Asian tausta

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.6.2022 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Kruununhaan raitioverkon tasasähkön syöttöaseman laitteistoa koskevasta tavarahankinnasta siihen liittyvine lisähankintamahdollisuuksineen.

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n omaisuudenhallintayksikön johtaja on 1.9.2022 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut GRK Suomi Oy:n (entinen GRK Rail Oy) tarjouksen.

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtaja on hankintaoikaisupäätöksellä 3.10.2022 (26/2022) hyväksynyt Siemens Mobility Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen, poistanut 1.9.2022 tehdyn hankintapäätöksen sekä valinnut tarjouskilpailun voittajaksi Siemens Mobility Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 700.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

GRK Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen ja kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.259,50 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedot Siemens Mobility Oy:n (jäljempänä myös Siemens) tarjoaman järjestelmän teknisistä tiedoista.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti valitessaan Siemensin tarjouksen. Valittajalla on perusteltu aihe olettaa, että Siemensin tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikön olisi tullut sulkea Siemensin tarjous tarjouskilpailusta.

Valittaja on pyytänyt hankintayksikköä toimittamaan sille Siemensin tarjoaman järjestelmän tekniset tiedot. Hankintayksikkö on ilmoittanut valittajalle, ettei sillä ole mahdollista toimittaa tietoja, jotka toinen tarjoaja on ilmoittanut salassa pidettäväksi, koska ne sisältävät liikesalaiseksi luokiteltuja tietoja. Siemensin tarjoaman järjestelmän teknisten tietojen sisällöllä on merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintayksikön tekemä hankintaoikaisupäätös ollut perusteltu ja hankintasäännösten mukainen.

Siemensin tarjoaman järjestelmän tekniset tiedot eivät voi olla yhtiön liikesalaisuuksia, koska niiden pitäisi pohjautua tarjouspyyntöön. Vaikka Siemensin tarjoaman järjestelmän tekniset tiedot olisivat liikesalaisuuksia, valittajan tulee oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamiseksi saada tiedot, jotta sillä on mahdollisuus arvioida, onko Siemensin tarjous ollut myös ilmoitettujen teknisten tietojen osalta tarjouspyynnön mukainen.

Vastine

Vaatimukset

Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Hankintayksikkö on vaatinut lisäksi, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.192 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti valitessaan Siemensin tarjouksen. Valituksessa ei ole esitetty yksilöityjä perusteluja väitetylle Siemensin tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudelle. Valittaja on ainoastaan esittänyt epäilyn siitä, että Siemensin tarjous on tarjouspyynnön vastainen, koska valittajalle ei ole toimitettu kaikilta osin tarjoukseen sisältyviä teknisiä tietoja.

Hankintayksikkö on tarkastanut Siemensin tarjouksen ennen alkuperäisen hankintapäätöksen tekemistä sekä uudelleen ennen hankintaoikaisupäätöksen tekemistä, ja todennut tarjouksen molemmilla kerroilla tarjouspyynnön mukaiseksi.

Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle Siemensin tarjouksesta asianosaisjulkisen version. Toimitetuista asiakirjoista on poistettu Siemensin liikesalaisuuksiksi ilmoittamat tiedot sekä henkilötiedot.

Valittajalle voidaan antaa Siemensin tarjoaman järjestelmän tekniset tiedot siltä osin kuin ne eivät sisällä Siemensin liikesalaisuuksia. Mikäli Siemensin tarjousaineisto tulisi kokonaisuudessaan sen kilpailijoiden tietoon, se voisi Siemensin ilmoittaman mukaan antaa kilpailijoille perusteetonta etua tulevissa tarjouskilpailuissa esimerkiksi vertailutekijöiden ja tuotekehityksen suhteen ja siten aiheuttaa merkittävää haittaa ja vahinkoa Siemensille.

Kuultavan lausunto

Siemens Mobility Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 2.990 eurolla viivästyskorkoineen.

Siemensin tarjouksessa ei ole toistettu tarjouspyynnön vaatimuksia, vaan kuvattu miten vaatimukset toteutetaan. Nyt kyseessä olevan alan tarjouspyynnöissä on tyypillisesti pieniä laadullisia eroja, joten tietojen luovutus valittajalle voi tuottaa Siemensille vahinkoa tulevissa tarjouskilpailuissa. Siemens on valitusaikana toimittanut hankintayksikölle asianosaisjulkiset tiedot tarjoamansa järjestelmän teknisistä tiedoista. Hankintayksikkö on toimittanut tiedot edelleen valittajalle.

Siemensin tarjouksen teknisistä liitteistä selviävät muun muassa sen laitteistojen layout-kuvat, aukotuskuvat ja tekniset tiedot, mukaan lukien päämitoitusarvot sekä kommunikointikaavio. Valittaja on saanut asianosaisjulkisuuden perusteella runsaasti tietoa Siemensin tarjouksesta. Tätä laajemmat tiedot ovat Siemensin liikesalaisuuksia.

Liikesalaisuuksia ei tavanomaisesti luovuteta kilpailijoille julkisten hankintojen tarjousvertailuja tai valitusprosesseja varten. Mikäli Siemensin tarjousaineisto tulisi kokonaisuudessaan valittajan tietoon, se voisi antaa valittajalle perusteetonta etua tulevissa tarjouskilpailuissa esimerkiksi vertailutekijöiden ja tuotekehityksen suhteen ja siten aiheuttaa merkittävää haittaa ja vahinkoa Siemensille.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että se ei ole saanut hankintayksiköltä valitusaikana kaikkia pyytämiään Siemensin tarjoaman järjestelmän teknisiä tietoja. Toimitetussa aineistossa on salattu kaikki ne tiedot, joiden saamista valittaja pitää tärkeinä varmistaakseen, että osapuolia on kohdeltu hankintamenettelyssä tasapuolisesti.

Valittaja ei ole pitänyt tarjoamansa järjestelmän teknisiä tietoja liikesalaisuuksinaan, vaan se on ilmoittanut ja kuvannut tarjouspyynnössä edellytetyt laitteistot ominaisuuksineen. Tämä on johtunut muun muassa siitä, että tarjouskilpailun voittajan tulee luovuttaa samat tarjouksessa esitetyt järjestelmän tekniset tiedot huolto- ja käyttöhenkilöstön tietoon. Sellaiset tiedot, jotka ovat vapaasti huolto- ja käyttöhenkilöstön saatavilla, eivät sisällä liikesalaisuuksia.

Siemensin olisi ollut helppo listata perusteluineen ne yksittäiset seikat tai tiedot, joita se pitää liikesalaisuutena. Siemensin väite, että sen salaama tieto sisältää sen liikesalaisuuksia ei ole näyttöä siitä, että tieto on liikesalaisuus. Siemensin olisi tullut esittää kaikki sen tarjouksen teknisiä tietoja koskevat dokumentit, joista se olisi voinut salata vain mahdollisia liikesalaisuuksia koskevat osiot.

Hankintayksikkö on laiminlyönyt oman perusteluvelvollisuutensa, kun se on hyväksynyt Siemensin esittämät ylimalkaiset perusteet sen liikesalaisuuksista. Hankintayksikön virheellisen menettelyn johdosta valittaja ei ole voinut todentaa, onko hankintayksikkö kohdellut sitä ja Siemensiä tasapuolisesti.

Muut kirjelmät

Siemens Mobility Oy on esittänyt lisälausunnossaan, että se on pyrkinyt suojaamaan liikesalaisuuksiaan merkitsemällä ne salassa pidettäviksi. Vikaantumistiheydet ja huoltomanuaalit ovat liikesalaisuuksia. Niitä on toimitettu rajattuun käyttöön Siemensin asiakkaille ja asiakkaiden huoltohenkilöstölle, eikä niitä jaeta verkossa eivätkä ne ole muutoinkaan yleisesti saatavilla. Nämä tiedot ovat ensisijaisesti liikesalaisuuksia ja toissijaisesti liikesalaisuuslain mukaisia teknisiä ohjeita. Vaikka ohjeita tarvittaessa jaetaan huoltohenkilöstölle, koskee niitä erityinen liikesalaisuuslain mukainen salassapitovelvoite. Mainitut tiedot ovat salassa pidettäviä myös siksi, että huoltomanuaaleista ei selviä tarjotun laitteiston teknisiä arvoja, sisältöä tai konfiguraatiota, joten valittajalla ei myöskään sen vuoksi ole niitä koskien oikeussuojan tarvetta.

Siemens on toimittanut tarjoamansa järjestelmän tekniset tiedot valittajalle. Siemens on peittänyt tarjouksestaan lähinnä suunnittelukuvia, joiden ei tule päätyä valittajan käyttöön niiden edellä kuvatun liikesalaisuuslaissa ja julkisuuslaissa suojatun luonteen takia.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille annetaan tiedoksi voittaneen tarjoajan Siemensin tarjoaman järjestelmän salassa pidetyiksi ilmoitetut tekniset tiedot.

Hankintayksikkö ja Siemens ovat esittäneet, että valittajalla ei ole oikeutta saada tietoa Siemensin tarjoaman järjestelmän teknisistä tiedoista, jotka on ilmoitettu liikesalaisuuksiksi. Siemensin mukaan sen tarjouksen teknistä tietoa sisältävistä liitteistä käyvät ilmi muun muassa sen laitteistojen layout-kuvat, aukotuskuvat ja tekniset tiedot, mukaan lukien päämitoitusarvot sekä kommunikointikaavio. Siemensin mukaan, mikäli sen tarjousaineisto tulisi kokonaisuudessaan valittajan tietoon, tämä voisi antaa valittajalle perusteetonta etua tulevissa tarjouskilpailuissa esimerkiksi vertailutekijöiden ja tuotekehityksen suhteen ja siten aiheuttaa merkittävää haittaa ja vahinkoa Siemensille.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat, mukaan lukien tarjotun järjestelmän tekniset tiedot, on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan vaatimuksen johdosta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niihin rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Pykälän esitöiden (HE 12/2006 vp s. 28 ja 29) mukaan tuomioistuin ratkaisee kysymyksen tietojen antamisesta punnitsemalla yhtäältä salassapidon puolesta olevia näkökohtia ja toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Tieto tulee antaa esimerkiksi silloin, kun se ei ole laadultaan sellainen, että sen antaminen aiheuttaisi välitöntä vaaraa salassapidon perusteena olevalle edulle. Toisaalta on tarkasteltava sitäkin, miten ratkaiseva kyseinen tieto on oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta.

Pykälän esitöissä (HE 12/2006 vp s. 30) on edelleen todettu, että harkittaessa tiedon epäämistä asianosaiselta on kiinnitettävä huomiota siihen, ketä kyseinen tieto välittömästi koskee. Sellainen tieto, jota ei pykälän mukaisesti anneta asianosaiselle, voi koskea paitsi välittömästi asianosaista itseään, myös toista asianosaista tai sivullista. Asianosaisen oikeusturvaa korostava tiedonsaantioikeus ei edellytä, että asianosainen tekemällä valituksen saisi tiedon asiakirjoihin sisältyvistä muita kuin itseään koskevista salassa pidettävistä tiedoista. Oikeudenkäynti ei saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja ja kilpailuasioita koskevissa asioissa.

Julkisuuslain 11 §:ssä on säädetty asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta. Mainitun lainkohdan mukaan salassa pidettäviä ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Liikesalaisuuslain 2 §:n 1) kohdan mukaan liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa: a) joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa; b) jolla a alakohdassa tarkoitetun ominaisuuden vuoksi on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa; ja c) jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.

Liikesalaisuuslain 7 §:n 1 momentin mukaan teknistä toimintaohjetta tai toimintamallia (tekninen ohje), joka ei ole yleisesti saatavilla, ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, jolle se on uskottu työn tai tehtävän suorittamista varten taikka muuten liiketarkoituksessa. Pykälän 2 momentin mukaan teknistä ohjetta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka tietää tai jonka pitäisi tietää, että sille uskottu tekninen ohje on saatu suoraan tai välillisesti siltä, joka on ilmaissut ohjeen oikeudettomasti.

Markkinaoikeus toteaa, että Siemensin tarjouksessa antamat sen järjestelmää koskevat tekniset tiedot sisältävät yksityiskohtaisia tietoja muun ohella sen järjestelmään liittyvistä teknisistä määrittelyistä sekä sen laitteistoja koskevista kuvista, kaavioista sekä teknisistä ohjeista. Tämänkaltaisia teknisiä tietoja pidetään tyypillisesti liikesalaisuuslain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuina elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksina tai saman lain 7 §:ssä tarkoitettuina salassa pidettävinä teknisinä ohjeina. Siemens on ilmoittanut tarjouksessaan kyseiset tiedot salassa pidettäväksi.

Hankintayksikkö on antanut valittajalle tiedoksi asianosaisjulkiset versiot Siemensin tarjousasiakirjoista, joista valittaja on saanut tietoonsa Siemensin vastaukset ja vakuutukset sen tarjoaman laitteiston teknisiä tietoja koskeviin vähimmäisvaatimuksiin sekä vähintäänkin otsikkotasoisesti myös ne teknisiä tietoja sisältävät asiakirjat, jotka Siemens on tarjoukseensa liittänyt. Valittaja ei ole yksilöinyt, millä salaisiksi ilmoitetuissa asiakirjoissa olevilla teknisillä tiedoilla olisi merkitystä hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa ottaen huomioon, että sille on jo annettu tiedoksi Siemensin tarjousasiakirjojen asianosaisjulkiset versiot.

Harkittaessa vaadittujen asiakirjojen antamista valittajalle on otettava huomioon asiakirjojen antamisesta voittaneelle tarjoajalle eli tässä tapauksessa Siemensille aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset. Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat salaisiksi ilmoitetut tiedot sisältävät sellaista yksityiskohtaista Siemensin tarjoaman järjestelmän ja laitteiston teknistä tietoa, että tiedon antaminen aiheuttaisi viimeksi mainitulle yhtiölle taloudellista vahinkoa. Siemensillä voidaan katsoa olevan liiketoimintaansa liittyvä objektiivinen intressi pitää edellä mainitut tiedot salassa kilpailijoiltaan. Kysymys on siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista, joita ei voida antaa edes tarjouskilpailuun osallistuneelle asianosaisena pidettävälle valittajalle. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli Siemensin liikesalaisuuksien suojaamiseksi.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu ja se, että valittaja on saanut käyttöönsä asianosaisjulkisen version Siemensin tarjousasiakirjoista, markkinaoikeus katsoo, ettei valittajan vaatimien tietojen antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Edellä todetuin perustein valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän perusteella kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut Siemensin tarjousta tarjouskilpailusta ja on tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä valinnut sen tarjouksen.

Erityisalojen hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Erityisalojen hankintalain 83 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava ehdokkaat ja tarjoajat etukäteen ilmoitettujen puolueettomien perusteiden mukaisesti. Hankintayksikön on suljettava pois sellaiset tarjoajat tai ehdokkaat, jotka eivät täytä näitä ehtoja. Ehdokkaan ja tarjoajan valintaperusteiden on oltava toimittajien saatavilla. Saman pykälän 3 momentin mukaan avoimessa menettelyssä hankintayksikkö voi tarkistaa tarjousten vaatimustenmukaisuuden ja vertailla tarjoukset ennen soveltuvuuden tarkistamista.

Hankintamenettelyn kulku

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Kruununhaan raitioverkon tasasähkön syöttöaseman laitteistojen toimituksesta sekä asennuksesta koskevasta hankinnasta.

Tarjouspyyntöön on muun muassa liitetty tekniseksi liitteeksi nimetty hankintaohjelma liitteineen. Tarjouspyynnön kohdan III.1. ”Osallistumisvaatimukset” alakohdassa III.1.3) ”Vaatimukset tekniselle ja ammatilliselle pätevyydelle” on todettu, että valintaperusteet ovat hankintaa koskevissa asiakirjoissa määritetyn mukaisesti.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjouspyynnön muut ehdot” on muun muassa asetettu vähimmäisvaatimuksiksi, että tarjotut tavarat täyttävät tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitetyt vaatimukset, että tarjoaja hyväksyy tarjouspyynnön liitteenä olevat sopimusluonnoksen ehdot ja on ottanut ne huomioon tarjousta tehdessään ja että tarjoaja vakuuttaa, että sopimusehtoihin ei ole tehty mitään muutoksia, varaumia, lisäyksiä tai poistoja. Täyttääkseen edellä mainitut vähimmäisvaatimukset tarjoajan tulee antaa ”Kyllä”-vastaus kyseisiin tarjouslomakkeen kohtiin.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut vaatimukset” on yhdeksi vähimmäisvaatimukseksi asetettu ”Hankintaohjelman hyväksyminen”. Kyseisessä kohdassa todetaan seuraavaa: ”Kaikki hankintaohjelmassa, teknisen määrittelyn yleisessä osassa, teknisissä määrittelyissä ja hankintaohjelman liitteissä esitetyt vaatimukset ovat oleellisia. Tarjoajan odotetaan täyttävän kaikki vaatimukset. Toimittajan tulee esittää tarjouksen poikkeamat hankintaohjelmassa esitetyistä vaatimuksista. Poikkeamat merkitään hankintaohjelman kohtien numeroinnin mukaisesti tarjouspyynnön liitteenä olevaan hyväksyntätaulukkoon.” Täyttääkseen vaatimuksen tarjoajan tulee ladata täydellisesti täytetty hankintaohjelman hyväksyntätaulukko. Samassa kohdassa on vähimmäisvaatimukseksi asetettu myös toteutussuunnitelma. Tältä osin tarjouspyynnössä on todettu seuraavaa: ”Tarjoajan tulee toteuttaa hankinnan kohde hankintaohjelmassa ilmoitetun aikataulun puitteissa. Tarjoajaa on vaadittu lataamaan liitteeksi esityksen toteutussuunnitelmasta, josta tilaaja voi varmistaa toteutussuunnitelman realistisuuden suhteessa edellä mainittuun vaatimukseen.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit”, Kruununhaan raitioverkon tasasähkön syöttöaseman laitteiston kokonaistoimitusta koskevassa alakohdassa ”Tarjouksen muut dokumentit” on todettu, että ”tarjoajan tulee ladata tähän tarjoukseen hankintaohjelmassa edellytetyt dokumentit ja tiedot”.

Siemens on toimittanut hankintayksikölle tarjouksensa määräajassa. Siemens on ladannut tarjouspyynnön kohdan ”Tarjouksen tiedot” alakohtaan ”Tarjouksen muut dokumentit” liitetiedostoja, jotka sisältävät sen toiminta- ja laatusuunnitelman, huoltopalvelukuvauksen sekä tarjouksen muut dokumentit. Siemens on vastannut tarjouslomakkeen kohdassa ”Muut ehdot” kaikkiin tarjouspyynnön vaatimuksiin ”Kyllä”.

Siemens on ladannut tarjouslomakkeen kohdan ”Muut vaatimukset” alakohtaan ”Hankintaohjelman hyväksyminen” sen hankintaohjelman ja teknisten määrittelyiden hyväksyntätaulukon sekä kohtaan toteutussuunnitelma hankinnan kohdetta koskevan toteutussuunnitelmansa. Siemens on ilmoittanut hyväksyvänsä kaikki hankintaohjelmassa ja sen liitteissä esitetyt vaatimukset sekä toimittanut asiakirjoja, jotka ovat osoittaneet vaatimusten täyttymisen.

Hankintayksikkö on määräaikaan mennessä saanut kaksi tarjousta: valittajan ja Siemensin tarjoukset. Hankintayksikkö on tekemällään hankintapäätöksellä ensin valinnut valittajan tarjouksen, mutta on myöhemmin tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä todennut valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi, poistanut hankintapäätöksensä sekä valinnut Siemensin tarjouksen.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että on syytä epäillä, ettei Siemensin tarjouksessaan tarjoama järjestelmä ole teknisiltä ominaisuuksiltaan ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Valittajan mukaan se ei ole voinut arvioida Siemensin järjestelmän teknisiä ominaisuuksia, jotka on liikesalaisuutena poistettu valittajan saamasta Siemensin tarjousmateriaalista.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarkastaneensa Siemensin tarjouksen ja todenneensa sen tarjouspyynnön mukaiseksi ennen hankintapäätöksen ja hankintaoikaisupäätöksen tekemistä. Hankintayksikkö on myös ilmoittanut toimittaneensa valittajalle Siemensin tarjouksen asianosaisjulkiset asiakirjat.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa vastuun tarjouksensa sisällöstä, ja hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat tiedot pitävät paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Tarjouspyyntöasiakirjassa on edellä kuvatulla tavalla vaadittu, että tarjoaja vahvistaa tarjouksessaan, että sen tarjoama laite täyttää kaikki tarjouspyynnön asettamat vaatimukset. Tarjouspyynnössä on lisäksi asetettu tarjoajalle vaatimuksia tiettyjen määritettyjen tietojen tai asiakirjojen toimittamiselle, mukaan lukien tarjottavaa laitetta koskevat, hankintaohjelmaan liittyvät tekniset määrittelyt ja muut tekniset tiedot. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella hankintayksikön ei voida katsoa asettaneen itselleen tehtävää tarkistaa hankintamenettelyssä hankittavien laitteiden/järjestelmien teknisten ominaisuuksien tai tietojen tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten mukaisuutta laajemmin.

Markkinaoikeus toteaa, että Siemens on toimittamassaan tarjouksessa vahvistanut, että sen tarjoamat tavarat täyttävät tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitetyt vaatimukset. Siemens on tarjouksessaan edelleen vastannut myönteisesti siihen, että sen tarjous täyttää tarjouspyyntöön liitetyn hankintaohjelman ja siihen liittyvien teknisten määrittelyiden vaatimukset sekä liittänyt tarjoukseensa pyydetyt selvitykset sen tarjoaman laitteen teknisistä ominaisuuksista. Hankintayksikön esittämän mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut vaatimukset Siemensin tarjoaman laitteen teknisistä ominaisuuksista ovat täyttyneet.

Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa Siemensin tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin, eikä tarjouksessa ja siihen oheistetuissa asiakirjoissa ole ollut sen sisältöisiä tietoja, joiden perusteella hankintayksiköllä olisi hankintapäätöstä tehdessään ollut aihetta epäillä, että tarjotusta laitteesta annetut tiedot ja vakuutus laitteen tarjouspyynnön mukaisuudesta eivät pitäisi paikkansa. Hankintayksikkö on voinut varmistua tarjouspyyntöasiakirjoissa määritettyjen hankittavan laitteen teknisiä ominaisuuksia koskevien vähimmäisvaatimusten täyttymisestä Siemensin toimittaman tarjouksen ja sen liiteaineiston tietojen perusteella.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole tullut esiin seikkoja, joiden perusteella Siemensin tarjous olisi ollut tarjouspyynnön vastainen. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt erityisalojen hankintalain vastaisesti valitessaan hankintaoikaisupäätöksellään Siemensin tarjouksen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää GRK Suomi Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa GRK Suomi Oy:n korvaamaan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.192 eurolla viivästyskorkoineen ja Siemens Mobility Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.990 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Maarika Joutsimo.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 26.10.2023 numero 3081/2023.