Asian tausta

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 26.5.2023 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta ratakorjaamon KVR-rakennusurakasta.

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n hallitus on 10.10.2023 tekemällään hankintapäätöksellä 11/2023 sulkenut valittajan ja erään toisen tarjoajan tarjoukset tarjouskilpailusta ja valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitua arvonlisäverotonta kokonaisarvoa ei ole ilmoitettu. Valittajan tarjouksen kokonaishinta on ollut noin 9,9 miljoonaa euroa, voittaneen tarjoajan tarjouksen noin 10,9 miljoonaa euroa.

Markkinaoikeus on 11.12.2023 antamallaan välipäätöksellä numero 575/2023 sallinut valituksenalaisen hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintayksikön mukaan hankintasopimus on allekirjoitettu 18.1.2024.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Fira Rakennus Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 1.094.900 euroa.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Valittajan tarjouksessa esitetty lämpimän tuotantohallin laajuus on ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Tuotantotilojen pinta-ala 3.227 neliömetriä on ollut jopa laajempi kuin tarjouspyynnössä vaadittu 3.165,5 neliömetriä. Tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen myös toimisto- ja sosiaalitilojen laajuuden osalta. Näiden pinta-ala 323,5 neliömetriä on ylittänyt tarjouspyynnön vaatimuksen 268 neliömetriä.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen lisäksi tuotantohallin vapaan leveyden osalta. Tarjoukseen ei ole ollut merkitty lämpimän tuotantohallin vapaaleveyden mittaa pilarin kyljestä kylkeen, mutta siihen liitetystä piirroksesta on käynyt ilmi, että hallin päätyihin asennettavan siltanosturin oven vapaa kulkuaukko on ollut 20 metriä leveä.

Edelleen valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen pihan varastoalueen perustusten osalta. Tarjouspyynnön liitteessä ”Perustamistapalausunto” on todettu, että varastointialueet ehdotetaan, ei siis vaadita, perustettavaksi paalulaatan varaan. Siten perustamistapalausunto on antanut mahdollisuuden tarjota myös paaluttamatonta ratkaisua, joka on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset. Perustamistapalausunto on ollut teknisesti tarkempi ja siten pätevyysjärjestyksessä määräävä suhteessa tarjouspyynnön liitteeseen ”Suunnitelmaperusteet”, jossa myös on viitattu perustamistapalausuntoon. Tarjouspyynnön vaatimukset on rakenteellisesti ollut mahdollista täyttää ilman paalulaattaa.

Valittaja on sitoutunut toteuttamaan tuotantotilat tarjouksensa mukaisesti. KVR-urakkamuodolle on luonteenomaista, että tarjouksen liitteenä toimitettavat suunnitelmat eivät ole lopullisia tai toteutusta palvelevia. Jatkosuunnittelun yhteydessä tilojen ratkaisut täsmentyvät ja ne tulevat nykyiset laajuustiedot huomioiden täyttämään ja jopa ylittämään tilaajan laajuuden osalta esittämät vähimmäisvaatimukset.

Hankintayksikkö on hankintasäännösten mukaan voinut pyytää tarjoajalta selvitystä epäselvistä seikoista ennen tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö ei ole käyttänyt tätä mahdollisuutta.

Lisäksi hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjous ei ole sisältänyt tarjouspyynnössä vaadittua UPS-laitteistoa. Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti, kun se on hyväksynyt voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen.

Vastine

Vaatimukset

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan tarjouksessa esitetyt tilojen laajuustiedot ovat olleet tarjouspyynnön vastaisia useilta osin. Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Valittajan suunnitteluratkaisusta on ilmennyt, että lämpimän tuotantotilan huoneala on ollut 1.583,5 neliömetriä. Tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska tarjouspyynnön vaatimus on ollut 1.615 neliömetriä. Lisäksi useiden toimisto- ja sosiaalitiloihin kuuluvien eri tilojen huonealat ovat olleet tarjouspyynnön tilaohjelmassa asetettuja laajuuksia pienemmät. Taukotilan laajuus on ollut 32 neliömetriä, kun tarjouspyynnön vaatimus on ollut 45 neliömetriä. Kuntosalin laajuus on ollut 42 neliömetriä, kun tarjouspyynnön vaatimus on ollut 50 neliömetriä. Pukuhuoneen M laajuus on ollut 39 neliömetriä, kun tarjouspyynnön vaatimus on ollut 44 neliömetriä. Lisäksi valittajan tarjoama toimistotilojen laajuus on sisältänyt myös muun muassa käytävätiloja, joita ei tulisi laskea mukaan toimisto- ja sosiaalitilojen laajuuteen.

Tarjoajille on annettu mahdollisuus esittää laajuuden osalta tarjouspyynnön tilaohjelmasta poikkeavia ratkaisuja vain tiettyjen tilojen osalta, ja muilta osin kyse on ollut tiloja koskevista vähimmäisvaatimuksista, joiden on tullut täyttyä.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen myös lämpimän tuotantohallin vapaan leveyden osalta, koska tuotantohallin pilarien välinen eli vapaa leveys on ollut pienempi kuin vaadittu 20 metriä.

Valittajan tarjous on lisäksi ollut tarjouspyynnön vastainen ulkovarastointialueiden perustamistavan osalta. Hankintayksikkö on asettanut suunnittelua ohjaavaan tarjouspyynnön liitteeseen ”Suunnitteluperusteet” selvän vaatimuksen, jonka mukaan perustaminen on tehtävä paalulaatalla. Paalulaattaa koskeva nimenomainen maininta on lisätty tarjoajien kanssa järjestettyjen neuvottelujen jälkeen, mikä myös osoittaa hankintayksikön edellyttäneen perustamista paalulaatan varaan.

Urakkamuodosta riippumatta tarjoajan tarjouksen on täytettävä pakolliset vaatimukset, jotka hankintayksikkö on tarjouspyynnössä hankinnan kohteelle asettanut.

Hankintayksikön harkintavallassa on, antaako se tarjoajalle tilaisuuden täsmentää tarjousta, eikä hankintayksiköllä ole tähän velvollisuutta. Tässä tapauksessa on muutoinkin ollut kyse muista kuin epäolennaisista virheistä, joita tarjoaja ei ole voinut täsmentämällä tai täydentämällä korjata ilman, että kyse olisi ollut kielletystä tarjouksen parantamisesta tai uuden tarjouksen antamisesta.

Hankintayksikkö on tarjousten arvioinnin yhteydessä todennut voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi. Valittajan valituksessaan esille tuoma UPS-laitteisto on sisältynyt voittaneen tarjoajan tarjoukseen. Se on ilmennyt sellaisista osista tarjousaineistoa, josta ei ole annettu tietoja valittajalle voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksien suojan vuoksi.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön esiin tuomat puutteellisuudet valittajan tarjouksessa ovat olleet vähäisiä, eikä hankintayksikkö ole yrittänyt selvittää väitettyjä poikkeamia selonottomenettelyssä tai neuvotteluissa valittajan kanssa.

Valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja valittajan tarjous on ollut lopulliseen tarjouskilpailuun osallistuneista kolmesta tarjouksesta edullisin.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella arvioitava, onko valittajan tarjous ollut tiettyjen tilojen laajuuden ja pihan varastoalueen perustamistavan osalta tarjouspyynnön vastainen ja olisiko hankintayksikön tullut varata valittajalle tilaisuus täsmentää tarjoustaan. Lisäksi on arvioitavana, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen UPS-laitteiston osalta.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jos jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 271) mukaan pykälä vastaa ehdotetun hankintalain 74 §:ää, jonka 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173) mukaan kyseisessä lainkohdassa annetaan hankintayksiköille laajemmat mahdollisuudet pyytää ehdokkaita ja tarjoajia toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on osallistumishakemusten ja tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.

Mainituista esitöistä (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) ilmenee myös, että hankintayksikön ei tule kuitenkaan sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta tai puuttuvan laatutiedon.

Mainituissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 174) on lisäksi todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia tai osallistumishakemuksia eikä tarjoajalla ole oikeutta vaatia lisäaikaa ja mahdollisuutta tarjouksen loppuunsaattamiseksi hankinta-asiakirjojen vaatimalle tasolle.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Tarjouspyynnön liitteessä ”Tilaohjelma” on esitetty taulukkomuodossa muun ohella konepajan sisätilojen laajuudet huonealana (hum2). Tuotantotilojen laajuusvaatimukset ovat käyneet ilmi taulukosta, jonka mukaan lämpimän tuotantohallin laajuusvaatimus on 1.615 neliömetriä. Toimisto- ja sosiaalitilojen laajuus on käynyt ilmi samasta taulukosta, jossa on muun ohella esitetty, että taukotilan laajuusvaatimus on ollut 45 neliömetriä, kuntosalin laajuusvaatimus 50 neliömetriä ja miesten pukuhuoneen laajuusvaatimus 44 neliömetriä.

Tarjouspyynnön kyseisessä liitteessä on esitetty myös seuraavaa:

”Liikennetilojen (jakava- ja osastoiva liikenne) sekä teknisten tilojen osalta tilaohjelmassa esitetty laajuus on Tilaajan budjetointia ja hankelaajuuden määrittämistä varten ohjelmoitu laajuus. Lopullinen laajuus määräytyy Tilaajan tarjouksen mukaan ja Tarjoaja voi esittää ratkaisussaan näiden tilojen osalta arvoista poikkeavia ratkaisuja.”

Tarjouspyynnön kohdasta 2 ”Hankkeen nykytilan kuvaus” mukaan tarjouspyynnön liitteenä olevasta ”Suunnitteluperusteet” -dokumentista on ilmennyt ne ratkaisut, joiden mukaan lopullinen tarjous tulee laatia.

Tarjouspyynnön liitteen ”Suunnitteluperusteet” kohdan 3 ”Rakennusosat” alakohdan 3.1.2 ”Piha-alue” alakohdassa 3.1.2.1 ”Päällysteet ja kasvillisuus” on todettu seuraavaa: ”Tuotannon ulkovarastointitilat betonipinnalla (paalulaatta)”. ”(Paalulaatta)” on kirjoitettu punaisella tekstillä, mikä on tarkoittanut lopulliseen tarjouspyyntöön päivitettyä kohtaa. Lisäksi kohdan 4 ”Tekniikkaosat” taulukon kohdassa ”Sähköjärjestelmät” on esitetty eräitä UPS-jakelujärjestelmää koskevia vaatimuksia.

Valittaja on tarjouksensa liitteessä ”Piirustusluettelo” merkinnyt piirustuksiin huonealamuodossa olevia laajuusmittoja. Piirustuksista on käynyt ilmi muun ohella lämpimän tuotantohallin tarjottu huoneala 1.583,5 neliömetriä. Taukotilan tarjottu huoneala on piirustusten mukaan ollut 32,0 neliömetriä, kuntosalin laajuus 42,0 neliömetriä ja Pukuhuone M:n laajuus 39,0 neliömetriä. Valittajan tarjouksesta on käynyt ilmi myös eräiden tilojen bruttoaloja.

Valittaja on tarjouksensa liitteen ”Tarjouslomake” kohdan ”Rakentaminen ja rakenneratkaisut” alakohdassa ”Rakenneratkaisut” esittänyt muun ohella seuraavaa: ”Pihojen paalulaatat muutettu maanvaraiseksi (säästöä betonilaatassa ja paaluissa, paalutusta saatu vähennettyä maanvaraisella rakenteella 2900 m2).”

Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt muun ohella, että sen tarjoamien tilojen laajuudet ovat olleet tarjouspyynnön vaatimuksen mukaisia. Lisäksi valittaja on esittänyt, että sen tarjoama pihan varastoalueen laattarakenteinen perustustapa on ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen ja että paalulaatta on ollut vain perustamistapalausunnossa esitetty ehdotus.

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että valittajan tarjoaman lämpimän tuotantotilan huoneala on ollut tarjouspyynnössä vaadittua pienempi. Myös sosiaali- ja toimistotilojen osalta valittajan tarjoamat huonealat ovat olleet tilaohjelmassa asetettuja laajuuksia pienemmät taukotilan, kuntosalin ja miesten pukuhuoneen osalta. Edelleen valittaja on tarjonnut perustamistavaksi maanvaraista perustusta, mikä on ollut tarjouspyynnön vastaista.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentissa todetuin tavoin tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa rakennusurakan olevan tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe. Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Markkinaoikeus toteaa, että neuvottelumenettelyssä neuvottelujen päätyttyä annetaan lopullisen tarjouspyynnön perusteella lopulliset tarjoukset. Lopullisen tarjouspyynnön tarkoituksena on tuottaa vertailukelpoisia tarjouksia. Edellä selostetulla tavalla lopullisessa tarjouspyynnössä on edellytetty tiettyjä vaatimuksia muun ohella lämpimän tuotantohallin ja eräiden muiden tilojen osalta. Kyseessä ovat olleet vähimmäisvaatimukset, joista ei ole voinut poiketa. Edelleen hankintayksikkö on tarjouspyynnön suunnitteluperusteissa määrittänyt ulkovarastointialueen lopullisen perustamistavan.

Valittajan toimittamasta tarjouksesta liitteineen on edellä kuvatuin tavoin käynyt ilmi, että valittajan tarjoamien tiettyjen tilojen huonealalaajuudet ja valittajan tarjoama ulkovarastointialueen perustamistapa eivät ole täyttäneet mainittuja vähimmäisvaatimuksia. Valittaja ei ole esittänyt, että hankintayksikkö olisi tulkinnut valittajan tarjousta väärin. Päinvastoin valittaja on vastaselityksessään esittänyt, että hankintayksikön esittämät puutteellisuudet ovat olleet vähäisiä.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjous on ollut edellä mainituilta osin tarjouspyynnön vastainen.

Valittajan mukaan hankintayksikön olisi tullut varata valittajalle tilaisuus täsmentää tarjoustaan tarjouspyynnön vastaisilta osin.

Hankintayksiköllä on erityisalojen hankintalain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita noudattaen oikeus pyytää tarjoajaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja. Pyytäminen on kuitenkin hankintayksikön harkintavallassa, eikä sillä ole tähän velvollisuutta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole varannut valittajalle tilaisuutta täsmentää tai täydentää lopullista tarjoustaan. Asiassa esitetystä selvityksestä ei myöskään ilmene, että hankintayksikkö olisi menetellyt tältä osin syrjivästi tai epätasapuolisesti.

Koska hankintayksikkö on voinut sulkea valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta edellä mainituilla perusteilla, asiassa ei ole tarpeen lausua muista perusteista sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Lisäksi valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, koska se ei ole sisältänyt tarjouspyynnössä vaadittua UPS-laitteistoa. Hankintayksikkö on esittänyt, että UPS-laitteisto on sisältynyt voittaneen tarjoajan tarjoukseen, mikä on ilmennyt liikesalaisuuksia sisältävänä salassa pidettävästä tarjousaineistosta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittaneen tarjoajan tarjouksen hankesuunnitelmaan on sisältynyt tarjouspyynnön vaatimukset täyttävä tila ”Sähköpääkeskus + UPS-laitteet”. UPS-jakelujärjestelmän vaatimusten huomioon ottaminen on mainittu myös voittaneen tarjoajan rakennustapaselostuksessa. Tarjoajan ei ole edellytetty esittävän tarjouksessaan erityistä selvitystä UPS-laitteistosta. Asiassa ei näin ollen ole tullut ilmi mitään sellaista perustetta, etteikö hankintayksikkö olisi voinut luottaa siihen, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Fira Rakennus Oy:n korvaamaan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pekka Savola ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.