Asian tausta

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö sr (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.6.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta puheentunnistusratkaisua SaaS-palveluna koskevasta hankinnasta toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö sr on 12.8.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Diktamen Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 659.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Inscripta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua sekä määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 14.940 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska voittanut tarjoaja tai sen voimavara-alihankkija eivät ole täyttäneet referenssiä koskevaa soveltuvuusvaatimusta.

Referenssivaatimus on täyttynyt ainoastaan siinä tilanteessa, jos kokonaislaskutuksessa otetaan huomioon myös muut palvelut kuin jatkuva käyttötuki ja ylläpitopalvelu. Tällaisia muita palveluita voivat olla esimerkiksi tekstinkäsittelypalvelut ja sanelunhallintajärjestelmän tuottaminen sekä näihin palveluihin liittyvät erilaiset konsultaatiopalkkiot ja muut veloitukset. Referenssivaatimuksen sanamuodosta johtuen ja ottaen huomioon, että hankinnassa on ollut tavoitteena hankkia automaattinen puheentunnistusohjelmisto korvaamaan perinteiset kustannustehokkuudeltaan heikommat toimintamallit, ei mainittujen muiden palveluiden tuottamiseen perustuvaa laskutusta ole voitu ottaa huomioon referenssivaatimuksen täyttymistä arvioitaessa.

Vaikka hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan antamiin tietoihin, hankintayksiköllä on ollut esillä olevassa asiassa velvollisuus pyytää voittaneelta tarjoajalta lisäselvitystä referenssin täyttymisestä.

Voittaneen tarjoajan tarjouskilpailussa antama poikkeuksellisen alhainen hinta, josta hankintayksikkö on pyytänyt selvitystä, tukee sitä, ettei referenssivaatimus ole täyttynyt pelkästään ohjelmiston käytön ja jatkuvien käyttötuki- ja ylläpitopalveluiden laskutuksen perusteella.

Voittaneen tarjoajan ilmoittaman voimavara-alihankkijan päätoimiala on kääntäminen ja tulkkaus. Julkisten lähteiden perustella voimavara-alihankkijan asiakkuudet ovat koskeneet lähinnä käännöspalveluita eli muuta kuin nyt kyseessä olevan hankinnan kohdetta ja referenssissä tarkoitettuja palveluita.

Vastine

Vaatimukset

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö sr on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 11.797 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittanut tarjoaja on täyttänyt asetetut soveltuvuusvaatimukset eikä sitä näin ollen ole tullut sulkea tarjouskilpailusta. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan antamiin referenssitietoihin eikä sillä ole ollut perusteltua syytä epäillä tietojen oikeellisuutta.

Vaikka hankintayksikkö on voinut luottaa voittaneen tarjoajan ilmoittamiin tietoihin, hankintayksikkö on lisäksi vielä valituksen vuoksi pyytänyt ja saanut varmistuksen referenssivaatimuksen täyttymisestä suoraan voittaneen tarjoajan referenssiasiakkaalta eli Lapin hyvinvointialueelta.

Referenssivaatimuksessa ei ole edellytetty, että referenssinä ilmoitettu toimitus olisi itse ohjelmiston käyttöoikeuden lisäksi saanut sisältää ainoastaan jatkuvan käyttötuki- ja ylläpitopalvelun. Referenssivaatimusta ei tule tulkita myöskään siten, että ainoastaan ohjelmistolisenssistä sekä käyttötuki- ja ylläpitopalvelusta erikseen eritellyt laskutusosuudet on voitu ottaa huomioon referenssin arvoa määritettäessä. Tällaiset poikkeukselliset ja erittäin tarkkarajaiset edellytykset olisi tullut esittää tarjouspyynnössä selkeästi ja nimenomaisesti. Näin ei ole tehty eikä ole ollut tarkoituskaan tehdä. Tällainen rajaus olisi voinut tehdä referenssivaatimuksen syrjiväksi ja suhteellisuusperiaatteen vastaiseksi.

Voittanut tarjoaja olisi täyttänyt asetetun referenssivaatimuksen siinäkin tapauksessa, että referenssivaatimusta olisi tullut tulkita valittajan esittämällä tavalla.

Kuultavan lausunto

Diktamen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.275 eurolla viivästyskorkoineen.

Kuultava on ilmoittanut tarjouksessaan referenssin, jossa asiakkaana on ollut Lapin hyvinvointialue ja jonka laskutus on ollut 113.046 euroa aikavälillä 1.7.2023–30.6.2024.

Referenssin kokonaislaskutuksessa ei ole otettu huomioon muita kuin puheentunnistusohjelmistoon liittyviä palveluita ja se on muodostunut ainoastaan puheentunnistusohjelmiston käyttämisestä sekä sen jatkuvasta käyttötuesta ja ylläpidosta. Referenssiasiakas on tilannut optiona kuultavalta puheentunnistusjärjestelmän. Lapin hyvinvointialue on suuri asiakas, eikä asiassa ole epäilystä siitä, etteikö referenssivaatimuksessa asetettu kokonaislaskutusta koskeva vaatimus olisi täyttynyt.

Kuultava on hyödyntänyt referenssissään teknologiakumppaniaan. Vaikka kuultavan voimavara-alihankkija toimittaa käännös- ja tulkkauspalveluita, tuottaa se myös erilaisia teknologian ja ohjelmistokehityksen alan palveluita. Kuultava on hyödyntänyt voimavara-alihankkijaansa nimenomaan puheentunnistusratkaisunsa ja siihen liittyvien tuki- ja ylläpitopalveluiden tuottamisessa.

Kuultavalla on ollut oikeus hinnoitella palvelunsa kilpailukykyisesti. Asiassa ei voida pelkästään tarjoushintojen perusteella tehdä johtopäätöksiä siitä, millaisia hintoja referenssiasiakkaan kanssa on sovellettu tai millaisella volyymilla asiakas on hankkinut kuultavan puheentunnistusratkaisuun liittyviä palveluita. Referenssisopimus ja esillä oleva kilpailutettu hankinta ovat vaativuustasoltaan erilaisia toimituksia, mistä syystä myös hinnoitteluperiaatteet ovat eronneet toisistaan. Referenssiasiakas on suuri toimija, joten kokonaishintavaatimuksen täyttyminen on ollut mahdollista siinäkin tilanteessa, että kyseiselle asiakkaalle olisi toimitettu puheentunnistusratkaisua verraten alhaisilla hinnoilla.

Hankintayksiköllä ei ole ollut mitään syytä olla luottamatta kuultavan tarjouksessaan antamiin tietoihin.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että Lapin hyvinvointialueen valittajan tietopyyntöön antamasta vastauksesta on käynyt ilmi, että kyseisen referenssiasiakkaan ja voittaneen tarjoajan tai sen ilmoittaman voimavara-alihankkijan välillä ei ole tehty puheentunnistusjärjestelmiin liittyviä sopimuksia vaan sopimuksia on tehty sanelunhallintajärjestelmiin liittyen. Näin ollen voittanut tarjoaja tai sen ilmoittama voimavara-alihankkija eivät ole toimittaneet ilmoitetulle referenssiasiakkaalle sellaista puheentunnistusratkaisua, jota referenssivaatimuksessa on edellytetty.

Asiassa on jäänyt epäselväksi, kenen referenssiin voittanut tarjoaja on lopulta viitannut tarjouspyynnössä asetetun soveltuvuusvaatimuksen täyttääkseen. Hankintayksikön vastineessa ilmoittama referenssiasiakkaan vastaus siitä, että voittanut tarjoaja olisi toimittanut referenssiasiakkaalle referenssivaatimuksen mukaista puheentunnistusohjelmistoa on ristiriidassa voittaneen tarjoajan itse ilmoittaman tiedon kanssa, jonka mukaan sen voimavara-alihankkija olisi toimittanut puheentunnistusohjelmistoa referenssiasiakkaalle.

Voittaneen tarjoajan ja referenssiasiakkaan välisessä sopimuksessa on ollut kysymys sanelunhallintajärjestelmästä eikä puheentunnistusohjelmistosta. Puheentunnistusjärjestelmän toimittaminen on ollut ainoastaan kyseisen sopimuksen optiona. Referenssiasiakkaalta valittajan tietopyynnön perusteella saatujen tietojen perusteella referenssisopimuksen vähimmäisarvo ei ole täyttynyt optiota käyttämällä.

Myöskään voimavara-alihankkijalla ei ole sellaista referenssiä, joka olisi täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Referenssiasiakas on valittajan tietopyyntöön antamassaan vastauksessa nimenomaan vahvistanut, että sillä ei ole ollut voittaneen tarjoajan ilmoittaman voimavara-alihankkijan kanssa sellaista sopimusta, jota on tarkoitettu esillä olevassa referenssivaatimuksessa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan markkinaoikeudessa esittämä selvitys ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Hankintayksikkö on varmistanut voittaneen tarjoajan ilmoittamien referenssitietojen paikkansapitävyyden Lapin hyvinvointialueelta voittaneen tarjoajan ilmoittamalta referenssiyhteyshenkilöltä ja täyttänyt selvitysvelvollisuutensa asiassa. Mainittu yhteyshenkilö on referenssiasiakkaan taholta allekirjoittanut referenssisopimuksen ja kyseinen henkilö on siten tuntenut referenssisopimuksen ja sen sisällön. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa saamaansa vahvistukseen.

Valittaja ei ole tietopyynnöllään Lapin hyvinvointialueelle varmistanut referenssitietojen paikkansapitävyyttä oikealta henkilöltä. Mikäli referenssisopimuksen sisällöstä on saatu ristiriitaista tietoa, hankintayksikön on tullut voida luottaa voittaneen tarjoajan ilmoittaman yhteyshenkilön antamiin tietoihin.

Valittajan Lapin hyvinvointialueelta pyytämät tiedot eivät ole vastanneet referenssivaatimusta. Valittajan pyytämät tiedot eivät ole kohdistuneet referenssivaatimuksen täyttymisen kannalta oikeaan ajanjaksoon, koska huomioon on tullut ottaa laskutus heinäkuusta 2023 heinäkuuhun 2024. Valittajan selvityksen perusteella laskutustiedot ovat koskeneet ainoastaan yhtä toimipaikkaa, eli Lapin keskussairaalaa, eivätkä koko sopimusta. Valittajalle toimitetussa selvityksessä ei ole myöskään viitattu puheentunnistusohjelmistoon vaan ainoastaan edustatunnistuksen ja taustatunnistuksen käyttäjiin.

Kun otetaan huomioon, että voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut alihankkijan, asiassa ei ole merkitystä sillä, onko puheentunnistusohjelmistoa Lapin hyvinvointialueelle toimittanut voittanut tarjoaja tai sen voimavara-alihankkija.

Kuultava on esittänyt, että se on täyttänyt asetetun referenssivaatimuksen ilmoittamallaan referenssillä. Kuten referenssiksi ilmoitetusta hankintasopimuksesta ilmenee, kysymys on ollut kuultavan omasta referenssistä eikä sen teknologiakumppanin referenssistä. Referenssivaatimuksen täyttämiseksi ei ole edellytetty sopimusta, joka kuuluisi voimavara-alihankkijalle.

Kuultavan ilmoittama referenssi on tarjouspyynnössä esitetyn referenssivaatimuksen mukaisesti koskenut puheentunnistusratkaisua. Lapin hyvinvointialueen valittajan tietopyynnön perusteella toimittamat tiedot ovat koskeneet eri ajanjaksoa kuin mitä tarjouspyynnössä on edellytetty. Lapin hyvinvointialueen valittajan tietopyyntöön antamassa vastauksessa esitetyt laskutetut summat ovat lisäksi koskeneet ainoastaan tilatun puheentunnistusratkaisun käyttäjälisenssejä. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että referenssiksi ilmoitetun toimituksen euromääräisen arvon on tullut sisältää puheentunnistusratkaisun toimituksen lisäksi myös jatkuva käyttötuki- ja ylläpitopalvelu, mitä ei ole valittajan tietopyyntöön annetussa vastauksessa huomioitu.

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan referenssiksi ilmoittama sopimus on koskenut pääasiassa sanelunhallintajärjestelmää ja vain vähäisessä määrin puheentunnistusta. Referenssivaatimuksessa on ollut kysymys nimenomaan puheentunnistuksesta eli järjestelmästä, joka hyödyntää automaattisesti puheesta luotuja transkriptioita. Tämä ei puolestaan ole vakio-osana sanelunhallintajärjestelmässä.

Referenssisopimuksen sanelunhallintajärjestelmään tai taustapuheentunnistukseen liittyvää laskutusta ei voida ottaa lainkaan huomioon nyt kyseessä olevassa tarjouskilpailussa voittaneen tarjoajan referenssin arvoa laskettaessa. Jos voittanut tarjoaja olisi ilmoittanut referenssisopimuksen osalta vain edustapuheentunnistusta koskevan laskutusarvon 12 kuukauden ajalta, ilmoitettu referenssi ei olisi täyttänyt referenssivaatimusta.

Referenssivaatimuksen laskutusta koskeva vaatimus ei ole täyttynyt siinäkään tilanteessa, että voittaneen tarjoajan referenssistä olisi huomioitu myös taustapuheentunnistus, sillä voittaneen tarjoajan referenssiasiakkaan tietopyyntövastausten perusteella sopimus ja sen laskutus ovat sisältäneet vain vähäisiä määriä edusta- ja taustapuheentunnistusta.

Sillä, että valittaja on saanut tietonsa julkisen tietopyynnön perusteella eikä suoraan voittaneen tarjoajan ilmoittamalta referenssiyhteyshenkilöltä, ei ole asiassa merkitystä, koska tietopyyntö on toimitettu Lapin hyvinvointialueen verkkosivujen ohjeistuksen mukaisesti Lapin hyvinvointialueen kirjaamoon, josta se on ohjattu henkilölle, joka on kirjaamon näkemyksen mukaan ollut sopivin vastaamaan tietopyyntöön.

Valittajan tietopyyntöä ei ole rajattu koskemaan ainoastaan tiettyä Lapin hyvinvointialueen toimipaikkaa. Näin ollen Lapin hyvinvointialueen tietopyyntöön antaman vastauksen perusteella puheentunnistus vaikuttaisi olleen käytössä vain Lapin keskussairaalassa, sillä Lapin hyvinvointialue ei ole ilmoittanut puheentunnistusta koskevaa laskutusta muiden toimipisteiden osalta.

Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoittamaan referenssitietoon, joka on jo referenssisopimuksen nimen perusteella koskenut muuta kuin referenssivaatimuksessa edellytettyä puheentunnistusta.

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan referenssiasiakas on ilmoittanut valittajan sille esittämän tietopyynnön johdosta, että referenssisopimuksen laskutus on pelkän edustapuheentunnistuksen ja siihen liittyvien jatkuvan käyttötuki- ja ylläpitopalvelun osalta alittanut 100.000 euroa. Vaikka hankintayksikkö on pyytänyt itsekin referenssiasiakasta varmistamaan voittaneen tarjoajan referenssitietojen paikkansapitävyyden, ei referenssiasiakas ole hankintayksikön esittämään tietopyyntöön antamassaan vastauksessa yksilöinyt puheentunnistusohjelmiston ja sanelunhallintajärjestelmän eroja. Näin ollen hankintayksikön esittämään tietopyyntöön annetussa vastauksessa on jäänyt huomioimatta, että vain osa sopimuksen laskutuksesta on koskenut edustapuheentunnistusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja ei ole referenssiasiakkaalle osoittamassaan tietopyynnöissä pyytänyt lisäselvitystä voittaneen tarjoajan referenssistä tarjouspyynnön sanamuodon mukaisesti vaan lisäselvityspyyntö on muotoiltu tarjouspyyntöä rajatummin.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt voittaneen tarjoajan soveltuvuutta arvioidessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen (1 kohta), ja tarjouksen on antanut tarjoaja, jota ei ole suljettu menettelyn ulkopuolelle mainitun lain 80 tai 81 §:n nojalla ja joka täyttää hankintayksikön asettamat lain 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset (2 kohta).

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnoissa, joiden kohteena on muun ohella palveluja, ehdokkaiden ja tarjoajien ammatillinen pätevyys palvelujen suorittamiseksi voidaan arvioida ammattitaidon, kokemuksen ja luotettavuuden perusteella.

Asian arviointi

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia puheentunnistusratkaisusta SaaS-palveluna. Tarjouspyynnön liitteenä olleen ESPD-lomakkeen kohdan ”IV osa: Valintaperusteet” alakohdassa ”C: Tekninen ja ammatillinen pätevyys” on asetettu muun ohella seuraava soveltuvuusvaatimus:

”Tarjoajalla on vähintään yksi terveydenhuollon referenssiorganisaatio, joka on käyttänyt tarjoajan puheentunnistusohjelmistoa vähintään 100 000 €:lla edelliset 12 kk:n ajan tarjousten jättöajasta laskettuna. Referenssinä esitetyn toimituksen on tullut sisältää jatkuvan käyttötuki- ja ylläpitopalvelun.”

Voittanut tarjoaja on tarjouksensa ESPD-lomakkeella ilmoittanut referenssiasiakkaakseen Lapin hyvinvointialueen ja ilmoittanut laskutusarvoksi 113.046 euroa aikavälillä 1.7.2023–30.6.2024.

Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan referenssisopimuksen laskutus on pelkän edustapuheentunnistuksen ja siihen liittyvien jatkuvan käyttötuki- ja ylläpitopalvelun osalta alittanut referenssivaatimuksen mukaisen vähimmäismäärän 100.000 euroa eikä voittanut tarjoaja ole näin ollen täyttänyt referenssiä koskevaa soveltuvuusvaatimusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on täyttänyt asetetut soveltuvuusvaatimukset eikä sitä näin ollen ole tullut sulkea tarjouskilpailusta. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ja voittaneen tarjoajan referenssiasiakkaan sille antamiin referenssitietoihin. Valittajan voittaneen tarjoajan referenssiasiakkaalta pyytämät tiedot eivät ole vastanneet referenssivaatimusta.

Kuultava on esittänyt, että sen ilmoittama referenssi on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun referenssivaatimuksen eikä hankintayksiköllä ole ollut mitään syytä olla luottamatta sen tarjouksessaan antamiin tietoihin.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnössä on edellä todetusti referenssivaatimuksena edellytetty, että tarjoajilla on ollut vähintään yksi terveydenhuollon referenssiorganisaatio, joka on käyttänyt tarjoajan puheentunnistusohjelmistoa vähintään 100.000 eurolla edelliset 12 kuukautta tarjousten jättöajasta laskettuna, ja lisäksi, että referenssinä esitetty toimitus on sisältänyt jatkuvan käyttötuki- ja ylläpitopalvelun.

Markkinaoikeus toteaa näin ollen, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että referenssisopimuksen olisi tullut sisältää 100.000 eurolla jatkuvaa käyttötuki- ja ylläpitopalvelua, vaan siinä on ainoastaan edellytetty, että nämä palvelut ovat mainituin tavoin sisältyneet toimitukseen. Tarjouspyynnössä ei ole referenssivaatimuksen osalta myöskään tarkemmin määritelty, mitä puheentunnistusohjelmistolla on tarkoitettu tai mitä kaikkea referenssivaatimuksessa edellytetyssä 100.000 euron laskutusarvossa on muilta osin tullut ottaa huomioon.

Hankintayksikkö on markkinaoikeusprosessin aikana 17.9.2024 päivätyllä selvityspyynnöllään pyytänyt voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamalta referenssiasiakkaan yhteyshenkilöltä sähköpostitse tietoja referenssivaatimuksen täyttymisestä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittama Lapin hyvinvointialueen yhteyshenkilö on hankintayksikön selvityspyyntöön antamassaan sähköpostivastauksessa vahvistanut, että voittanut tarjoaja on toimittanut sille referenssisopimuksen perusteella puheentunnistusohjelmistoa, johon on kuulunut jatkuva käyttötuki- ja ylläpitopalvelu. Voittaneen tarjoajan ilmoittama referenssiasiakkaan yhteyshenkilö on lisäksi vahvistanut, että kyseisen sopimuksen mukainen laskutus puheentunnistusohjelmistosta on ollut tarjousten jättämisen määräpäivää edeltävien 12 kuukauden aikana eli 1.7.2023–30.6.2024 aikavälillä 113.046 euroa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on lähtökohtaisesti voinut luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin. Hankintayksikkö on lisäksi sittemmin pyytänyt voittaneen tarjoajan referenssiasiakkaalta selvitystä referenssivaatimuksen täyttymisen arvioimiseksi. Kun asiassa otetaan huomioon referenssiasiakkaan selvityspyyntöön antama vastaus, hankintayksiköllä ei voida katsoa olleen aihetta epäillä, etteikö soveltuvuusvaatimus olisi täyttynyt. Hankintayksikkö on näin ollen voinut tällöin arvioida voittaneen tarjoajan täyttäneen tarjouspyynnössä asetetun soveltuvuusvaatimuksen.

Valittaja on markkinaoikeudessa vielä esittänyt pyytäneensä voittaneen tarjoajan ilmoittamalta referenssiasiakkaalta tietoja voittaneen tarjoajan tai sen ilmoittaman voimavara-alihankkijan ja referenssiasiakkaan välisestä puheentunnistusohjelmistoa koskevasta sopimuksesta sekä kyseisen sopimuksen kohteesta ja laskutuksesta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan voittaneen tarjoajan referenssiasiakkaalle esittämät referenssivaatimuksen täyttymiseen liittyneet tietopyynnöt ja niihin annetut vastaukset eivät ole sisällöltään täysin vastanneet tarjouspyynnössä asetettua referenssivaatimusta. Kun lisäksi otetaan huomioon edellä voittaneen tarjoajan tarjouksesta todettu, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön ei voida katsoa ylittäneen harkintavaltaansa tai menetelleen muuten virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden perusteella myöskään valittajan tietopyyntöihin liittyneiden seikkojen vuoksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos kuultava joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Inscripta Oy:n korvaamaan Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö sr:n oikeudenkäyntikulut 11.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Inscripta Oy:n korvaamaan Diktamen Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.275 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Markus Mattila ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.