MAO:130/2026

Asioiden tausta

Digi- ja väestötietovirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 1.4.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta IT-asiantuntijapalveluiden hankinnasta osa-alueille 1A (NodeJS, Typescript/JavaScript), 2B (JVM Spring boot, Kotlin/Java), 3C (Android, IOS, Kotlin/Java/Swift), 4D (.NET Web Apps, C#) ja 5E (Ohjelmistotestaus) ajalle 1.8.2025–31.12.2030.

Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja ja ylijohtaja ovat 4.6.2025 tekemillään hankintapäätöksillä valinneet puitesopimustoimittajiksi osa-alueelle 1A etusijajärjestyksessä Reaktor Innovations Oy:n (sija 1), Solita Oy:n (sija 2), Gofore Oyj:n (sija 3), Tietoevry Finland Oy:n (sija 4), Qvik Oy:n, Kisko Labs Oy:n, SADE Innovations Oy:n ja Arado Oy:n muodostaman ryhmittymän (sija 5), Knowit Solutions Oy:n (sija 6) ja CGI Suomi Oy:n (sija 7) sekä osa-alueelle 2B etusijajärjestyksessä Reaktor Innovations Oy:n (sija 1), Gofore Oyj:n (sija 2), Knowit Solutions Oy:n (sija 3), Solita Oy:n (sija 4), Finitec Oy:n (sija 5) ja Twoday Oy:n (sija 6).

Puitejärjestelyn ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 250.000.000 euroa. Hankintayksikön mukaan osa-alueen 1A ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 64.800.000–108.000.000 euroa ja osa-alueen 2B ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo 43.200.000–81.000.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

CGI Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset hankintapäätökset, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimuksia ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.238,75 eurolla markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 378/2025 ja 7.238,75 eurolla markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 379/2025 lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely ovat olleet syrjiviä ja niin epäselviä, että hankintayksikön menettely ei ole ollut kokonaisuudessaan omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia ja osoittamaan kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta.

Hankintamenettely on ollut syrjivää, koska laatuvertailun ryhmätehtävät on valittu niin, että ne ovat suosineet hankintayksikön nykyisiä toimittajia. Ryhmätehtävät ovat koskeneet hankintayksikön olemassa olevia projekteja, joihin nykyiset toimittajat ovat osallistuneet. Hankintayksikkö on ilmoittanut osa-alueen 1A ryhmätehtävässä tavoitetilaksi, että ahvenanmaalaisten asioiden käsittelyt toteutetaan Elsa-järjestelmässä, vaikka tarjouskilpailussa on ollut mukana Elsa-järjestelmän kehittäjiä ja järjestelmää on kehitetty jo viisi vuotta. Osa-alueen 2B yhtenä ryhmätehtävän tavoitteena on ollut toteuttaa rajapintaratkaisu, jolla osakas pystyy toimimaan kuolinpesän asioissa muiden osakkaiden valtuuttamana Suomi.fi-valtuudet -palvelua hyödyntäen, mikä on suosinut tarjouskilpailussa mukana ollutta Suomi.fi‑valtuudet ‑järjestelmän kehittäjää. Hankintayksikön nykyisillä toimittajilla on ollut hyvä ymmärrys hankintayksikön tietoteknisestä arkkitehtuurista, käytetyistä tietojärjestelmistä ja teknologioista, minkä vuoksi nykyisten toimittajien asiantuntijoilla on ollut ryhmätöissä etulyöntiasema. Valittajan asiantuntijat olisivat pärjänneet paremmin, jos ne olisivat saaneet samat tiedot. Ryhmätehtävät ovat koskeneet sellaisia hankintayksikön olemassa olevia projekteja, joissa hankintayksikön nykyiset toimittajat ovat olleet mukana osa-alueen 1A osalta kolme ja osa-alueen 2B osalta kaksi vuotta.

Hankintayksikkö on suosinut nykyisiä toimittajia myös arvioidessaan ryhmätehtäviä alakriteerillä ”kyky ymmärtää ongelma ja kuvata ratkaisu” ja sen osatekijällä ”ongelmanratkaisutaito”. Nykyiset toimittajat ovat selvittäneet aiheisiin liittyviä ongelmia hankintayksikön toimeksiannosta jo aiemmin. Ryhmätehtävillä on ollut tarjousten valinnassa huomattavan suuri painoarvo, eikä hankintayksikön menettely ole ollut omiaan takaamaan laadullisesti parhaan tarjouksen valintaa, eikä antanut myöskään ulospäin sellaista vaikutelmaa, että tarjoajilla olisi ollut samanlaiset mahdollisuudet menestyä tarjouskilpailussa. Mikään ei olisi estänyt hankintayksikköä ottamasta ongelmanratkaisun kohteeksi tehtävää, joka olisi kuvannut tasapuolisesti kaikkien tarjoajien kykyä ratkaista tehtävä.

Hankintayksikkö on laatinut tarjouspyynnön niin epäselväksi, että sille on jäänyt tarjousten laatuvertailussa lähes rajoittamaton harkintavalta. Haastatteluiden ja ryhmätöiden pisteytys- ja vertailuperusteet ovat olleet epäselvät. Epäselväksi on jäänyt se, miten tarjouspyynnössä mainitut alakriteerit ”kommunikaatiokyky”, ”kyky ymmärtää ongelma ja kuvata ratkaisu” ja ”tekniset taidot” tosiasiallisesti vertaillaan. Yksittäiset tarjouspyynnössä mainitut alakriteereiden osatekijät, kuten ”ajattelu”, ”itseluottamus ja jämäkkyys”, ”keskustelutaito” ja ”stressin sieto” on esitetty niin yleisesti, että ne ovat mahdollistaneet hankintayksikölle lähes rajattoman harkintavallan käyttämisen. Esitetyt lyhyet kuvailut eivät ole konkretisoineet kyseisiä osatekijöitä. Osatekijät, kuten ”yhteistyökyky” ja ”me-henki”, ”ilmaisun tiiviys” ja ”ilmaisun selkeys” sekä ”keskustelutaito” ja ”kommunikointi” ovat lisäksi olleet päällekkäisiä. Tarjoajien ei ole ollut pisteytysperusteiden epätäsmällisyyden ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi mahdollista tietää, mitä seikkoja hankintayksikkö arvostaa vertailussa.

Hankintayksikön suorittamasta tarjousten vertailusta ei ole ilmennyt, mihin tarjousten laadulliset erot ovat tosiasiallisesti perustuneet. Tarjousten vertailun ei voida osoittaa tapahtuneen asetettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Hankintayksikkö on laiminlyönyt myös velvollisuutensa perustella hankintapäätökset hankintasäännösten mukaisesti.

Vastine

Vaatimukset

Digi- ja väestötietovirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.148,75 eurolla markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 378/2025 ja 5.148,75 eurolla markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 379/2025 viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Kaikilla tarjoajilla on ollut yhtäläinen mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun ja osoittaa osaamisensa tarjouspyynnössä ennalta määriteltyjen ehtojen mukaisesti, eikä ryhmätehtävillä ole suosittu nykyisiä toimittajia. Laatuvertailun ryhmätehtävät ja niiden arvioinnissa käytetyt alakriteerit on laadittu siten, ettei tarjoajien mahdollisilla aiemmilla kokemuksilla hankintayksikön projekteista tai IT-arkkitehtuurista ole ollut vaikutusta ryhmätehtävien suorittamiseen tai niissä menestymiseen. Ryhmätehtävissä ei ole arvioitu nykyisten järjestelmien tai käynnissä olevien hankkeiden tuntemusta tai kokemusta niistä, vaan tarjouspyynnön mukaisesti nimetyn asiantuntijatiimin kommunikaatiokykyä sekä kykyä ymmärtää ja kuvata ratkaisua ongelmaan. Ratkaistava ongelma on esitelty ryhmätehtäviin osallistuneille asiantuntijoille tilaisuuden alkaessa. Ryhmätehtävissä asiantuntijoiden on täytynyt tuottaa ratkaisusuunnitelma esitettyyn ongelmaan, eikä tehtäviin ole ollut yhtä oikeaa tai väärää vastausta. Arvioinnissa on ollut olennaista se, miten asiantuntijat suoriutuvat ja käyttäytyvät tiiminä ryhmätyöskentelyssä, miten ongelman ratkaisuun päädytään ja miten ratkaisu esitellään. Kaikille tarjoajille on esitetty ryhmätehtävään kutsumisen yhteydessä samat tiedot. Myös valittaja on hankintayksikön nykyinen toimittaja, ja tarjouskilpailun haastatteluissa on ollut mukana sellaisia valittajankin asiantuntijoita, jotka osallistuvat tällä hetkellä kyseisten palvelujen kehittämiseen.

Alakriteeri ”kyky ymmärtää ongelma ja kuvata ratkaisu” on yleinen ja hyväksytty arviointiperuste asiantuntijapalveluiden hankinnoissa. Sillä voidaan mitata asiantuntijoiden kykyä analysoida tilannetta, esittää ratkaisuvaihtoehtoja ja toimia yhteistyössä. Kyseiset taidot ovat olennaisia hankintayksikön kehitysympäristössä. Ryhmätehtävissä onnistuminen ei ole edellyttänyt hankintayksikön järjestelmien tai projektien tuntemusta, vaan kykyä lähestyä esitettyä ongelmaa loogisesti annetun tiedon pohjalta. Hankintayksikkö on valinnut ryhmätehtäviksi sen todellisia tulevaisuuden kehittämistarpeita vastanneita kehittämiskokonaisuuksia. Ryhmätehtävien realistisuus on ollut keskeistä, jotta haastatteluun osallistuneet hankintayksikön virkahenkilöt ovat voineet tarvittaessa ohjata tehtäviä asianmukaisesti. Kuvitteelliset esimerkit olisivat voineet johtaa epäyhtenäiseen ohjaukseen ja heikentää arvioinnin vertailtavuutta. Ryhmätehtävien arvioinnissa on otettu huomioon tiimien rajallinen aika suoritukseen. Kaikki olennainen tieto on annettu tehtävän aikana. Hankintayksikön menettelyä ei voida pitää oikeuskäytännössä tarkoitetuin tavoin suhteettoman suuren kilpailuedun antamisena nykyisille toimittajille.

Hankintayksikkö hankkii asiantuntijaresursseja hankkeisiinsa kehittämään ja ylläpitämään omistamiaan järjestelmiä. Asiantuntijat työskentelevät hankintayksikön tiimeissä ja hankintayksikön virkamiehet vastaavat niiden työnohjauksesta. Tällöin ulkoisten asiantuntijaresurssien todellinen laatu koostuu muistakin tekijöistä kuin vain pitkäaikaisesta työkokemuksesta ja juuri tällaisia laadullisia asiantuntijoiden ominaisuuksia hankintayksikkö on toteuttamillaan haastatteluilla ja ryhmätehtävillä arvioinut.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä tai syrjivä. Haastattelujen toteutus- ja arviointitapa tai pisteytykseen vaikuttaneet tekijät eivät ole voineet jäädä epäselviksi tarjouspyyntöön huolellisesti tutustuneelle tarjoajalle. Tarjoajat eivät ole esittäneet hankintamenettelyn aikana haastattelujen epäselvyyteen liittyviä lisätietokysymyksiä tai kommentteja. Valittaja on ainoana tarjoajana pitänyt ryhmätehtävän arvioinnissa käytettyjä alakriteereitä epäselvinä ja ilmoittanut asiasta vasta sen jälkeen, kun sen omat asiantuntijat eivät ole menestyneet tarjouskilpailussa toivotulla tavalla.

Vertailuperusteella ”haastattelut ja ryhmätehtävä” arvioitavat kolme alakriteeriä ovat olleet ”kommunikaatiokyky”, ”kyky ymmärtää ongelma ja kuvata ratkaisu” ja ”tekniset taidot”. Näiden alakriteerien alla olevat osatekijät eivät ole olleet itsenäisiä alakriteereitä, vaan vertailuperusteen kuvailua ja määrittelyä, jolla on ilmaistu se, minkälaisiin tekijöihin hankintayksikkö kiinnittää huomiota varsinaista vertailuperustetta soveltaessaan. Asetetut alakriteerit ja niiden pisteytystapa ovat liittyneet hankinnan kohteeseen, eivätkä alakriteerit ole antaneet hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa. Lisäksi ne ovat olleet oikeassa suhteessa tavoiteltavan päämäärän kanssa. Alakriteerit ovat olleet syrjimättömiä, ja niillä sekä haastattelujen ja ryhmätöiden arvioinnilla on varmistettu todellisen kilpailun mahdollisuus. Valittajan väitteet alakriteerien päällekkäisyydestä tai siitä, että kaikkia alakriteerien kuvailuja tai luonnehdintoja ei ole perusteltu hankintapäätöksissä kohta kohdalta, ovat perustuneet virheelliselle näkemykselle. Tarjousten laatuvertailu ja hankintapäätökset on perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Kuultavien lausunnot

Finitec Oy on esittänyt markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 379/2025, ettei se ole saanut kilpailuetua hankinnan osa-alueen 2B ryhmätehtävässä, vaikka se on toiminut vuodesta 2020 lähtien hankintayksikön toimittajana ensisijaisesti palvelutietovarannon kehitystehtävissä. Yhtiö on osallistunut tarjouskilpailuun kahdella eri osa-alueella, ja se on esittänyt tarjouksessaan seitsemää asiantuntijaa, joista kahdella on ollut käynnissä hankintayksikön toimeksianto. Muilla asiantuntijoilla ei ole ollut asiakaskokemusta hankintayksiköstä tai mahdollinen yhteistyö on tapahtunut yli kuusi vuotta sitten. Kahdesta mainituissa toimeksiannoissa olevasta asiantuntijasta toisella ei ole ollut aiempaa kokemusta ryhmätehtävän aihealueesta, ja toinen asiantuntija on ollut aiheeseen yhteydessä vain rajallisesti, mutta ei ohjelmistokehitystehtävissä. Asiantuntijoiden mukaan hankintayksikön huomio on kohdistunut haastattelutilanteessa asiantuntijoiden väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, ei teknologiaratkaisujen yksityiskohtiin.

Reaktor Innovations Oy:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta tai joka tapauksessa hylkää valituksen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 378/2025 ja että markkinaoikeus hylkää valituksen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 379/2025. Lisäksi yhtiö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 14.343,75 eurolla markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 378/2025 ja 14.343,75 eurolla markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 379/2025, kumpikin määrä viivästyskorkoineen.

Reaktor Innovations Oy on esittänyt, että hankintamenettely ei ole ollut syrjivää, eivätkä ryhmätehtävät ole suosineet hankintayksikön nykyisiä toimittajia. Haastattelujen järjestäminen on alalla vakiintunut tapa vertailla laatua ja kokonaistaloudellista edullisuutta. Valittaja on myös itse hankintayksikön nykyinen toimittaja, mutta se on saanut haastatteluista ja ryhmätöistä heikot pisteet. Hankintayksikkö käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita paljon, ja sen toimialaa, järjestelmiä, teknologioita ja palveluita ainakin osin tuntevia toimittajia on markkinoilla suuri määrä. Hankintayksikkö on pyrkinyt käyttämällään monitoimittajamallilla vähentämään riippuvuutta yksittäisistä toimittajista ja välttämään yksittäisten yritysten suosimista. Laadun vertailukriteerinä on voitu oikeuskäytännössäkin todetuin tavoin käyttää hankintaa toteuttamaan nimettyjen henkilöiden haastattelua ja ryhmätyötä, eikä asiaa tule arvioida toisin tilanteessa, jossa tarjouskilpailuun osallistuu hankintayksikön nykyinen tai aiempi toimittaja. Asiantuntijoiden osaaminen ja laadukas tiimityöskentely ovat olennaisessa asemassa IT-hankkeiden onnistumisessa, eikä kyseisiä seikkoja voida arvioida luotettavasti vain tarjousasiakirjojen perusteella.

IT-hankintojen tarjouskilpailuissa on tavanomaista, että haastattelujen ryhmätehtävät liittyvät hankintayksikön tosiasiallisiin projekteihin. Olemassa olevien tapausten käyttäminen helpottaa tiimin toiminnan arviointia, kun taas kuvitteellisten tapausten käyttämisessä riskinä on ohjauksen hajanaisuus ja arvioinnin vertailtavuuden heikentyminen. Kaikkien tarjoajien käytettävissä on ollut ryhmätehtävien aikana hankintayksikön tuoteomistaja ja arkkitehti, joilta on ollut mahdollista pyytää tehtävän ratkaisemiseksi puuttunutta tietoa. Haastatteluissa tai ryhmätöissä tavoitteena on ollut ennen kaikkea selvittää asiantuntijoiden yleistä teknistä osaamista ja sitä, kuinka hyvin tiimin jäsenet osaavat toimia tiimissä, kommunikoida asiakkaalle ja ratkoa yhdessä ongelmia. Korkeisiin haastattelu- ja ryhmätehtäväpisteisiin ovat riittäneet tarjouspyynnössä esitetyt tiedot. Reaktor Innovations Oy:n asiantuntijaryhmät ovat pärjänneet kummankin osa-alueen haastattelussa ja ryhmätehtävässä erinomaisesti, vaikka asiantuntijoita on ollut aiemmin mukana vain osa-alueen 1A mukaisissa töissä. Ryhmätehtävät eivät siten ole suosineet nykyisiä toimittajia. Muut nykyiset tai uudetkaan tarjoajat eivät ole hakeneet hankintapäätöksiin muutosta sen vuoksi, että haastattelut tai ryhmätehtävät olisivat olleet syrjiviä. Hankintamenettely on siten antanut myös ulospäin sellaisen vaikutelman, että kaikilla tarjoajilla on ollut mahdollisuus menestyä tarjouskilpailussa. Asioissa ei joka tapauksessa voida määrätä seuraamusta, koska valittaja on kuulunut itse niihin toimittajiin, joita se väittää virheellisesti suositun.

Tarjouspyyntö ei ole ollut laadun vertailuperusteiden osalta epäselvä, eikä se ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa, vaan riittävän selkeä tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön asettamat laadun vertailuperusteet ovat olleet alalle tyypillisiä, ja hankinnan kohteella sekä tilaaja-toimittajarajat ylittävän yhteisen ketterän kehittämisen toimintamallilla on ollut vaikutusta niiden valintaan. Laadun vertailussa on ollut merkitystä erityisesti asiantuntijoilla ja sillä, onko niiden osaaminen hankintayksikön tarpeisiin sopivaa. Hankintayksikkö on asettanut vertailuperusteet harkintavaltansa puitteissa. Myös se on esitetty selkeästi, miten haastattelu- ja ryhmätehtävätilaisuudet etenevät, ja alan ammattimaiset toimijat ovat voineet ymmärtää riittävällä tavalla sen, minkä seikkojen perusteella heidän ryhmätyöskentelyään arvioidaan. Kunkin laatuperusteen alakriteerin pisteasteikko on ilmoitettu selkeästi ja myös alakriteerien painoarvot ovat käyneet ilmi.

Tarjousten vertailusta on ilmennyt, mihin tarjousten laadulliset erot ovat perustuneet. Jokaista tarjousta on myös käytännössä arvioitu ja pisteytetty jokaisen vertailukriteerin perusteella tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti ja käyttäen vain ennalta tiedossa olleita kriteereitä. Hankintapäätökset on perusteltu hankintasäännösten mukaisesti.

Solita Oy:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 378/2025 ja hylkää valituksen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 379/2025.

Solita Oy on esittänyt, että hankintayksikön menettely ei ole ollut syrjivää tai ennakoimatonta, eikä hankintayksikölle ole jäänyt rajoittamatonta harkintavaltaa. Hankintayksikön tarjoajille esittämillä ryhmätehtäväkysymyksillä on mitattu analysointi- ja organisointikykyä yleisellä tasolla, eikä niihin vastaaminen ole edellyttänyt hankintayksikön sisäistä tai salassa pidettävää tietoa taikka asiakassuhteen kautta syntynyttä hankintayksikön tuntemusta. Kaikki tarjoajat ovat saaneet samat ohjeet ja ajan tehtävien tekoon. Menettely ei ole ollut syrjivää pelkästään sen vuoksi, että teemat ovat olleet joillekin tarjoajille tuttuja, kun arviointi on kohdistunut tapaan jäsentää ongelma ja kuvata ratkaisu.

Hankintayksikkö on arvioinut tarjoukset hankinnan kohteeseen liittyneiden ennalta ilmoitettujen laadullisten perusteiden sekä ryhmä- ja haastattelutehtävien mukaisesti. Tarjouspyyntö, päätökset, pisteytysperusteet ja ryhmätehtävät ovat olleet hankintasäännösten mukaiset. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu haastattelun kesto, vertailuperusteen alakriteerit (kommunikaatio, kyky ymmärtää ongelma ja kuvata ratkaisu ja tekniset taidot) sekä niiden osatekijät. Niiden painotukset on toistettu haastattelujen arviointia koskevissa taulukoissa. Tarjoajat ovat saaneet haastatteluja koskevat arvioinnit tiedokseen hankintapäätösten liitteinä olleissa taulukoissa. Keskeisiä havaintoja ja pisteytystä on kuvattu sanallisesti siten, että tarjousten vertailun perusteet ovat olleet todennettavissa jälkikäteen. Alakriteerien konkretisoiminen sanallisesti on rajoittanut hankintayksikön harkintavaltaa ja ohjannut arviointia ennalta ilmoitettujen perusteiden mukaisesti.

Kaikkien tarjoajien suorituksia haastatteluissa ja ryhmätehtävissä on arvioitu samojen alakriteerien ja niiden osatekijöiden puitteissa.

Valittaja on valittu toimittajaksi hankinnan osa-alueella 1A, mikä osoittaa, että menettely ei ole sulkenut pois ulkopuolisia tai suosinut nykyisiä kumppaneita. Valittaja ei ole osa-alueen 1A osalta edes väittänyt, että sen etusija paranisi tai että sen asema voisi parantua valituksen myötä. Valittajalta on siten puuttunut oikeudellinen intressi, eikä valitusta tule tutkia tältä osin. Väitetyillä seikoilla ei joka tapauksessa ole voinut olla olennaista vaikutusta lopputulokseen. Kilpailu on toteutunut laajasti ja usean toimittajan kesken. Hankintapäätösten kumoaminen olisi suhteellisuusperiaatteen vastaista ja aiheuttaisi kohtuutonta haittaa hankintayksikölle ja valituille toimittajille.

Twoday Oy on esittänyt markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 379/2025, että hankintamenettely ei ole ollut syrjivää, eikä se ole suosinut mitään tarjouskilpailuun osallistuneista tarjoajista. Tarjouspyyntö on ollut riittävän selkeä, ja tarjoajat ovat olleet sen perusteella tarjouksia laatiessaan tasavertaisessa asemassa suhteessa toisiinsa. Hankintamenettely ei ole myöskään muutoin asettanut tarjoajia toisiinsa nähden eri asemaan.

Gofore Oyj ja Qvik Oy, Kisko Labs Oy, SADE Innovations Oy ja Arado Oy ‑ryhmittymä sekä Tietoevry Finland Oy ovat ilmoittaneet, etteivät ne anna lausuntoja.

Knowit Solutions Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että Reaktor Innovations Oy:n väite siitä, ettei markkinaoikeus voisi määrätä asiassa hankintasäännösten mukaista seuraamusta, ei perustu tosiseikkoihin, hankintasäännöksiin tai oikeuskäytäntöön.

Hankintayksikön tiedossa on täytynyt olla ryhmätehtävistä päätettäessä, että hankintayksikön nykyiset toimittajat ovat tehneet jo useita vuosia ryhmätehtävien kohteiksi valittuja projekteja. Reaktor Innovations Oy on ilmoituksensa mukaisesti hoitanut esimerkiksi osa-alueen 1A ryhmätehtävän mukaista projektia hankintayksikön toimeksiantona ja menestynyt ryhmätehtävässä parhaiten. Hankintamenettely on ollut syrjivä ja suosinut Reaktor Innovations Oy:tä, jolle tarjottu tosiasiallinen etu on ollut huomattava. Hankinnan osa-alueen 1A ryhmätehtävän mukaisen haasteen ratkaiseminen ja etenemisen suunnitteleminen on ollut helpompaa ja nopeampaa tarjoajalle, joka on jo hoitanut aihealuetta hankintayksikön toimeksiannosta.

Myös hankinnan osa-alueen 2B mukaisessa hankkeessa on ollut kyse samasta Elsa-järjestelmästä kuin Ahvenanmaalla asuvien Suomen kansalaisten asioiden käsittelyssä. Järjestelmää on ollut kehittämässä myös muita valittuja tarjoajia. Nykyiset toimittajat ovat ryhmätehtävässä jatkaneet käytännössä samaa tehtävää, jota ne ovat hoitaneet hankintayksikön toimeksiannosta jo entuudestaan. Hankintayksikön olisi ollut mahdollista valita molemmilla osa-alueilla sellaiset ryhmätehtävät, jotka mittaavat osa-alueiden ympäristöjen tosiasiallista osaamista ja kokemusta.

Kun otetaan huomioon, että Reaktor Innovations Oy on ollut tekemässä töitä jo entuudestaan samalla aihealueella, ei ole ollut yllätyksellistä, että sen on arvioinnissa katsottu löytävän nopeasti tehtävän ytimen ja oikean suunnittelun tason, pitävän aikataulusta hyvin kiinni ja että sen ratkaisusuunnitelma on ollut realistisen oloinen. Jos tarjoaja ei ole selvittänyt aiemmin Ahvenanmaalla asuvien Suomen kansalaisten asioiden käsittelyä Elsa-järjestelmässä, mainitut seikat ovat jo lähtökohtaisesti olennaisesti työläämpiä ja aikatauluhaasteet ovat erilaisia, vaikka tarjoajan taitotaso olisi erinomainen. Tehtävistä ei ole annettu hankintamenettelyssä mitään ennakkotietoa, ja ennakkotietoa on siten ollut vain niillä tarjoajilla, jotka ovat työskennelleet aihealueen parissa jo aiemmin. Reaktor Innovations Oy:n asiantuntijat ovat aiemman kokemuksensa vuoksi myös kommunikaatiota arvioitaessa osanneet esittää kysymyksiä mahdollisista huolista ja riskeistä sekä lähestyä tilannetta kuin aitoa keskustelua asiakkaan kanssa, jolla on ongelma ratkaistavana.

Valittajan teknisiä asiantuntijoita ei ole ollut mukana kehittämässä Elsa-järjestelmää, eikä valittaja ole ollut millään tavalla mukana ryhmätehtäviksi valikoituneissa toimeksiannoissa.

Hankintamenettely ei ole vaikuttanut ulospäin objektiiviselta ja avoimuusperiaatteen mukaiselta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja on menestynyt kohtalaisen hyvin syrjiviksi väittämissään ryhmätehtävissä valituksenalaisilla osa-alueilla. Teknisiä taitoja on arvioitu erillisillä haastattelukysymyksillä, jotka eivät ole liittyneet ryhmätehtäviin tai niiden suorittamiseen.

Yhdelläkään vertailussa mukana olleella tarjoajalla tai muullakaan toimijalla ei ole voinut olla aikaisempaa kokemusta hankinnan osa-alueen 1A mukaisesta Ahvenanmaalla asuvien Suomen kansalaisten asioiden käsittelystä Elsa-järjestelmässä. Kyseessä on ollut kokonaan uusi projektikokonaisuus, eikä hankintayksikkö ole ennen tarjouskilpailua tai myöskään sen aikana tilannut ryhmätehtävän aihepiiriin suoraan liittyvää työtä yhdeltäkään toimittajalta. Reaktor Innovations Oy:ltä on osa-alueen 1A ryhmätehtävään osallistunut viisi sellaista asiantuntijaa, jotka eivät ole aiemmin työskennelleet hankintayksikölle. Kyseisillä asiantuntijoilla ei siten ole voinut olla aiempaa kokemusta tai tuntemusta hankintayksikölle työskentelystä.

Yhdelläkään vertailussa mukana olleella asiantuntijalla ei ole ollut aikaisempaa kokemusta myöskään hankinnan osa-alueen 2B mukaisesta kuolinpesän osakasrekisterin kehittämisestä. Kuolinpesän osakasrekisteri on kuulunut hankintayksikön ja Verohallinnon yhteiseen kehittämishankkeeseen, jonka perustana ollut ohjelma on asetettu valtiovarainministeriössä vuoden 2024 huhtikuussa. Kuolinpesän osakasrekisterissä on kyse uudesta projektikokonaisuudesta. Elsa-järjestelmä ei ole itsessään liittynyt ryhmätehtävän sisältöön. Ryhmätehtävän käyttötapauksessakin taustajärjestelmäksi on Elsan sijaan mainittu Suomi.fi-valtuudet ja väestötietojärjestelmä.

Reaktor Innovations Oy on esittänyt markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 378/2025 ja 379/2025, että valittajan tarkoittamien ohjelmointikielten osaamista ja kokemusta on mitattu tarjouskilpailun muissa kohdissa, ja ryhmätehtävillä on ollut tarkoitus selvittää tiimin toimintaa, kommunikaatiokykyä sekä kykyä ymmärtää ongelmia ja kuvata ratkaisu. Reaktor Innovations Oy ei ole toteuttanut tai ilmoittanut toteuttaneensa Ahvenanmaalla asuvien Suomen kansalaisten asioiden käsittelyä Elsa-järjestelmässä.

Ryhmätehtävät ovat muodostaneet tarjousten laatuarvioinnista vain osan. Kyseisen vertailuperusteen käyttäminen ei siten ole voinut johtaa myöskään siihen, että hankintayksiköllä olisi ollut tarjousten vertailussa lähes rajoittamaton harkintavalta. Hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten vertailussa arviointiraatia, mikä on lisännyt arvioinnin objektiivisuutta.

Valittaja on lisälausumassaan muun ohella paljoksunut Reaktor Innovations Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta.

Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.

Reaktor Innovations Oy on esittänyt lisälausumassaan muun ohella, että valittaja on ollut yksi puitejärjestelyyn valituista toimittajista osa-alueella 1A. Valittaja ei ole kyennyt perustelemaan, miksi sillä olisi oikeus saada osa-aluetta 1A koskeva valituksensa käsiteltäväksi markkinaoikeudessa tai miksi markkinaoikeus voisi määrätä kummallakaan valituksenalaisella osa-alueella 1A ja 2B seuraamuksia hankintasäännösten nojalla.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 378/2025

Reaktor Innovations Oy:n on katsottava vaatineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 378/2025, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Reaktor Innovations Oy:n mukaan valittaja ei ole kyennyt perustelemaan, miksi sillä olisi oikeus saada osa-aluetta 1A koskeva valituksensa käsiteltäväksi markkinaoikeudessa tai miksi markkinaoikeus voisi määrätä asiassa seuraamuksia hankintasäännösten nojalla tilanteessa, jossa valittaja on ollut yksi puitejärjestelyyn valituista toimittajista osa-alueella 1A.

Myös Solita Oy:n on katsottava vaatineen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 378/2025, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Solita Oy on esittänyt, että valittaja ei ole osa-alueen 1A osalta edes väittänyt, että sen etusija paranisi tai että sen asema voisi parantua valituksen myötä. Valittajalta on siten puuttunut oikeudellinen intressi, eikä valitusta tule tutkia osa-aluetta 1A koskevilta osin.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 145 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä vanha hankintalaki) 85 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainitun lainkohdan esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58) mukaan vanhan hankintalain 85 §:n
1 momentti vastaa asianosaisen puhevallan osalta aiemmin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia, jota koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 154 §:n 1 momentissa on säädetty markkinaoikeuden määräämistä seuraamuksista. Pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia puitejärjestelynä toteutettavasta IT-asiantuntijapalveluiden hankinnasta, joka on jaettu viiteen osa-alueeseen. Valitus koskee osa-alueita 1A (NodeJS, Typescript/JavaScript) ja 2B (JVM Spring boot, Kotlin/Java), joista osa-alueelle 1A on valittu seitsemän toimittajaa. Osa-alueella 1A valittaja on valittu etusijajärjestyksessä seitsemänneksi eli viimeiseksi.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen puitesopimusluonnoksen kohdan 13 ”Puitesopimustoimittajan valinta ja asiantuntijaresurssin / projektoitavan toimeksiannon tilaaminen puitesopimukselta” alakohdassa 13.1 ”Asiantuntijoiden tilaamisen yleissäännöt sopimuskauden aikana” on todettu, että hankintayksikön tarvitsema asiantuntija tai useampi samaan aikaan tilattava asiantuntija (esimerkiksi tiimi) tilataan ensisijaisesti puitejärjestelyyn valittujen toimittajien etusijajärjestystä noudattaen. Lähtökohta on, että hankintayksikön määrittelemä asiantuntija tai asiantuntijat tilataan etusijajärjestyksessä parhaiten sijoittuneelta toimittajalta, mikäli toimittaja ja toimittajan esittämä asiantuntija kykenee suoriutumaan hankintayksikön tarkemmin määrittelemästä tilannekohtaisesta toimeksiannosta, joka perustuu hankintayksikön sen hetkiseen tarpeeseen. Edellä mainitun jakson jälkeen puitesopimusluonnoksessa on kuvattu tilanteet, joissa hankintayksiköllä on oikeus poiketa etusijajärjestyksestä.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan ja tarjouksia vertaillessaan. Jos hankintayksikön katsottaisiin menetelleen valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti, hankintayksikön virheellinen menettely voitaisiin korjata joko hankintapäätöksen kumoamisella sekä kokonaan uudella tarjouskilpailulla tai uudella tarjousvertailulla ja uudella hankintapäätöksellä. Koska valittaja on sijoittunut hankinnan osa-alueella 1A valituista puitesopimustoimittajista etusijajärjestyksessä viimeiseksi ja koska valittaja on esittänyt muun ohella tarjouspyyntöasiakirjoihin ja tarjousten vertailuun liittyviä väitteitä, valittajalla on katsottava olevan valituksen menestyessä mahdollisuus menestyä oikein toteutetussa hankintamenettelyssä toteutunutta paremmin. Valittajan markkinaoikeudessa lainvastaiseksi väittämä hankintayksikön menettely on täten voinut vaikuttaa hankintamenettelyn lopputulokseen valittajan aseman ja tehokkaan oikeussuojan tarpeen kannalta merkityksellisellä tavalla. Näin ollen valittajaa on pidettävä hankintalain 145 §:ssä tarkoitettuna asianosaisena, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos väittämäänsä virheelliseen hankintamenettelyyn. Vaatimukset valituksen tutkimatta jättämisestä osa-aluetta 1A koskevassa markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 378/2025 on siten hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asioissa on valittajan esittämän johdosta arvioitava ensin, onko hankintayksikkö menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa hankintasäännösten vastaisesti laadun vertailuperusteita asettaessaan ja ryhmätehtäviä valitessaan. Asioissa on tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjousten vertailussa ja päätösten perustelemisessa.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn hankintalain mukaisella hankintamenettelyllä noudattaen, mitä hankintamenettelyjen käyttöedellytyksistä ja kilpailutuksen menettelyvelvoitteista säädetään.

Hankintalain 42 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 137 ja 138) on todettu muun ohella, että puitejärjestelyjen perustamisessa on noudatettava hankintalain normaaleja käytettävään hankintamenettelyyn liittyviä kilpailuttamisen menettelyvelvoitteita, kuten muun ohella hankinnan kohteen määrittelyä koskevia sekä tarjousten vertailuperusteisiin ja vertailuun liittyviä säännöksiä. Hankinnan kohteen määrittelyssä noudatetaan hankinnan kohteen kuvauksesta sekä tarjouspyynnön sisällöstä säädettyä.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Edellä mainitun pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 202) on todettu, että hankintayksiköllä on momentin mukaan harkintavaltaa siinä, miten se ennakkoon ilmoittaa käyttämänsä vertailuperusteet. Hankintayksikön pitää vähintään ilmoittaa varsinaiset vertailuperusteet kuten esimerkiksi hinta ja tekniset ominaisuudet ja niiden painoarvot, kuten esimerkiksi ”hinta 50 prosenttia” ja ”tekniset ominaisuudet 50 prosenttia”. Hankintayksikkö voi esittää käyttämiensä laadullisten vertailuperusteiden alakriteerit painoarvoineen, mutta mikäli ne ovat pikemminkin varsinaisten vertailuperusteiden kuvailua tai määrittelyä kuin itsenäisiä alakriteerejä, ei kuvailun tai määritelmien painoarvoja tarvitse ilmoittaa. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei perustellusta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä. Hankintayksikkö ei kuitenkaan saa kesken tarjouskilpailun tai tarjousten vertailuvaiheessa lisätä, poistaa tai muuttaa etukäteen asettamiaan vertailuperusteita, niiden osatekijöitä ja painotuksia. Kansallisessa oikeuskäytännössä liian yleisinä ja yksilöimättöminä vertailuperusteina on pidetty esimerkiksi ilmaisuja ”käyttökustannukset”, ”yhteistyökyky”, ”palvelun järjestämisen toimintamalli”, ”työturvallisuus”, ”huoltopalvelut, tekninen tuki, toimitus”, ”toimintavarmuus” ja ”koneen tekniset ominaisuudet”.

Edellä mainitun pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 203) mukaan säännöksellä ei ole tarkoitettu sulkea pois subjektiivisen arvioinnin käyttämistä tarjousten vertailussa.

Hankintalain 94 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.

Hankintamenettely ja tarjouspyyntöasiakirjat

Hankintayksikkö on edellä todetusti pyytänyt tarjouksia puitejärjestelynä toteutettavasta IT-asiantuntijapalveluiden hankinnasta, joka on jaettu viiteen osa-alueeseen. Valitus koskee osa-alueita 1A (NodeJS, Typescript/JavaScript) ja 2B (JVM Spring boot, Kotlin/Java). Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu muun ohella, että hankinnan kohde ja siihen sisältyvien osa-alueiden vaatimukset on kuvattu tarkemmin tarjouspyynnön liitteissä.

Tarjouspyynnön kohdasta ”Hankinnan kohteen kriteerit” on käynyt ilmi, että hinnan enimmäispisteet valituksenalaisilla hankinnan osa-alueilla ovat olleet 30 ja laadun 70. Laadullisiksi vertailuperusteiksi on ilmoitettu molempien osa-alueiden osalta asiantuntijoiden osaaminen ja kokemus, josta on voinut saada enintään 20 pistettä, ennakkotehtävä, josta on voinut saada enintään 10 pistettä, sekä haastattelut ja ryhmätehtävä, josta on voinut saada enintään 40 pistettä. Tarjouspyynnön edellä mainitussa kohdassa on todettu laadullisen vertailuperusteen ”Haastattelut ja ryhmätehtävä” osalta, että hankintayksikkö järjestää tarjottujen asiantuntijoiden haastattelut, joiden toteuttamistapa ja arviointi on esitetty tarkemmin tarjouspyynnön liitteessä ”Puitesopimustoimittajien ja asiantuntijoiden valinta”.

Tarjouspyynnön liitteen ”Hankinnan kohteen kuvaus” kohdassa 1 ”Yleistä Digi- ja väestötietovirastosta ja DVV:n hankintatarpeesta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”DVV tarvitsee palveluidensa kehitystyössä tuekseen erilaisilla osaamisprofiileilla varustettuja IT-asiantuntijoita, joita DVV hankkii kilpailutetuilta hankintasopimuksilta. Asiantuntijoita tarvitaan nykyisiin tiedossa oleviin tarpeisiin sekä ennakoimattomiin tulevaisuuden tarpeisiin, kuten esim. uusiin sopimuskauden aikana käynnistyviin hankkeisiin.”

Liitteen kohdassa 3 ”Hankinnan kohteena olevat asiantuntijapalvelut” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Puitejärjestelyssä hankinnan kohteena on ensisijaisesti asiantuntijaresursseilla tapahtuva IT-asiantuntijapalveluiden tuottaminen DVV:n tarpeisiin, jossa asiantuntijoiden työtä ohjataan DVV:n taholta ja työskentelymallina käytetään liitteenä olevaa ’DVV:n palvelukehityksen yhteistyömallia’. Hankintaan voi myös vähäisissä määrin sisältyä projektoitavia toimeksiantoja puitesopimustoimittajien kanssa, joka tarkoittaa palvelua, jonka sisällöstä, aikataulusta ja lopputuloksesta sovitaan DVV:n ja toimittajan kesken erikseen puitesopimuksessa määritellyin ehdoin.

Hankittavat asiantuntijapalvelut liittyvät useimmiten erilaisten tietojärjestelmien, sovellusten tai vastaavien määrittelyyn, kehittämiseen, toteuttamiseen, jatkokehittämiseen, ylläpitoon sekä laadun- ja tietoturvallisuuden varmistamiseen. Palvelut voivat kohdistua määrämittaisiin projekteihin ja toistaiseksi jatkuvaan palvelutarpeeseen.”

Liitteen kohdassa 4 ”DVV:n hankkeita ja palveluita” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankittavia asiantuntijoita tarvitaan mm. väestötietojärjestelmän palveluiden, DVV:n asiankäsittelyihin ja tiedonhallintaan liittyvien sovellusten, Suomi.fi-palveluiden, viraston mobiilisovellusten ja kansalaissovellusten kehittämiseen, ylläpitoon ja testaukseen. Lisäksi asiantuntijoita voidaan tarvita erilaisissa DVV:n nyt tiedossa olevissa hankkeissa ja sellaisissa hankkeissa, joista ei vielä tiedetä, ja jotka käynnistyvät sopimuskauden aikana. Jäljempänä on lyhyesti esitelty DVV:n hankkeita ja olemassa olevia palveluja.”

Liitteen kyseisessä kohdassa on hankkeina ja olemassa olevina palveluina mainittu muun ohella Elsa- ja Suomi.fi-palvelut, joista kummastakin on ollut liitteessä lyhyet kuvaukset.

Liitteen kohdassa 5 ”Puitejärjestelyn osa-alueet ja niihin liittyvät palvelut” on todettu seuraavaa osa-alueista 1A ja 2B:

”Osa-alue 1A: NodeJS, Typescript/JavaScript

Suurimpia tämän osa-alueen palveluita virastossamme ovat esimerkiksi VTJ-muutosrajapinta ja Kansalaisen oikeusturvan vahvistaminen digitalisaation avulla -hankkeessa (OIVA) sekä GEN-korvausprojektissa valmistuvat palvelut.

Osa-alue 2B: JVM Spring boot, Kotlin/Java

Suurimpia tämän osa-alueen palveluita virastossamme ovat esimerkiksi Suomi.fi-palvelut ja Eurooppalainen digitaalinen identiteettilompakko (ILO-hanke).”

Tarjouspyynnön liitteen ”Puitesopimustoimittajien ja asiantuntijoiden valinta” kohdassa ”Tarjousten vertailu ja valinta osa-alueilla 1A–4D” on todettu laadullisen vertailuperusteen ”Haastattelut ja ryhmätehtävä” osalta muun ohella, että haastatteluissa esitetään jokaisen tarjoajan asiantuntijakokoonpanolle samat kysymykset. Kysymyksillä mitataan osaamista kyseisen kohteen osa-alueella. Kysymysten jälkeen osallistujille teetetään lyhyt ryhmätehtävä, jossa osallistujien tehtävänä on yhdessä laatia ratkaisuehdotus esitettyyn kehittämisongelmaan. Haastatteluista ja ryhmätehtävästä parhaat kokonaispisteet saanut tarjoaja saa täydet painoarvon (40) mukaiset pisteet. Muiden tarjoajien pisteet lasketaan kaavalla: (Tarjoajan saamat laatupisteet/parhaan tarjoajan laatupisteet) * 40. Lopuksi painotetut hinta- ja laatupisteet lasketaan yhteen.

Edellä mainitun liitteen mukaan haastatteluiden arviointikriteerit ja pisteytys on kuvattu asiakirjassa ”Haastatteluiden arviointi osana tarjousvertailua (osa-alueet 1A–4D)”. Kyseisessä asiakirjassa on todettu haastatteluiden suorittamisesta ja haastatteluissa käytettävistä arviointikriteereistä seuraavaa:

”Tässä dokumentissa kuvataan tärkeimmät haastattelussa käytettävät arviointikriteerit pääpiirteittäin.

Henkilöiden osaamista arvioidaan haastattelun perusteella. Haastattelut tapahtuvat joko etäyhteyden välityksellä tai DVV:n tiloissa. Haastatteluajankohdat sovitaan, kun tarjotut henkilöt ovat selvillä. Tarjoajan tarjoamien asiantuntijoiden tulee osallistua samaan aikaan haastatteluun.

Haastattelun kesto on 1,5 h. Haastattelussa arvioidaan seuraavaa kolmea kategoriaa:

1. kommunikaatiokyky
2. kyky ymmärtää ongelma ja kuvata ratkaisu
3. tekniset taidot

Taulukossa kuvataan ne asiat joita kyseisessä kategoriassa arvioidaan. Ryhmähaastattelussa osaa kriteereistä sovelletaan koko ryhmään. Samaa haastatteluarviointikriteeristöä voidaan käyttää myös yksilöhaastatteluissa.

Jokaisen kolmen kategorian arviointiasteikko on 0–10 pistettä. Kun kategorian pisteet on annettu kerrotaan tämä kategorian painoarvolla. Esim. Tarjoajan A asiantuntijat saavat seuraavat pisteet 1. kommunikaatiokyky 8 pistettä 2. kyky ymmärtää ongelma ja kuvata ratkaisu 7 pistettä 3. tekniset taidot 9 pistettä. Tällöin tarjoajan kokonaispisteet ovat seuraavat: 8*0,40 + 7*0,25 + 9*0,35 = 8,1 pistettä”.

Asiakirjassa on ollut taulukko, jossa on kuvattu arvioinnissa käytettävät osatekijät kunkin edellä mainitun kolmen alakriteerin (”kommunikaatiokyky”, ”kyky ymmärtää ongelma ja kuvata ratkaisu” sekä ”tekniset taidot”) osalta. Taulukosta on käynyt ilmi, että jokaisesta kolmesta alakriteeristä on voinut saada 0–10 pistettä. Taulukosta on myös käynyt ilmi, että alakriteerin ”kommunikaatiokyky” painoarvo on ollut 40 prosenttia, ”kyky ymmärtää ongelma ja kuvata ratkaisu” 25 prosenttia ja ”tekniset taidot” 35 prosenttia.

Alakriteerin ”kommunikaatiokyky” arvioinnissa käytettävät osatekijät on kyseisessä asiakirjassa kuvattu seuraavalla tavalla:

”Ilmaisun selkeys. Osaavatko asiantuntijat kuvata oleelliset asiat selkeästi, itse valitsemallaan tarkkuustasolla

Keskustelutaito. Osaavatko asiantuntijat kysyä tietoa ja täsmentää kysymyksiä saamiensa vastauksien perusteella

Yhteistyökyky. Ovatko tiimin jäsenet joukkuepelaajia, jotka pelaavat omaa paikkaansa, mutta toimivat myös koko ryhmän hyväksi. Ovatko valmiita auttamaan toisia. Osaavatko pyytää apua, kun sitä tarvitsevat. Osaavatko innostaa ja aktivoida muita ryhmässä

Kommunikointi. Miten avoimesti ja selkeästi tiimi tuo ajatuksiaan ja ideoitaan esiin. Osaavatko kuunnella. Synnyttääkö kommunikointi keskusteluhalua

Esiintymis- ja vaikuttamistaito. Onko esiintyminen luontevaa ja uskottavaa.

Itseluottamus ja jämäkkyys. Onko tiimin jäsenillä itseluottamusta esittämään oma kantansa. Pystyvätkö tunnustamaan virheensä.

Stressin sieto. Kestääkö tiimi paineita. Osaako työskennellä tehokkaasti hermostumatta. Kykeneekö myös rentoutumaan

Organisointikyky. Ovatko ajankäyttö ja työn organisointi hallinnassa. Pysyykö tiimi sovituissa aikatauluissa. Osaako reagoida tilanteeseen, jos aikataulut eivät pidä. Osaako organisoida omat tehtävänsä järkeväksi kokonaisuudeksi

Palautteen antaminen. Antaako palautetta riittävästi. Osaako antaa negatiivisen palautteen rakentavasti

Palautteen vastaanottaminen. Ottaako avoimesti palautteita vastaan. Meneekö palaute perille ja vaikuttaa toimintaan, vai onko vastareaktio selittely tai suuttuminen

Me-henki. Rakentaako ryhmä me-henkeä ja pyrkiikö positiiviseen lopputulokseen. Arvostavatko ryhmän jäsenet muita siten, että ryhmässä on hyvä olla ja siihen halutaan kuulua

Motivaatio. Haastattelun aikana tarkkaillaan myös tiimistä välittyvää motivaatiota”.

Alakriteerin ”kyky ymmärtää ongelma ja kuvata ratkaisu” arvioinnissa käytettävät osatekijät on kyseisessä asiakirjassa kuvattu seuraavalla tavalla:

”Ilmaisun tiiviys. Osaako tiimi tehdä haastattelussa esitetystä ongelmasta lyhyesti keskeiset johtopäätökset

Ilmaisun selkeys. Osaako tiimi kuvata kantansa selkeästi ja johdonmukaisesti

Ajattelu. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Ajattelevatko tiimin jäsenet ennen kuin toimivat. Ovatko tavoitteet kirkkaana mielessä ja ohjaavatko ne työskentelyä

Tiimin työn määrä. Paljonko tekee töitä. Ovatko tiimin jäsenet riittävän toimeliaita ja saavat aikaan todellisia tuloksia

Tiimin työn laatu. Minkälainen on ammattitaito. Vastaako se sitä mitä heidän työssään tarvitaan. Miten laadukkaita työn tulokset ovat. Ovatko työn määrä ja laatu tasapainossa

Suunnitelmallisuus. Onko työskentely suunnitelmallista ja johdonmukaista siten, että se helpottaa muidenkin työskentelyä. Toimiiko tiimi tavoitteellisesti

Ongelmanratkaisutaito. Huomaako tiimi mahdolliset työtä haittaavat ongelmat ja puuttuuko niihin aktiivisesti. Ratkaiseeko ongelmat harkitusti

Päätöksentekokyky. Osaako ja uskaltaako tehdä päätöksiä, jotka liittyvät tiimin tehtäviin ja vastuihinsa. Osaako tarvittaessa tehdä nopeita päätöksiä. Pysyykö päätöksissään, vai antaako ympäristön vaikuttaa niihin liikaa”.

Alakriteerin ”tekniset taidot” arvioinnissa käytettävät osatekijät on kyseisessä asiakirjassa kuvattu seuraavalla tavalla:

”Osaaminen. Vaadittujen teknisten osaamisalueiden hallinta haastattelun perusteella sekä projektin näkökulmasta. Haastattelussa asiantuntijoille esitetään kysymyksiä, jotka liittyvät kunkin roolin vaadittuihin osaamisiin. Haastattelussa kukin asiantuntija on siinä roolissa, johon hänet on tarjouspyynnössä nimetty

Tarvittaessa saatetaan järjestää myös koodinlukutehtäviä tai muita tehtäviä.”

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella tarjouksessa nimettyjen asiantuntijoiden on tullut suorittaa haastatteluiden jälkeen tarjouspyynnössä mainittu ryhmätehtävä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella asiantuntijat ovat saaneet ryhmätehtävän suorittamista varten seuraavan tehtävänannon osa-alueella 1A:

”Lähtötilanne:

Ahvenanmaalla asuvien Suomen kansalaisten asioiden käsittelyssä toimivaltainen viranomainen on DVV:n sijaan Ahvenanmaan maakuntavirasto, joka on käsitellyt ahvenanmaalaisten asioita Manner-Suomen Maisa-asiankäsittelyjärjestelmässä. DDV on päättänyt ajaa vanhan järjestelmän alas, joten asiankäsittelyt siirtyvät uudempaan Elsa-asiankäsittelyjärjestelmään. Tällä hetkellä kansalaisille tarjotut digitaaliset palvelut eivät mahdollista Ahvenanmaalla asuvien henkilöiden laittaa vireille asioita sähköisesti, eikä asiankäsittelyä pystytä tekemään Elsa-järjestelmässä. Lisäksi pitäisi ratkaista, miten Ahvenanmaan käsittelyjen osalta hoidetaan laskutus sekä raportointi. Ahvenanmaan kanssa ei ole sovittu, ottavatko he käyttöön olemassa olevat ratkaisut. Jos eivät, tulee ideoida vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Tavoitetilanne:

Suunnitellaan ja toteutetaan kansalaisten itsepalveluihin tuki ahvenanmaalaisille, eli tavoitteena on, että Ahvenanmaalla asuvat voivat laittaa olemassa olevien palveluiden kautta asioita vireille virastojen yhteiseen järjestelmään.

Toteutetaan ahvenanmaalaisten asioiden käsittelyt Elsassa siten, että Ahvenanmaalla asuvien kansalaisten asiat tulevat käsittelyyn omiin työjonoihin, joiden käsittelystä vastaavat Ahvenanmaan maakuntaviraston virkahenkilöt. Mannersuomalaisille käsittelijöille eivät saa näkyä ahvenanmaalaisten asiat, ja päinvastoin.

Harjoitus: Käytettävissänne on yhteensä 30 min suunnitteluun ja ratkaisun kirjaukseen. Lisäksi 10 min. ratkaisun esittelyyn. Käytössänne on DVV:n tuoteomistaja ja arkkitehti.

1. Miten lähtisitte tiiminä ratkaisemaan haastetta?
2. Tehkää suunnitelma etenemisestä haluamallanne tavalla.”

Vastaavasti asiantuntijat ovat saaneet ryhmätehtävän suorittamista varten seuraavan tehtävänannon osa-alueella 2 B:

”Lähtötilanne:

Vuosittain Suomessa kuolee noin 60 000 ihmistä. Läheisen kuoleman jälkeen omaisten edessä on perunkirjoitukseen liittyvät prosessit. Nykyinen manuaalinen prosessi pakottaa läheiset asioimaan eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Perunkirjoitus perustuu paperisiin dokumentteihin ja valtakirjoihin. Niiden käsittely on hidasta ja työllistää niin viranomaisia kuin kuolinpesän osakkaitakin. Sähköinen asiointi ja valtuutusten käyttö on vain rajoitetusti mahdollista. Henkilön kuolintieto kuitenkin tulee DVV:n väestötietojärjestelmään (VTJ), ja sieltä löytyy myös vainajan omaisten tiedot. Suomi.fi valtuudet mahdollistavat erilaisia puolesta asioinnin tapahtumia. Tavoitteena tehtävässä onkin sujuvoittaa ja nopeuttaa kuolinpesään liittyvää asiointia.

Tavoite:

• Suunnitellaan ja perustetaan kuolinpesän osakasrekisteri uutena rekisterinä DVV:lle. Henkilön kuolintieto saadaan VTJ:n rajapinnasta. Kuolinpesän osakasrekisteriin rekisteröidään sen jälkeen kuolinpesä, jolla on pysyvä yksilöivä tunnus. Kuolinpesään haetaan vainajan tiedot. Tämän lisäksi kuolinpesään tuodaan vainajan osakkaiden tiedot.
• Toteutetaan rajapintaratkaisu, jolla osakas pystyy toimimaan kuolinpesän asioissa muiden osakkaiden valtuuttamana Suomi.fi-valtuudet -palvelua hyödyntäen.
• Valtuutetun osakkaan on mahdollista ylläpitää kuolinpesän ja osakkaiden tietoja. DVV:n virkailijoilla on mahdollisuus ylläpitää ja tarkastaa tietoja.

Harjoitus: Käytettävissänne on 30 min. suunnitteluun ja 10 min. yhteenvetoon ja esittelyyn. Käytössänne on DVV:n tuoteomistaja ja arkkitehti.

• Miten lähtisitte tiiminä ratkaisemaan haastetta?
• Tehkää suunnitelma etenemisestä haluamallanne tavalla.”

Oikeudellinen arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintamenettely on ollut syrjivä ja että tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetut haastattelujen ja ryhmätöiden pisteytysperusteet ovat olleet epäselvät. Tarjoajien ei ole ollut pisteytysperusteiden epätäsmällisyyden ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi mahdollista tietää, mitä seikkoja hankintayksikkö arvostaa vertailussa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että ryhmätehtävissä ei ole arvioitu sen nykyisten järjestelmien tai käynnissä olevien hankkeiden tuntemusta tai kokemusta niistä, vaan tarjouspyynnön mukaisesti nimetyn asiantuntijatiimin kommunikaatiokykyä sekä kykyä ymmärtää ja kuvata ratkaisua ongelmaan. Tehtäviin ei ole ollut yhtä oikeaa tai väärää vastausta. Ryhmätehtävissä onnistuminen ei ole edellyttänyt hankintayksikön järjestelmien tai projektien tuntemusta, vaan kykyä lähestyä esitettyä ongelmaa loogisesti annetun tiedon pohjalta. Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä tai syrjivä. Haastattelujen toteutus- ja arviointitapa tai pisteytykseen vaikuttaneet tekijät eivät ole voineet jäädä epäselviksi tarjouspyyntöön huolellisesti tutustuneelle tarjoajalle.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee sovellettavat kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun. Vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella osa-alueen 1A ryhmätehtävässä tarkoituksena on ollut toteuttaa ahvenanmaalaisten asioiden käsittely Elsa-järjestelmässä tehtävänannossa tarkemmin kuvatulla tavalla. Osa-alueen 2B ryhmätehtävässä tarkoituksena on ollut toteuttaa kuolinpesän osakasrekisteri tehtävänannossa tarkemmin kuvatulla tavalla ja sen yhteydessä rajapintaratkaisu, jossa osakas pystyy toimimaan kuolinpesän asioissa muiden osakkaiden valtuuttamana Suomi.fi-valtuudet -palvelua hyödyntäen.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa perustellut haastattelujen ja ryhmätehtävien käyttämistä sillä, että IT-asiantuntijoiden todellinen laatu koostuu muistakin tekijöistä kuin vain pitkäaikaisesta työkokemuksesta, ja juuri näitä muita laadullisia ominaisuuksia hankintayksikkö on toteuttamillaan haastatteluilla ja ryhmätehtävillä arvioinut.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintasäännökset eivät kiellä haastattelun tai ryhmätehtävän käyttämistä vertailuperusteena. Myös tässä tapauksessa on kuitenkin otettava huomioon tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden periaatteet edellä todetun mukaisesti.

Nyt kyseessä olevassa hankintamenettelyssä asiantuntijoiden menestyminen niille annetuissa tehtävissä ja korkeiden laatupisteiden saaminen laadullisesta vertailuperusteesta ”haastattelut ja ryhmätehtävä” on riippunut siitä, miten hyvin asiantuntijoiden on arvioitu suoriutuneen niille annetuista tehtävistä tarjouspyynnössä ilmoitettujen alakriteerien ja osatekijöiden perusteella.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä todetusti asetettu osa-alueiden 1A ja 2B laadun vertailuperusteelle ”haastattelut ja ryhmätehtävä” kolme alakriteeriä, jotka ovat olleet ”kommunikaatiokyky”, ”kyky ymmärtää ongelma ja kuvata ratkaisu” ja ”tekniset taidot”. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on kuvattu jokaisen edellä mainitun alakriteerin osalta arvioinnissa käytettävät osatekijät. Alakriteerin ”kommunikaatiokyky” osalta on kuvattu yhteensä 12 arvioinnissa käytettävää osatekijää, alakriteerin ”kyky ymmärtää ongelma ja kuvata ratkaisu” osalta kahdeksan arvioinnissa käytettävää osatekijää ja alakriteerin ”tekniset taidot” osalta yksi arvioinnissa käytettävä osatekijä. Osatekijöitä on tarkennettu lyhyillä kuvauksilla. Hankintayksikkö on kuvannut tarjouspyyntöasiakirjoissa myös alakriteerien suhteelliset painoarvot ja sen, miten tarjoajien pisteet tullaan alakriteerien osalta laskemaan. Tarjouspyyntöasiakirjoista on ilmennyt lisäksi se, että kutakin alakriteeriä arvioidaan pisteasteikolla 0–10.

Markkinaoikeus toteaa, että pisteytettäviksi seikoiksi ilmoitetut ”kommunikaatiokyky”, ”kyky ymmärtää ongelma ja kuvata ratkaisu” ja ”tekniset taidot” ovat yleisluonteisuutensa vuoksi mahdollistaneet erittäin laajan harkintavallan asiantuntijoiden suoritusten pisteyttämisessä. Vaikka tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä todetusti ilmoitettu niitä tarkentavia arvioitavia osatekijöitä, kuten keskustelutaito, yhteistyökyky, ajattelu, tiimin työn määrä ja osaaminen niitä koskevine kuvauksineen, tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ei ole ollut mahdollista päätellä, minkälainen suoritus on ollut minkäkin pistemäärän arvoinen ilmoitetuilla 0–10 pisteen asteikoilla. Pisteytysperusteiden yleisluonteisuuden vuoksi on myös mahdotonta jälkikäteen varmistaa, ovatko hankintayksikön kyseissä kohdissa antamat pistemäärät vastanneet tarjoajien asiantuntijoiden suorituksia.

Laadun vertailuperuste ”haastattelut ja ryhmätehtävä” on ollut näin ollen epäselvä ja antanut hankintayksikölle lähes rajoittamattoman vapauden tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella jotkut asiantuntijoista ovat osallistuneet muun ohella Elsa-järjestelmää koskeviin töihin, mutta eivät kuitenkaan ryhmätehtävissä kuvattujen tehtävien toteuttamiseen. Kun otetaan huomioon pisteytysperusteiden edellä todettu yleisluonteisuus, kyseisillä asiantuntijoilla on myös voinut olla järjestelmien tuttuuden ansioista paremmat edellytykset osoittaa, että niillä on tiettyjä osatekijöinä mainittuja arvostettavia ominaisuuksia, kuten esimerkiksi ”stressin sieto”, ”itseluottamus ja jämäkkyys”, ”organisointikyky” ja ”ongelmanratkaisutaito”, mikä on korostanut riskiä tarjoajien epätasapuolisesta kohtelusta.

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti laadun vertailuperustetta ”haastattelut ja ryhmätehtävä” asettaessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asioissa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asioissa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut valituksenalaisten hankinnan osa-alueiden osalta hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään mainituilta osin kokonaan uusi tarjouskilpailu. Mikäli Digi- ja väestötietovirasto aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan hankinnan osa-alueet 1A ja 2B julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asioissa annetut ratkaisut ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja Reaktor Innovations Oy saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Reaktor Innovations Oy:n ja Solita Oy:n vaatimukset valituksen tutkimatta jättämisestä markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 378/2025.

Markkinaoikeus kumoaa Digi- ja väestötietoviraston pääjohtajan ja ylijohtajan 4.6.2025 tekemän hankintapäätöksen IT-asiantuntijapalveluiden puitejärjestelyn osa-alueesta 1A. Markkinaoikeus kieltää Digi- ja väestötietovirastoa tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 1.000.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus kumoaa Digi- ja väestötietoviraston pääjohtajan ja ylijohtajan 4.6.2025 tekemän hankintapäätöksen IT-asiantuntijapalveluiden puitejärjestelyn osa-alueesta 2B. Markkinaoikeus kieltää Digi- ja väestötietovirastoa tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 1.000.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Digi- ja väestötietoviraston korvaamaan CGI Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asioissa diaarinumero 378/2025 ja diaarinumero 379/2025 yhteensä 21.777,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Digi- ja väestötietoviraston ja Reaktor Innovations Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Tobias von Schantz ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.