Asian tausta

Kanta-Hämeen hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.6.2022 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta vakuutusturvaa koskevasta palveluhankinnasta 1.1.2023 alkavalle neljän vuoden sopimuskaudelle. Hankinta on jaettu kolmeen osaan.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen aluehallitus on 22.8.2022 tekemällään hankintapäätöksellä § 138 valinnut Pohjola Vakuutus Oy:n tarjouksen hankinnan osan 1 osalta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt EU-kynnysarvon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu hankinnan osan 1 osalta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen hankinnan osan 1 osalta, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 35.000 euroa.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska se on antanut hankintayksikölle harhaanjohtavan ja puutteellisen käsityksen hankintayksikölle jäävästä riskistä sekä vakuutusmaksuihin vaikuttavista tekijöistä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa suurvahingon maksuvaikutus vakuutusmaksuun on käytännössä poistanut niin kutsutun katkaisurajan merkityksen. Voittaneen tarjoajan tarjouksen maksujärjestelmä on ollut hankintayksikölle kohtuuton, eikä se ole antanut oikeaa ja riittävää kuvaa vakuutusmaksun pidemmän aikavälin kehityksestä.

Hankintayksikön olisi tullut pyytää voittaneelta tarjoajalta selvitys poikkeuksellisen alhaisista tarjoushinnoista hankinnan osan 1 osalta ja hylätä voittaneen tarjoajan tarjous poikkeuksellisen alhaisena. Voittaneen tarjoajan normaalikorvausmenon mukaisessa laskelmassa muun henkilöstön ja erityisryhmien työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen osalta kaikkien vuosien vakuutusmaksut ovat olleet pienempiä kuin tarjouspyynnön mukainen vuosittainen korvausmeno, mikä on tarkoittanut sitä, että voittaneen tarjoajan liiketoiminta olisi tappiollista vakuutuksen voimassa ollessa. Voittaneen tarjoajan maksujärjestelmässä korvauseuron maksuvaikutus kasvaa sitä suuremmaksi mitä korkeammaksi maksunlaskennassa mukana oleva korvausmeno nousee. Voittanut tarjoaja ei ole pystynyt osoittamaan, että se olisi pystynyt toteuttamaan hankinnan tarjoamallaan hinnalla.

Vastine

Vaatimukset

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.410 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Voittanut tarjoaja on kuvannut tarjoamansa vakuutuksen, vakuutusmaksun ja hankintayksikölle jäävän riskin tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Tarjouspyynnössä on määritelty tietty katkaisuraja hankinnan osaan 1 kuuluville työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksille. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa määritelty katkaisuraja on ollut arvoltaan pienempi kuin tarjouspyynnössä määritelty suurin sallittu katkaisuraja. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa määritelty suurvahingon enimmäisvaikutus vakuutusmaksuun on niin ikään ollut arvoltaan pienempi kuin tarjouspyynnössä määritelty suurin sallittu maksuvaikutus. Katkaisurajan määrällä ei ole ollut asiassa merkitystä arvioitaessa tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta tai tarjouksen poikkeuksellisen alhaista hintaa. Katkaisurajalle ei ole myöskään asetettu tarjouspyynnössä alarajaa.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole ennen hankintapäätöksen tekemistä pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjoushinnoista. Voittaneen tarjoajan tarjoushinnat eivät ole vaikuttaneet poikkeuksellisen alhaisilta. Hankintayksiköllä on ollut harkintavaltaa tarjoushinnan poikkeuksellisen alhaisuuden arvioinnissa.

Tarjoushintoja on tullut arvioida hankinnan osan 1 vertailuhintojen perusteella eikä vertailuhintoihin sisältyvien osahintojen perusteella. Voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhinta on ylittänyt tarjouspyynnössä määritellyn normaalikorvausmenon ohimenevät korvausmenot. Voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen valittajan tarjouksen välinen hintaero hankinnan osan 1 osalta on ollut vain noin kymmenen prosenttia. Vaikka tarjoushintoja olisi arvioitu hankinnan osan 1 vertailuhintoihin sisältyneiden osahintojen perusteella, ei voittaneen tarjoajan tarjousta olisi silti voitu pitää poikkeuksellisen alhaisena.

Hankintayksikkö on ottanut arvioinnissaan huomioon toimialalle tyypillisen hinnoittelurakenteen. Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä, että hintaerot olisivat johtuneet siitä, ettei voittanut tarjoaja olisi noudattanut lakisääteisiä velvoitteitaan. Kaikilla lakisääteistä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta tarjoavilla vakuutusyhtiöillä on tullut olla yhtiön hallituksen hyväksymät maksuperusteet, joista on ilmennyt, miten vakuutusmaksut ovat määräytyneet.

Hankintayksikkö on valituksen johdosta pyytänyt voittaneelta tarjoajalta lisäselvityksen sen tarjoushinnoista, eikä selvityksen perusteella ole ollut katsottavissa, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi poikkeuksellisen alhainen tai muodostaisi riskiä palvelun tuottamisen laiminlyönnistä.

Kuultavan lausunto

Pohjola Vakuutus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Voittaneen tarjoajan tarjous on täyttänyt kaikki tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ja ollut tarjouspyynnön mukainen. Jokaisella työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksia tarjoavalla vakuutusyhtiöllä on tullut olla omat yhtiön hallituksen hyväksymät vakuutusmaksujen maksuperusteet, joita on tullut soveltaa yhdenmukaisesti kaikkiin vakuutuksenottajiin. Maksuperusteilla on varmistettu se, että vakuutusmaksut ovat olleet kohtuullisessa suhteessa vakuutuksenottajan riskiin. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole antanut hankintayksikölle harhaanjohtavaa tai puutteellista käsitystä hankintayksikölle jäävästä riskistä. Voittaneen tarjoajan tarjous on perustunut sen omiin maksuperusteisiin. Voittaneen tarjoajan liiketoiminta on ollut kannattavaa ja Finanssivalvonnan valvomien yhtiön maksuperusteiden mukaista.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Valittaja on kiinnittänyt huomiota ainoastaan muun henkilöstön kuin pelastuslaitoksen ja erityisryhmien työtapaturmavakuutuksen vakuutusmaksun vertailuun. Vertailuhintaan hankinnan osan 1 osalta on kuitenkin tullut laskea myös työtapaturma- ja ammattitautivakuutus erikseen pelastuslaitokselle sekä vapaaehtoinen ryhmämatkavakuutus ja vapaaehtoinen ryhmätapaturmavakuutus. Tarjouksen poikkeuksellista alhaisuutta on tullut arvioida koko hankinnan osan 1 vertailuhinnan perusteella. Voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjouksen välinen hintaero on ollut vain noin kymmenen prosenttia. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se arvioi tietyn tarjouksen poikkeuksellisen alhaiseksi.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan maksujärjestelmässä hankintayksiköltä on siirretty näennäisesti riskiä pienellä katkaisurajalla, vaikka todellisuudessa vakuutusmaksun nousu suurvahingon sattuessa on ollut moninkertainen katkaisurajaan nähden.

Vaikka katkaisuraja tai sen määrä eivät ole olleet asiassa suoraan merkityksellisiä seikkoja, asiassa tulee ottaa huomioon, että hankintayksikön riskin rajauksen on tullut toteutua myös muissa tapauksissa kuin yksittäisissä suurvahingoissa. Myös pienemmät vahingot ovat saattaneet nostaa vakuutusmaksua. Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että hankintayksikön on tullut saada riittävä käsitys tarjotusta maksujärjestelmästä.

Koska voittaneen tarjoajan tarjoama vakuutusmaksun hinta muun henkilöstön ja erityisryhmien työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen osalta on ollut tarjouspyynnössä määriteltyä normaalin vahinkomeno-oletuksen perusteella laskettua korvausmenoa alhaisempi, hankintayksikön olisi tullut pyytää selvitystä voittaneen tarjoajan poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttaneesta tarjouksesta. Tarjouksen poikkeuksellista alhaisuutta ei ole voitu arvioida pelkästään hankinnan osan 1 vertailuhintojen perusteella, koska vertailuhinnat ovat muodostuneet laskennallisista tarjouspyynnössä yksilöidyistä korvausmeno-oletuksista.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän perusteella ensinnäkin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena hankinnan osan 1 osalta. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjoushinnoista eikä hylännyt sen tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena hankinnan osan 1 osalta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea.

Hankintalain 96 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan hankintalain 96 §:n 1 momentti poikkeaa aiemmin voimassa olleesta laista siten, että se velvoittaa hankintayksiköitä pyytämään selvitystä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista. Aiemmin voimassa olleen lain mukaan hankintayksiköllä oli selvitysvelvollisuus vain ennen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämistä.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää selvitystä ja tarjoajalla velvollisuus antaa selvitys hankintayksikön pyynnöstä aina, kun kysymyksessä on hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Tarjotun hinnan poikkeuksellisuuden arvioiminen on kuitenkin hankintayksiköiden harkintavallassa. Hinnan poikkeuksellisuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota muun muassa hankinnan laatuun ja laajuuteen sekä toimitusaikaan, hankinnan oikeudellisiin, taloudellisiin sekä teknisiin tekijöihin, muiden tarjoajien antamiin hintoihin sekä toimialalla tyypilliseen hinnoittelurakenteeseen.

Saman pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Hankintayksikön on hylättävä tarjous, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä.

Hankintalain 96 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 206) mukaan hankintayksiköllä on pääsääntöisesti harkintavalta poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisessä, jos se arvioi, että tarjouksen hyväksyminen tarkoittaisi riskiä toimituksen laiminlyömisestä taikka puutteellisuudesta.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely merkityksellisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia vakuutusturvan hankinnasta. Tarjouspyynnön osa 1 on koskenut pelastuslaitoksen henkilöstön sekä muun henkilöstön ja erityisryhmien työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksia, vapaaehtoisia ryhmätapaturmavakuutuksia sekä vapaaehtoisia matkavakuutuksia.

Tarjouspyynnön kohdan ”OSATARJOUSPYYNTÖ 1” alakohdan ”Työtapaturma- ja ammattitautivakuutukset” alakohdassa ”MUU HENKILÖSTÖ JA ERITYISRYHMÄT” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Suurvahinkoskenaarion mukaisen vakavan vahingon maksuvaikutuksen suuruus verrattuna normaalivahinkomenon mukaisen skenaarion maksuihin saa olla enintään 840.000 €. Tämä 840.000 € raja ei saa ylittyä tarjouksen tarkasteluaikavälillä (5 vuotta). Yhdenkään vuoden osalta muutos normaalivahinkomenon mukaiseen vuoteen normaali- ja suurvahinkoskenaariossa ei saa kuitenkaan olla annetuilla normaalivahingon ja suurvahingon vahinkomenoilla kuin kolmasosa mainitusta euromäärästä (280.000 €), kun skenaarioita tarkastellaan erillisinä.

Jos tarjoaja käyttää laskelmissaan katkaisurajaa, se voi olla korkeintaan 700.000 €.

[– –]

Pyydämme laatimaan tarjouksen alla olevilla keskiarvoisilla vahinkotilastoilla, jossa on:

- normaali vahinkomeno-oletus 1–5 v; ohimenevät 400.000 € / v ja pysyvät 0 € / v (1.1.2023-31.12.2027)

1. ohimenevät korvaukset jakaantuvat vuosittain 70 %, 25 % ja 5 %

- vakava vahinko-oletus v. 2024, josta ohimeneviä korvauksia 100.000 € ja pysyvä varaus 1.000.000 € vuonna 2024

1. vakavan vahingon ohimenevät korvaukset jakaantuvat vuosittain 70 %, 25 % ja 5 %
2. pysyvä korvaus täysimääräisesti varausvuonna 2025”.

Tarjouspyynnön kohdan ”Valintaperusteet” alakohdassa ”OSA 1: HENKILÖVAKUUTUKSET” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Henkilövakuutusten valinta suoritetaan lakisääteisten ja vapaaehtoisten vakuutusten kokonaistaloudellisesti edullisimman osatarjouksen perusteella, joka on kustannuksiltaan edullisin.

Työtapaturma- ja ammattitautivakuutukseen kokonaishinta lasketaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

Vakuutusmaksu lasketaan tarjouspyynnön mukaisten vaihtoehtojen 5 vuoden tarjouslaskelmista, joista otetaan yhden vuoden maksu vertailun pohjaksi keskiarvona. Nykyisen tilaston mukaisen tarjouksen 5 vuoden yhteismaksut / palautukset jaetaan 5:llä, jolloin saadaan keskimääräinen vuosimaksu ja siitä vertailuun huomioidaan 70 % maksusta.

Suurvahinko-oletuksella laskettu maksuperuste lasketaan samalla tavalla ja siitä vertailuun huomioidaan 30 % maksusta, koska suurvahingon toteutuminen ei ole niin todennäköistä, kuin nykyisen tilaston mukainen kehitys.

Tarjouksissa on oltava mukana lakisääteiset lisät vuoden 2023 tason mukaisena.

Vapaaehtoisten henkilövakuutusten vakuutusmaksu lasketaan tarjouspyynnön mukaisten vakuutusturvien yhteismaksusta.”

Voittaneen tarjoajan hankinnan osaan 1 sisältyneessä muun henkilöstön kuin pelastuslaitoksen henkilöstön ja erityisryhmien koskevaa työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta koskevassa normaalin vahinkomenon perusteella tehdyssä laskelmassa viiden vuoden vakuutusmaksut ovat olleet 1.877.484 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältyneessä laskelmassa, jossa on otettu huomioon vuonna 2024 tapahtuva suurvahinkomeno, vakuutusmaksut viidelle vuodelle ovat olleet 2.673.071 euroa. Voittaneen tarjoajan hankinnan osan 1 muun henkilöstön kuin pelastuslaitoksen henkilöstön ja erityisryhmien työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta koskeva katkaisuraja on määritelty 280.000 euroon.

Hankintayksikkö on 22.8.2022 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut vertailuhintojen perusteella voittaneen tarjoajan tarjouksen hankinnan osan 1 osalta. Hankintapäätöksen liitteenä olleen tarjousten vertailutaulukon mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhinta hankinnan osan 1 osalta on ollut 525.460 euroa, josta muun henkilöstön ja erityisryhmien työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen osuus on ollut 423.232 euroa. Toiseksi sijoittuneen valittajan tarjouksen vertailuhinta hankinnan osan 1 osalta on ollut 588.373 euroa, josta muun henkilöstön ja erityisryhmien työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen osuus on ollut 512.857 euroa.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska se on antanut hankintayksikölle harhaanjohtavan ja puutteellisen käsityksen hankintayksikölle jäävästä riskistä sekä vakuutusmaksuihin vaikuttavista tekijöistä. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksessa hankintayksikölle jäävää riskiä on näennäisesti siirretty pois pienellä katkaisurajalla, vaikka voittaneen tarjoajan tarjouksessa suurvahingon maksuvaikutus vakuutusmaksuun on käytännössä poistanut katkaisurajan merkityksen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on kuvannut tarjoamansa vakuutuksen, vakuutusmaksun ja hankintayksikölle jäävän riskin tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa määritelty katkaisuraja on ollut arvoltaan pienempi kuin tarjouspyynnön mukaan määritelty suurin sallittu katkaisuraja. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa määritelty suurvahingon enimmäisvaikutus vakuutusmaksuun on ollut arvoltaan pienempi kuin tarjouspyynnössä määritelty suurin sallittu maksuvaikutus.

Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja että tarjouksia arvioidaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on puolestaan lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Edellä todetusti tarjouspyynnön perusteella tarjoukset on tullut laatia siten, että niin sanotun normaalin vahinkomenon perusteella tehdyn laskelman lisäksi tarjoukseen on tullut sisällyttää myös laskelma, jossa on otettu huomioon vuonna 2024 tapahtuva suurvahinkomeno. Suurvahingon kokonaismaksuvaikutus verrattuna normaalin vahinkomenon mukaisiin vakuutusmaksuihin on saanut olla enintään 840.000 euroa viiden vuoden tarkastelujaksolla. Tarjouspyynnön mukaan niin kutsuttu katkaisuraja on saanut olla korkeintaan 700.000 euroa, jos tarjoaja on käyttänyt laskelmissaan katkaisurajaa.

Asiassa saadun selvityksen mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksessa katkaisuraja on määritelty 280.000 euroon. Kun otetaan huomioon, että voittaneen tarjoajan tarjouksen normaalin vahinkomenon perusteella tehdyn laskelman mukaiset vakuutusmaksut viidelle vuodelle ovat olleet 1.877.484 euroa ja suurvahinkomenon sisältävän laskelman mukaiset vakuutusmaksut viidelle vuodelle ovat olleet 2.673.071 euroa, on suurvahingon kokonaisvaikutus normaalin vahinkomenon mukaisiin vakuutusmaksuihin ollut asianosaisten esittämällä tavalla 795.587 euroa eli alle enimmäismääräksi tarjouspyynnössä asetetun 840.000 euron kokonaisvaikutuksen.

Edellä tarjouspyynnöstä todettuun nähden voittaneen tarjoajan tarjouksen voidaan katsoa täyttäneen tarjouspyynnössä katkaisurajalle ja suurvahingon vakuutusmaksua koskevalle enimmäismaksuvaikutukselle asetetut edellytykset. Asiassa ei ole tullut ilmi muitakaan seikkoja, joiden perusteella olisi arvioitavissa, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi ollut tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten vastainen ja siten antanut valittajan esittämällä tavalla hankintayksikölle harhaanjohtavan ja puutteellisen kuvan tarjouksen sisällöstä. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta arvioidessaan.

Poikkeuksellinen alhainen tarjous

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut pyytää voittaneelta tarjoajalta selvitys poikkeuksellisen alhaisista tarjoushinnoista hankinnan osan 1 osalta ja hylätä voittaneen tarjoajan tarjous poikkeuksellisen alhaisena. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan normaalin vahinkomenon mukaisessa laskelmassa muun henkilöstön ja erityisryhmien työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen osalta kaikkien vuosien vakuutusmaksut ovat olleet pienempiä kuin tarjouspyynnön mukaiset normaalikorvausmenon ohimenevät korvausmenot. Valittajan mukaan voittanut tarjoaja ei ole kyennyt osoittamaan, että se olisi pystynyt toteuttamaan hankinnan tarjoamallaan hinnalla.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoushinnat eivät ole vaikuttaneet poikkeuksellisen alhaisilta ja sillä on ollut harkintavaltaa tarjouksen poikkeuksellisen alhaisen hinnan arvioinnissa. Hankintayksikön mukaan se on ottanut arvioinnissaan huomioon toimialalle tyypillisen hinnoittelurakenteen eikä sillä ole ollut syytä epäillä, että hintaerot olisivat johtuneet siitä, ettei voittanut tarjoaja olisi noudattanut lakisääteisiä velvoitteitaan. Hankintayksikön mukaan tarjoushintoja on tullut arvioida hankinnan osan 1 vertailuhintojen perusteella eikä vertailuhintoihin sisältyvien osahintojen perusteella. Hankintayksikön mukaan voittaneen tarjoajan tarjousta ei olisi voitu pitää poikkeuksellisen alhaisena, vaikka tarjoushintoja olisi arvioitu hankinnan osan 1 vertailuhintojen osahintojen perusteella. Hankintayksikön mukaan voittaneen tarjoajan ja toiseksi tulleen valittajan tarjouksen välinen hintaero hankinnan osan 1 osalta on ollut vain noin kymmenen prosenttia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 96 §:ssä on säädetty hankintayksikön velvollisuudeksi selvittää tarjouksen hintoja tai kustannuksia, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Hankintayksiköllä on sinänsä lähtökohtaisesti harkintavaltaa arvioida, milloin sen on aiheellista selvittää tarjoushinnan määräytymisen perusteita. Tämä arviointi tulee kuitenkin perustaa todellisiin ja perusteltuihin seikkoihin.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia. Hankintasäännöksissä on asetettu hankintayksikölle velvollisuus hylätä tarjous poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella vain tilanteessa, jossa alhainen hinta osoittaa ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden rikkomisen.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että hankintayksikön oikeus hylätä hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen tarjous perustuu osaltaan siihen, että hankintayksiköllä on oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen asemansa tilanteessa, jossa sillä on syytä arvioida, että tarjouksen hyväksyminen tarkoittaisi riskiä toimituksen laiminlyömisestä taikka puutteellisuudesta.

Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa ottaneensa tarjoushintoja koskevassa arvioinnissa huomioon muun ohella alalla tyypillisen hinnoittelurakenteen ja sen, että sillä ei ole ollut syytä epäillä, että hintaerot olisivat johtuneet siitä, ettei voittanut tarjoaja olisi noudattanut lakisääteisiä velvoitteitaan. Hankintayksikkö on tältä osin tuonut esiin, että kaikilla lakisääteistä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta tarjoavilla vakuutusyhtiöillä on tullut olla yhtiön hallituksen hyväksymät maksuperusteet, joista on käynyt ilmi, miten vakuutusmaksut ovat määräytyneet. Hankintayksikkö on lisäksi markkinaoikeudessa esittänyt pyytäneensä voittaneelta tarjoajalta selvityksen valituksen johdosta ja mainitun selvityksen vahvistaneen hankintayksikön näkemyksen siitä, ettei voittaneen tarjoajan tarjous ole ollut poikkeuksellisen alhainen.

Markkinaoikeus toteaa, että esillä olevassa asiassa voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjouksissa vakuutusmaksujen ero on ollut noin kymmenen prosenttia hankinnan osan 1 osalta. Voittaneen tarjoajan ja valittajan vakuutusmaksujen ero tiettyjen osan 1 osa-alueiden osalta on ollut noin 17 prosenttia. Markkinaoikeus toteaa, että prosentuaalisesti erot eivät ole erityisen suuria. Muutoinkin hankintayksikön arvioinnin on katsottava perustuvan todellisiin ja perusteltuihin seikkoihin, joiden perusteella hankintayksikkö on voinut arvioida voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnoittelun vaikuttaneen tarjousvertailussa käytetty hinnoittelutapa huomioon ottaen oikeasuhtaiselta. Kun otetaan lisäksi huomioon, että voittanut tarjoaja on ollut työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksia tarjoava vakuutusyhtiö, jolla on ollut Finanssivalvonnan valvonnan alaiset yhtiön hallituksen hyväksymät maksuperusteet, ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole käynyt ilmi seikkoja, joiden perusteella olisi arvioitavissa, että hankintayksiköllä olisi ollut perusteltua syytä epäillä, että voittanut tarjoaja ei voisi tarjouksellaan suoriutua vakuutuspalvelujen toteuttamisesta tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa eikä menetellyt hankintasäännösten tai syrjimättömyyden ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteiden vastaisesti, kun se ei ole ennen hankintapäätöksen tekemistä pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä hinnoittelusta, vaan on arvioinut, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole vaikuttanut poikkeuksellisen alhaiselta. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella asiassa ei ole myöskään muutoin tullut ilmi sellaista perustetta, että hankintayksiköllä olisi ollut velvollisuus hylätä voittaneen tarjoajan tarjous hankinnan osan 1 osalta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiön korvaamaan Kanta-Hämeen hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 4.410 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiön korvaamaan Pohjola Vakuutus Oy:n oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Hannamaria Nurminen ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta