MAO:159/2026
Asian tausta
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.11.2023 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta raitiovaunujen sekä näihin liittyvien tuotteiden ja palveluiden hankinnasta kymmenen vuoden sopimuskaudelle.
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n hallitus on 6.10.2025 tekemällään hankintapäätöksellä
§ 143 valinnut Stadler Polska sp. z o.o:n tarjouksen ja sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n hallitus on 18.11.2025 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 173 kumonnut 6.10.2025 tekemänsä hankintapäätöksen § 143 ja ratkaissut asian uudelleen siten, että se on valinnut Stadler Polska sp. z o.o:n tarjouksen ja sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 1.600.000.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asioiden käsittely markkinaoikeudessa
Markkinaoikeuden asia diaarinumero 546/2025
Valitus
Vaatimukset
Škoda Transtech Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun ja määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 72.892,50 eurolla asioissa diaarinumerot 546/2025 ja 643/2025 lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Lopullisessa tarjouspyynnössä on muutettu vertailuperusteita ja asetettuja vaatimuksia olennaisella tavalla.
Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta harkinnanvaraisilla poissulkemisperusteilla. Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut valittajalle aikomuksestaan sulkea se tarjouskilpailusta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden nojalla eikä antanut sille mahdollisuutta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä luotettavuutensa osoittamiseksi.
Valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on ilmoittanut, että se on tehnyt hankintaoikaisupäätöksen 18.11.2025 § 173.
Valittaja on hankintaoikaisupäätöksen 18.11.2025 § 173 tiedoksi saatuaan vaatinut enää oikeudenkäyntikulujensa korvaamista markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 546/2025. Valittaja on esittänyt, että sillä on ollut perusteltu syy valittaa markkinaoikeuteen hankintapäätöksestä 6.10.2025
§ 143. Hankintayksikön tulee korvata valittajalle aiheutuneet oikeudenkäyntikulut ottaen huomioon hankintayksikön toiminta ja asian suuri merkitys valittajalle.
Markkinaoikeuden asia diaarinumero 643/2025
Valitus
Vaatimukset
Škoda Transtech Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun ja määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 72.892,50 eurolla asioissa diaarinumerot 546/2025 ja 643/2025 lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikön lopullisessa tarjouspyynnössä on muutettu vertailuperusteita ja asetettuja vaatimuksia olennaisella tavalla. Tämän vuoksi valittaja on joutunut suunnittelemaan ja laatimaan tarjousasiakirjansa uudelta pohjalta. Muutoksista ei ole keskusteltu neuvottelukierrosten aikana ja ne ovat tulleet yllätyksenä. Valittaja on pyytänyt lisäaikaa tarjouksensa laatimiselle, mutta hankintayksikkö ei ole tähän suostunut. Valittaja on kuitenkin jättänyt tarjouksensa määräaikaan mennessä.
Hankintayksikkö on tarjousten vastaanottamisen jälkeen lähettänyt valittajalle selvityspyynnön valittajan tarjouksen ristiriitaisuuksista. Hankintayksikkö on saatuaan vastauksen selvityspyyntöön sulkenut valittajan tarjouskilpailusta kahdella harkinnanvaraisella poissulkemisperusteella sekä sillä perusteella, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.
Hankintayksikkö on menetellyt suhteellisuusperiaatteen vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 81 §:n 1 momentin 9 kohdan perusteella ottaen huomioon, että viivästykset aikaisemmissa hankintasopimuksissa eivät ole olleet hankintasäännösten edellyttämällä tavalla merkittäviä tai toistuvia puutteita keskeisten vaatimusten toteuttamisessa. Viivästykset ovat liittyneet laajuudeltaan ja arvoltaan merkittäviin hankintoihin, joissa viivästykset ovat hyvin tavanomaisia. Kokonaisuutena arvioiden kyse ei ole ollut merkittävistä viivästyksistä. Valittajan poissulkemista on perusteltu harhaanjohtavasti siten, että kokonaisviivästysaika on muodostunut viivästysten laskemisesta yhteen. Yksittäiset raitiovaunut ovat viivästyneet keskimäärin huomattavasti lyhyemmän ajan. Viivästykset ovat lisäksi johtuneet valittajasta riippumattomista koko toimialaa häirinneistä maailmanlaajuisista ja ennakoimattomista valittajasta riippumattomista syistä. Viivästyksistä sovittuja kompensaatioita on pidettävä vähäisinä hankintojen arvoon nähden.
Harkinnanvaraista poissulkemisperustetta on sovellettu epätasapuolisesti ja syrjivästi. Hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välillä ei ole ollut aiemmin hankintasopimuksia, mutta julkisista lähteistä saatavien tietojen perusteella myös voittaneen tarjoajan hankintasopimuksissa on ollut toimitusviivästyksiä. Voittanut tarjoaja on lisäksi päätynyt ennenaikaisesti ja perusteetta irtisanomaan toisen hankintayksikön kanssa solmimansa hankintasopimuksen.
Hankintayksikön päätös sulkea valittaja hankintalain 81 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaisella harkinnanvaraisella poissulkemisperusteella on ollut niin ikään hankintasäännösten vastainen ottaen huomioon, että väitettyjä tapahtumia ja annettuja lausuntoja ei voida pitää epäasianmukaisina hankintayksikköön kohdistuneina vaikuttamisyrityksinä. Valittajan edustajan medialle antamat lausunnot eivät ole olleet epäasiallista vaikuttamista. Valittaja on antanut Tekniikka & Talous -lehdelle yleisluontoisen lausunnon raitiovaunualasta Suomessa ja pyytänyt sitaatin poistamista. Edustajan Yleisradiolle antamaa haastattelua ei sitäkään ole pidettävä epäasiallisena vaikuttamisena.
Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ennen hankintapäätöstä ole ilmoittanut valittajalle aikomuksestaan sulkea se tarjouskilpailusta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden nojalla eikä antanut sille mahdollisuutta esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä luotettavuutensa osoittamiseksi.
Hankintayksikkö on vasta ennen hankintaoikaisupäätöksen tekemistä varannut valittajalle tilaisuuden lausua harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista sekä esittää näyttöä luotettavuudestaan. Kuulemiskirjeeseen annetusta vastauksesta huolimatta hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta samoilla perusteilla kuin aiemmin. Koska hankintayksikkö ei ole huomioinut valittajan kuulemiskirjeeseen antamassaan vastauksessa esittämiä seikkoja, kuuleminen on ollut keinotekoinen yritys korjata hankintayksikön menettelyvirheitä. Kuulemisella ei ole varattu valittajalle hankintasäännösten mukaista tilaisuutta esittää selvitystä korjaavista toimenpiteistä. Hankintayksikön hallituksen puheenjohtaja on jo ennen hankintaoikaisupäätöksen tekemistä esittänyt, että kuulemisella ei tule olemaan vaikutusta hankinnan lopputulokseen.
Valittajan tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö on tarjousten vastaanottamisen jälkeen lähettänyt valittajalle selvityspyynnön valittajan tarjouksen ristiriitaisuuksista. Ristiriitaisuudet ovat liittyneet erilaisiin tarjouksen liitteisiin neuvotteluvaiheesta jääneisiin yksittäisiin mainintoihin ja kirjoitusvirheisiin, joita on pidettävä ymmärrettävinä ottaen huomioon vaatimusten määrä sekä vaatimusten ja vertailuperusteiden merkittävä muuttuminen tarjouskilpailun loppuvaiheessa.
Valittaja ei ole selvityspyyntöön antamassaan vastauksessa muuttanut tarjottua tuotetta tai sen teknisiä ominaisuuksia. Korjauksia tai selvennyksiä ei tule yksittäin tai yhdessä arvioituna pitää tarjouksen muuttamisena. Hankintayksikkö on virheellisin perustein jättänyt osan valittajan selvityspyyntöön antamista vastauksista huomioimatta.
Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sallinut voittaneen tarjoajan olennaisen virheen sen osallistumishakemuksessa. Tämä hakemus oli jätetty Stadler Rail Management AG:n käyttäjätunnuksella, vaikka tarjoajana on ollut Stadler Polska sp. z o.o.
Valittajan tarjous on ollut vaatimuskohdan 2.1.4.8.a mukainen. Lopullisessa tarjouksessa on ilmoitettu, että valittajan tarjous vastaa kyseistä vaatimusta ja että vaadittu törmäyksenestoon liittyvä kamerajärjestelmä on sisältynyt lopulliseen tarjoukseen. Valittaja on hankintayksikön selvityspyyntöön antamassa vastauksessa ilmoittanut, että lopullisen tarjouksen mukainen tuote sisältää kamerajärjestelmän ja selventänyt hankintayksikölle järjestelmän toimintaa. Kyse ei ole ollut tarjouksen parantamisesta tai olennaisesta muuttamisesta vaan hankintasäännöksissä sallitusta virheellisen tiedon selventämisestä ja täydentämisestä.
Valittajan tarjous on ollut vaatimuskohtien 2.2.3.b ja 2.2.3.d osalta tarjouspyynnön mukainen. Valittaja on lopullisessa tarjouksessaan ilmoittanut, että sen tarjous vastaa kyseisiä vaatimuksia. Vastuu vaatimuskohtien ristiriitaisuuksista on hankintayksiköllä. Asiassa on jäänyt epäselväksi, mistä syystä valittajan tarjous on ollut vaatimuskohdan 2.2.3.b vastainen. Vaatimuskohdassa 2.2.3.d on puolestaan nimenomaan edellytetty, että istumapaikan leveys mitattuna keskilinjasta seinään tai muuhun pintaan on 230 millimetriä. Valittajan tarjous on täyttänyt tämänkin vaatimuksen, mikä on käynyt ilmi valittajan vastauksesta hankintayksikön selvityspyyntöön.
Valittajan tarjous on ollut vaatimuskohdan 2.2.3.g mukainen. Vaatimuskohta on koskenut vaatimuksia istuimille, ei niiden sijoittelua.
Valittajan tarjous on ollut vaatimuskohtien 2.2.2.r, 2.2.3.a, 2.2.3.k ja 2.3.1.8.i osalta tarjouspyynnön mukainen. Lopullisessa tarjouksessa on ilmoitettu, että valittajan tarjous vastaa kyseisiä vaatimuksia. Hankintayksikkö on menetellyt tarjouksen sallittua selventämistä ja korjaamista koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on sivuuttanut valittajan selvityksen ja pitänyt tarjousta tarjouspyynnön vastaisena.
Valittajan tarjous on ollut hiekoitusta koskevien vaatimuskohtien 2.3.4.19.a, 2.3.4.19.h, 2.3.4.19.i, 2.3.4.19.j, 2.3.4.20.b mukainen. Lopullisessa tarjouksessa on todettu, että valittajan tarjoama tuote vastaa kyseisiä vaatimuksia. Hankintayksikkö on tältäkin osin menetellyt tarjouksen sallittua selventämistä ja korjaamista koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on sivuuttanut valittajan selvityksen ja pitänyt tarjousta tarjouspyynnön vastaisena.
Valittajan tarjous on ollut vaatimuskohdan SA.2.11.3.b mukainen. Lopullisessa tarjouksessa on todettu, että valittajan tarjoama tuote vastaa kyseistä vaatimusta. Hankintayksikkö on tältäkin osin menetellyt tarjouksen sallittua selventämistä ja korjaamista koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on sivuuttanut valittajan selvityksen ja pitänyt tarjousta tarjouspyynnön vastaisena.
Vastine
Vaatimukset
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 37.704,98 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö ei ole muuttanut hankinnalle asetettuja vaatimuksia ja vertailuperusteita hankintasäännösten vastaisesti hankinnan loppuvaiheessa. Hankintaa on valmisteltu huolellisesti, ja neuvotteluvaiheessa vaatimusten merkitykselliset muutokset on kommunikoitu tarjoajille ennen lopullisen tarjouspyynnön julkaisua. Hankintayksikkö on neuvotteluvaiheessa muuttanut muun ohella eräitä pisteytettäviä ja eräitä pakollisia vaatimuksia. Muutokset vaatimuksiin ovat olleet valtaosin pieniä tekstimuutoksia tai täsmennyksiä. Valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen yhdenkään muutetun pakollisen vaatimuksen osalta. Valittaja on neuvotteluiden kuluessa pyrkinyt muuttamaan pakollisia vaatimuksia, jotta ne olisivat soveltuneet paremmin valittajan raitiovaunuvaihtoehdolle.
Lopullisen tarjouspyynnön sisältö ei ole ollut yllättävä valittajalle, vaan hankintayksikkö on käynyt ennen lopullisen tarjouspyynnön julkaisua lähes päivittäistä kirjeenvaihtoa kaikkien tarjoajien kanssa. Kaikki pisteytettävät vaatimukset ovat olleet koko neuvottelumenettelyn ajan tarjoajien saatavilla ja niistä on keskusteltu perusteellisesti. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole antanut lisäaikaa lopullisen tarjouksen laatimiseen.
Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittajan aikaisemmissa toimitussopimuksissa hankintayksikölle on ollut merkittäviä ja toistuvia puutteita raitiovaunujen toimittamisessa. Raide-Jokerin raitiovaunujen toimitussopimusta on täydennetty lisä- ja muutossopimuksilla, joissa on sovittu raitiovaunujen toimitusaikatauluista ja niiden muutoksista. Muutoksista huolimatta valittaja ei ole kyennyt toimittamaan raitiovaunuja muutettujen väljien aikataulujen mukaisesti. Myös esisarjan raitiovaunun toimitus on myöhästynyt. Aikataulu oli laadittu valittajan kanssa yhteistyössä. Perittyjen sopimussakkojen määrä on ollut merkittävä, vaikka hankintayksikkö on muutossopimuksilla luopunut perimästä huomattavan määrän sopimussakkoja. Sopimussakoista sovittaessa on otettu huomioon valittajasta riippumattomat toimitusviiveet. Näin ollen valittajan kohdistetut viivästysseuraamukset ovat perustuneet ainoastaan valittajan omalla vastuulla oleviin syihin.
Valittajan ja hankintayksikön välisen toisen raitiovaunujen hankintasopimuksen toteuttamisessa on niin ikään ollut vakavia toimitusviiveitä. Hankintayksikkö on tältäkin osin oikeutettu merkittäviin sopimussakkoihin, joita ei ole vielä laskutettu.
Valittajan aiempia hankintasopimuksia koskevat toimitusviivästykset ovat jatkuneet koko hankintamenettelyn ajan ja niistä on maksettu hankintayksikölle sopimussakkoja. Myös epäasianmukainen vaikuttaminen on tapahtunut hankintamenettelyn aikana. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole reagoinut harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin jo osallistumishakemusten jättämisen yhteydessä, vaan sillä on ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta lopullisten tarjousten vastaanottamisen jälkeen.
Hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta epäasiallisten vaikuttamisyritysten vuoksi. Valittajan toiminta hankintamenettelyn aikana on koettu painostavana ottaen huomioon, että valittaja on pyrkinyt hankintayksikön johdon, joukkoliikenteen tilaajan ja hankinnan ohjausryhmän jäsenen kautta sekä lehtijuttujen myötä saatavan julkisuuspaineen avulla vaikuttamaan hankintaan.
Hankintayksikkö on kuullut valittajaa ennen tekemäänsä hankintaoikaisupäätöstä harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden olemassaolosta ja varannut valittajalle tilaisuuden esittää selvitystä korjaavista toimenpiteistä. Valittajan maksamia sopimussakkoja ei voida pelkästään pitää riittävinä korjaavina toimenpiteinä turvaamaan sen, että valittaja pysyisi jatkossa sopimusten mukaisissa toimitusaikatauluissa.
Voittanut tarjoaja ei ole toimittanut hankintayksikölle aiemmin raitiovaunukalustoa eikä hankintayksiköllä ja voittaneella tarjoajalla ole ollut aiemmin sopimussuhdetta. Valittajan viittaamat voittaneen tarjoajan hankintasopimukset ovat liittyneet junakalustoon, eivätkä ne ole koskeneet tarjoajana esillä olevassa hankinnassa ollutta yhtiötä.
Voittanut tarjoaja ei ole muuttanut tai korjannut osallistumishakemustaan. Tarjoajia on kohdeltu osallistumishakemusten käsittelyssä tasapuolisesti.
Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö on pyytänyt lopullisten tarjousten vastaanottamisen jälkeen valittajalta selvitystä muun ohella sen lopullisen tarjouksen ristiriidoista ja tarjouspyynnön vastaisilta vaikuttavien kohtien osalta. Vaikka valittaja on tarjouksessaan vakuuttanut tarjouspyynnön pakollisten vaatimusten täyttyneen, ovat tarjouksen liitteet kuitenkin osoittaneet, että tarjottu ratkaisu ei ole täyttänyt asetettuja pakollisia vaatimuksia. Kysymys on ollut sellaisista tarjouksen virheistä, joita tarjoaja ei ole voinut täsmentää tai täydentää siten, että kyse ei olisi ollut tarjouksen kielletystä parantamisesta. Virheet eivät myöskään ole olleet vähämerkityksellisiä tai epäolennaisia. Hankintayksikkö on hyväksynyt valittajan selvityksen sellaisten kohtien osalta, joita se on pystynyt uskottavasti selventämään ilman, että kyse on ollut tarjouksen parantamisesta.
Valittajan tarjous on ollut vaatimuskohdan 2.1.4.8.a osalta tarjouspyynnön vastainen. Tämä on käynyt ilmi valittajan tarjoukseen liitetystä kyseisen kohdan kuvauksesta. Valittajan salassa pidettäväksi ilmoitetussa valituksessakaan viitatut tarjouksen kohdat eivät osoita, että tarjottu järjestelmä olisi toiminut tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Vaatimus on ollut keskeinen matkustajaturvallisuuden kannalta, koska raitiovaunu ei saa lähteä liikkeelle, jos sen edessä on este. Tarjous on sisältänyt selkeän varauman, ja valittaja on selvityksessään pyrkinyt muuttamaan lopullisen tarjouksensa sisältöä.
Valittajan tarjous on ollut vaatimuskohtien 2.2.3.a ja 2.2.2.r osalta tarjouspyynnön vastainen, koska sen tarjoukseen liitetyistä piirustuksista on käynyt ilmi, että tarjottu raitiovaunu ei ole täyttänyt mitoiltaan asetettua vaatimusta. Rakennepiirustusten liittäminen tarjouksiin on ollut pakollista. Rakennepiirustusten ja muiden teknisten suunnitelmien avulla tarjoajan on tullut osoittaa, että tarjottu raitiovaunuratkaisu täyttää kaikki tarjouspyynnössä asetetut toiminnalliset ja tekniset vaatimukset. Kaikki tarjouspyynnössä asetetut mitat liittyvät raitiovaunun rakenteellisiin ratkaisuihin, kuten lattia- ja kattorakenteiden paksuuteen ja näiden väliseen etäisyyteen. Raitiovaunun maksimikorkeus määräytyy sille raitiotiellä ja kaupunki-infrastruktuurissa varatun kulkutilan perusteella, eikä raitiovaunun korkeutta tai lattian etäisyyttä maanpinnasta voida vapaasti kasvattaa tai madaltaa. Kyse ei siten ole ollut kirjoitusvirheestä eikä edes inhimillisestä virheestä vaan siitä, että valittaja on suunnitellut ja tarjonnut raitiovaunua, jonka mitat eivät ole vastanneet tarjouspyynnön vaatimuksia.
Valittajan tarjous on ollut vaatimuskohtien 2.2.3.b ja 2.2.3.d osalta tarjouspyynnön vastainen. Tarjouspyynnössä asetetut mitat istuimen ja selkänojan ja seinärakenteen välille sekä kenkätilalle eivät ole täyttyneet. Vaatimukset kiinteän istumapaikan leveydestä keskilinjasta seinään tai muuhun pintaan eivät nekään ole täyttyneet. Vaatimuksessa on tältä osin tarkoitettu nimenomaan kiinteää istumapaikkaa eikä istuimen mittoja. Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta ei ole arvioitava toisin sillä perusteella, että suunnitelmia voidaan valitun tarjoajan kanssa tarkentaa raitiovaunujen suunnitteluvaiheessa (”Design Phase”). Kyse on tältä osin suunnitelmien tarkentamisesta eikä tarjouspyynnön vastaisen tuotteen muuttamisesta jälkikäteen tarjouspyynnön mukaiseksi.
Valittajan tarjous on ollut vaatimuskohdan 2.2.3.g osalta tarjouspyynnön vastainen. Vaatimuksessa on nimenomaan edellytetty, että pyörätuolialueet on tullut varustaa taittoistuimilla eikä tarjous ole täyttänyt näitä vaatimuksia. Asiaa ei tältäkään osin ole arvioitava toisin sillä perusteella, että valittua ratkaisua on voinut tarkentaa myöhemmässä suunnitteluvaiheessa (”Design Phase”).
Valittajan tarjous on ollut vaatimuskohdan 2.2.3.k osalta tarjouspyynnön vastainen. Useassa eri tarjousasiakirjassa ratkaisusta on puuttunut tukitanko, joten kyse ei ole ollut vahingosta. Asiaa ei ole arvioitava toisin sen vuoksi, että valittajan mukaan kyse on ollut rakennepiirustuksessa olevasta inhimillisestä virheestä. Tarjottujen rakennepiirustusten on tullut vastata tarjottua ratkaisua. Kyse ei ole ollut myöskään epäolennaisesta ja vähämerkityksellisestä seikasta, vaan matkustajaturvallisuudelle merkittävästä varusteesta.
Valittajan tarjous on ollut vaatimuskohdan 2.2.1.8i osalta tarjouspyynnön vastainen. Tarjous on sisältänyt varauman sille, minkälaisissa testiolosuhteissa ulkoista melutasoa koskevat mittaukset on ollut tarkoitus tehdä, eikä tarjous siten ole täyttänyt tarjouspyynnön pakollista vaatimusta. Valittaja on vahvistanut antamassaan selvityksessä, että sen tarjous on jäänyt päivittämättä.
Valittajan tarjous on ollut vaatimuskohtien 2.3.4.19.a, 2.3.4.19.h, 2.3.4.19.i, 2.3.4.19.j, 2.3.4.20.b vastainen. Valittajan tarjous ei ole ollut hiekoitusominaisuuksien osalta vaaditun mukainen. Tarjous on ollut myös vaatimuskohdan 2.11.3.b osalta tarjouspyynnön vastainen. Tarjouksen jättämisen jälkeen antamassaan vastauksessa hankintayksikön selvityspyyntöön valittaja on vahvistanut, että tarjoukseen on jäänyt näiden kohtien osalta selkeä virhe. Hankintayksikkö ei ole voinut antaa valittajalle mahdollisuutta jälkikäteen parantaa tarjoustaan.
Kuultavan lausunto
Stadler Polska sp. z o.o on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 55.972,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Hankintayksikön tarjouspyyntöasiakirjoihin tekemät muutokset ovat olleet hankintasäännöksissä sallittuja tarkennuksia, joilla ei ole voinut olla vaikutusta valittajan tarjoukseen. Valittaja on valituksessaan nostanut esiin yhteensä 14 tarjouspyynnön sellaista teknistä vaatimusta, joiden kohdalla hankintayksikkö on havainnut puutteita. Yhdeksän näistä vaatimuksista on pysynyt muuttumattomana lopullisessa tarjouspyynnössä. Jäljelle jäävien viiden täsmentyneen vaatimuksen kohdalla on huomattava, että erään vaatimuksen sisältö ei ole muuttunut, vaan hankintayksikkö on päättänyt pitää kyseisen, alustavassa tarjouspyynnössä harkinnanalaiseksi merkityn vaatimuksen voimassa. Muiden neljän täsmentyneen vaatimuksen osalta kyse on ollut tarkennuksista, jotka ammattimainen tarjoaja on pystynyt ottamaan tarjouksessaan huomioon etenkin, kun lopullisen tarjouspyynnön julkaisemisen ja tarjouksen jättämisen määräajan välille tarjoajille on ollut yli kolme kuukautta aikaa.
Vertailuperusteita on ainoastaan tarkennettu, ja tarjoajat ovat koko hankintamenettelyn ajan tiedostaneet, millä teknisillä ominaisuuksilla on merkitystä tarjouksia arvioitaessa. Alustavan tarjouspyynnön perusteella on ollut selvää, mitkä tarjouspyynnön vaatimukset tulevat toimimaan vertailuperusteina, ja mitkä ominaisuudet kunkin vertailuperusteen sisällä tullaan pisteyttämään korkealle ja mitkä matalalle. Vertailuperusteisiin tehdyt, lähinnä pisteytystä koskeneet tarkennukset ovat olleet marginaalisia, eivätkä lopulliseen tarjouspyyntöön tehdyt tarkennukset ole vaikuttaneet millään lailla hankinnan kohteen luonteeseen. Ne tarjouspyynnön vaatimukset, jotka valittaja on valituksessaan nostanut erikseen esiin, eivät edes ole olleet vertailuperusteita. Vaikka osa tarkennuksista olisi tullut valittajalle yllätyksenä, tämä on neuvottelumenettelyn luonteen vuoksi luonnollista.
Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Oikeuskäytännön valossa jo kymmenien tuhansien euroinen suuruinen maksettu sopimussakko voi olla peruste tarjoajan harkinnanvaraiselle poissulkemiselle. Mikäli valittaja on viivästynyt toimituksissaan aiemmissa hankintasopimuksissaan sen vaikutuspiirin ulkopuolella olevien seikkojen vuoksi, olisi valittaja voinut vapautua sopimussakkojen maksuvelvollisuudesta tältä osin ylivoimaista estettä koskevien sopimusehtojen nojalla.
Hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy katsoa epäasianmukaista vaikuttamista tapahtuneen hankintamenettelyn aikana. Valittaja on pyrkinyt luomaan poliittista painetta hankintayksikölle. Hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana useassa yhteydessä korostanut sitä, että kaikenlainen vaikuttaminen päätöksentekoon on ollut kiellettyä. Valittajan on tullut tältä osin noudattaa erityistä varovaisuutta, koska sillä on ollut voimassa oleva sopimus hankintayksikön kanssa.
Hankintayksikkö ei ole soveltanut poissulkemisperusteita epätasapuolisesti ja syrjivästi, sillä mikään voittaneeseen tarjoajaan kohdistuneista väitteistä ei ole koskenut raitiovaunutoimituksia tai ole muutoinkaan merkityksellinen asian arvioinnin kannalta. Lähes kaikki valittajan esittämät voittanutta tarjoajaa koskevat väitetyt viivästykset ovat koskeneet toista samaan konserniin kuulunutta yhtiötä. Stadler-konserni koostuu yli 30 eri tytäryhtiöstä, jotka toimittavat erilaisia juna-, metro- ja raitiovaunuratkaisuja maailmanlaajuisesti. Hankintasäännösten mukaan konserniyhtiöt eivät ole yksi ja sama yksikkö. Perusteen tulee koskea myös menettelyyn osallistunutta yhtiötä.
Ainoastaan Bulgarian liikenneministeriön sähköjunahankinta on koskenut voittanutta tarjoajaa. Kyseisessä hankinnassa on ollut kyse sähköjunista ja muutoinkin poikkeuksellisista tilanteista, jotka eivät ole rinnastettavissa valittajaan sovellettuun poissulkemisperusteeseen.
Tarjoajien on tullut jo antamissaan ESPD-lomakkeissa ilmoittaa, mikäli niitä rasittaa jokin harkinnanvarainen poissulkemisperuste. Tarjoajille on hankintamenettelyssä ilmaistu riittävän avoimesti ja selkeästi velvollisuus kertoa oma-aloitteisesti poissulkemisperusteista ja niitä koskevista korjaavista toimenpiteistä. Hankintayksikkö on ennen tekemäänsä hankintaoikaisupäätöstä kuullut valittajaa ennen sen poissulkemista tarjouskilpailusta. Valittajalle on annettu riittäväksi katsottava mahdollisuus esittää näyttöä korjaavista toimenpiteistä ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.
Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikön valittajalle sen tarjouksen jättämisen jälkeen toimitetun selvityspyynnön mukaan valittajan tarjouksessa on ollut merkittäviä puutteita ja varaumia, eikä kyseisiä virheitä ole voitu perustella kirjoitusvirheinä. Valittaja on hankintayksikön selvityspyyntöön antamassaan vastauksessa pyrkinyt korjaamaan lukuisia tarjouksensa puutteita, joiden muuttaminen tai valittajan toimittaman selvityksen hyväksyminen olisi johtanut tarjouksen muuttamiseen. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää valittajalta selvitystä sen tarjouksesta. Ei ole riittävää, että valittaja on vakuuttanut sen tarjouksen olevan tarjouspyynnön mukainen.
Valittajan tarjous ei ole ollut vertailukelpoinen voittaneen tarjoajan tarjouksen kanssa. Valittajan tarjous on voinut olla hinnaltaan edullisempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous siksi, että se ei ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuja pakollisia vaatimuksia.
Kuultava on ilmoittanut osallistumishakemuksessaan oikean yhtiön tarjoajaksi, eikä sen täyttämä ESPD-lomake ole ollut virheellinen.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että sen tarjoaman raitiovaunuratkaisun muuttuminen vasta lopullisen tarjouspyynnön jälkeen on johtunut siitä, että hankintayksikkö on muuttanut erityisesti vertailukriteerejä ja ilmoittanut vasta lopullisessa tarjouspyynnössä vertailukriteerien painotukset. Lopullisessa tarjouspyynnössä on vaadittu erilaista konseptia kuin mihin neuvotteluvaiheen keskustelut ja vaatimukset ovat antaneet aihetta olettaa. Tarjoajalla on ollut rajallisesti aikaa teknisen konseptin perustavanlaatuiseen mukauttamiseen. Aikataulua on hankaloittanut myös lopullisen tarjouksen valmistelun osuminen lomakauteen, eikä lisäaikaa tarjouksen jättämiselle ole suostuttu myöntämään.
Valittaja on neuvottelumenettelyn aikana pyrkinyt hyödyntämään omaa kokemustaan Helsingin raitiovaunuolosuhteista ja esittämään hankintayksikölle asetettujen vaatimusten epäjohdonmukaisuuksia erityisesti ulottuvuusmittojen osalta. Valittajalla ei ole ollut vaikeuksia täyttää pakollisia vaatimuksia, vaan sen raitiovaunuratkaisun kehittäminen neuvotteluiden aikana on ollut ammattimaista varautumista eri tilanteisiin. Valittajalle on tullut yllätyksenä hankintayksikön lopullisessa tarjouspyynnössä asettamat laatuvaatimusten painotukset erityisesti raitiovaunun portaattomuuden osalta. Neuvotteluvaiheessa hankintayksikkö ei ollut ilmoittanut tätä koskevien vaatimusten pistemääriä tai painoarvoa. Lisäksi lopullisessa tarjouspyynnössä ”Proven Solutions” -laatuvaatimuksen merkitys lopputulokselle on alennettu hyvin vähäiseksi, jolloin molemmat tarjoajat ovat täyttäneet sen hyvin helposti. Hankintayksikkö on lisäksi muuttanut raitiovaunujen kapasiteettivaatimuksia. Lopullisessa tarjouspyynnössä on lisätty istuimien kapasiteettivaatimuksia eikä seisomakapasiteetista ole saanut enää pisteitä. Vastaavasti lastenrattaiden kapasiteettivaatimuksia on nostettu merkittävästi. Koska kyse on ollut neuvottelumenettelystä, hankintayksikkö on saanut oleellista tietoa kummankin tarjoajan tarjoamasta ratkaisusta. Kun otetaan huomioon, että vertailukriteerien painotuksia tai tärkeysjärjestystä ei ole yksilöity tarkemmin, tarjoajien suosiminen on ollut mahdollista.
Neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö voi ilmoittaa menettelyn alussa käytetyt vertailuperusteet sekä niiden painoarvon muita menettelyjä väljemmin. Tällöin vertailuperusteita ja niiden painoarvoja voidaan vähäisessä määrin tarkentaa neuvottelujen kuluessa. Avoimuusperiaatteen mukaista tai neuvottelumenettelyn tarkoituksen mukaista ei ole se, ettei merkittävän pisteytettävän vaatimuksen painoarvoa ilmaista edes vaihteluvälinä neuvottelujen aikana. Neuvottelumenettelyn tarkoitus on, että hankintayksikön tavoitteista ja toiveista keskustellaan avoimesti, jotta tarjoajat voivat suunnitella ja tarjota hankintayksikön tarpeisiin mahdollisimman hyvin vastaavia ratkaisuja. Portaattoman ratkaisun merkittävästä painoarvosta ei keskusteltu usean neuvottelupäivän aikana eikä valittajalle ole annettu ymmärtää, että pisteytettäviin vaatimuksiin tehdään niin merkittäviä muutoksia. Vertailukriteerien muutokset ja painotukset suosivat voittaneen tarjoajan toimittamaa ratkaisua.
Valittajan aikaisemmissa sopimussuorituksissa ei ole ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita. Aikaisempia hankintasopimuksia koskevat lisä- ja muutossopimukset ovat liittyneet hankintayksikön tilaamiin lisä- ja muutostöihin, joten on harhaanjohtavaa verrata alkuperäistä toimitusaikataulua toteutuneeseen aikatauluun. Näin ollen myöskään hankintayksikön esittämä siitä, että se olisi kyseisillä lisä- ja muutossopimuksilla luopunut osin sopimussakkojen perimisestä, ei pidä paikkaansa.
Tarjoajaa ei saa sulkea tarjouskilpailusta, jos harkinnanvaraisen poissulkemisen perusteena olleesta tapahtumasta on kulunut yli kolme vuotta. Koska valittajan ja hankintayksikön välisen aikaisemman Raide-Jokeria koskevan hankintasopimuksen mukaisen esisarjan toimitusajankohta huomioon ottaen viivästyksestä on kulunut yli kolme vuotta, ei tätä viivästystä ole voitu ottaa huomioon poissulkemisperusteen soveltamisessa.
Hankintayksikön väitteet Kruunusiltojen raitiovaunujen toimituksista ovat virheellisiä. Hankintayksikön kanssa sovittujen toimitusprosessin muutosten vuoksi hankintasopimuksen toimitusaikataulu ja yhteisesti sovittu toimitusaikataulu eivät ole verrannollisia. Kaikki raitiovaunut on toimitettu ennen alkuperäisen aikataulun toimituspäiviä. Uuden aikataulun mukaisten ensimmäisten neljän raitiovaunun liikenteeseen asettaminen ja alustava hyväksytty vastaanotto ovat viivästyneet hankintayksiköstä johtuvista syistä. Muiden raitiovaunujen viivästykset ovat olleet pieniä ja toimialalla normaaleja.
Vaikka toimitusviivästyksiä on ollut, eivät ne ole olleet hankintasäännösten ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia sellaisia vakavia puutteita, jotka kyseenalaistaisivat vakavasti valittajan luotettavuuden ja oikeuttaisivat sulkemaan sen tarjouskilpailusta. Viivästyksistä on päästy sopuun valittajan ja hankintayksikön kanssa. Valittajan on neuvottelumenettelyn alussa katsottu täyttäneen soveltuvuusvaatimukset ja tästä huolimatta hankintayksikkö on maksetuista kompensaatioista huolimatta sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.
Valittaja on joka tapauksessa korjaavilla toimenpiteillään osoittanut olevansa luotettava tarjoaja. Korjaavien toimenpiteiden riittävyyden arviointi on kokonaisarviointia, jossa otetaan huomioon rangaistavan teon, virheen tai laiminlyönnin vakavuus sekä niihin liittyvät olosuhteet. Ottaen huomioon viivästykset sekä niihin liittyvät olosuhteet, tulee viivästyssakkojen maksamista ja valittajan toimintaa viivästysten selvittämisessä ja sovittelussa pitää riittävänä osoituksena korjaavista toimenpiteistä.
Hankintayksikkö on soveltanut poissulkemisperusteita epätasapuolisesti ja syrjivästi. Voittaneen tarjoajan soveltuvuutta arvioidessa merkitystä ei ole sillä, että hankintayksikkö ei ole ollut aiemmin sopimussuhteessa voittaneeseen tarjoajaan. Poissulkemisperustetta sovellettaessa voidaan huomioida myös ehdokkaan tai tarjoajan muiden hankintayksiköiden kanssa tehdyissä sopimuksissa ilmenneet vakavat puutteet. Asian arvioinnissa ei ole merkitystä myöskään sillä, että voittaneen tarjoajan viivästykset ovat liittyneet muihin kuin raitiovaunuja koskeviin hankintoihin. Edelleen ratkaisevaa ei ole se, ovatko vastaavat viivästykset tapahtuneet voittaneen tarjoajan vai sen emoyhtiön tai muiden konserniyhtiöiden toiminnassa. Voittaneen tarjoajan viivästykset osoittavat lisäksi yleisellä tasolla sen, kuinka yleisiä viivästykset alalla ovat.
Valittaja ei ole pyrkinyt vaikuttamaan hankintayksikköön epäasianmukaisesti. Subjektiivisia kokemuksia ja tulkintoja ei voida pitää riittävinä poissulkemisperusteen soveltamiselle. Poissulkemisen perusteena käytetyt lounastapaaminen ja yhtiön johtajien tapaaminen eivät ole olleet epäasiallista vaikuttamista, eikä epäasianmukaisesta vaikuttamisesta ole tältä osin esitetty näyttöä. Lounastapaamisen osalta valittajalle on jäänyt epäselväksi, mistä keskustelussa on ollut kyse tai milloin lounastapaaminen on tapahtunut. Valittaja ei ole ollut puhelinkeskustelussa, jossa lounastapaamiseen osallistunut toisen yhtiön edustaja on ilmoittanut hankintayksikölle lounastapaamisen sisällöstä. Hankintayksikön esittämät väitteet valittajan ja hankintayksikön johtajien tapaamisesta eivät pidä paikkaansa. Tapaamisessa ei ole keskusteltu esillä olevasta tarjouskilpailusta. Valittaja ei ole pyrkinyt vaikuttamaan hankintayksikköön myöskään kahden julkaistun artikkelin kautta. Julkisissa hankinnoissa tehtyjä päätöksiä ei voida perustaa hankintayksikön subjektiivisiin tuntemuksiin toimittajien laatimista yleisluontoisista lehtikirjoituksista. Valittaja ei ole voinut esittää korjaavia toimenpiteitä väitetyn epäasianmukaisen vaikuttamisen osalta, koska sellaista ei ole tapahtunut.
Avoimuusperiaatteen kannalta kyseenalaista on myös se, että hankintayksikkö on jo lokakuussa 2024 tulkinnut valittajan yrittäneen vaikuttaa siihen epäasianmukaisesti, mutta ei ole ollut asiasta yhteydessä. Hankintayksikön kokemukset ovat tulleet valittajan tietoon vasta lokakuussa 2025 annetun alkuperäisen hankintapäätöksen yhteydessä. Mikäli hankintayksikkö on kokenut tilanteet painostaviksi ja epäasianmukaisiksi, on epäselvää, miksi hankintayksikkö ei ole ottanut asiaa esille missään vaiheessa esimerkiksi neuvottelujen aikana.
Valittajan lopullisessa tarjouksessa tarjoama konsepti on täyttänyt kaikki pakolliset vaatimukset, mutta tarjouksen liiteaineistoon on jäänyt yksittäisiä virheellisiä kirjauksia ja ilmeisen ristiriitaisia kohtia. On ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista poissulkea tarjoaja ulos tarjouskilpailusta hankintayksikön esittämillä perusteilla ottaen huomioon tarjouspyyntöasiakirjoihin tehdyt muutokset. Valittaja ei ole väittänyt, ettei muulla tarjouspyyntöaineistolla kuin tarjoajan tarjouksessaan antamilla vakuutuksilla olisi merkitystä. Ratkaisevaa on kuitenkin se, että mikä tarjouksen ristiriitaisista tiedoista on pitänyt paikkansa.
Tarjouspyynnön vaatimuskohdan 2.1.4.8.a osalta valittajan tarjouksen liitteeseen on jäänyt ilmeisen virheellinen ja ristiriitainen ilmaisu. Hankintayksikkö on lisäksi tehnyt virheellisiä johtopäätöksiä tarjouksesta.
Hankintayksikkö on myös vaatimuskohtien 2.2.3.b ja 2.2.3.d osalta tehnyt virheellisiä johtopäätöksiä valittajan tarjouksesta. Jalkatilan leveyttä koskeva vaatimus ei ole koskenut koko istuimen leveyttä. Näin ollen valittajan tarjous on täyttänyt asetetun vaatimuksen. Vaatimuskohdassa 2.2.3.d asetetaan vaatimuksia nimenomaan itse istuimelle ja sen leveydelle keskilinjasta seinään ja vaatimuskohdassa 2.2.3.b muun ohella istuimen edessä olevalle jalkatilalle. Lisäksi valittajan tarjoaman ratkaisun matkustamon mitoitus on yhdenmukainen UN ECE Regulation No. 107-asetuksen kanssa.
Vaatimuskohdan 2.2.3.k osalta tarjouksen virheellisyys on ollut vahinko, vaikka puute on ilmennyt kahdesta eri tarjousasiakirjasta.
Valittaja on kiistänyt kuultavan ja hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimukset perusteeltaan.
Valittaja on kiistänyt hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen 10.000 euron ylittävin osin. Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluerittelystä ilmenee, että asian käsittelyyn on osallistunut useita henkilöitä, joista jokainen on käyttänyt merkittävän määrän aikaa. Toimenpiteet ovat olleet moninkertaisesti päällekkäisiä.
Valittaja on kiistänyt kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen 5.000 euron ylittäviltä osin. Kuultavalla on ollut peruste vastata itseään koskeviin seikkoihin, mutta valitus on ollut merkittäviltä osin salassa pidettävä eikä kuultavalla ole ollut mahdollisuutta riittävällä tarkkuudella perehtyä tai vastata siihen. Kuultavan lausunto on ollut pitkälti päällekkäinen vastineen kanssa. Kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimus on ylimitoitettu valittajan omaan oikeudenkäyntikuluvaatimukseen ja käytettyyn aikaan nähden.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on antamassaan lisävastineessa esittänyt, että valittaja on antanut kahden aiemman hankintasopimuksen viivästyksistään harhaanjohtavan kuvan. Olennaista on, että valittajan raitiovaunutoimituksiin on liittynyt vakavia toimitusvaikeuksia vuosien ajan.
Tekniseen ratkaisuun liittyvistä pisteytettävistä vaatimuksista on ollut saatavilla enintään 35 prosenttia laatuvertailupisteistä siten, että maksimipistemäärä tältä osin on ollut 344 pistettä. Portaattomuutta koskevan pisteytettävän vaatimuksen 2.2.2.d painoarvo tarjousten vertailussa on ollut vain noin 3,045 prosenttia.
Tarjouspyynnön vaatimuskohdassa 2.2.3.b asetettu jalkatilavaatimus on koskenut koko istuimen leveyttä.
Hankintayksikön kuluvaatimus on ollut perusteltu ja kohtuullinen. Valittajan väitteisiin vastaaminen on edellyttänyt niiden tarkkaa teknistä läpikäyntiä. Hankintayksikölle on aiheutunut sisäisen työn lisäksi ulkoisia kustannuksia.
Valittaja on antanut lausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
1 Pääasiaratkaisun perustelut asiassa diaarinumero 546/2025
Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on valittaessaan hankintayksikön 6.10.2025 tekemästä hankintapäätöksestä ollut tarve saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja saada asiassa valitukseensa perusteltu ratkaisu.
Valittajan muutoksenhaun kohteena oleva 6.10.2025 tehty hankintapäätös on kumottu ja asia on ratkaistu uudelleen hankintayksikön 18.11.2025 tekemällä hankintaoikaisupäätöksellä. Hankintapäätöksen poistamisen vuoksi hankintayksikkö ei voi enää tehdä 6.10.2025 tehdyn hankintapäätöksen perusteella hankintasopimusta tai panna päätöstä muutoinkaan täytäntöön.
Valittajalla ei siten ole 6.10.2025 tehdyn hankintapäätöksen osalta enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada asiassa markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, oliko hankintayksikkö kyseisen hankintapäätöksen osalta menetellyt valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Näin ollen lausuminen valituksesta raukeaa pääasian osalta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 546/2025.
2 Pääasiaratkaisun perustelut asiassa diaarinumero 643/2025
2.1 Asian arvioinnin lähtökohdat ja keskeiset tosiseikat
Hankintayksikkö on pyytänyt 27.11.2023 päivätyllä osallistumispyynnöllä osallistumishakemuksia neuvottelumenettelyllä toteuttavaan raitiovaunuja sekä näihin liittyviä tuotteita ja palveluita koskevaan hankintaan.
Hankintayksikkö on toimittanut osallistumishakemusten perusteella neuvottelumenettelyyn 5.3.2024 hyväksytyille tarjoajille alustavan tarjouspyynnön ja neuvottelukutsun 6.3.2024, jonka jälkeen tarjoajat ovat jättäneet ensimmäiset alustavat tarjoukset ja jonka jälkeen on käyty ensimmäinen neuvottelukierros.
Hankintayksikkö on toimittanut tarjoajille uudet alustavat tarjouspyynnöt 25.11.2024, 9.12.2024 ja 17.12.2024. Hankintayksikkö on näiden alustavien tarjouspyyntöjen ja niiden pohjalta toimitettujen alustavien tarjousten perusteella käynyt toisen neuvottelukierroksen neuvottelumenettelyyn hyväksyttyjen tarjoajien kanssa.
Hankintayksikkö on toimittanut tarjoajille 11.4.2025 lopullisen tarjouspyynnön, jonka mukaan tarjoukset on tullut jättää 18.7.2025 kello 15 mennessä.
Hankintayksikkö on 6.10.2025 tekemällään asiassa diaarinumero 546/2025 valituksen kohteena olleella hankintapäätöksellä valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen ja valittajan selvityspyyntöön 29.9.2025 antaman vastauksen jälkeen sulkenut valittajan ja sen tarjouksen tarjouskilpailusta.
Hankintayksikkö on 18.11.2025 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä kumonnut tekemänsä hankintapäätöksen ja ratkaissut asian uudelleen samansisältöisesti. Hankintaoikaisupäätöksen perusteluiden mukaan hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikkö on kuullut valittajaa ja varannut sille mahdollisuuden lausua käsityksensä harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden johdosta sekä esittää näyttöä luotettavuudesta. Hankintaoikaisupäätöksen perusteluiden mukaan valittajan 7.11.2025 antamassaan vastauksessa kuulemispyyntöön ei ole esitetty harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin riittäviä korjaavia toimenpiteitä eikä riittävää näyttöä luotettavuudesta.
Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö muuttanut hankintasäännösten vastaisesti hankinta-asiakirjojen ehtoja hankintamenettelyn aikana. Tämän jälkeen asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan ja sen tarjouksen tarjouskilpailusta.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 16 §:n 3 momentin mukaan päätöksen lopputulos ja sovelletut lainkohdat ovat aina julkisia. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin päättää, että päätös on salassapitosäännösten estämättä muiltakin osin julkinen siinä laajuudessa kuin se on tarpeen asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun vuoksi.
Asiaan liittyvän tärkeän yleisen edun vuoksi markkinaoikeus katsoo, että tämä päätös ja sen sisältämät tiedot ovat julkisia riippumatta siitä, miltä osin oikeudenkäynnin osapuolet ovat markkinaoikeudelle ilmoittaneet kyseisten tietojen olevan salassa pidettäviä.
2.2 Hankinta-asiakirjojen muuttaminen
2.2.1 Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö hankintasäännösten vastaisesti muuttanut hankinta-asiakirjojen ehtoja hankintamenettelyn aikana.
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Erityisalojen hankintalain 38 §:n 1 momentin mukaan neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnasta, johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista valitsemiensa toimittajien kanssa.
Pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 265) mukaan lainkohta on hankintalakiin nähden merkittävästi joustavampi ja tarjoaa enemmän harkintavaltaa hankintayksiköille. Lainkohdassa ei esimerkiksi säännellä neuvottelujen kulkua tai etenemistä.
Erityisalojen hankintalain 72 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja niiden suhteellinen painotus, kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys (9 kohta).
Erityisalojen hankintalain 91 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta‑laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei perustellusta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä.
Erityisalojen hankintalain 91 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 273) mukaan pykälä vastaa hankintalain
93 §:ssä säädettyä. Hankintalain 93 §:n 4 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 202) on todettu muun ohella, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa siinä, miten se ennakkoon ilmoittaa käyttämänsä vertailuperusteet. Hankintayksikön pitää vähintään ilmoittaa varsinaiset vertailuperusteet kuten esimerkiksi hinta ja tekniset ominaisuudet ja niiden painoarvot kuten esimerkiksi ”hinta 50 prosenttia” ja ”tekniset ominaisuudet 50 prosenttia”. Hankintayksikkö voi esittää käyttämiensä laadullisten vertailuperusteiden alakriteerit painoarvoineen, mutta mikäli ne ovat pikemminkin varsinaisten vertailuperusteiden kuvailua tai määrittelyä kuin itsenäisiä alakriteerejä, ei kuvailun tai määritelmien painoarvoja tarvitse ilmoittaa. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei perustellusta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä. Hankintayksikkö ei kuitenkaan saa kesken tarjouskilpailun tai tarjousten vertailuvaiheessa lisätä, poistaa tai muuttaa etukäteen asettamiaan vertailuperusteita, niiden osatekijöitä ja painotuksia. Kuitenkin tämän lain 34, 36 ja 38 §:ien mukaisissa neuvotteluja sisältävissä menettelyissä vertailuperusteisiin voidaan tehdä pieniä täsmennyksiä neuvottelujen kulun aikana.
2.2.2 Asian arviointi
Markkinaoikeus toteaa, että kysymyksessä oleva hankinta on kilpailutettu neuvottelumenettelyllä. Neuvottelumenettelyn tarkoituksena on, että hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdoista menettelyyn valittujen toimittajien kanssa. Erityisalojen hankintalain mukainen neuvottelumenettely on vielä joustavampaa kuin hankintalaissa tarkemmin säännelty neuvottelumenettely.
Hankintayksikön on kuitenkin myös erityisalojen neuvottelumenettelyssä noudatettava erityisalojen hankintalain 3 §:stä johtuvia vaatimuksia hankintamenettelyn osallistujien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimus huomioon ottaen.
Lopulliseen tarjouspyyntöön tehdyissä valittajan esille nostamissa muutoksissa ei ole ollut kysymys vain vähäisistä hankinta-asiakirjojen täsmennyksistä, kuten pelkistä selvennyksistä tai kirjoitusvirheen korjaamisista. Asiassa ei ole kuitenkaan käynyt ilmi, että lopullisessa tarjouspyynnössä olisi muutettu esimerkiksi hankintasopimuksen kohdetta tai että muutokset olisivat kohdistuneet hankinta-asiakirjoissa asetettuihin hankinnan luonnetta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin.
Siltä osin kuin valittaja on esittänyt muutosten kohdistuneen vertailuperusteisiin, markkinaoikeus toteaa seuraavan. Kysymyksessä oleva hankinta on kilpailutettu neuvottelumenettelyllä, jossa vertailuperusteita ja niiden painoarvoja ei menettelyn luonteen takia ole välttämättä ollut mahdollista ilmoittaa jo hankintailmoituksessa tai muissa hankintailmoitusvaiheen asiakirjoissa lopullisella tarkkuudella. Hankintasäännösten mukaan on lisäksi sinänsä sallittua esittää kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden suhteellinen painotus ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli.
Markkinaoikeudelle on toimitettu ”Annex A Award criteria evaluation model” -asiakirjasta 1.3.2024 päivätty versio, jossa hinnan vertailuperusteen vaihteluväliksi on ilmoitettu 30–50 prosenttia ja laadun vaihteluväliksi 50–70 prosenttia. Laadun vertailuperuste on jaettu neljään alakriteeriin, jotka ovat vaihteluväleineen olleet ”Technical Solution” 20–35 prosenttia, ”Spares supply and services” 5–20 prosenttia, ”RAM” (Reliability, Availability Tram and Maintainability) 5–20 prosenttia ja ”Project execution” 0–15 prosenttia.
Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä on ollut samasta asiakirjasta päivitetty versio, jossa hinnan painoarvoksi on ilmoitettu 50 prosenttia ja laadun painoarvoksi 50 prosenttia. Laadun vertailuperuste on jaettu neljään alakriteeriin, jotka ovat vaihteluväleineen olleet ”Technical Solution” 35 prosenttia, ”Spares supply and services” 5 prosenttia, ”RAM” 5 prosenttia ja ”Project execution” 5 prosenttia.
Hankintayksikkö on siten ennalta ilmoittanut vertailuperusteet ja niiden suhteelliset painotukset vaihteluväleineen. Hankintayksikön lopulliset hinnan ja laadun painotukset ovat olleet alkuperäisten vaihteluvälien sisällä.
Lopullisessa tarjouspyynnössä laatupisteisiin oikeuttavia vaatimuksia on täsmennetty sisällöllisesti tietyiltä osin sekä siten, että kunkin pisteytettävän laatuvaatimuksen pistemäärät on ilmoitettu. Hankintayksikön markkinaoikeudelle ilmoittaman mukaan pisteytettäviä vaatimuksia on ollut yhteensä 56, joista neuvottelumenettelyn aikana on muutettu 16 vaatimusta. Markkinaoikeus katsoo, että laatuvaatimuksiin kohdistuneissa valittajan esille nostamissa muutoksissa on ollut kyse sellaisista täsmennyksistä vertailuperusteisiin, jotka ovat olleet neuvottelujen kulun aikana sallittuja.
Edellä lausutun perusteella ja ottaen huomioon neuvottelumenettelyn luonne, tarkoitus ja erityisesti muutosten kohteina olleet seikat, lopulliseen tarjouspyyntöön tehtyjä muutoksia ei ole pidettävä hankintasäännösten vastaisina eikä hankintayksikkö ole menetellyt lopulliseen tarjouspyyntöön tekemiensä muutosten osalta hankintasäännösten vastaisesti.
Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö ei ole hankintasäännösten edellyttämällä tavalla pidentänyt valittajan pyynnöstä tarjousten jättämiselle varattua määräaikaa sen tehtyä muutoksia tarjouspyyntöaineistoon ennen lopullisen tarjouspyynnön julkaisua.
Hankintayksikkö on edellä todetusti toimittanut neuvottelumenettelyyn hyväksytyille tarjoajille 11.4.2025 lopullisen tarjouspyynnön, jonka mukaan tarjoukset on tullut jättää 18.7.2025 kello 15 mennessä. Markkinaoikeus katsoo, että jäljelle jäänyt tarjousaika on ollut riittävä eikä hankintayksikkö ole tältä osin menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.
2.3 Tarjoajan soveltuvuus
2.3.1 Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta harkinnanvaraisilla poissulkemisperusteilla.
Erityisalojen hankintalain 83 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava ehdokkaat ja tarjoajat etukäteen ilmoitettujen puolueettomien perusteiden mukaisesti. Hankintayksikön on suljettu pois sellaiset tarjoajat tai ehdokkaat, jotka eivät täytä näitä ehtoja.
Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi soveltaa ehdokkaan ja tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja valintaan hankintalain 81 §:ssä säädettyjä harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita. Ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan pakollisesta tai harkinnanvaraisesta poissulkemisperusteesta huolimatta siten kuin asiasta hankintalain 82 §:ssä säädetään.
Hankintalain 81 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, jonka suorituksissa aikaisemmissa hankintasopimuksissa tai käyttöoikeussopimuksissa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa; lisäedellytyksenä on, että puutteet ovat johtaneet kyseisen aikaisemman sopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, purkamiseen, vahingonkorvauksiin tai muihin vastaaviin sanktioihin (9 kohta) tai joka on pyrkinyt vaikuttamaan epäasianmukaisesti hankintayksikön päätöksentekoon, saamaan luottamuksellisia tietoja, joiden avulla se voi saada perusteetonta etua hankintamenettelyssä tai tarkoituksellisesti antamaan harhaanjohtavia tietoja, jotka voivat vaikuttaa olennaisesti tarjoajan tai tarjouksen valintaa koskeviin päätöksiin (11 kohta).
Hankintalain 81 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 183) mukaan hankintayksiköllä on poissulkemismahdollisuus missä tahansa hankintamenettelyn vaiheessa, jos käy ilmi, että ehdokasta tai tarjoajaa rasittaa lainkohdassa tarkoitettu harkinnanvarainen poissulkemisperuste. Pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta, lainsäädännön vastaisesta toiminnasta tai muista vastaavista tekijöistä johtuvia riskejä hankinnan toteuttamiselle. Hankintayksikön on pykälässä säädettyjä poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. Ehdokas tai tarjoaja on vain poikkeuksellisesti suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle vähäisten rikkomusten perusteella. Toistuvat vähäisetkin sääntöjenvastaisuudet voivat kuitenkin kyseenalaistaa ehdokkaan tai tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa, jolloin poissulkeminen voi olla perusteltua. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden näyttönä myös muuta aineistoa kuin lainvoimaisia päätöksiä tai tuomioita. Hankintayksikkö vastaa kuitenkin siitä itsestään johtuvan virheellisen poissulkemispäätöksen seurauksista.
Pykälän 9 kohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 187 ja 188) mukaan sanktioita voisivat olla myös sopimussakkojen periminen sekä hinnanpidätysehtojen käyttäminen. Säännöstä sovellettaessa tulee varmistaa, että aiempien sopimusten puutteet on riittävästi dokumentoitu ja että puutteet ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisesti riittävän vakavia. Poissulkemisperustetta sovellettaessa voidaan ottaa huomioon myös ehdokkaan tai tarjoajan muiden hankintayksiköiden kanssa tehdyissä sopimuksissa ilmenneet vakavat puutteet, mikäli ne on dokumentoitu riittävästi ja täyttävät muutoin säännöksen edellytykset. Esitöiden mukaan tällaisia vakavia puutteita voivat olla esimerkiksi toistuvat ja vakavat viivästykset tai virheet sopimussuoritusten toteuttamisessa. Lainkohdan tarkoituksena on mahdollistaa se, että julkisen hankkijan ei tarvitse ryhtyä sopimuksiin sellaisten toimittajien kanssa, joita huolellisesti toimiva ja asiantunteva yksityinen yhteisökään ei ottaisi itse sopimuskumppanikseen.
Pykälän 11 kohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 188) mukaan epäasianmukainen vaikuttaminen voi liittyä esimerkiksi 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettuun hankinnan suunnitteluvaiheen poissulkemisperusteeseen, sillä useissa tapauksissa vaikuttaminen tai luottamuksellisten tietojen saaminen tapahtuu tietyn toimittajan osallistuessa hankinnan valmisteluvaiheeseen. Vaikuttaminen ja luottamuksellisten tietojen saaminen korostunee tarjouskilpailun aikana neuvotteluja sisältävissä menettelyissä, joissa vapaamuotoinen suullinen yhteydenpito on sallittu.
Hankintalain 81 §:n 4 momentin mukaan ehdokasta tai tarjoajaa ei saa sulkea tarjouskilpailusta, jos
1 momentissa tarkoitetusta tapahtumasta on kulunut yli kolme vuotta.
Hankintalain 81 §:n 4 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 189) mukaan säännöksellä varmistetaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, että poissulkemisperusteiksi säädetyt toimenpiteet ja laiminlyönnit eivät estä ehdokasta tai tarjoajaa osallistumasta hankintamenettelyihin rajoittamattomaksi ajaksi. Lainkohdassa tarkoitettu tapahtuma on ajankohta, jona hankintayksikkö on saanut tai sen olisi asianmukaista huolellisuutta noudattaen tullut saada tietoonsa toimittajaa rasittava kyseinen poissulkemisperuste.
Hankintalain 82 §:n 1 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa 80 tai 81 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa pois tarjouskilpailusta.
2.3.2 Keskeiset tosiseikat
Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 ja 11 kohtien perusteella perustellen tätä seuraavasti:
”1. Harkinnanvarainen poissulkuperuste: merkittävät ja toistuvat puutteet aikaisemmissa hankintasopimuksissa
[– –]
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n (Kaupunkiliikenne) ja Škoda Transtech Oy:n (Škoda) välisissä kahdessa aikaisemmassa raitiovaunujen toimitussopimuksessa on Škodalla ollut merkittäviä ja toistuvia puutteita raitiovaunujen toimittamisessa.
[– –]
Sopimus nro 4600004369 ja sen lisä- ja muutossopimukset
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos, HKL (nykyinen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy) allekirjoitti Hankintasopimuksen no. 4600004369 Transtech Oy:n (nykyinen Škoda Transtech Oy) kanssa 23.12.2016. Hankintasopimuksessa sovittiin yhteensä 29 raitiovaunun (Artic X54), varaosien ja erikoistyökalujen sekä näihin liittyvien dokumenttien toimittamisesta.
Hankintasopimukseen no. 4600004369 on myöhemmin laadittu seuraavat lisä- ja muutossopimukset:
- Lisä- ja muutossopimus L1, 17.9.2018
- Lisä- ja muutossopimus L2, 4.2.2021
- Lisä- ja muutossopimus L3, 4.2.2021
- Lisä- ja muutossopimus L3a, 15.12.2021Näissä lisä- ja muutossopimuksissa on muun muassa sovittu vaunujen toimitusaikataulujen muutoksista. Uudelleen sovitut vaunujen toimitusaikataulut ovat vaikuttaneet osittain tai kokonaan myös Hankintasopimuksessa sovittujen muiden toimitusten aikatauluihin.
Lisä- ja muutossopimuksilla sovituista aikatauluista huolimatta Škodan raitiovaunutoimituksien viivästymiset jatkuivat ja raitiovaunujen 601–616 (yhteensä 16 raitiovaunua) toimitusten viivästyspäivistä ja viivästyssakkojen kompensoinnista sovittiin Kaupunkiliikenteen ja Škodan välisellä pöytäkirjalla 21.12.2023 [Pöytäkirja, NRV2020 toimitusaikataulun päivitys]. Pöytäkirjalla sovittiin raitiovaunujen toimitusten viivästyneen yhteensä 179 päivää ja viivästyssakot sovittiin kompensoitavan siten, että Škoda toimittaa Kaupunkiliikenteelle Artic X34-raitiovaunujen varaosia yhteensä noin 600.000,00 eurolla (varaosien toimitukset ovat yhä käynnissä). Kompensaatio on verrattavissa hankintalain 81§:n 1 momentin kohdan 9 mukaisiin sanktioihin. Pöytäkirjalla on sovittu lisäksi vaunujen 617–629 uudet toimitusaikataulut.
Pöytäkirjalla sovitusta aikataulusta poiketen Škodan raitiovaunutoimituksien viivästymiset jatkuivat ja raitiovaunujen 617–629 toimitusviivästyksistä on sovittu sähköpostitse 25.8.2025 [Jokeri - viivästyspäivälaskelma hyväksyttäväksi 22.8.2025 mennessä]. Päätöstä ja sovintoa tehtäessä on otettu huomioon Škodan toimittamat Force Majeure -ilmoitukset sekä muut myyjästä riippumattomat toimitusviiveet.
Osapuolten kesken on todettu, että raitiovaunujen toimitukset ovat viivästyneet yhteensä 252 päivää. Sopimisen jälkeen, Škoda kyseenalaisti Kaupunkiliikenteen oikeuden viivästyssakkoihin perustuvaan laskutukseen ja vaati Kaupunkiliikennettä näyttämään toteen toimitusviivästyksistä aiheutuneet vahingot, koska sen mukaan viivästyssakoissa on kyse vahingonkorvauksista. Viivästyssakoissa on kuitenkin kyse sopimuksen mukaisesta sopimussakosta, johon tapahtunut viivästys oikeuttaa. Kaupunkiliikenne on laskuttanut 1.10.2025 sovitun viivästyksen mukaiset yhteensä noin 935.000,00 euron viivästyssakot.
Sopimus nro 4600017920 ja sen lisä- ja muutossopimukset
Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy (aikaisemmin HKL) on allekirjoittanut Hankintasopimuksen no. 4600017920 Škoda Transtech Oy:n kanssa 4.2.2021. Hankintasopimuksessa sovittiin yhteensä 23 raitiovaunun (Artic X54), varaosien ja erikoistyökalujen toimittamisesta. Hankintasopimukseen no. 4600017920 on laadittu Lisä- ja muutossopimus L1 (2.9.2024), jossa on sovittu muutoksia Hankintasopimuksen toimitusaikatauluihin.
Lisä- ja muutossopimuksen mukaisesta aikataulusta raitiovaunujen 634–636 toimitukset ovat viivästyneet yhteensä 47 päivää, joiden johdosta Kaupunkiliikenne on oikeutettu 159.000,00 euron viivästyssakkoihin, joita Kaupunkiliikenne ei ole vielä laskuttanut.
Hankintayksikön johtopäätös - tarjoajan poissulkemisen perusteet
Edellä kuvatun perusteella Kaupunkiliikenteen ja Škodan aikaisemmissa hankintasopimuksissa, jonka sopimuskohde on vastaava kuin nyt kyseessä olevan hankinnan kohde, on ollut merkittäviä ja toistuvia viivästyksiä raitiovaunujen toimituksissa, joiden johdosta hankintasopimuksiin on jouduttu tekemään muutoksia Kaupunkiliikenteen toiminnan ja uusien raitiotieratojen liikennöinnin kannalta välttämättömien raitiovaunutoimitusten mahdollistamiseksi.
Muutossopimusten myötä uudelleen sovitut toimitusaikataulut eivät nekään ole toteutuneet, vaan Škodan vaunutoimituksissa on edelleen ollut merkittäviä ja toistuvia puutteita, joiden johdosta Kaupunkiliikenne on perinyt yhteensä noin 1,5 miljoonan euron edestä viivästyssakkoja tai niihin verrattavia korvauksia.
[– –]
Toistuvat ja merkittävät viivästykset aikaisemmissa hankintasopimuksissa ovat jatkuneet nyt kyseessä olevan hankinnan osallistumishakemusten jättämisen jälkeen ja lopullisten tarjousten jättämisen jälkeen. Tarjoajan soveltuvuuden ja poissulkuperusteiden tarkistuksen yhteydessä hankintayksikkö toteaa, että tarjoajaa rasittaa hankintalain 81 §:n 1 momentin
9 kohdan mukainen poissulkuperuste toistuvista ja merkittävistä puutteista aikaisemmissa hankintasopimuksissa, joten edellä mainitun perusteella tarjoaja suljetaan pois tarjouskilpailusta.2. Harkinnanvarainen poissulkuperuste: Epäasianmukainen vaikuttaminen hankintayksikön päätöksentekoon
[– –]
Edellä mainitun perusteella todetaan, että Škoda Transtech Oy:n osalta on havaittu seuraavat suorat vaikuttamistoimet, joilla on pyritty epäasianmukaisesti vaikuttamaan hankintayksikön päätöksentekoon. Vaikuttamistoimien tultua hankintayksikön tietoon, hankintayksikkö ryhtyi tarvittaviin toimiin estääkseen vaikutuksen hankintayksikön päätöksentekoon ja varmistaakseen tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun hankintamenettelyssä.
1.7.2025, Tapaaminen: Kaupunkiliikenteen toimitusjohtaja, A (toimitusjohtaja, Škoda Transtech Oy) ja B (toimitusjohtaja, Škoda Group)
A (toimitusjohtaja, Škoda Transtech Oy) ja B (toimitusjohtaja, Škoda Group) tapasivat Kaupunkiliikenteen toimitusjohtajan 1.7.2025 Škodan aloitteesta.
Kaupunkiliikenteen toimitusjohtaja kutsuttiin tapaamiseen vedoten olemassa olevaan asiakassuhteeseen ja Kruunusiltojen raitiovaunujen hankintasopimukseen. Tapaamisen aikana A on tuonut esille, että [– –] on olemassa suuri riski, että muutosneuvottelujen myötä henkilöstö hakeutuu muualle töihin, mikä voi oleellisesti vaarantaa Škodan mahdollisuuden toimittaa Kruunusiltojen vaunut vuonna 2026.
Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtaja ilmoitti käymästään keskustelusta 30.7.2025 Kaupunkiliikenteen kalustopalvelupäällikölle, joka toimii raitiovaunuhankintaprojektin omistajana, ja joka yhtiön ohjeistuksen mukaisesti ilmoitti asiasta viipymättä hankintaorganisaatiolle.
Vaikuttaminen tapahtui lopullisen tarjouspyynnön julkaisun jälkeen, ennen lopullisten tarjousten jättämistä, ja tuli hankintaorganisaation tietoon lopullisten tarjousten jättämisen jälkeen.
Tapaamisen tultua hankintaorganisaation tietoon, asia käsiteltiin Kaupunkiliikenteen hallituksessa ja turvaamistoimena toimitusjohtajaan kohdistuneen vaikutustoimen takia yhtiön hallitus päätti yhdessä toimitusjohtajan kanssa, että toimitusjohtaja siirtyy välittömästi syrjään hankinnan päätöksenteosta, jotta tarjoajan epäasianmukainen vaikuttaminen hankintayksikön päätöksentekoon estetään ja taataan tarjoajien yhdenvertainen kohtelu hankintamenettelyssä.
3.10.2024, Puhelu HSL:n hankintayksikön päälliköltä Kaupunkiliikenne Oy:n kalustopalvelupäällikölle
Raitioliikenteen tilaajaorganisaatio HSL:n hankintayksikön päällikkö, joka toimi myös hankintaprojektin ohjausryhmässä liikenteen tilaajan edustajana, altistui Škoda Transtech Oy:n epäasianmukaiselle vaikuttamiselle. HSL:n hankintayksikön päällikkö otti vastaan Škoda Transtech Oy:n tarjoaman lounaan, jonka aikana tarjoaja ohjasi keskustelun käynnissä olevaan raitiovaunujen hankintaan. HSL:n hankintayksikön päällikkö välitti hankintayksikölle Škoda Transtech Oy:lta saamansa yksityiskohtaiset ohjeet 23.10.2024 puhelussaan Kaupunkiliikenteen kalustopalvelupäällikölle ja välitti Kaupunkiliikenteelle tarjoajalta saamansa tiedot muuttaa tarjouspyyntöä niin, että se sulkisi muut tarjoajat pois ja tarjouspyyntö olisi yksinomaisesti Škoda Transtech Oy:lle räätälöity.
Vaikuttamisyritys tapahtui alustavan tarjouksen jättämisen jälkeen, kesken ensimmäisten neuvotteluiden. Käynnissä olevan hankintamenettelyn aikana tarjoaja otti yhteyttä tilaajaorganisaation edustajaan ja hankintaprojektin ohjausryhmän jäseneen, ja pyrki epäasianmukaisesti vaikuttamaan tarjouspyynnön sisältöön ja hankinnan päätöksentekoon.
Kun vaikuttamisyritys tuli hankintaorganisaation tietoon, HSL:n hankintayksikön päällikkö suljettiin välittömästi pois hankinnan päätöksenteosta häneen kohdistuneen vaikuttamisen takia, jotta tarjoajan epäasianmukainen vaikuttaminen hankintayksikön päätöksentekoon estetään ja taataan tarjoajien yhdenvertainen kohtelu hankintamenettelyssä.
Lisäksi Škoda Transtech Oy on median välityksellä toistuvasti pyrkinyt vaikuttamaan epäasianmukaisesti hankintayksikön päätöksentekoon seuraavissa medioille antamissaan haastatteluissa:
5.9.2025, Tekniikka & Talous -lehti: ’Uusista ratikkahankkeista jopa 3 miljardin lasku – Asiantuntijalta suorat sanat, missä on menty pieleen ja missä onnistuttu’ [– –]
Škoda Transtech Oy:n toimitusjohtaja A pyrki vaikuttamaan hankintayksikön päätöksentekoon Tekniikka & Talous -lehdelle antamassaan haastattelussa, joka julkaistiin lehdessä 5.9.2025.
Lehden artikkelissa annetaan ymmärtää, että Škoda Transtech Oy:n valmistamien raitiovaunujen ostaminen vaikuttaisi positiivisesti suomalaisten työllisyyteen. Hankintayksikkö pyysi 5.9.2025 lehteä poistamaan A:n seuraavan sitaatin ’Tästä johtuen Helsingin hankinta on merkittävä koko suomalaisen - useita tuhansia työllistävän - raitiovaunuklusterin tulevaisuuden näkymien osalta.’ epäasianmukaisena vaikuttamisena hankintayksikön päätöksentekoon.
[– –]
Vaikuttaminen tapahtui lopullisen tarjouksen jättämisen jälkeen.
25.10.2024, YLE: ’Kajaanista tilataan lisää raitiovaunuja Tampereelle - Škoda Transtech mukana myös Vantaan ratikkakilpailutuksessa’ [– –]
Škoda Transtech Oy:n toimitusjohtaja A pyrki vaikuttamaan käynnissä olevaan raitiovaunuhankintaan Ylelle antamassaan haastattelussa. Uutinen julkaistiin ylen verkkosivuilla 25.10.2024.
Artikkelissa annettiin ymmärtää, että Vantaan raitiovaunujen toimittamisesta olisi tehty jo päätös ja että vaunut tultaisiin valmistamaan Kajaanissa. Uutinen oikaistiin samana päivänä hankintayksikön pyynnöstä poistaen otsikosta ja jutusta tieto, että Kajaanin Otanmäen tehdas olisi mukana kilpailutuksessa, jossa valitaan Vantaan raitiovaunuvalmistaja. Kilpailutuksessa on mukana Škoda Transtech Oy.
Hankintayksikkö pyysi uutisen oikaisua, koska katsoi tällaisen uutisoinnin käynnissä olevasta raitiovaunuhankinnasta olevan hankintalain vastaista epäasianmukaista vaikuttamista. Yle muokkasi artikkelia seuraavasti oikaisupyynnön jälkeen: ’Otsikosta ja jutusta poistettu tieto, että Kajaanin Otanmäen tehdas olisi mukana kilpailutuksessa, jossa valitaan Vantaan raitiovaunuvalmistaja. Kilpailutuksessa on mukana Škoda Transtech Oy.’
Yle muokkasi artikkelia seuraavasti oikaisupyynnön jälkeen: ’Otsikosta ja jutusta poistettu tieto, että Kajaanin Otanmäen tehdas olisi mukana kilpailutuksessa, jossa valitaan Vantaan raitiovaunuvalmistaja. Kilpailutuksessa on mukana Škoda Transtech.’
Vaikuttaminen tapahtui alustavan tarjouksen jättämisen jälkeen kesken ensimmäisten neuvotteluiden.
Toistuvien ja suoraan hankinnan päätöksentekoon kohdistuvien epäasianmukaisten vaikuttamisten vuoksi ja varmistaakseen tarjoajien tasapuolisen kohtelun, hankintayksikkö sulkee Škoda Transtech Oy:n pois tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 11 kohdan perusteella.”
2.3.3 Asian arviointi
Markkinaoikeus arvioi ensin, onko hankintayksiköllä ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan perusteella.
Edellä todetusti hankintayksikkö on perustellut valittajan poissulkemista ensinnäkin sillä, että valittajan aiemmissa hankinnan kohdetta pitkälti vastaavassa kahdessa hankintasopimuksessa on ollut merkittäviä ja toistuvia puutteita. Kysymys on ollut kahdesta hankintasopimuksesta, joista ensimmäinen on koskenut Raide-Jokerin raitiovaunutoimituksia ja jälkimmäinen Kruunusiltojen raitiovaunutoimituksia.
Asiassa ei sinänsä ole erimielisyyttä siitä, että ainakin valittajan aikaisemmassa Raide-Jokeria koskevassa hankintasopimuksessa on ollut joitain viivästyksiä. Osapuolet ovat sen sijaan olleet erimielisiä viivästyksen laskentatavasta ja kokonaiskestosta. Asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että valittaja on suorittanut hankintayksikölle sopimussakkoja ja muuta kompensaatiota viivästyksistä mainitun Raide-Jokeria koskevan hankintasopimuksen osalta.
Valittaja on esittänyt, että viivästykset ovat liittyneet laajuudeltaan ja arvoltaan merkittäviin hankintoihin, joissa viivästykset ovat tavanomaisia ja että kokonaisuutena arvioiden kysymys ei ole ollut merkittävistä viivästyksistä. Viivästykset ovat johtuneet valittajasta riippumattomista syistä. Viivästyksistä maksetut kompensaatiot ovat lisäksi valittajan mukaan olleet vähäisiä.
Hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan esitöistä käy edellä todetusti ilmi, että ehdotettua säännöstä sovellettaessa tulee varmistaa, että aiempien sopimusten puutteet on riittävästi dokumentoitu ja että aiempien sopimusten puutteet ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisesti riittävän vakavia. Lähtökohtana on se, että hankintayksikkö tulee kyetä esittämään riittävän selvityksen poissulkemisen perusteena käyttämistään olosuhteista.
Asiassa esitetyn mukaan Raide-Jokeria koskeva hankintasopimus on allekirjoitettu joulukuussa 2016 ja Kruunusiltoja koskeva hankintasopimus helmikuussa 2021. Ensiksi mainitun hankintasopimuksen arvo on valittajan ilmoittaman mukaan ollut hieman alle 100 miljoonaa euroa ja jälkimmäisen hieman yli 75 miljoonaa euroa.
Raide-Jokeria koskevaan hankintasopimukseen on asiassa saadun selvityksen mukaan tehty vuosina 2018–2021 neljä erillistä lisä- ja muutossopimusta, joilla on sovittu raitiovaunujen toimitusaikataulujen muutoksista. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja ja hankintayksikkö ovat 21.12.2023 päivätyllä pöytäkirjalla sopineet noin 600.000 euron arvoisten varaosien toimituksista kompensaationa lisä- ja muutossopimuksilla sovittujen 16 raitiovaunun toimitusten viivästyksistä. Samalla pöytäkirjalla on lisäksi sovittu uusista toimitusaikatauluista 13 raitiovaunulle. Kyseisten 13 raitiovaunujen toimitukset ovat asiassa saadun selvityksen mukaan viivästyneet edelleen siten, että hankintayksikkö on laskuttanut valittajalta viivästysten vuoksi hankintapäätöksen tekemiseen mennessä noin hieman alle yhden miljoonan euron sopimussakot.
Markkinaoikeus toteaa, että Raide-Jokeria koskevan hankintasopimuksen osalta maksettuja sopimussakkoja ja muuta kompensaatiota ei ole pidettävä suuruudeltaan vähäisenä. Kun kuitenkin otetaan huomioon kyseisen hankintasopimuksen arvo, esillä olevan hankinnan laajuus sekä asiassa esitetty siitä, että raitiovaunuhankintojen kaltaisissa suurissa hankkeissa on tavanomaista ja jopa odotettavaa, että toimitusaikatauluihin tulee joitain muutoksia tai viivästyksiä, ei maksettuja sopimussakkoja ja muuta kompensaatiota ole pidettävä prosentuaalisesti erityisen merkittävinä.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan Kruunusiltoja koskevaan hankintasopimukseen on tehty yksi lisä- ja muutossopimus vuonna 2024, jolla on sovittu toimitusaikataulujen muutoksista. Kruunusiltoja koskevan hankintasopimuksen osalta osapuolet ovat olleet markkinaoikeudessa jossain määrin erimielisiä raitiovaunutoimitusten viivästymisestä. Hankintayksikönkin mukaan viivästys on koskenut kolmea raitiovaunua, viivästys on ollut 47 päivää ja vaatimus sopimussakoista on ollut varsin vähäinen suhteessa kyseisen hankinnan arvoon. Valituksenalaisen päätöksen mukaan hankintayksikkö ei ole myöskään laskuttanut viivästyssakkoja mainitun hankintasopimuksen osalta.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 81 §:n 4 momentin mukaan harkinnanvaraisia poissulkemisperusteita voidaan soveltaa enintään kolmen vuoden ajan tapahtumasta lukien. Markkinaoikeus toteaa edelleen, että mainitun lainkohdan esitöistä ilmenevällä tavalla asiassa kolmen vuoden kulumisen alkamisajankohta on arvioitava siitä hetkestä, jolloin hankintayksikön olisi asianmukaista huolellisuutta noudattaen tullut saada tietoonsa kyseinen poissulkemisperuste. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan aiemmat hankintasopimukset ovat olleet pitkäkestoisia projekteja, ja osapuolet ovat tehneet edellä todetusti useita lisä- ja muutossopimuksia vuosien 2018–2021 aikana, joilla on sovittu uusista toimitusaikatauluista. Markkinaoikeus toteaa, että siltä osin kuin toimitusviivästykset ovat olleet todettavissa jo yli kolme vuotta ennen valituksenalaisten päätösten tekemistä, ei hankintayksikkö ole voinut ottaa kyseisiä viivästyksiä huomioon valittajan poissulkemisen perusteena. Valittaja on Raide-Jokerin koskevan hankinnan osalta viivästynyt eräiden sopimussuoritteiden toteuttamisessa siten, että viivästyksistä maksettavasta kompensaatiosta hankintayksikölle on sovittu 21.12.2023 päivätyllä pöytäkirjalla. Kyseistä pöytäkirjaa tai muutakaan tarkempaa selvitystä ei ole markkinaoikeuteen toimitettu. Hankintayksikön esittämästä poissulkemisen perusteena käyttämästä selvityksestä ei ole käynyt ilmi, milloin viivästykset ovat olleet todettavissa.
Edellä todetusti asianosaiset ovat markkinaoikeudessa olleet osin erimielisiä valittajan tarjouskilpailusta poissulkemiseen johtaneesta menettelystä ja sen olosuhteista. Kun asiassa otetaan huomioon edellä todettu lähtökohta siitä, että hankintayksikön tulee esittää riittävä näyttö poissulkemisen perusteena käyttämistään olosuhteista, markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa esitetyn selvityksen perusteella voida todeta valittajan aiemmissa hankintasopimuksissa olleen viimeisen kolmen vuoden aikana siinä määrin toistuvia tai merkittäviä puutteita tai puutteiden kohdistuneen jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamiseen, että ne olisivat oikeuttaneet hankintayksikön sulkemaan valittajan tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan perusteella.
Hankintayksikkö on siten menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan perusteella.
Markkinaoikeus arvioi seuraavaksi, onko hankintayksiköllä ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 11 kohdan perusteella eli sillä perusteella, että valittaja olisi pyrkinyt vaikuttamaan epäasianmukaisesti hankintayksikön päätöksentekoon.
Markkinaoikeus toteaa, että ensimmäinen valittajan poissulkemista koskevassa päätöksessä viitatuista tapaamisista on ollut kesällä 2025 lopullisen tarjouspyynnön julkaisun jälkeen. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja ja hankintayksikkö eivät ole olleet erimielisiä siitä, että tapaamisessa on ollut läsnä valittajan ja hankintayksikön johtoa tai siitä, että tapaamisessa on käyty keskustelua valittajan ja hankintayksikön väliseen Kruunusiltojen hankintasopimukseen liittyen. Valittaja ja hankintayksikkö ovat sen sijaan olleet erimielisiä siitä, miltä osin keskustelu on liittynyt esillä olevan hankinnan ja siinä tehtävän hankintapäätöksen vaikutuksiin Kruunusiltojen hankintaan.
Vaikka hankintalain esitöissä todetulla tavalla hankintalain 81 §:n 1 momentin 11 kohdan mukaiseen epäasianmukainen vaikuttaminen voi korostua tarjouskilpailun aikana neuvotteluja sisältävissä menettelyissä, ei sääntelyllä ole tarkoitettu rajoittaa sopimuskumppanien välillä olevaa yhteydenpitoa. Edellä todetusti hankintayksiköllä on näyttövelvollisuus siitä, että harkinnanvarainen poissulkemisperuste on käsillä. Tähän nähden ja kun asiassa otetaan huomioon valittajan poissulkemispäätöksestä ilmenevä ja kesän tapaamisen 2025 sisällöstä markkinaoikeudelle esitetty valittajan ja hankintayksikön toisiinsa nähden ristiriitainen selvitys, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole esittänyt riittävää näyttöä siitä, että kysymys olisi ollut hankintalain 81 §:n
1 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta.
Toinen valittajan poissulkemista koskevassa päätöksessä viitatuista tapaamisista on ollut syksyllä 2024 ensimmäisen alustavan tarjouspyynnön julkaisun jälkeen. Syksyn 2024 tapaamisessa ei ole ollut läsnä hankintayksikön omaa edustajaa, vaan se on järjestetty valittajan ja HSL:n edustajan välillä. Hankintayksikkö on saanut tiedon tapaamisesta HSL:n edustajan ilmoitettua siitä hankintayksikölle puhelimitse 23.10.2024. Kun asiassa otetaan huomioon tapaamisesta kulunut aika, tapaamisesta muutoin esitetyt olosuhteet sekä valittajan ja hankintayksikön tältäkin osin markkinaoikeudelle esittämä keskenään ristiriitainen selvitys, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole tältäkään osin esittänyt riittävää näyttöä siitä, että kysymys olisi ollut hankintalain 81 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta.
Hankintayksikkö on valittajan poissulkemista koskevassa päätöksessään lisäksi arvioinut, että valittaja olisi pyrkinyt vaikuttamaan hankintayksikköön epäasianmukaisesti 5.9.2025 Tekniikka & talous -lehdessä julkaistun haastattelun sekä Yleisradion verkkosivuilla 25.10.2024 julkaistun uutisen kautta. Markkinaoikeus katsoo, että tiedotusvälineissä julkaistuissa uutisissa tai artikkeleissa ei lähtökohtaisesti yleisellä tasolla ja erityisesti esillä olevassa asiassa niiden sisällöstä esitetyt seikat huomioon ottaen ole ollut kysymys hankintalain 81 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitetusta tilanteesta.
Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 11 kohdan perusteella.
Markkinaoikeus toteaa vielä, että hankintayksikkö on hankintapäätöksen jälkeen, mutta ennen valituksenalaisen hankintaoikaisupäätöksen tekemistä, antanut valittajalle hankintalain 82 §:n mukaisesti mahdollisuuden esittää selvityksensä mahdollisesta poissulkemisesta ja esittää näyttöä luotettavuutensa osoittamiseksi. Koska markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintayksikön ei olisi tullut sulkea valittajaa tarjouskilpailusta harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista esittämillään perusteilla, asiassa ei ole tarpeen arvioida hankintayksikön menettelyä sen varatessa valittajalle tilaisuuden esittää selvitystä korjaavista toimenpiteistä tai valittajan esittämien korjaavien toimenpiteiden riittävyyttä.
2.4 Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus
2.4.1 Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti katsoessaan valittajalta pyytämänsä selvityksen jälkeen valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi.
Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.
Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jos jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.
Erityisalojen hankintalain 78 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 271) mukaan pykälässä säädetään tarjouksen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta sekä tarjousten ja täydentämis- ja täsmentämismahdollisuudesta. Pykälä muun ohella vastaa hankintalain 74 §:ää.
Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan hankintayksiköille annetaan nykyistä laajemmat mahdollisuudet pyytää ehdokkaita ja tarjoajia toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on 1 momentin mukaisesti tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.
Esitöiden mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Sallittua on esimerkiksi pyytää tarjoajaa korjaamaan tarjouksessa oleva muotovirhe, kuten puuttuva allekirjoitus taikka täydentämään puuttuva tarjouksen voimassaoloa koskeva tieto. Sallittua on lisäksi pyytää tarjoajaa täsmentämään hinnoittelua koskeva virhe, kuten väärä valuutta taikka hinnoitteluyksikkö taikka ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe kuten pilkkuvirhe, joka on esimerkiksi pääteltävissä muusta tarjouksesta. Samaten hankintayksikkö voi antaa tarjoajan täydentää tarjoustaan sellaisten puuttuvien hintojen osalta, jotka eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi hinnat, joita ei käytetä tarjousten vertailussa taikka osahinnat, joiden merkitys hintavertailussa on hyvin pieni. Tarjoajaa voidaan pyytää myös täsmentämään tarjoustaan sellaisten tarjouspyynnön vastaisuuksien vuoksi, jotka eivät ole olennaisia. Tällainen voi olla esimerkiksi tarjouspyynnöstä poikkeava maksuehto. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa myös toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten.
Esitöissä on edelleen tarjousten täsmentämiseen ja täydentämiseen liittyvän hankintayksikön harkintavallan rajoittamisen osalta todettu, että hankintayksikön ei kuitenkaan tule sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksikkö ei voi myöskään pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka olisi tullut liittää tarjoukseen. Tarjoajaa ei tule sallia myöskään poistamaan tarjouksessa esitettyä selkeää ja tietoista varaumaa, joka liittyy esimerkiksi tarjouspyynnön sopimusehtojen hyväksymiseen taikka tarjouksen hinnoitteluun. Varauman poistamista voidaan kuitenkin arvioida toisin, jos tarjouksessa on ilmeinen ristiriita. Näin voi esimerkiksi olla, jos tarjousasiakirjassa on varauman lisäksi myös sopimusehtojen hyväksymistä koskeva tarjoajan tahdonilmaisu.
2.4.2 Asian arviointi
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen ja sitä koskevien vaatimusten määrittelemisessä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa, ja että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varatun määräajan kuluessa, eikä tarjoajalle anneta mahdollisuutta tarjouksensa olennaiseen muuttamiseen.
Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.
Hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana ennen tekemäänsä hankintapäätöstä pyytänyt valittajalta selvitystä eräistä valittajan tarjouksen kohdista. Valittaja on toimittanut pyydetyn selvityksen hankintayksikölle. Hankintayksikkö on valittajan antaman selvityksen jälkeen katsonut valittajan tarjouksen olevan seuraavien tarjouspyynnön pakollisten vaatimusten vastainen: tarjouspyynnön liite PA.2.1 Tram operation, vaatimuskohta 2.1.4.8.a, tarjouspyynnön liite PA.2.2 Passenger experience, vaatimuskohdat 2.2.3.b, 2.2.3.d, 2.2.3.g, 2.2.2.r, 2.2.3.a, 2.2.3.k, tarjouspyynnön liite PA.2.3 Tram architecture, vaatimuskohdat 2.3.1.8.i, 2.3.4.19.a, 2.3.4.19.h, 2.3.4.19.i, 2.3.4.19.j, 2.3.4.20.b ja tarjouspyynnön liite SA.2 vaatimuskohta SA.2.11.3.b.
Markkinaoikeus toteaa, että asianosaiset eivät ole olleet erimielisiä siitä, että kyseisissä vaatimuksissa on ollut kyse niin kutsutuista pakollisista vaatimuksista, jotka tarjousten on tullut täyttää.
Hankintayksikkö on perustellut valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta kunkin pakollisen vaatimuksen osalta pääpiirteissään yhdenmukaisesti sillä, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, eikä hankintayksikkö ole voinut ottaa tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa huomioon tarjouksen ulkopuolista aineistoa eli valittajan hankintayksikön pyynnöstä toimittamaa selvitystä.
Asiassa saadun selvityksen mukaan valittaja on antamassaan tarjouksessa vakuuttanut täyttävänsä jokaisen esillä olevan pakollisen vaatimuksen. Edellä todetusti tarjoaja vastaa tarjouksestaan ja tarjoajalla on ollut velvollisuus huolehtia siitä, että sen tarjous on ollut tarjouspyynnössä asetettujen pakollisten vaatimusten mukainen. Kysymyksessä on ollut teknisesti monimutkainen ja laaja hankinta, jossa hankintayksiköllä on ollut oikeus arvioida sille toimitettujen tarjousten tarjouspyynnön mukaisuutta sille toimitetun tarjousaineiston perusteella, johon on tullut esimerkiksi lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleiden PA2.1-, PA2.2-, ja PA2.3-Excel-asiakirjojen perusteella sisältyä muun ohella tarjottua ratkaisua koskevia piirustuksia ja niin kutsuttu Design Book -asiakirja. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että tarjoajan antamalla vakuutuksella ei ole ratkaisevaa merkitystä tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa, jos tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus on ollut todettavissa muusta tarjoajan tarjousaineistosta.
Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä ovat olleet PA2.1-, PA.2.2-, PA.2.3-, SA.2 -Excel-asiakirjat.
Tarjouspyynnön liitteessä PA2.1 Tram operation on asetettu seuraava vaatimus kohdassa 2.1.4.8.a:
“The Tram must have sensors detecting people and other near objects in front of and close to the front corners of the Tram, providing an audible and visual signal to the driver when an object is detected at stops and at low speeds.”
Kohdassa on todettu myös seuraavaa:
”The tenderer must describe the functionality of the system”.
Tarjoajien on lisäksi tullut täyttää kohta ”Reference document”.
Edellä todetusti tarjouspyynnön liitteen PA2.1 vaatimuskohdassa 2.1.4.8.a on ollut kysymys törmäyksenestoon liittyvästä turvajärjestelmästä. Kyseisessä vaatimuksessa on edellytetty ilmoitettavan referenssidokumentti, josta vaatimuksen täyttyminen on ollut tarkistettavissa. Tarjoajan on tullut kyseisessä asiakirjassa kuvata järjestelmän toiminta. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut asiakirjan PA.2.1 Tram operation. Mainitun asiakirjan sisällysluettelon perusteella kyseistä vaatimusta käsiteltäisiin asiakirjan sivulla 28. Kyseisen kohdan perusteella tarjottu järjestelmä ei kaikissa tilanteissa havaitsisi raitiovaunun edessä olevia esteitä tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla. Asiassa ei ole edes erimielisyyttä siitä, että valittajan kyseisessä asiakirjassa ja kyseisessä kohdassa on selostettu valittajan ratkaisun toimintatapaa selvästi tarjouspyynnön vastaisella tavalla. Kun valittajan kuvaus on ollut selvästi tarjouspyynnön vastainen siinä asiakirjassa, josta tarjouspyynnön mukaisuus on nimenomaisesti ollut tarkoitus tarkastaa, asiassa ei sinänsä ole merkitystä sillä, että kyseistä toiminnallisuutta on kuvattu valittajan mukaan kahdessa muussa sen tarjouksen liitteenä olleessa asiakirjassa. Tältä osin on lisäksi huomattava, että myöskään valittajan viittaama Design Book -asiakirjan kuvaus ei ole vastannut tarjouspyynnön vaatimusta. Tarjouksen liitteenä olleesta LCC (Life Cycle Cost) -taulukon osaluettelosta ei sen viitatuista kohdista ole niistäkään ilmennyt seikkoja, joiden perusteella tarjousta olisi pidettävä tältä osin tarjouspyynnön mukaisena.
Tarjouspyynnön liitteessä PA.2.2 Passenger experience on asetettu seuraava vaatimus kohdassa 2.2.3.b:
“The pitch for passengers seats must be minimum:
- for vis-a-vis seats: 1350 mm, shortest distance between opposite seat backs, measured 70 mm above the seat cushion
- for row seats: 680 mm, measured horizontally from the forward section of the seat back to the rear section of the seat back in front at all heights above the floor between the upper surface of the seat cushion and a point 620 mm above the floor
- for seats facing a wall or divider: 665 mm, shortest distance between the seatback and the wall/divider, from 300 mm above the floor up until a height of 620 mm above the floor, with a minimum space for shoes of 320 mm.”
Samassa liitteessä on asetettu seuraava vaatimus kohdassa 2.2.3.d:
“The width of a fixed seating place must be minimum
- 430 mm measured centreline to centreline of two adjacent seats
- 230 mm measured from centreline to side wall or other adjacent surface”.
Samassa liitteessä on asetettu seuraava vaatimus kohdassa 2.2.2.r:
“The height of the passenger areas must be at least 2050 mm in all areas intended for standing or moving passengers, excluding areas with ceiling mounted handrails.”
Samassa liitteessä on asetettu seuraava vaatimus kohdassa 2.2.3.a:
“The seating height of passenger seats must be 440-470 mm. Note this requirement is not valid for priority seats (2.2.2.b).”
Edellä todetusti tarjouspyynnön liitteen PA.2.2 vaatimuskohdissa 2.2.3.b ja 2.2.3.d on ollut kysymys muun ohella raitiovaunujen jalkatilojen ja kiinteän istumapaikan leveyttä keskilinjasta seinään tai muuhun pintaan koskevista vähimmäismitoista. Tarjouspyynnön liitteen PA.2.2 vaatimuskohdassa 2.2.2.r on puolestaan ollut kysymys matkustajatilan korkeudelle asetetusta vaatimuksesta ja vaatimuskohdassa 2.2.3.a istumakorkeudelle asetetusta vaatimuksesta. Markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjouksesta on ollut todettavissa, että se on ollut kyseisiltä osin ristiriitainen tarjouspyynnön pakollisissa vaatimuksissa tältä osin asetettujen tarkkojen mittojen kanssa. Näin ollen tarjous on näiltäkin osin ollut tarjouspyynnön vastainen. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole vaatimuskohtien 2.2.3.b ja 2.2.3.d osalta olleet tulkinnanvaraisia eivätkä valittajan esittämät tulkinnat tarjouspyynnön kohtien sisällöstä tältä osin anna aihetta arvioida valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta toisin. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu poikkeuksia sen suhteen, että jalkatilavaatimuksen ei olisi vaatimuskohdan 2.2.3.b perusteella tullut täyttyä koko istuimen leveydeltä. Tarjouspyyntö ei ole sanamuotonsa perusteella tulkittavissa myöskään siten, että vaatimuskohdassa 2.2.3.d olisi tarkoitettu ainoastaan istuimen leveyttä erotuksena istumapaikan leveydestä. Ottaen huomioon, että kysymys on ollut sellaisista pakollisista vaatimuksista, jotka tarjouksen on tullut tarjousta jättäessä täyttää, ei asiaa ole arvioitava toisin myöskään sillä perusteella, että tarjouspyyntöasiakirjoista käy ilmi, että valitun tarjoajan raitiovaunukonseptia on ollut joiltain osin mahdollisuus tarkentaa raitiovaunujen suunnitteluvaiheessa (”Design Phase”).
Samassa liitteessä on asetettu seuraava vaatimus kohdassa 2.2.3.g:
“The wheelchair space and multifunctional areas must be equipped with folding seats that are robust enough to endure the dynamic loads from the weight of a 95-percentile male and foreseeable misuse, such as a 95-percentile passenger repeatedly getting seated (bouncing) and applying full body weight dynamically on the front edge of the folding seat or a kick to the outer corner of the seat in folded and non folded position.”
Edellä todetusti tarjouspyynnön liitteen PA.2.2 vaatimuskohdassa 2.2.3.g on ollut kysymys muun ohella raitiovaunujen pyörätuolialueen penkeille asetetuista vaatimuksista. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on tältä osin edellytetty, että raitiovaunujen pyörätuolialueiden on tullut olla varustettu kääntyvillä istuimilla. Vaatimuskohdassa on lisäksi asetettu itse kääntyville istuimille eräitä yksityiskohtaisia vaatimuksia. Markkinaoikeus katsoo, että vaatimus ei ole tulkittavissa siten, että tarjoajille olisi jäänyt tarjouspyynnön liitteen PA.2.2 vaatimuskohdassa 2.2.7.c esitetty huomioon ottaen harkintaa sen suhteen, onko pyörätuolialueilla kääntyviä istuimia ylipäänsä tai mahdollisuutta tarkentaa tarjoustaan siten, että pyörätuolialueen kääntyvät istuimet olisi lisätty vasta jälkikäteen. Edellä todettuun nähden ja, kun otetaan huomioon valittajan tarjouksesta tältä osin ilmenevät tiedot, markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjous on ollut tältäkin osin tarjouspyynnön vastainen ottaen huomioon, että valittajan tarjouksen liitteenä toimittamista piirustuksissa ei tietyiltä osin ole ollut pyörätuolialueella penkkejä lainkaan.
Samassa liitteessä on asetettu seuraava vaatimus kohdassa 2.2.3.k:
“Each vis-à-vis seating group must be equipped with a grab pole to enhance getting seated and raising up from the seat. The grab pole must:
- be accessible from all seating places in the vis-à-vis seating group
- be designed to minimize the risk of accidental hitting during getting seated and raising up from the seat
- be equipped with a small table”.
Edellä todetusti tarjouspyynnön liitteen PA.2.2 vaatimuskohdassa 2.2.3.k on ollut kysymys vaatimuksesta, jonka mukaan jokaisen istuinryhmän on tullut olla varustettu tukitangolla. Valittajan tarjouksesta on todettavissa, että sen tarjous on tietyiltä osin ollut tämänkin vaatimuksen vastainen, sillä sen tarjouksen liitteenä toimittamasta asiakirjasta on erään istuinryhmän osalta puuttunut vaadittu tukitanko.
Tarjouspyynnön liitteessä PA.2.3 Tram architecture on asetettu seuraava vaatimus kohdassa 2.3.1.8.i:
“The exterior pass-by noise level, measured as LpAF,max in free field environment during accelerating 0-30 km/h or braking 30-0 km/h must not exceed 78 dB(A) at 7.5 m from the track centre line at 1.2 m and 3.5 m above the top of rail”.
Edellä todetusti tarjouspyynnön PA.2.3 vaatimuskohdassa 2.3.1.8.i on ollut kysymys muun ohella raitiovaunun äänitasoa koskevista vaatimuksista, joiden on pitänyt täyttyä tietynlaisessa ympäristössä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä todetusti edellytetty, että raitiovaunun äänitaso ei ole saanut ylittää tiettyä ennalta määritettyä tasoa tietyissä nopeuksissa kiihdyttäessä tai jarruttaessa kohdassa tarkemmin määritellyssä vapaassa ympäristössä. Valittajan tarjouksesta on todettavissa, että sen tarjous on sisältänyt tämänkin vaatimuksen vastaista tietoa.
Tarjouspyynnön liitteessä PA.2.3 liitteessä on asetettu seuraavat vaatimukset kohdissa 2.3.4.19.a, 2.3.4.19.h, 2.3.4.19.i, 2.3.4.19.j, 2.3.4.20.b:
”The brake system must fulfil the requirements of EN 13452 -1 and -2, or equivalent, for the applicable parts.”
”In quick braking, corresponding to emergency 3 in EN 13452 -1, or equivalent, electric, disc, and magnetic track brakes must work simultaneously with automatic sanding.”
“In emergency braking, corresponding to emergency 1 in EN 13452 -1, or equivalent, electric brake must work simultaneously with automatic sanding.”
”In security braking, initiated by the driver by pressing the security brake push-button, disc brakes and magnetic track brakes must work simultaneously with automatic sanding, without use of electrodynamic braking.”
“The control of the sanding function must be performed:
- by a pushbutton at the right handrest
- automatically, in connection with quick braking (emergency 3)
- automatically, in connection with emergency 1 braking
- automatically, in connection with security braking
- automatically in a situation where several slips/slides have exceeded the adjustable adhesion threshold level.”
Edellä todetusti tarjouspyynnön liitteen PA.2.3 vaatimuskohdissa 2.3.4.19.a, 2.3.4.19.h, 2.3.4.19.i, 2.3.4.19.j, 2.3.4.20.b on ollut kysymys raitiovaunun hiekoitusominaisuuksista. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty, että raitiovaunun hiekoitusominaisuuksien on tullut toteutua kaikissa nopeuksissa ja riippumatta tarjouspyynnössä yksilöidyistä jarrutus- tai kitkaolosuhteista. Valittajan tarjouksesta on tältäkin osin todettavissa, että sen tarjous on sisältänyt hiekoitusta koskevien vaatimusten vastaisia mainintoja.
Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjous ei ole vastannut tarjouspyyntöä kaikkien edellä käsiteltyjen kohtien osalta. Näin ollen valittajan tarjous ei ole ollut annetuista vakuutuksista tai muusta sisällöstä huolimatta tarjouspyynnön mukainen sellaisena kuin se on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varattuun määräaikaan mennessä. Koska tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä, asiassa ei ole annettava ratkaisevaa merkitystä sille, mistä tarjouspyynnön liiteaineiston asiakirjasta tarjouspyynnön vastaisuus on käynyt ilmi. Asiassa ei ole annettava ratkaisevaa merkitystä myöskään sille, onko tarjouksen puutteellisuus johtunut inhimillisestä virheestä tai muusta vastaavasta syystä. Asiaa ei ole arvioitava toisin myöskään tarjouspyyntöaineiston laajuuden vuoksi.
Ottaen huomioon, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen edellä todetuilla perusteilla, asiassa ei ole tarpeen lausua siitä, onko valittajan tarjous ollut tarjouspyynnön vastainen myös tarjouspyynnön liitteen SA.2 vaatimuskohdan 2.11.3.b osalta.
Asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksiköllä ollut oikeus tai velvollisuus katsoa valittajan tarjous tarjouspyynnön mukaiseksi valittajan hankintayksikölle ennen tarjousten valintaa toimittaman selvityksen perusteella.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on erityisalojen hankintalain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita noudattaen oikeus pyytää tarjoajaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tarjouksen tietoja tai asiakirjoja. Pyytäminen on kuitenkin hankintayksikön harkintavallassa, eikä sillä ole tähän velvollisuutta. Hankintayksikkö on esillä olevassa asiassa pyytänyt valittajalta täsmennystä eräisiin sen tarjouksen kohtiin, ja valittajan antaman selvityksen jälkeen arvioinut valittajan tarjouksen tietyiltä osin tarjouspyynnön vastaiseksi.
Edellä todetusti hankintayksikön ei tule sallia tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia tai täydennyksiä siten, että menettelyllä olisi olennainen vaikutus tarjoajan asemaan. Sallittua ei siten ole pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta esimerkiksi siten, että tarjoaja vaihtaa tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen. Kun otetaan huomioon valittajan liikesalaisuuksien vuoksi salassa pidettäväksi ilmoitetusta tarjouksesta ja valittajan hankintayksikölle ennen tarjousten valintaa toimittamasta selvityksestä ilmenevät seikat markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on selvityksessä esitetyistä tiedoista huolimatta arvioinut valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi, sillä selvityksen hyväksyminen olisi johtanut kiellettyyn tarjouksen muuttamiseen ja parantamiseen.
Johtopäätöksenä valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuudesta markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen useilla eri valituksenalaisessa päätöksessä esitetyillä perusteilla ja että hankintayksiköllä on ollut näillä perusteilla oikeus sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta. Kun asiassa otetaan huomioon valittajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen usealla eri perusteella ja tarjouspyynnön vastaisten kohtien sisältö, ei asiassa ole perusteita todeta, että hankintayksikkö olisi menetellyt vastoin suhteellisuusperiaatetta sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.
Siltä osin kuin valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti, kun se on sallinut voittaneen tarjoajan olennaisen virheen sen osallistumishakemuksessa, markkinaoikeus toteaa seuraavan. Ottaen huomioon markkinaoikeudelle toimitettu selvitys voittaneen tarjoajan salassa pidettäväksi ilmoitetusta osallistumishakemuksesta, asiassa ei ole todettavissa voittaneen tarjoajan ilmoittaneen virheellisiä tietoja hankintamenettelyyn osallistuneesta tarjoajasta sen osallistumishakemuksen liitteenä toimittamassaan ESPD‑lomakkeessa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole tältäkään osin menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tai sallinut voittaneen tarjoajan muuttaa osallistumishakemustaan.
2.5 Johtopäätös
Edellä todetuilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti valittajan soveltuvuutta arvioidessaan. Hankintayksikkö ei ole muutoin menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Kun kuitenkin valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ja se on suljettu tarjouskilpailusta, hankintayksikön virheellisellä menettelyllä valittajan soveltuvuuden arvioinnissa ei ole ollut vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen eikä valittajan asemaan tarjouskilpailussa, eivätkä erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 154 §:n
4 momentin perusteella seuraamukset virheellisestä soveltuvuuden arvioinnista tule harkittavaksi. Valitus on näin ollen pääasian osalta hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan muutoksenhakuun mainitussa laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä hankintalain 16 luvussa (145–169 §) säädetään.
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintayksikkö on voinut hankintaoikaisupäätöksessä 18.11.2025 esitetyillä perusteilla sulkea valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta, eikä hankintayksikkö ole toiminut tältä osin virheellisesti. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan myöskään valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti muuttamalla hankinta-asiakirjojen ehtoja neuvottelumenettelyn aikana. Toisaalta edellä on katsottu, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti valittajan soveltuvuutta arvioidessaan. Lisäksi markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 546/2025 hankintapäätös on poistettu vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle ja hankintayksikön 18.11.2025 tekemästä hankintaoikaisupäätöksestä käy ilmi, että 6.10.2025 tehdyn hankintapäätöksen poistaminen on perustunut ainakin osittain valittajan markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 546/2025 esittämiin seikkoihin. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista harkittaessa markkinaoikeus toteaa tässä tapauksessa keskeisintä olevan sen, että vaikka hankintayksikkö onkin menetellyt tietyiltä osin virheellisesti, valittajan tarjous ei ole voinut sen tarjouspyynnön vastaisuuden vuoksi tulla valituksi.
Asian lopputulos ja edellä todettu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse kokonaan vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.
Hankintayksikön kuluerittelystä käy ilmi, että oikeudenkäyntikuluvaatimus on koostunut hankintayksikön omasta työstä ja eräiden ulkopuolisten konsulttien tekemästä työstä. Hankintayksiköllä ei ole ollut markkinaoikeudessa asiamiestä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön organisaatioon kuuluvien hankintaoikeudellista osaamista omaavien henkilöiden työstä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut ovat korvattavia kuluja. Markkinaoikeus katsoo lisäksi, että hankintayksikön käyttämien konsulttien toimenpiteet ovat olleet kysymyksessä olevan hankinta-asian laatuun ja laajuuteen nähden tarpeellisia eikä asiassa ole todettavissa valittajan esittämin tavoin, että kyse olisi päällekkäisestä työstä hankintayksikön omaan työhön nähden. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 20.000 euroa.
Markkinaoikeus toteaa, että kuultavan toimittamasta kuluerittelystä ilmenevää käytettyä 153 tunnin määrää ei voida pitää kohtuullisena esillä olevan asian laatuun ja laajuuteen nähden ottaen huomioon, että kuultava on toimittanut asiassa vain yhden kirjelmän. Markkinaoikeus katsoo kuultavan oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 15.000 euroa.
Edellä todetuilla perusteilla valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Škoda Transtech Oy:n valituksesta lausuminen raukeaa pääasian osalta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 546/2025.
Markkinaoikeus hylkää valituksen markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 643/2025.
Markkinaoikeus velvoittaa Škoda Transtech Oy:n korvaamaan Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut 20.000 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 546/2025 ja 643/2025.
Markkinaoikeus velvoittaa Škoda Transtech Oy:n korvaamaan Stadler Polska sp. z o.o:n oikeudenkäyntikulut 15.000 eurolla viivästyskorkoineen markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 546/2025 ja 643/2025.
Viivästyskorkoa edellä mainituille määrille on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Škoda Transtech Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asioissa diaarinumerot 546/2025 ja 643/2025.
Muutoksenhaku
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Pertti Virtanen sekä markkinaoikeustuomarit Pekka Savola ja Mika Kuuppo.
Huomaa
Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.