tekemällään suorahankintapäätöksellä § 356/2025 päättänyt hankkia potilasvalvontamonitorit Philips Oy:ltä.

Pohjois-Savon hyvinvointialue on 2.7.2025 julkaissut edellä mainitun 26.6.2025 tehdyn päätöksen
§ 350/2025 mukaisesta suorahankinnasta vapaaehtoista ennakkoavoimuutta (ex ante) koskevan ilmoituksen nimellä ”Philips keskusvalvontojen päivitys PICIX-järjestelmään”. Ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 684.000 euroa.

Pohjois-Savon hyvinvointialue on 2.7.2025 julkaissut edellä mainitun 27.6.2025 tehdyn päätöksen
§ 356/2025 mukaisesta suorahankinnasta vapaaehtoista ennakkoavoimuutta (ex ante) koskevan ilmoituksen. Ilmoituksen mukaan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on 263.599,30 euroa.

Asian dnro 419/2025 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Medidyne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä suorahankintaa ja menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai mikäli se ei ole mahdollista, lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua sekä määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.450 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankkivansa keskusvalvontojen päivityksen PIC iX-järjestelmään Philips Oy:ltä suorahankintana, vaikka suorahankinnalle ei ole ollut lainmukaisia edellytyksiä. Hankintayksikkö on perustellut suorahankintaa sillä, että Philips Oy:llä ei ole kilpailijoita teknisistä syistä.

Hankintayksikön näkemys on virheellinen. Markkinoilla on järkeviä vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä muita toimijoita, jotka pystyisivät toimittamaan potilasvalvontajärjestelmän ja/tai sen päivittämisen. Esimerkiksi Philips Oy, valittaja ja eräs kolmas yritys ovat vuonna 2024 osallistuneet potilasvalvontajärjestelmiä koskeviin HUS-yhtymän ja Lapin keskussairaalan tarjouskilpailuihin tarjoten keskenään vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Valittajalla on perusteltu epäilys siitä, että nyt käsillä olevassa hankinnassa ei ole kyse pelkästä järjestelmän päivittämisestä, vaan käytännössä uuden potilasvalvontajärjestelmän hankinnasta. Valittaja perustaa epäilyksensä siihen, että Philips Oy:n PIC iX-järjestelmä on uusi järjestelmä markkinoilla, eikä se ole käytössä hankintayksiköllä taikka muillakaan hyvinvointialueilla Suomessa. Mainittu järjestelmä edustaa merkittävää päivitystä verrattuna Philips Oy:n aiempiin järjestelmiin ja sisältää uusia toimintoja, joita aiemmissa järjestelmissä ei ole ollut. Lisäksi hankinnan merkittävä kokonaisarvo 684.000 euroa viittaa vahvasti järjestelmähankintaan, ei sen päivittämiseen. Lopuksi hankintayksikkö on itsekin todennut, että vanhat järjestelmät ovat poistuneet teknisen tuen piiristä, ja että keskusvalvontapalvelimet ovat saavuttaneet elinkaarensa pään, ja niiden tuki on loppunut. Ottaen huomioon edellä mainitut seikat ja erityisesti hankinnan laajuus, valittajan käsityksen mukaan kyseessä on siten uuden potilasvalvontajärjestelmän hankinta.

Mikäli markkinaoikeus kuitenkin vastoin valittajan näkemystä katsoisi, että kyseessä on ainoastaan järjestelmäpäivitys, tulisi asiassa arvioida, muodostaako edellä todettu luonteeltaan poikkeuksellisen laaja muutos tarjottavaan palveluun hankintasäännösten vastaisen olennaisen sopimusmuutoksen.

Hankintayksikön intressissä olisi hyödyntää kilpailumahdollisuudet hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla. Hankintayksikkö ei ole riittävällä tavalla selvittänyt, minkälaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja markkinoilla on ollut. Hankintayksikkö ei ole myöskään perustellut, miksi se ei voisi käyttää vaihtoehtoisia, vastaavia tai korvaavia ratkaisuja ja miksi vain Philips Oy voisi teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä toteuttaa hankinnan.

Vastine

Vaatimukset

Pohjois-Savon hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.100 eurolla.

Perustelut

Hankinnassa ei ole kyse uuden järjestelmän hankinnasta, vaan olemassa olevaan järjestelmään hankitusta välttämättömästä ylläpidosta ja järjestelmäpäivityksestä. Hankintayksikkö on päättänyt hankkia Philips Oy:ltä jo käytössään olevaan Philipsin PIC iX- keskusvalvontajärjestelmäkokonaisuuteen päivityksen huolto- ja ylläpitosopimuksella.

Hankintasäännösten mukaiset suorahankinnan edellytykset ovat täyttyneet, koska teknisestä ja yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain valmistaja voi toteuttaa hankinnan. Keskusvalvontajärjestelmän valmistaja Philips Oy on ilmoittanut hankintayksikölle, että järjestelmäkokonaisuuteen kuuluvan Care Event -sovelluksen tekninen tuki on päättynyt vuoden 2024 loppuun ja hankintayksiköllä käytössä olevan PIC iX -järjestelmäversion tekninen tuki päättyy vuoden 2025 loppuun mennessä. Teknisen tuen päättyminen tarkoittaa, ettei käytössä olevaa järjestelmää voida vikatilanteessa korjata. Käytössä oleva tuen piiristä poistunut Care Event -sovellus aiheuttaa hoidollisiin puhelimiin tietoturvariskin ja voi johtaa potilasturvallisuuden vaarantumiseen. Mikäli hankintayksikkö ei hanki järjestelmäkokonaisuuteen keskusvalvontojen ylläpitoa ja versiopäivitystä tuen piiristä poistuneisiin tai poistuviin osiin, kriittiseen potilasvalvontaan käytettävän järjestelmäkokonaisuuden toimivuus vaarantuu.

Järjestelmäkokonaisuuden päivitys on välttämätön sen käyttämiseksi lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Järjestelmäkokonaisuus on lääkinnällisistä laitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/745 artiklan 1 mukainen lääkinnällinen laite, ja hankintayksikkö on lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) 31 §:n mukainen ammattimainen käyttäjä. Lääkinnällisistä laitteista annetun lain 32 §:n mukaisesti hankintayksikkö on velvollinen varmistamaan, että lääkinnällistä laitetta ylläpidetään valmistajan ilmoittaman ohjeistuksen mukaisesti. Mikäli päivitystä ei tehtäisi, hankintayksikön käytössä olevan järjestelmäkokonaisuuden käyttö jouduttaisiin lopettamaan.

Sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole ollut mahdollista taloudellisista ja teknisistä syistä ja aiheuttaisi merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle. Philips Oy on ilmoittanut hankintayksikölle, että vain sillä on mahdollisuus tuottaa ylläpitoa sen omaan järjestelmään. Markkinoilla ei siten ole muita toimijoita, jotka pystyisivät tuottamaan päivityksiä tai ylläpitoa Philips Oy:n keskusvalvontajärjestelmään.

Kyse ei ole uuden potilasvalvontajärjestelmän hankinnasta, vaan päätöksen mukaisesta olemassa olevan järjestelmän päivityksestä ja ylläpidosta osana hankintayksikön keskusvalvonnan mittavampaa laitteistokokonaisuutta. Keskusvalvonnan laitteistokokonaisuus koostuu lukuisista keskusvalvonnoista sijoittuen hankintayksikön eri toimipaikkoihin ja osastoihin, noin 150 potilasvalvontamonitorista, sekä lukuisista ohjelmistointegraatioista, palvelimista ja telemetriaverkoista. Kyse olisi uudesta potilasvalvontajärjestelmästä, mikäli koko edellä mainittu kokonaisuus uusittaisiin.

Vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole ollut. Toimittajan vaihtaminen tarkoittaisi koko mittavan laitteisto- ja järjestelmäkokonaisuuden uusimista sekä integraatioiden ja ICT-ympäristön uudelleen rakentamista, mikä ei ole hankintayksikön tarpeen mukainen eikä kokonaistaloudellisesti järkevä vaihtoehtoinen ratkaisu keskusvalvontojen versiopäivitykselle. Keskusvalvontajärjestelmä, johon nyt kyseessä olevalla suorahankinnalla on hankittu ylläpito ja päivitys, on käytössä yhdessätoista hankintayksikön eri yksikössä, joihin lukeutuvat muun muassa lasten ja nuorten osasto, sydänosasto, sydänvalvonta, rintaelinkirurgia, vastasyntyneiden teho-osasto ja Varkauden päivystystoiminta.

Hankintayksikkönä oleva hyvinvointialue ja sitä edeltävät kunnat ja sairaanhoitopiiri ovat hankkineet vuosina 2022 ja 2023 noin 100 potilasmonitoria, jotka ovat liitettyinä Philips Oy:n keskusvalvontajärjestelmään. Kyseisten lääkinnällisten laitteiden käyttöikä huollettuna on noin 10 vuotta. Näiden käytössä olevien monitorien teknistä käyttöikää on siis jäljellä vielä useita vuosia. Mikäli hankintayksikkö ei olisi tehnyt ylläpidon ja päivitykset sisältävää suorahankintasopimusta Philips Oy:n kanssa, olisi hankintayksikkö joutunut uusimaan koko järjestelmäkokonaisuuden monitoreineen, mikä edellyttäisi myös kokonaan uuden tietoliikenne- ja palvelininfran sekä ohjelmistointegraatioiden rakentamista sekä käyttökoulutuksen järjestämistä. Tästä aiheutuisi kohtuuttoman suuria kustannuksia ja lisäksi aiempi investointi jäisi osittain hyödyntämättä.

Kuultavan lausunto

Philips Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.450 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti ja käsillä olevalle suorahankinnalle on ollut edellytykset.

Kyse ei ole uuden keskusvalvontajärjestelmän hankinnasta, vaan hankintayksiköllä jo käytössä olevan keskusvalvontajärjestelmän pakollisesta päivityksestä, joka toteutetaan ohjelmisto- ja laitteistoylläpitosopimuksella. Toteutettava päivitys on huomattavasti suppeampi kuin uuden järjestelmän hankinta olisi.

Hankinta koskee hankintayksiköllä käytössä olevan järjestelmän ylläpito- ja elinkaaripalveluja. Elinkaaripalvelut sisältävät keskusvalvontajärjestelmän palvelimien ja ohjelmistojen päivitykset, tietokoneiden laitteistopäivitykset sekä potilasmonitorien ohjelmistopäivitykset. Hankinta ei sisällä uusia maksullisia ominaisuuksia tai järjestelmän laajentamista taikka uusia potilasvalvontamonitoreita, näihin liitettyjä mittauspalvelimia tai muita moduuleita.

Keskusvalvontajärjestelmän päivitys on välttämätön, sillä valmistajan tekninen tuki on päättymässä tai päättynyt käytössä olevan järjestelmäversion osalta. Teknisen tuen päättyminen on tyypillinen osa ohjelmistojen elinkaarta.

Ainoastaan kuultava voi tietoteknisistä ja immateriaalioikeudellisista syistä toteuttaa hankittavat elinkaari- ja ylläpitopalvelut. Nämä palvelut tuotetaan olemassa olevien kuultavan siirtomonitorien, potilasmonitorien ja keskusvalvontajärjestelmän sekä tietoverkon ja integraatioiden ympärille. Ainoastaan kuultavalla on vaadittava tietotaito järjestelmänsä huoltoon, ylläpitoon sekä päivittämiseen.

Kuultavalla on lääkinnällisistä laitteista annettuun lakiin (719/2021) ja asetukseen 2017/745 perustuvat valmistajan, maahantuojan ja jakelijan laajat velvollisuudet huolehtia tarjoamiensa järjestelmien ja laitteiden potilasturvallisuudesta. Kuultava ei voi ottaa vastuuta kolmansien osapuolten laitteiden tai ohjelmistojen kytkemisestä toimittamaansa järjestelmään eikä tästä mahdollisesti aiheutuvista potilasturvariskeistä. Tästäkään syystä kuultava ei ole avannut ulkopuolisille rajapintoja järjestelmäänsä siten, että muut toimijat voisivat tehdä merkittävän järjestelmäpäivityksen.

Järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole, eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta. Laitteiston ja keskusvalvontajärjestelmän yhteensopivuus muodostaa esteen vaihtoehtoisten tarjoajien palveluiden käyttämiselle. Hankintayksikön keskusvalvontajärjestelmän ohjelmiston tai ylläpidon toimittajan vaihtaminen edellyttäisi siis väistämättä myös järjestelmän muiden osien uudistamista eli käytännössä uuden järjestelmän hankkimista. Tätä ei voida pitää hankintasäännösten tarkoittamana järkevänä vaihtoehtoisena tai korvaavana ratkaisuna.

Järjestelmäpäivityksessä hyvin merkittävä osa laitekannasta jää edelleen hankintayksikön käyttöön. Vuosina 2014–2018 ja 2022–2024 toimitetut ja hankintayksikön omistuksessa olevat potilasvalvontamonitorit ovat suoraan yhteensopivia päivitettävän keskusvalvontajärjestelmän kanssa. Valtaosalla käytössä olevasta laitteistosta on vielä useita vuosia käyttöikää.

Laajuudeltaan ja ominaisuuksiltaan vastaavan järjestelmän hankinnan kustannus olisi suunnilleen 2 miljoonaa euroa ainoastaan laitehankintojen osalta. Lisäksi toimittajan pitäisi toteuttaa järjestelmän käyttöönottoon ja integraatioon liittyviä toimia, joista aiheutuisi huomattavia toimitusprojekti- ja ylläpitokuluja. Päivityksen hinta jää siis murto-osaan ainoasta vaihtoehtoisesta tai korvaavasta ratkaisusta.

Vakiintuneen oikeuskäytännön valossa hankintamenettelyn lainmukaisuutta voidaan arvioida hankintasäännöksistä ilmenevien suorahankintaperusteiden ja hankintasopimuksen muuttamista koskevien kriteerien perusteella. Näin voidaan tehdä myös silloin, kun hankintamenettelyssä on alun perin vedottu vain jompaankumpaan perusteeseen. Käsillä oleva hankinta täyttää hankintasäännösten kriteerit hankintasopimuksen muuttamisesta ilman uutta hankintamenettelyä. Hankinta koskee hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla tarpeellisia lisäpalveluita, jotka eivät ole sisältyneet alkuperäiseen sopimukseen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet kirjelmissään kaksi täysin erilaista juridista perustetta suorahankinnalle, itse suorahankinnan ja toisaalta hankintasopimuksen muuttamisen sopimuskauden aikana. Hankintayksikkö ei voi samanaikaisesti vedota kahteen eri hankintasäännökseen perustellessaan suorahankintaa. Esitetyt säännökset poikkeavat toisistaan merkittävästi niin soveltamisalaltaan kuin edellytyksiltään. Tämä antaa vaikutelman siitä, ettei hankintayksikölle ole ollut selvää, mikä on ollut todellinen suorahankintaperuste.

Kun järjestelmän tekninen tuki on päättynyt/päättymässä eikä järjestelmää voida korjata vikatilanteessa, kyse ei voi olla pelkästä ”päivityksestä” vaan tosiasiallisesti uudesta järjestelmästä ja sen hankinnasta. Tilannetta, jossa ohjelmiston valmistaja lopettaa teknisen tuen vanhalle ohjelmistolle ja tarjoaa tilalle uutta ohjelmistoa, tulee katsoa uuden järjestelmän hankintana, eikä pelkästään ohjelmistopäivityksenä. Esimerkiksi IT2022-sopimusehdot määrittelevät, että uudeksi ohjelmistoksi katsotaan sellainen ohjelmiston uusi versio, jossa on uusia toiminnallisia piirteitä.

Hankintayksikkö on laiminlyönyt selvitysvelvollisuuden siitä, minkälaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja markkinoilla on ollut, eikä ole osoittanut, ettei kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta.

Hankintayksikkö on myöntänyt vastineessaan, että sen arvio suorahankinnan edellytysten täyttymisestä on perustunut yksinomaan nykyisen toimittajan tilannearvioon. Suorahankintaedellytyksiä on tulkittava suppeasti ja hankintayksikön on määriteltävä sekä yksilöitävä tarkasti ja tapauskohtaisesti suorahankinnan perusteena vedotut tekniset ja yksinoikeuden suojaan liittyvät syyt. Hankintayksikön on esimerkiksi osoitettava, että muun toimittajan on teknisesti lähes mahdotonta saavuttaa vaadittu suoritustaso tai että on tarpeen käyttää erityistä tietotaitoa, välineitä tai keinoja, joita ainoastaan yhdellä toimittajalla on käytettävissään. Näyttövelvollisuus suorahankinnan edellytysten täyttymisestä kuuluu yksinomaan hankintayksikölle, eikä tätä velvollisuutta voida siirtää kolmannelle osapuolelle. Riittävänä näyttönä ei voida pitää olemassa olevan nykyisen toimittajan subjektiivista ja eturistiriitaista näkemystä asiassa.

Hankintayksikkö on täysin laiminlyönyt asiasta käytävän markkinavuoropuhelun, eikä ole millään muullakaan tavalla kartoittanut vaihtoehtoisten tai korvaavien ratkaisujen olemassaoloa eikä niiden mahdollista hintatasoa. Hankintayksikkö ei ole selvittänyt, olisiko samaan lopputulokseen voinut päästä eri ratkaisulla.

Kuultava on väittänyt, että vastaavan järjestelmän hankinnan kustannus olisi suunnilleen 2 miljoonaa euroa. Tämä arvio ei kuitenkaan perustu minkäänlaiseen todelliseen laskelmaan, eikä kustannuksesta voida muutoinkaan varmistua muulla tavoin kuin julkisen tarjouskilpailun kautta, jota nyt käsillä olevassa tapauksessa ei ole järjestetty.

Hankintayksikön vastineesta ei ole ilmennyt, onko järjestelmän päivitys nimenomaan objektiivinen tekninen välttämättömyys, vai kuultavan strateginen päätös lopettaa tuki uuden ohjelmistonsa myyntiä edistääkseen. Joka tapauksessa on kiistatonta, että hankintayksikkö on joutunut niin kutsuttuun toimittajalukkotilanteeseen (vendor lock), eli tilanteeseen, jossa tilaaja on aiempien virheellisten hankintojensa vuoksi riippuvainen yhden toimittajan järjestelmästä eikä kykene hankkimaan uutta järjestelmää tai päivittämään sen hetkistä järjestelmää uuden toimittajan kanssa ilman erityistä vaivaa ja/tai kallista hintaa verrattuna hankintojen jatkamiseen alkuperäiseltä taholta. Euroopan komissio on todennut, että lukkiutumisongelma haittaa merkittävästi kilpailua ja johtaa kalliimpiin hankintoihin. Kyseessä olevia lukkiutumistilanteita pidetään hankintasääntelyn tavoitteiden ja periaatteiden vastaisina.

Hankintayksikkö on itse omalla virheellisellä toiminnallaan aiheuttanut kilpailun keinotekoisen kaventamisen. Lain esitöiden mukaan suorahankinnan perusteena eivät voi olla hankintayksikön ilman pakottavaa syytä toteuttamat toimenpiteet tai tehdyt sopimukset, jotka takaavat tietylle palveluntuottajalle yksinoikeuden palvelujen tuottamiseen.

Hankintayksikkö on puutteellisesti suunnitellut ja valmistellut muutoksenhaun kohteena olevan hankinnan, joten se ei voi vedota käyttämäänsä suorahankintaperusteeseen. Jos tämä sallittaisiin, voisivat hankintayksikkö ja muut kuultavalta keskusvalvontajärjestelmän hankkineet hyvinvointialueet jatkaa sopimuksiaan määräämättömästi tulevaisuuteen, sulkien tehokkaasti kilpailun markkinoilta.

Hankintayksikön viittaamat potilasturvallisuuden vaarantuminen ja aikataulupaineet ovat siten olleet yksinomaan hankintayksiköstä itsestään riippuvasta syystä aiheutunut tilanne. Aikataulutuksen suhteen tietoteknisen järjestelmän teknisen tuen päättyminen on ennakoitavissa oleva seikka ja osa ohjelmistojen normaalia elinkaarta.

Hankintayksikkö on samanaikaisesti tehnyt suorahankintapäätökset kahdesta eri hankinnasta, keskusvalvontalaitteistojen elinkaari- ja ylläpitopalvelusta ja potilasvalvontamonitoreista. Hankintayksikkö pyrkii tarkoitushakuisesti perustelemaan yhden hankintaa toisella, eli potilasmonitorien suorahankintaa teknisillä yhteensopivuusväitteillä keskusvalvontajärjestelmän kanssa, ja päinvastoin.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että kuten valittajakin on todennut, tietoteknisen järjestelmän teknisen tuen päättyminen on osa ohjelmistojen normaalia elinkaarta. Kyse ei siis ole uuden ohjelmiston hankinnasta. Tietojärjestelmien ja ohjelmistojen elinkaari sisältää luonnollisesti päivityksiä ja tuen päättymisiä. Tuen päättyminen ei muuta järjestelmän identiteettiä, vaan on osa normaalia ylläpitoa. Päivitys voi usein olla välttämätön tietoturvan ja yhteensopivuuden vuoksi, mutta se ei muuta hankinnan luonnetta, kun järjestelmä säilyy samana, ja päivitys on toimittajan tarjoama jatkokehitys. Näin juuri on tässä käsillä olevassa tilanteessa.

Hankintayksikkö ei ole perustellut suorahankintapäätöstä kiireellä. Hankinnalla ei ole kiire tai potilasturvallisuus ei vaarannu siitä syystä, että hankintayksikkö olisi laiminlyönyt reagoida toimittajan ilmoituksiin oikea-aikaisesti ja hankintaa olisi lähdetty suunnittelemaan liian myöhään. Potilasturvallisuus vaarantuisi silloin, jos järjestelmälle ei saataisi hankkia päivitystä ja tukea oikea-aikaisesti niiden päättyessä.

Suorahankintapäätöksen perusteena ei ole ollut nykyisen toimittajan tilannearvio. Hankintayksikkö on lääkinnällisistä laitteista annetun lain 32 §:n nojalla velvollinen noudattamaan käytössään olevan järjestelmän valmistajan antamaa ohjeistusta. Hankintayksikkö voi nojata vain ja ainoastaan laitteen valmistajalta saamaansa tietoon päivityksen tarpeellisuudesta ja sopivista toimittajista.

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain mukaan valmistajalla on oikeus määrittää, mitä laitteita heidän järjestelmäänsä saa liittää. Lisäksi mainittu laki estää kytkemästä olemassa olevaan yhteensopimattomia osia. Philips Oy:n järjestelmän pystyy päivittämään ainoastaan Philips Oy, joten vaihtoehtoisia palveluntuottajia ei ole. Niin ikään Philips Oy:n järjestelmän kanssa yhteensopivia muita monitoritoimittajia ei valmistajan mukaan ole. Hankintayksiköllä on lainmukainen velvollisuus noudattaa valmistajan ohjeita myös tässä asiassa.

Vendor lock -tilanne ei ole relevantti tässä tapauksessa, jossa on kysymys päivityksestä. On varsin selvää, että vain ohjelmiston valmistaja tai sen valtuuttamat toimittajat voivat toimittaa päivityksen. Niin ikään on täysin tavanomaista, että vain järjestelmän valmistajan tuotteita voidaan liittää järjestelmän osaksi. Se, että päivityksiä tulee tarve tehdä ei ole osoitus aiemmasta virheellisestä hankinnasta. Hankintayksikkö ei ole sopimuksella sallinut Philips Oy:lle yksinoikeutta. Yksinoikeus ja vaihtoehtoisten toimittajien puuttuminen eivät tässä asiassa ole seurausta hankintayksikön sopimuksista, vaan itse järjestelmästä. Yksinoikeus ja vaihtoehtoisten toimittajien puuttuminen eivät siten ole hankintayksikön vaikutuspiirissä.

On notorinen tosiseikka, että kokonaan uuden keskusvalvontajärjestelmän hankkiminen oheislaitteineen ja palveluineen ja uuden järjestelmän vaatiman infrastruktuurin rakentaminen olisi kustannuksiltaan moninkertainen verrattuna olemassa olevan järjestelmän päivittämiseen. Tehdessään arvion vaihtoehtoiskustannuksista hankintayksiköllä on ollut käytössään kahden valmistajan tiedot prosessista ja sen kustannuksista.

Hankintayksikkö ei ole perustellut kahta eri hankintaa viitaten molempien osalta toiseen hankintaan. Hankintojen välttämättömyys johtuu toki samasta, hankintayksiköstä riippumattomasta perusteesta. Hankintojen ”kytkemisellä toisiinsa” tai käsittelemisellä erikseen ei olisi merkitystä hankintasäännösten mukaisten suorahankinnan edellytysten täyttymisen suhteen.

Hankintayksiköllä ei ole intressiä oikoa kilpailutussääntöjä, eikä niin ikään intressiä valikoida tiettyä toimittajaa. Toimittajaksi olisi valikoitunut Philips Oy, vaikka hankintayksikkö olisi järjestänyt kilpailutuksen, mutta kilpailutuksen järjestämiselle ei ole ollut hankintasäännösten mukaisia perusteita.

Olisi kokonaistaloudellisesti kestämätöntä, epäekologista ja epätarkoituksenmukaista, mikäli hankintayksiköiden olisi järjestelmäpäivityksen tarpeen ilmaantuessa hylättävä toimiva, kallis järjestelmänsä, jolla on elinkaarta jäljellä, ja kilpailutettava, kustannettava ja rakennettava koko järjestelmänsä uudelleen sen sijaan, että hankintayksikkö muiden toimijoiden tavoin voisi ajaa järjestelmiinsä pakollisen päivityksen ja tuen.

Asian dnro 420/2025 käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Medidyne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä suorahankintaa ja menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai mikäli se ei ole mahdollista, lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua sekä määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.460 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on ilmoittanut hankkivansa Philips Oy:ltä potilasvalvontamonitoreja liitettäväksi olemassa oleviin keskusvalvontajärjestelmiin suorahankintana, vaikka suorahankinnalle ei ole ollut lainmukaisia edellytyksiä. Hankintayksikkö on perustellut suorahankintaa sillä, että Philips Oy:llä ei ole kilpailijoita teknisistä syistä.

Hankintayksikön näkemys on virheellinen. Markkinoilla on järkeviä vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä muita toimijoita, jotka tarjoavat potilasvalvontamonitoreja. Valittajalla on tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja edustamiensa valmistajien tuotteiden kautta.

Hankintayksikkö ei ole riittävällä tavalla selvittänyt, minkälaisia vaihtoehtoisia ratkaisuja markkinoilla on ollut. Hankintayksikkö ei ole myöskään perustellut, miksi se ei voisi käyttää vaihtoehtoisia, vastaavia tai korvaavia ratkaisuja ja miksi vain Philips Oy voisi teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä toteuttaa hankinnan.

Vastine

Vaatimukset

Pohjois-Savon hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.100 eurolla.

Perustelut

Hankintayksikkö on päättänyt hankkia suorahankintapäätöksellä 32 monitoria, jotka ovat yhteensopivia hyvinvointialueella käytössä olevan keskusvalvontajärjestelmän ja siihen kuuluvan laitteiston kanssa.

Pakollisen päivityksen seurauksena osa hankintayksiköllä käytössä olevista vanhoista monitoreista joudutaan korvaamaan uusilla monitoreilla.

Philips Oy:ltä saadun tiedon mukaan muiden valmistajien monitoreja ei ole teknisesti mahdollista liittää hankintayksiköllä käytössä olevaan Philips-järjestelmään. Philips Oy:n ilmoituksen mukaan teknisistä ja immateriaalioikeuksien suojaan liittyvistä syistä hankintayksiköllä käytössä oleviin Philips Oy:n keskusvalvontajärjestelmiin liitettävät potilasvalvontamonitorit tarvittavilla tiedonsiirto-ominaisuuksilla voi toimittaa vain Philips Oy.

Hankittavat potilasvalvontamonitorit ovat osa järjestelmäkokonaisuutta, eikä niitä voida vaihtaa muun toimittajan laitteisiin vaihtamatta samalla vähintäänkin hankinnan kohteena olevien yksiköiden keskusvalvontajärjestelmät (keskusvalvonnat, ohjelmisto- ja laiteintegraatiot, telemetriaverkot, ICT-infra palvelimineen sekä muut keskusvalvontaan liitetyt potilasvalvontamonitorit). Hankintayksiköllä on käytössä noin 100 kappaletta hyvinvointialueen ja sitä edeltävien kuntien ja sairaanhoitopiirin vuosina 2022 ja 2023 hankkimaa monitorilaitetta, jotka ovat liitettyinä käytössä olevaan Philips Oy:n keskusvalvontajärjestelmään. Kyseisten lääkinnällisten laitteiden käyttöikä huollettuna on noin 10 vuotta. Näiden monitorien teknistä käyttöikää on siis jäljellä vielä useita vuosia. Hankittavan 32 monitorin takia ei ole kustannustehokasta tai muutoinkaan järkevää uusia koko keskusvalvontajärjestelmää ja siihen liittyvää laitteistoa.

Ilman uusien potilasmonitorien hankintaa kyseessä oleviin yksiköihin ei näissä yksiköissä olisi mahdollista jatkaa keskitettyä potilasvalvontaa, joka on yksikön toiminnan ja potilasturvallisuuden takaamisen kannalta välttämätöntä. Myöskään keskitetyn potilasvalvonnan käytön lopettaminen kyseisissä yksiköissä ei ole vaihtoehto, koska se vaarantaisi potilasturvallisuuden.

Toimittajan vaihtaminen tarkoittaisi koko mittavan laitteisto- ja järjestelmäkokonaisuuden uusimista sekä integraatioiden ja ICT-ympäristön uudelleen rakentamista, mikä ei ole hankintayksikön tarpeen mukainen eikä kokonaistaloudellisesti järkevä vaihtoehtoinen ratkaisu keskusvalvontojen versiopäivitykselle. Tästä aiheutuisi kohtuuttoman suuria kustannuksia ja lisäksi aiempi investointi jäisi osittain hyödyntämättä.

Hankintayksikkö ei ole väittänyt, että Philips Oy:llä ei olisi kilpailijoita. Sen sijaan hankintayksikkö on perustellut suorahankintaa sillä, että Philips Oy on ainoa toimittaja, joka voi toimittaa vaatimukset täyttävät monitorit teknisten yhteensopivuusvaatimusten vuoksi.

Kuultavan lausunto

Philips Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.877,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten ja oikeuskäytännön mukaisesti ja käsillä olevalle suorahankinnalle on ollut edellytykset.

Hankittavat potilasvalvontamonitorit ja niihin välittömästi liittyvät lisätarvikkeet (kuten rullakot ja kaapelit) ja -palvelut (kuten käyttökoulutukset) on tarkoitettu liitettäväksi osaksi hankintayksikön käytössä olevaa Philips Oy:n toimittamaa potilas- eli keskusvalvontajärjestelmäkokonaisuutta. Ainoastaan Philips Oy voi toimittaa hankittavat potilasvalvontamonitorit teknisten yhteensopivuusvaatimusten vuoksi.

Laitteiston ja keskusvalvontajärjestelmän yhteensopivuus muodostaa esteen vaihtoehtoisten tarjoajien ratkaisujen käyttämiselle. Käytössä oleva Philips Oy:n toimittama keskusvalvontajärjestelmä on suunniteltu muodostamaan teknisesti integroitu kokonaisuus Philips-potilasvalvontamonitorien, -lisänäyttöjen ja muiden moduulien kanssa. Philips-valmisteiset potilasvalvontamonitorit ovat markkinoiden ainoana ratkaisuna teknisesti yhteensopivia järjestelmän kanssa, ja keskusvalvontajärjestelmään voidaan liittää ainoastaan Philips-valmisteisia laitteita.

Kuultavalla on lääkinnällisistä laitteista annettuun lakiin (719/2021) ja asetukseen 2017/745 perustuvat valmistajan, maahantuojan ja jakelijan laajat velvollisuudet huolehtia tarjoamiensa järjestelmien ja laitteiden potilasturvallisuudesta. Kuultava ei voi ottaa vastuuta kolmansien osapuolten laitteiden kytkemisestä toimittamaansa järjestelmään eikä tästä mahdollisesti aiheutuvista potilasturvariskeistä. Tästäkään syystä kuultava ei ole avannut ulkopuolisille rajapintoja järjestelmäänsä siten, että järjestelmään olisi liitettävissä muiden toimittajien potilasvalvontamonitoreita.

Järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole, eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta. Hankittava laitteisto korvaa osan hankintayksiköllä käytössä olleista potilasvalvontamonitoreista, jotka on välttämätöntä poistaa käytöstä keskusvalvontajärjestelmän pakollisen päivityksen yhteydessä. Hankinta ei voi kattaa kuin korkeintaan noin 15 prosenttia hankintayksikön koko potilasvalvontamonitorikannasta. Korvattava laitteisto ei ikänsä vuoksi ole teknisesti yhteensopiva päivitettävän järjestelmän kanssa. Lisäksi hankinnan kohteeseen kuuluu potilasvalvontamonitorien lisätarvikkeita, joiden hankkimista monitorien käyttö edellyttää, sekä yksittäisiä varalaitteita.

Korvattavan laitteiston valmistajan tekninen tuki on päättynyt, minkä vuoksi korvattavia laitteita ei voida liittää osaksi hankintayksikön potilasvalvontajärjestelmää. Valmistajan teknisen tuen päättyminen tarkoittaa, että laitteistoon ei ole saatavissa varaosia tai ohjelmistopäivityksiä. Teknisen tuen päättyminen on tyypillinen osa laitteiston elinkaarta.

Hankittavien potilasvalvontamonitorien toimittajan vaihtaminen edellyttäisi väistämättä myös järjestelmän muiden osien uudistamista eli käytännössä uuden järjestelmän hankkimista. Tämä vaihtoehto johtaisi koko hyödynnettävän laitekannan, näihin liittyvien tietoteknisten ratkaisujen sekä ohjelmisto- ja ylläpitopalveluiden uushankintaan.

Laajuudeltaan ja ominaisuuksiltaan vastaavan järjestelmän hankinnan kustannus olisi suunnilleen 2 miljoonaa euroa ainoastaan laitehankintojen osalta. Lisäksi toimittajan pitäisi toteuttaa järjestelmän käyttöönottoon ja integraatioon liittyviä toimia, mistä aiheutuisi huomattavia toimitusprojekti- ja ylläpitokuluja. Käsillä olevan hankinnan hinta jää siis murto-osaan ainoasta vaihtoehtoisesta tai korvaavasta ratkaisusta.

Vakiintuneen oikeuskäytännön valossa hankintamenettelyn lainmukaisuutta voidaan arvioida hankintasäännöksistä ilmenevien suorahankintaperusteiden ja hankintasopimuksen muuttamista koskevien kriteerien perusteella. Näin voidaan tehdä myös silloin, kun hankintamenettelyssä on alun perin vedottu vain jompaankumpaan perusteeseen. Käsillä oleva hankinta täyttää hankintasäännösten kriteerit hankintasopimuksen muuttamisesta ilman uutta hankintamenettelyä. Hankinta koskee hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla tarpeellisia ylimääräisiä tavarantoimituksia, jotka eivät ole sisältyneet alkuperäiseen sopimukseen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet kirjelmissään kaksi täysin erilaista juridista perustetta suorahankinnalle, itse suorahankinnan ja toisaalta hankintasopimuksen muuttamisen sopimuskauden aikana. Hankintayksikkö ei voi samanaikaisesti vedota kahteen eri hankintasäännökseen perustellessaan suorahankintaa ottaen huomioon, että perusteeksi esitetyt säännökset poikkeavat toisistaan merkittävästi niin soveltamisalaltaan kuin edellytyksiltään. Tämä antaa vaikutelman siitä, ettei hankintayksikölle ole ollut selvää, mikä on ollut todellinen suorahankintaperuste.

Hankintayksikkö ei ole kartoittanut vaihtoehtoisten tai korvaavien ratkaisujen olemassaoloa. Hankintayksikkö ei ole selvittänyt, olisiko samaan lopputulokseen voinut päästä eri ratkaisulla, eikä varmistunut hankintasäännösten edellyttämällä tavalla siitä, että Philips Oy:n tarjoama ratkaisu on ainoa mahdollinen teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä.

Hankintayksikkö on puutteellisesti suunnitellut ja valmistellut muutoksenhaun kohteena olevan hankinnan, joten se ei voi vedota käyttämäänsä suorahankintaperusteeseen. Jos tämä sallittaisiin, voisivat hankintayksikkö ja muut kuultavalta keskusvalvontajärjestelmän hankkineet hyvinvointialueet jatkaa potilasmonitorihankintojaan määräämättömästi tulevaisuuteen, sulkien tehokkaasti kilpailun markkinoilta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt saman lausuman kuin asiassa dnro 419/2025.

Markkinaoikeuden ratkaisu asioissa dnro 419/2025 ja 420/2025

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asioissa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on hankintailmoituksia julkaisematta päättänyt asiassa dnro 419/2025 hankkia keskusvalvontalaitteistojen elinkaari- ja ylläpitopalvelun ja asiassa dnro 420/2025 potilasvalvontamonitoreja suorahankintana Philips Oy:ltä. Asioissa on erityisesti arvioitava, onko suorahankinnalle ollut hankintasäännösten mukainen teknisestä syystä johtuva peruste.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden mainitun lain 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin hankintalaissa säädetään.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan suorahankinnassa hankintayksikkö neuvottelee valitsemiensa toimittajien kanssa hankintasopimuksen ehdoista julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta.

Momentin perusteluiden (HE 108/2016 vp s. 133) mukaan laissa esitetyt suorahankinnan edellytykset ovat tyhjentäviä. Koska suorahankinta on poikkeus yleiseen ja avoimeen kilpailuttamisvelvollisuuteen, sen käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti.

Hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Lisäedellytyksenä on, että järkeviä vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole eikä kilpailun puuttuminen johdu hankinnan ehtojen keinotekoisesta kaventamisesta.

Säännös perustuu hankintalain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun hankintadirektiivin 32 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii ja iii alakohtiin.

Hankintadirektiivin johdanto-osan perustelukappaleen 50 mukaan, jos yksinoikeus johtuu teknisistä syistä, ne olisi määriteltävä tarkasti ja perusteltava tapauskohtaisesti. Niihin voitaisiin sisällyttää esimerkiksi se, että muun talouden toimijan on teknisesti lähes mahdotonta saavuttaa vaadittu suoritustaso tai että on tarpeen käyttää erityisiä tietotaitoja, välineitä tai keinoja, joita ainoastaan yhdellä talouden toimijalla on käytettävissään. Tekniset syyt voivat aiheutua myös erityisistä yhteentoimivuusvaatimuksista, joiden on täytyttävä, jotta varmistettaisiin rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen toimivuus.

Hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 134) mukaan yksinoikeuden suojaamisen vuoksi suorahankinta on mahdollinen esimerkiksi silloin, kun hankintaa ei voida kilpailuttaa ainoan mahdollisen toimittajan suojattujen immateriaalioikeuksien vuoksi. Säännöksen käyttötilanteiden tulee olla perusteltuja. Hankintadirektiivin johdanto-osan perustelukappaleen 50 perusteella kyseessä tulee olla objektiivinen yksinoikeus siten, että hankintaviranomainen ei ole itse saanut aikaan tällaista tilannetta tulevaa hankintamenettelyä ajatellen. Edellä mainittujen hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdan esitöiden (s. 134) mukaan säännöksen tarkoittamana syynä ei voi siten olla esimerkiksi hankintayksikön ilman pakottavaa syytä toteuttamat toimet tai tekemät sopimukset, joilla taataan tietylle palveluntarjoajalle yksinoikeus palvelujen tuottamiseen. Suorahankintaa käyttävien hankintayksiköiden on perusteltava, miksi ne eivät voi käyttää vaihtoehtoja, vastaavia tai korvaavia tuotteita tai ratkaisuja. Suorahankintaperustetta ei saa käyttää, jos kilpailun puuttuminen johtuu hankinnan ehtojen keinotekoisesta ja hankinnan tarpeisiin nähden perusteettomasta määrittelystä.

Euroopan unionin tuomioistuin on arvioidessaan oikeuskäytännössään suorahankintaperusteen olemassaoloa todennut, että poikkeamista kilpailuttamista koskevista säännöistä on tulkittava suppeasti, ja sen, joka haluaa vedota poikkeamista koskeviin säännöksiin, on osoitettava, että poikkeukselliset olosuhteet, joihin on vedottu, ovat todella olemassa (esimerkiksi tuomio 14.9.2004, komissio v. Italia, C-385/02, EU:C:2004:522, 19 ja 20 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Edelleen unionin tuomioistuin on mainitussa tuomiossa katsonut, että hankinnan kohteen vaikeus, arkaluonteisuus ja tekniseen yhteensopivuuteen liittyvät perusteet sopimuksen antamiselle vain yhdelle toimittajalle tulee pystyä yksityiskohtaisesti osoittamaan (21 kohta).

Asioiden arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on pääsääntöisesti kilpailutettava julkiset hankintansa. Edellä esitetysti kilpailuttamisvelvoitteesta poikkeuksen muodostavan suorahankinnan käyttöedellytyksiä on tulkittava suppeasti ja hankintayksikön on määriteltävä sekä yksilöitävä tarkasti ja tapauskohtaisesti suorahankinnan perusteena vedotut tekniset ja yksinoikeuden suojaan liittyvät syyt.

Hankintayksikkö on suorahankintailmoituksissa ja valituksenalaisissa suorahankintapäätöksissä yksilöinyt suorahankinnan perusteeksi hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun teknisen syyn.

Näyttövelvollisuus suorahankinnan edellytysten toteutumisesta kuuluu hankintayksikölle.

Asiassa dnro 419/2025 suorahankintaa on valituksenalaisessa päätöksessä kuvattu ja perusteltu seuraavasti:

”Potilasvalvontajärjestelmät ovat osa terveydenhuollon kriittistä laiteinfrastruktuuria ja näihin liittyvät keskusvalvontakokonaisuudet vaativat lääkinnällisinä laitteina lain velvoittamaa huoltoa ja ylläpitoa säännöllisine päivityksineen.
Eri puolilla Pohjois-Savon hyvinvointialuetta käytössä olevat Philips Oy:n toimittamat keskusvalvontakokonaisuudet vaativat kriittiset päivitykset järjestelmien toiminnallisen käytön jatkamisen mahdollistamiseksi. Päivitys mahdollistaa myös jatkossa hoidollisten puhelimien turvallisen käytön osana järjestelmää. Nykyinen teknisen tuen piiristä poistunut versio ei ole yhteensopiva puhelimien uudempien käyttöjärjestelmäversioiden kanssa. Lisäksi keskusvalvontapalvelimien tekninen käyttöikä on saavuttanut elinkaarensa pään ja tuki loppunut.
Päivitys toteutetaan osana uudistettavaa keskusvalvontajärjestelmien ylläpitopalvelua, jossa palveluun sisältyvien päivityksien lisäksi siirrytään aikaisemmista hajanaisista palveluista keskitettyyn keskusvalvontajärjestelmien ylläpitopalveluun. Palvelu sisältää ko. päivitykset ja 6 vuoden ylläpidon käytössä oleville keskusvalvontajärjestelmille.
Esitämme hankittavaksi keskusvalvontajärjestelmien elinkaari- ja ylläpitopalvelua 6 vuoden määräaikaisuudella, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Näin varmistetaan lain lääkinnällisistä laitteista vaateiden toteutuminen valmistajan ylläpitovastuusta ja kriittisen keskusvalvontajärjestelmän toimivuus ja toimittajan tuki. Hankinta esitetään tehtäväksi suorahankintana laitetoimittaja Philips Oy:ltä, joka pystyy ainoana toimijana vastaamaan valmistajan asettamiin vaateisiin huollosta ja ylläpidosta.
Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo 6 vuoden sopimusaikana on 684 000,00 € (alv 0%) ja se koostuu tarjouksen mukaisista palvelukokonaisuuksista keskusvalvontajärjestelmien ylläpidosta ja päivityksistä.
[– –]
Päätös
Päätän, että hankitaan keskusvalvontalaitteistojen elinkaari- ja ylläpitopalvelu vuosihintaan 114 000,00€ (Alv 0%) toimittajalta Philips Oy.
Päätöksen perustelu
Ylläpitopalvelu mahdollistaa laitteiden lakisääteisen ylläpidon ja toiminnan turvaamisen sekä laitteiden käytön jatkamisen. Teknisestä syystä vain yksi toimittaja.”

Asiassa dnro 420/2025 suorahankintaa on valituksenalaisessa päätöksessä kuvattu ja perusteltu seuraavasti:

”Potilasvalvontamonitorit ovat osa hyvinvointialueen kriittistä laiteinfrastruktuuria, jonka ylläpitäminen potilasturvallisuuden, käytettävyyden ja lain vaateiden näkökulmasta vaatii ajoittaista elinkaariuusintaa ja ylläpitoa.
Vuoden 2025 aikana hyvinvointialueella käytössä oleviin Philips Oy:n toimittamiin keskusvalvontajärjestelmiin toteutetaan pakolliset päivitykset, joiden seurauksena vanhempi potilasvalvontamonitorilaitekanta ei enää ole tietoliikenteen osalta yhteensopivaa keskusvalvontayksiköiden kanssa ja siten vaatii välitöntä uudistamista.
Esitämme hankittavaksi potilasvalvontamonitoreja liitettäviksi päivitettäviin keskusvalvontajärjestelmiin. Uudelle 1C3 rakennusosalle varusteltavat uudet monitorit hankitaan 2025 laitepankkirahoituksella (hyväksytty investointiesitys 20240184) ja laitehallintapalveluiden käyttömenobudjetilla kustannetaan Varkauden päivystykseen sijoitettavat korvaavat monitorit.
Hankinta esitetään tehtäväksi suorahankintana laitetoimittaja Philips Oy:ltä, joka ainoana toimittajana voi toimittaa vaatimukset täyttävät monitorit teknisten yhteensopivuusvaatimusten vuoksi.
Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on 4 vuodelle laskettuna 263 599,30 € (alv 0 %). Hankinnan kokonaisarvoon sisältyy laitteiston toimitus, käyttökuntoon saattaminen, 4 vuoden huolto- ja ylläpitokulut, PSHVAn ICT-arkkitehtuurin ja tietoturvavaatimusten mukainen käyttöönotto, käyttöönottovaiheen käyttökoulutukset sekä sellaiset laitevalmistajakohtaiset tarvikkeet, joiden hankkimista laitteiston käyttö edellyttää 4 vuoden käyttöajalle laskettuna. Hankinnan kokonaisarvosta lisäoptioiden arvo on 18 000 € euroa. Hankinnan ennakoidusta kokonaisarvosta ylläpidon osuus on 40 933,22 € kahden vuoden takuu huomioiden.
Nyt tilattavan laitteistokokonaisuuden hinta toimitettuna, käyttöönotettuna ja käyttökoulutettuna on 204 666,08 € (alv 0 %). Laitepankkirahoituksen osuus on 175 116,08 € (alv 0%) ja käyttömenohankinnan osuus on 29 550,00 € (alv 0%). [– –]
Päätös
Päätän, että hankitaan potilasvalvontamonitoreja liitettäviksi olemassa oleviin keskusvalvontajärjestelmiin yhteishintaan 204 666,08 € (alv 0%). Hankinta toteutetaan toimittajalta Philips Oy ainoana teknisesti yhteensopivana toimittajana.
Päätöksen perustelu
Laiteinvestointisuunnitelman mukainen välttämätön laitehankinta ja käyttömenohankintana tehtävien laitteiden pakolliset elinkaariuusinnat.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena ovat siten olleet keskusvalvontalaitteistojen elinkaari- ja ylläpitopalvelu, johon on sisältynyt potilasvalvontaan liittyvän keskusvalvontajärjestelmäkokonaisuuden päivitys sekä tähän liittyvät uudet potilasvalvontamonitorit.

Suorahankintailmoituksessa on esitetty keskusvalvontajärjestelmäkokonaisuuden päivityksen (dnro 419/2025) osalta muun ohella seuraavaa:

”Perustelu sopimuksen tekemiselle suorahankintana:
Sopimus on tehtävä tietyn talouden toimijan kanssa, koska sillä ei ole kilpailijoita teknisistä syistä
Muu perustelu: Ylläpitopalvelu mahdollistaa laitteiden lakisääteisen ylläpidon ja toiminnan turvaamisen sekä laitteiden käytön jatkamisen. Teknisestä syystä vain yksi toimittaja.”

Suorahankintailmoituksessa on esitetty potilasvalvontamonitorien (dnro 420/2025) osalta muun ohella seuraavaa:

”Perustelu sopimuksen tekemiselle suorahankintana:
Sopimus on tehtävä tietyn talouden toimijan kanssa, koska sillä ei ole kilpailijoita teknisistä syistä
Muu perustelu: Laiteinvestointisuunnitelman mukainen välttämätön laitehankinta ja käyttömenohankintana tehtävien laitteiden pakolliset elinkaariuusinnat. Teknisestä syystä vain yksi toimittaja.”

Suorahankintapäätöksissä on edellä esitetysti todettu, että Philips Oy pystyy ainoana toimijana vastaamaan valmistajan asettamiin vaatimuksiin järjestelmän huollosta ja ylläpidosta sekä toimittamaan vaatimukset täyttävät monitorit teknisten yhteensopivuusvaatimusten vuoksi.

Valittaja on markkinaoikeudessa esittänyt, että markkinoilla on järkeviä vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä muita toimijoita, jotka pystyisivät toimittamaan potilasvalvontajärjestelmän ja/tai sen päivittämisen. Markkinoilla on myös muita toimijoita, jotka tarjoavat potilasvalvontamonitoreja ja järkeviä vaihtoehtoisia ratkaisuja, joita myös valittaja pystyy tarjoamaan edustamiensa valmistajien tuotteiden kautta.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että sopimuskumppanin vaihtaminen ei ole ollut mahdollista taloudellisista ja teknisistä syistä ja aiheuttaisi merkittävää haittaa tai kustannusten merkittävää päällekkäisyyttä hankintayksikölle. Philips Oy on ilmoittanut hankintayksikölle, että vain sillä on mahdollisuus tuottaa ylläpitoa sen omaan järjestelmään. Lääkinnällisistä laitteista annetun lain mukaan valmistajalla on oikeus määrittää, mitä laitteita heidän järjestelmäänsä saa liittää, ja mainittu laki estää kytkemästä olemassa olevaan yhteensopimattomia osia.

Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt potilasvalvontamonitorien osalta, että Philips Oy:ltä saadun tiedon mukaan muiden valmistajien monitoreja ei ole teknisesti mahdollista liittää hankintayksiköllä käytössä olevaan Philips-järjestelmään, vaan teknisistä ja immateriaalioikeuksien suojaan liittyvistä syistä monitorit tarvittavilla tiedonsiirto-ominaisuuksilla voi toimittaa vain Philips Oy, eikä muita yhteensopivien monitorien toimittajia ole. Hankittavat potilasvalvontamonitorit ovat osa järjestelmäkokonaisuutta, eikä niitä voida vaihtaa muun toimittajan laitteisiin vaihtamatta samalla vähintäänkin hankinnan kohteena olevien yksiköiden keskusvalvontajärjestelmät. Tästä aiheutuisi kohtuuttoman suuria kustannuksia ja lisäksi aiempi investointi jäisi osittain hyödyntämättä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole suorahankintapäätöksessä tai markkinaoikeudessakaan konkreettisesti tehnyt selkoa, mistä teknisistä syistä keskusvalvontajärjestelmäkokonaisuuden päivityksen sisältämä hankinta on ollut mahdollista hankkia, markkinoita tarkemmin selvittämättä, vain Philips Oy:ltä.

Markkinaoikeus kiinnittää huomiota muun ohella siihen, että asiassa esitetyn perusteella keskusvalvontajärjestelmäkokonaisuuden päivityksen sisältämässä hankinnassa on osin ollut kyse sellaisista päivitys- ja ylläpitopalveluista ja kokonaisuuteen liittyvistä elementeistä, joita ei ole ollut sisällytettynä alkuperäiseen järjestelmähankintaan. Asiassa esitetyn perusteella tehtävä suorahankinta on osaltaan sisältänyt selvästi myös järjestelmäkokonaisuuden uudistamiseen liittyviä elementtejä. Hankinta on lisäksi tehty verraten pitkälle määräaikaiselle sopimuskaudelle sekä sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle. Kokonaisuutena ja edellä todettu huomioon ottaen hankintayksikkö ei ole esittänyt riittävää selvitystä siitä, miten hankittavan kokonaisuuden sekä vanhat että uudet osat ovat olleet hankittavissa yksinomaan Philips Oy:ltä, eikä esimerkiksi valittajan markkinaoikeudessa esittämiltä vaihtoehtoisilta toimijoilta. Mainittuna selvityksenä ei voida pitää yksinomaan viittausta Philips Oy:n kantaan asiassa.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että hankintayksikkö ei ole suorahankintapäätöksessä tai markkinaoikeudessakaan konkreettisesti yksilöinyt tai tuonut esiin minkäänlaista selvitystä, mistä teknisestä syystä keskusvalvontajärjestelmän kanssa yhteensopivia muita monitoreja ei ole markkinoilla. Hankintayksikkö ei ole esimerkiksi esittänyt tehneensä asiassa markkinaselvitystä, josta ilmenisi, että sillä käytössä olevaan keskusvalvontajärjestelmään ei voisi liittää minkään muun valmistajan kuin Philips Oy:n potilasvalvontamonitoreja. Tältäkään osin mainittuna selvityksenä ei voida pitää yksinomaan viittausta Philips Oy:n kantaan asiassa.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole siten osoitettu, että suorahankintapäätösten kohteena olevien järjestelmäkokonaisuuden päivityksen ja siihen liittyvän ylläpitopalvelun sekä monitorien hankinta muilta toimijoilta kuin Philips Oy:ltä olisi käytännössä mahdotonta. Myös hankintayksikön vasta markkinaoikeudessa esittämät yksinoikeuksiin liittyvät väitteet ovat jääneet tältä osin yksilöimättömiksi.

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei kysymys ole ollut hankintalain 40 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta, jossa teknisestä syystä vain tietty toimittaja olisi voinut toteuttaa hankinnan. Hankintayksikkö ei siten ole esittänyt asioissa hyväksyttävää syytä suorahankinnan tekemiselle. Näin ollen hankinnoissa on katsottava olleen kysymys laittomasta suorahankinnasta.

Edellä suorahankinnasta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista markkinaoikeudessa esiin tuoduista hankinnan luonteeseen liittyvistä vaihtoehtoisista väitteistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti päättäessään hankintojen toteuttamisesta suorahankintana. Asioissa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Suorahankintapäätöksiä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön. Näin ollen valituksenalaiset suorahankintapäätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Mikäli Pohjois-Savon hyvinvointialue aikoo edelleen toteuttaa keskusvalvontalaitteistojen elinkaari- ja ylläpitopalvelun sekä potilasvalvontamonitorien hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asioissa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, mikä määrä sisältää oikeudenkäyntimaksun määrän.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen 26.6.2025 tekemän suorahankintapäätöksen § 350/2025. Markkinaoikeus kieltää Pohjois-Savon hyvinvointialuetta tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus kumoaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen 27.6.2025 tekemän suorahankintapäätöksen § 356/2025. Markkinaoikeus kieltää Pohjois-Savon hyvinvointialuetta tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Pohjois-Savon hyvinvointialueen korvaamaan Medidyne Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.500 eurolla asiassa dnro 419/2025 sekä 4.500 eurolla asiassa dnro 420/2025, molemmat viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Asioiden näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Teemu Matikainen ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.