MAO:155/21

Asian tausta

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö tai Kela) on ilmoittanut 22.5.2020 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteuttavassa vieraan kielen pikatulkkauspalveluiden hankinnasta 1.10.2020 alkavalle sopimuskaudelle.

Kansaneläkelaitoksen Asiakkuuspalvelujen tulosyksikkö on 28.8.2020 tekemällään hankintapäätöksellä (Kela 18/43/2020) valinnut Tulka Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 260.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Semantix Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun tai tehottomuusseuraamuksen sijasta lyhentää hankintasopimuksen päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Kansaneläkelaitoksen korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.950 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset hankintasäännösten vastaisesti ja ottanut tarjousten vertailussa huomioon sellaisia seikkoja, joita ei ole mainittu tarjouspyynnössä. Tarjoajan tarjoaman pikatulkkaussovelluksen kaikkien ominaisuuksien ei ole ollut välttämätöntä olla valmiina vielä hankintayksikön järjestämässä demotilaisuudessa vaan riittävää on ollut, että ominaisuudet ja palvelu ovat valmiina sillä hetkellä, kun sopimuksen täyttäminen alkaa. Valittaja on demotilaisuudessa kertonut hankintayksikölle, että tarjotun sovelluksen tietyt ominaisuudet ovat olleet vielä jatkokehityksen alla, ja tästä syystä kaikkia ominaisuuksia ei ole voitu esitellä livenä demotilaisuudessa.

Demotilaisuuden arvioinnin osalta hankintayksikkö on perustellut muiden tarjousten parempia pisteitä sovelluksen helppokäyttöisyyden osalta seuraavasti: ”kielivalikossa kieli on löydettävissä myös ko. kielellä/kieliasussa”. Tästä ominaisuudesta ei ole hyötyä asiakkaalle, eikä sitä ole mainittu tarjouspyynnössä pisteytettävänä ominaisuutena. Mikäli valittaja olisi tiennyt, että ominaisuudesta saa lisäpisteitä, se olisi lisännyt sovellukseensa vieraan kielen kieliasun jokaisen tulkkauskielen osalta.

Hankintayksikkö on antanut valittajalle demotilaisuuden perusteella virheellisesti nolla pistettä ”Laskutukseen liittyvän viitetiedon ilmoittaminen puhelun jälkeen” kohdan arvioinnista. Se, että valittajan sovellukseen on voinut syöttää tilauksen kannalta tarpeettoman henkilötiedon, ei ole voinut johtaa nollaan pisteeseen. Hankintayksikkö ei ole määritellyt, että vastuu viitetietojen täyttämisestä tai tietojen sisällöstä olisi palveluntoimittajalla. Valittajan tarjoama ratkaisu on täyttänyt kohdan vaatimukset kokonaisuudessaan.

Hankintayksikkö on perustellut muiden tarjousten parempia pisteitä kahden testitilanteen osalta seuraavasti: ”puhelu ohjautuu asiakaspalveluun, jos kukaan tulkeista ei poimi puhelua määräajassa”. Kyseessä ei ole ollut arviointiperusteena mainittu ominaisuus, eikä siitä olisi tullut saada lisäpisteitä. Pikatulkkauksen siirtyessä asiakaspalveluun tilaus muuttuu perinteiseksi puhelintulkkaukseksi.

Valittajan olisi tullut saada lisäominaisuutena pisteytetystä ”Pikatulkkaussovelluksella voi soittaa myös videopuhelun” ominaisuudesta nollan pisteen sijasta kolme pistettä. Valittaja on sitoutunut tarjouksensa ”Kyllä”-vastauksella siihen, että mainittu ominaisuus on käyttövalmiina sopimuskauden alkaessa, minkä on katsottava olevan oikeuskäytännön perusteella riittävää.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan vähintään 17–20 prosenttia alhaisempi verrattuna pikatulkkauspalveluiden aikaisemmissa kilpailutuksissa tarjottuihin hintoihin ja siten poikkeuksellisen alhainen. Voittanut tarjoaja ei välttämättä pysty toimittamaan palvelua tarjoamallaan hinnalla ammattitaitoisia tulkkeja käyttäen ja lakisääteisiä sosiaaliturva- ja eläkemaksuvelvoitteita noudattaen. Hankintayksikön olisi tullut vaatia selvitys voittaneen tarjoajan poikkeuksellisen alhaisesta hinnasta.

Tarjousten vertailussa toiseksi tulleen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Kyseisen tarjoajan sovellukseen ei ole ollut mahdollista syöttää viitetietoja pikatulkkauksen jälkeen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Vastine

Vaatimukset

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole ottanut tarjousten vertailussa huomioon muita seikkoja kuin ne, jotka ovat käyneet ilmi tarjouspyyntöasiakirjoista.

Valituksen kohteena olevassa palvelussa on kysymys hankintayksikön lakisääteisen palvelun järjestämisestä tilanteessa, jossa asiointi asiakaspalvelussa ei onnistu asiakkaan omalla äidinkielellä. Hankintayksikön toimihenkilöillä ja asiakkaalla ei aina ole yhteistä kieltä edes siinä määrin, että asiakkaan äidinkieli tai muu ymmärtämä kieli olisi mahdollista selvittää. Niiden sovellusten, joissa on kielivalikko, on voitu katsoa erottuvan edukseen, koska asiakkaiden on tällöin mahdollista etsiä itse valikosta käyttämänsä kieli. Kyseinen ominaisuus ja sen arviointi ovat liittyneet sovelluksen helppokäyttöisyyttä koskeneeseen arviointiperusteeseen.

Vaikka valittajan sovelluksen viitetiedon ilmoittamista koskeva toiminto on täyttänyt tarjouspyynnössä olleen vähimmäisvaatimuksen, se ei tarkoita sitä, että sen olisi tullut saada laatuarvioinnissa pisteitä. Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, ettei tunnisteena käytetä henkilötunnusta, jonka käyttö sensitiivisenä tietona tulee rajata vain ehdottoman välttämättömiin tilanteisiin. Valittajan sovellusta, johon oletusarvoisesti on annettu mahdollisuus syöttää henkilötunnus, on voitu pitää tietoturvariskinä ja siten vertailuryhmän keskitasoa heikompana.

Hankintayksikkö on arvioinut testitilanteessa puhelun asiakaspalveluun ohjautumisen olevan toivottava ominaisuus. Siinä missä valittajan puhelu jäi hälyttämään eikä tilaaja saanut minkäänlaista ilmoitusta tulkin saatavuudesta, muiden tarjoajien sovelluksissa asiakaspalvelu pystyi lähettämään aktivointiviestin tulkeille tai ilmoittamaan, ettei pikatulkkausta ole juuri tuolloin saatavilla kyseisellä kielellä. Arviointi on liittynyt ennalta ilmoitettuihin arvioinnin kohteisiin.

Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi pikatulkkaussovellusten lisäominaisuuksien pisteytys- ja todentamistavat. Valittajan sovelluksen videopuheluominaisuus ei ole ollut valmis demotilaisuudessa, eikä sitä ole voitu todentaa. Kyseessä on ollut hankintayksikön lakisääteisen palvelun järjestäminen, joten hankintayksiköllä on ollut oikeus varmistua sovelluksen käytettävyydestä vain noin puolitoista kuukautta ennen sopimuskauden alkua järjestetyssä demotilaisuudessa. Vaikka valittajan tarjous olisi saanut kolme pistettä kyseisestä ominaisuudesta, valittaja ei olisi voittanut tarjouskilpailua.

Hankinnan aikataulu ja hankintaprosessin eteneminen demotilaisuuden ajankohtineen kuin myös hankintayksikön asettamat vaatimukset pikatulkkaussovellukselle ja sen lisäominaisuuksista saatavista laatupisteistä ovat käyneet selkeästi ilmi tarjouspyynnöstä. Tarjouspyynnön vaatimus siitä, että pikatulkkaussovelluksen lisäominaisuuksista voi saada laatupisteitä vain, jos tarjoaja pystyy todentamaan vaaditun toiminnon livenä demotilaisuudessa, ei ole voinut olla valittajalle yllätys. Mikäli hankintayksikkö olisi edellyttänyt pikatulkkaussovellukselle asetettujen vaatimusten olevan käytössä vasta hankintasopimuskauden alkaessa, se olisi ottanut riskin siitä, ettei pikatulkkaussovellus olisi ollut mahdollisesti lainkaan hankintayksikön käytettävissä sopimuskauden alkaessa.

Hankintayksikkö ei ole pitänyt yhtään saamistaan viidestä tarjouksesta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Hankintayksikkö on tarkistanut, että voittanut tarjoaja on täyttänyt lakisääteiset velvoitteensa. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteltua aihetta epäillä, ettei voittanut tarjoaja pystyisi tuottamaan palveluaan esittämällään tavalla lakisääteisiä velvoitteita noudattaen. Näin ollen hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää voittaneelta yritykseltä selvitystä sen tarjoushinnasta.

Tarjousten vertailussa toiseksi tulleen tarjoajan sovellus on täyttänyt laskutukseen liittyvän viitetiedon ilmoittamista koskevan vähimmäisvaatimuksen. Vaikka tarjous on saanut nolla laatupistettä viitetiedon ilmoittamista koskevasta arviointiperusteesta, tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen, eikä sitä ole tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Kuultavan lausunto

Tulka Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 982 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjousten vertailu on suoritettu hankintasäännösten mukaisesti. Hankintayksikkö ei ole arvioinnissaan huomioinut uusia seikkoja, vaan sovellusten toimintaa on arvioitu ennalta ilmoitettujen arviointiperusteiden mukaisesti. Mikäli hankintayksikkö olisi antanut valittajalle pisteen ”Pikatulkkaussovelluksella voi soittaa myös videopuhelun” ominaisuudesta, jota valittajan sovelluksesta ei ole voitu demotilaisuudessa todentaa, tämä olisi ollut muiden tarjoajien kannalta syrjivää.

Kuultavan hinta ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen. Tarjoajien hintojen välillä ei ole ollut huomattavaa vaihtelua. Suuretkaan erot hinnoissa eivät välttämättä tarkoita sitä, että tarjoaja ei pystyisi tuottamaan kilpailutettua palvelua tarjoamallaan hinnalla. Hankintayksikkö ei ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt kuultavalta lisäselvitystä sen tarjoushinnasta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole ollut nimenomaista mainintaa siitä, että ominaisuuksien olisi tullut olla valmiita testausvaiheessa. Tarjouspyynnössä on todettu ainoastaan, että ominaisuuksien tulee olla käytettävissä sopimuskauden alkaessa. Valittaja on ollut sitoutunut tähän aikatauluun, eikä hankintayksiköllä ole ollut aihetta epäillä, ettei valittajan sovellus olisi ollut toimintavalmis sopimuskauden alkaessa.

Hankintayksikön väitteet siitä, että valittaja ei olisi voittanut tarjouskilpailua, vaikka se olisi saanut kolme lisäpistettä tietystä ominaisuudesta, ja että hankintayksikkö olisi ottanut riskin, mikäli se olisi edellyttänyt vaatimusten täyttymistä vasta hankintasopimuskauden alkaessa, eivät ole relevantteja arvioitaessa hankintayksikön menettelyn hankintasäännösten vastaisuutta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt selvitystä voittaneen tarjoajan tarjoushinnasta. Tämän jälkeen on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti tarjouksia vertaillessaan ja jättäessään sulkematta toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan pykälän 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Voittaneen tarjoajan tarjoushinta

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Valittajan mukaan hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjoushinnasta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä ei ole ollut perusteltua aihetta epäillä, etteikö voittanut tarjoaja pystyisi tuottamaan palveluaan tarjoamallaan hinnalla. Hankintayksikön mukaan sillä ei siten ole ollut velvollisuutta pyytää selvitystä voittaneelta yritykseltä.

Kuultava on esittänyt, että sen hinta ei ole ollut poikkeuksellisen alhainen eikä hankintayksikkö ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt kuultavalta lisäselvitystä sen tarjoushinnasta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 96 §:n 1 momentin oikeusohjeen mukaisesti hankintayksiköllä on velvollisuus vaatia tarjoajalta selvitystä tarjouksen hinnoista tai kustannuksista vain, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo edellä mainitun edellytyksen täyttyvän. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta hylätä tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toisia tarjouksia alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut harkintavaltansa puitteissa perusteltua syytä epäillä, että voittanut tarjoaja ei voisi suoriutua tarjoamallaan hinnalla hankinnan kohteena olevien pikatulkkauspalveluiden toteuttamisesta lakisääteisiä velvoitteita noudattaen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjoamasta hinnasta.

Tarjousten vertailu

Valittaja on esittänyt, että tarjousten vertailu on tehty hankintasäännösten vastaisesti, koska hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset eräiden demotilaisuuden arviointiin liittyneiden vertailuperusteiden osalta virheellisesti ottamalla tarjousten vertailussa huomioon sellaisia seikkoja, joita ei ole mainittu tarjouspyynnössä. Lisäksi tarjousten vertailu on valittajan mukaan ollut virheellistä siltä osin kuin valittaja ei ole saanut kolmea pistettä ”Pikatulkkaussovelluksella voi soittaa myös videopuhelun” ominaisuudesta. Valittaja on vielä esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole ollut nimenomaista mainintaa siitä, että tarjottavan sovelluksen ominaisuuksien olisi tullut olla valmiita testausvaiheessa ja että hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta epäillä, ettei valittajan sovellus olisi ollut toimintavalmis sopimuskauden alkaessa.

Tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena on ollut vieraan kielen pikatulkkauspalvelut tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelukuvauksen mukaisesti. Mainitun palvelukuvauksen mukaan pikatulkkauksella tarkoitetaan etätulkkauspalvelua, jossa tulkkiin otetaan ilman ennakkotilausta puhelin- tai videoyhteys mobiililaitteella tai tietokoneella, johon on asennettu palveluntuottajan toimittama pikatulkkaussovellus.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjousten vertailuperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa hinnan painoarvo on 50 % ja laadun 50 %. Tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on Kelan kannalta hinta-laatusuhteeltaan paras.”

Tarjousten vertailussa tarjous on voinut saada enintään yhteensä 100 hinta-laatupistettä; 50 laatupistettä ja 50 hintapistettä. Laatuvertailu on edelleen jakautunut siten, että pikatulkkaussovelluksen demotilaisuuden arvioinnista on voinut saada yhteensä 45 pistettä ja pikatulkkaussovelluksen lisäominaisuuksista yhteensä 15 pistettä. Tarjoajien laatupisteet ovat muodostuneet edellä mainittujen osa-alueiden yhteenlasketuista pisteistä, jotka on jaettu eniten laatupisteitä saaneen tarjoajan kokonaispistemäärällä ja kerrottu laadun maksimipistemäärällä (50).

Tarjousten saamat hinta-laatupisteet on eritelty hankintapäätöksen liitteenä olevassa hinta-laatuvertailua koskevassa taulukossa.

Voittaneen tarjoajan tarjous on saanut demotilaisuudesta 40 pistettä ja lisäominaisuuksista 15 pistettä. Nämä ovat tuottaneet 50 laatupistettä. Kun voittaneen tarjoajan tarjous on saanut myös 50 hintapistettä, se on saanut yhteensä 100 hinta-laatupistettä.

Toiseksi tulleen tarjoajan tarjous on saanut demotilaisuudesta 26 pistettä ja lisäominaisuuksista 12 pistettä. Nämä ovat tuottaneet 34,545 laatupistettä. Kun toiseksi tulleen tarjoajan tarjous on saanut 35,204 hintapistettä, se on saanut yhtensä 69,749 hinta-laatupistettä.

Valittajan tarjous on saanut demotilaisuudesta 16 pistettä ja lisäominaisuuksista 6 pistettä. Nämä ovat tuottaneet 20 laatupistettä. Kun valittajan tarjous on saanut 41,566 hintapistettä, se on saanut yhteensä 61,566 hinta-laatupistettä ja sijoittunut tarjousten vertailussa kolmanneksi.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjousten pisteytystä koskevat väitteet ovat kohdistuneet demotilaisuuden pisteytettäviin kohtiin 2 ”Sovelluksen helppokäyttöisyys”, 4 ”Laskutukseen liittyvän viitetiedon ilmoittaminen puhelun jälkeen” ja kumpaankin testitilanteeseen sekä pikatulkkaussovelluksen videopuhelua koskevaan lisäominaisuuteen. Hankintapäätöksen liitteenä olleiden hinta-laatuvertailua koskevan taulukon ja demotilaisuuden arviointia koskevan taulukon mukaan valittaja on saanut näistä viidestä kohdasta yhteensä 12 pistettä tarjolla olleista 38 pisteestä.

Vaikka valittajan tarjous olisi saanut täydet pisteet kaikista edellä mainituista viidestä riidanalaisesta kohdasta, sen demotilaisuudesta ja lisäominaisuuksista kertyneet pisteet olisivat olleet yhteensä 48 pistettä, jotka olisivat voittaneen tarjoajan pisteiden pysyessä samoina tuottaneet 43,636 laatupistettä. Valittajan tarjous olisi tällöin edellä mainitut hintapisteet huomioon ottaen saanut yhteensä 85,202 hinta-laatupistettä, jotka kuitenkin olisivat jääneet edelleen selvästi voittaneen tarjoajan saamasta 100 hinta laatupisteestä.

Mikäli valittajan tarjouksen edellä kuvattu pisteytys olisi johtanut samanaikaisesti siihen, että voittaneen tarjoajan tarjousta ei olisikaan pidetty enää kyseisten kohtien osalta ”vertailuryhmän parhaana tai parhaisiin kuuluvana” vaan ainoastaan ”hyvänä, vertailuryhmän keskitasoa parempana”, voittaneen tarjoajan tarjous olisi saanut laatuvertailusta 55 pisteen sijasta 44 pistettä. Tällöin valittajan 48 pistettä olisivat tuottaneet 50 laatupistettä ja voittaneen tarjoajan 44 pistettä 45,833 laatupistettä. Valittajan tarjous olisi näin edellä mainitut hintapisteet huomioiden saanut 91,566 hintalaatupistettä, jotka olisivat tässäkin tapauksessa jääneet voittaneen tarjoajan tarjouksen 95,833 hinta laatupisteestä.

Edellä todetuin perustein valittajan esittämät virheellisyydet tarjousten pisteytyksessä eivät ole vaikuttaneet valittajan ja voittaneen tarjoajan antamien tarjousten keskinäisen paremmuuden arvioinnin lopputulokseen. Vaikka valittaja on jättänyt hankintamenettelyssä tarjouksen ja sillä voidaan tämän perusteella katsoa olevan sinänsä oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseksi väitettyyn hankintamenettelyyn, valittajan tarjousten vertailua koskevien valitusperusteiden menestyminen ei edellä todetusti voisi johtaa siihen, että valittajalla olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi sen käsityksen mukaan oikein toteutetussa hankintamenettelyssä.

Hankintamenettelyn viimeksi todetuilla väitetyillä virheellisyyksillä ei siten ole ollut vaikutusta valittajan asemaan hankintalain 146 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, eikä markkinaoikeus hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaisesti voisi mahdollisista tarjousten vertailun virheistä huolimatta määrätä hankintayksikölle hankintalain 154 §:n 1 momentissa tarkoitettua seuraamusta. Asiassa ei siten ole tarpeen enemmälti lausua tarjousten vertailua koskevista valittajan väitteistä tai ottaa kantaa valittajan esittämiin väitteisiin tarjousvertailussa toiseksi sijoittuneen tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Semantix Finland Oy:n korvaamaan Kansaneläkelaitoksen oikeudenkäyntikulut 500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Semantix Finland Oy:n korvaamaan Tulka Oy:n oikeudenkäyntikulut 982 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Mirva Näsi.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.