Asian tausta

Liikenne- ja viestintävirasto on ilmoittanut 7.10.2020 julkaistulla ja 13.10.2020 korjatulla EU-hankintailmoituksella nopeutetulla avoimella menettelyllä toteutettavasta julkiseen palveluvelvoitteeseen perustuvasta ja meriliikenteen tukemista yhteysvälillä Helsinki–Tallinna koskevasta palveluhankinnasta kahden kuukauden ajalle ja lisäksi mahdolliselle optiokaudelle enintään 31.5.2021 saakka.

Liikenne- ja viestintävirasto on 28.10.2020 tekemällään hankintapäätöksellä dnro TRAFICOM/429810/02.03.01/2020 valinnut edellä mainitulle yhteysvälille meriliikenteen harjoittajaksi Tallink Grupp Aktsiaseltsin, Viking Line Abp:n ja Eckerö Line Ab Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on Liikenne- ja viestintäviraston ilmoituksen mukaan ylittänyt palveluhankintoja koskevan hankintasäännösten mukaisen EU-kynnysarvon.

Markkinaoikeus on 5.11.2020 antamallaan välipäätöksellä numero 576/20 hylännyt Liikenne- ja viestintäviraston vaatimuksen siitä, että markkinaoikeus sallii käsiteltävänä olevan asian hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Asiassa esitetyn mukaan Liikenne- ja viestintävirasto ei ole tehnyt tarjouskilpailun voittaneiden kanssa hankintasopimusta.

Liikenne- ja viestintävirasto on 20.11.2020, 23.11.2020, 31.12.2020, 14.1.2021, 22.1.2021, 19.2.2021, 31.3.2021 ja 28.4.2021 tekemillään valtionavustuspäätöksillä asettanut valituksenalaisella hankintapäätöksellä valituille tarjoajille julkiset palveluvelvoitteet edellä mainitulle yhteysvälille eri aikaväleille ajanjaksolla 21.11.2020–31.5.2021 sekä myöntänyt valtionavustukset julkisen palveluvelvoitteen mukaisesta liikennöinnistä valtionavustuslain ja meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen perusteella.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Finnlines Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Liikenne- ja viestintävirastoa tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi Finnlines Oyj:n on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset Liikenne- ja viestintäviraston tekemät valtionavustuspäätökset. Vielä Finnlines Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 45.100 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Kysymyksessä oleva tarjouspyyntö on sisältänyt kilpailua rajoittavia, suhteellisuusperiaatteen vastaisia sekä syrjiviä vaatimuksia. Ainoastaan reitillä jo liikennöivät matkustajaliikennettä harjoittavat varustamot ovat voineet täyttää tarjouspyynnön vaatimukset.

Tarjouspyynnössä on asetettu vaatimuksia, jotka eivät ole olleet välttämättömiä meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen tarkoittamalla tavalla riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta.

Tarjouspyynnössä asetetut lähtö- ja saapumisaikojen aikataulut eivät ensinnäkään ole olleet perusteltuja meriliikenteen tukemisesta annetun asetuksen perusteella. Aikatauluraamit ovat olleet liian tiheät ja ne on suunniteltu yhteysväliä jo operoivan liikennöitsijän ehdoilla.

Tarjouspyynnössä asetettu aluksen kapasiteettia koskeva vaatimus on lisäksi ollut suhteeton julkisen palveluvelvoitteen kannalta. Kapasiteettivaatimus on asetettu reittiä jo operoineiden huvikäyttöön suunniteltujen alusten kapasiteetin perusteella.

Myös tarjouspyynnössä asetettu vaatimus käytettävissä satamista on ollut syrjivä. Huoltovarmuus ei ole edellyttänyt Helsingin keskustan sataman käyttämistä. Koska tarkoituksena on ollut turvata vain välttämätön liikennöinti, satamille asetetuissa edellytyksissä olisi tullut ottaa huomioon myös vaihtoehtoiset matkustustavat. Vuosaaren satama olisi voinut olla Helsingin keskustassa sijaitsevia satamia perustellumpi ajoneuvon kanssa matkustaville.

Edelleen tarjouspyynnössä asetettu vaatimus liikennöinnin aloittamisesta viiden vuorokauden kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta, on ollut syrjivä ja merkinnyt sitä, että ainoastaan nykyiset liikennöitsijät ovat voineet täyttää vaatimuksen.

Julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole ollut tarvetta. Rekkaliikenteelle olisi ollut vaihtoehtoisia merireittejä Suomesta ulkomaille. Tarjouspyynnön vaatimusten välttämättömyyttä arvioitaessa ei ole otettu huomioon näiden merireittien keskinäisen korvattavuuden vaikutusta. Finnlines Oyj olisi pystynyt tuottamaan palvelut ilman julkista palveluvelvoitetta ja tähän liittyvää tukea, mikäli tarjouspyynnön vaatimukset olisivat olleet syrjimättömiä.

Liikenne- ja viestintävirasto on myös menetellyt hankintasäännösten vastaisesti järjestäessään hankinnan väliaikaisesti. Tälle ei ole ollut tarvetta. Kysymys on lisäksi ollut tosiasiallisesti siitä, että hankintapäätös on pantu lainvastaisesti täytäntöön.

Vastine

Vaatimukset

Liikenne- ja viestintävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 962,50 eurolla sekä suorittamaan korvausta sille oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä 1.225 euroa, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perustelut

Liikenne- ja viestintävirasto on järjestänyt kysymyksessä olevan tarjouskilpailun täyttääkseen EU-oikeuden asettamat vaatimukset julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle.

Julkisen palveluvelvoitteen tarpeen arvioimista koskevien väitteiden arviointi ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan, koska tarve arvioidaan muun kuin hankintalainsäädännön perusteella.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön vaatimuksia asettaessaan. Vaatimukset on asetettu kilpailua rajoittamattomasti, suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja syrjimättömästi. Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut laaja harkintavalta sen suhteen, miten se on määritellyt hankinnan kohteen, eikä sen ole tarvinnut sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole asettanut samanlaisilla resursseilla olevia laivanvarustajia eri asemaan. Tarjouspyynnössä asetetuissa vaatimuksissa on käytetty ainoastaan todelliseen hankinnan tarpeeseen liittyviä tekijöitä. Kilpailun lisäämisen mahdollisuudet ovat olleet rajalliset kilpailutetun kaltaiselle lyhyelle hankinta-ajalle ottaen lisäksi huomioon kilpailutetun yhteysvälin erityispiirteet sekä se, että hankinnan kohteena olevalla yhteysvälillä ei ole ollut säännöllisessä matkustaja- ja rahtiliikenteessä suurta määrää laivanvarustajia. Liikenne- ja viestintävirasto on pyrkinyt lisäämään kilpailua asettamalla tarjouspyynnössä joustomahdollisuuksia niiltä osin kuin se on mahdollista.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt syrjivästi asettaessaan kilpailutetulle yhteysvälille lähtö- ja saapumisaikaraamit. Kaikilla soveltuvia meriliikenteen kuljetuspalveluita tarjoavilla laivanvarustajilla on ollut mahdollisuus alusten liikennöimiseen kilpailutetulla yhteysvälillä sellaisella nopeudella, että ne olisivat pysyneet tarjouspyynnössä asetetuissa aikatauluraameissa. Lähtö- ja saapumisaikaraamit on asetettu tarjouspyynnössä paitsi teollisuuden myös huoltovarmuuden ja riittävien joukkoliikenneyhteyksien turvaamiseksi.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole myöskään menetellyt virheellisesti asettaessaan tarjouspyynnössä yhteysvälin aluksia koskevat kapasiteettivaatimukset. Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut laaja harkintavalta kapasiteettia koskevan vaatimuksen osalta. Kapasiteettivaatimukset ovat perustuneet aiemmin toteutuneisiin liikennemääriin ja oletettavaa on ollut, että matkustajamäärissä on ollut tiedossa vaihtelua. Tarkoituksena on ollut huoltovarmuuden lisäksi turvata riittävät liikenneyhteydet sekä teollisuuden ja ulkomaankaupan tarpeet.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt syrjivästi asettaessaan tarjouspyynnössä vaatimuksen liikennöinnistä Helsingin keskustan satamiin. Olemassa olevat joukkoliikenneyhteydet ovat painottuneet Helsingin keskustan satamiin. Vuosaaren satama on erityisesti rahdin käsittelyyn painottunut satama. Tarjouspyynnössä on pyritty lisäämään joustomahdollisuutta sillä, että liikennöinti on voitu suorittaa kolmesta vaihtoehtoisesta Helsingin keskustan satamasta.

Myöskään tarjouspyynnössä asetettu vaatimus liikennöinnin aloittamisesta ei ole ollut kohtuuton ottaen huomioon hankinnan lyhyt kesto. Liikennöinnin aloittamisajankohdan kohtuullisuutta arvioitaessa tulee lisäksi ottaa huomioon, että tarjoajalla on tosiasiallisesti ollut mahdollisuus varautua aluksen siirtämiseen kilpailutetulle yhteysvälille myös hankintasäännösten mukaisen 14 päivän odotusajan.

Liikenne- ja viestintävirasto on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti hankintasäännösten mukaisesti.

Kuultavien lausunnot

Viking Line Abp on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 17.662,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viking Line Abp on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Tallink Grupp Aktsiaseltsin yhteisvastuullisesti Finnlines Oyj:n kanssa korvaamaan sille edellä mainituista oikeudenkäyntikuluista 7.065 euron osuuden viivästyskorkoineen.

Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut laaja harkintavalta määritellä hankintakokonaisuus, hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut parhaat mahdollisuudet arvioida, millainen palveluvelvoite on ollut välttämätön riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta.

Julkisen palveluvelvoitteen välttämättömyyttä arvioitaessa on lisäksi tullut ottaa huomioon rekkaliikenteen ohella työ- ja liikematkustaminen. Vaikka vapaa-ajan matkustajaliikenne on koronapandemian vuoksi jäänyt vähäiseksi, on silläkin ollut merkitystä.

Finnlines Oyj ei ole yksilöinyt millä perusteilla lähtö- ja saapumisaikatauluraamit ovat olleet syrjiviä. Tarjouspyyntöä ei ole suunnattu yhteysväliä jo aiemmin liikennöineille tarjoajille vaan se on laadittu asiakkaita ajatellen.

Tarjouspyyntö ei myöskään ole ollut syrjivä yhteysväliä operoiville aluksille asetetun kapasiteettia koskevan vaatimuksen vuoksi. Liikenne- ja viestintäviraston on ollut tarpeen varmistaa aluksen kapasiteetti kysyntäpiikkien vuoksi.

Liikenne- ja viestintäviraston ei ole ollut perusteltua tai sallittua kilpailuttaa liikennettä Finnlines Oyj:n esittämällä tavalla kokonaisuutena. Kilpailutus on ollut tarpeen hoitaa siten, että yhteysväliä jo hyödyntävien rahtiasiakkaiden ei ole tarvinnut merkittävästi muuttaa omia aikataulujaan kokonaan lyhyen hankinnan keston ajaksi.

Tarjouspyyntö ei myöskään ole ollut syrjivä sen vuoksi, että siinä on edellytetty liikennöintiä Helsingin keskustan satamiin. Työmatkalaiset ovat olleet kilpailutetun yhteysvälin merkittävimpiä käyttäjiä. Vuosaaren satama on rahtisatama, jossa ei ole valmiutta käsitellä merkittäviä matkustajahenkilömääriä.

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus liikennöinnin aloittamisesta ei ole ollut kohtuuton. Tarjoajilla on ollut kilpailutuksen käynnistämisestä lukien vajaan kahden kuukauden aika valmistautua palveluvelvoitteen toteuttamiseen. Julkisen palveluvelvoitteen toteuttaminen on ollut asetettua aikataulua määrittävin tekijä.

Viking Line Abp:n oikeudenkäyntikuluista 7.065 euron osuus on aiheutunut vastaamisesta Tallink Grupp Aktsiaseltsin lausuntoon.

Tallink Grupp Aktsiaselts on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää Liikenne- ja viestintävirastoa jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korjaamaan virheellisen menettelynsä. Tallink Grupp Aktsiaselts on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Liikenne- ja viestintäviraston tekemät Eckerö Line Ab Oy:tä koskevat valtionavustuspäätökset. Tallink Grupp Aktsiaselts on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Liikenne- ja viestintäviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 24.892,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä. Tarjouspyynnössä on ristiriitaisesti ilmoitettu valittavien tarjoajien määrä, joten tarjoajat eivät ole voineet tietää, kuinka monelle tarjoajalle julkinen palveluvelvoite on ollut tarkoitus asettaa. Lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto on saattanut sallia Eckerö Line Ab Oy:n korjata tarjoustaan jälkikäteen hankintasäännösten vastaisesti. Tällöin Eckerö Line Ab Oy:n tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Liikenne- ja viestintävirasto on menetellyt virheellisesti järjestäessään hankinnan väliaikaisesti tilanteessa, jossa julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole ollut perusteita. Meriliikenteen tukemisesta annetun asetuksen mukainen liikennöinti on järjestetty koko väliaikaisen järjestelyn ajan markkinaehtoisesti, eikä asiassa ole ollut tarvetta hankinnan väliaikaiselle järjestelylle.

Liikenne- ja viestintäviraston tekemät hankinnan väliaikaista järjestelyä koskevat päätökset ovat vääristäneet kilpailua. Tallink Grupp Aktsiaseltsin kilpailijoiden markkinaosuus on suhteellisesti kasvanut avustuspäätösten myötä antamalla näille mahdollisuuden alentaa hintojaan. Liikenne- ja viestintävirasto on toteuttanut hankinnan väliaikaisen järjestämisen syrjivästi ja epätasapuolisesti siten, että Eckerö Line Ab Oy:lle asetettu palveluvelvoite on ylittänyt tarjouspyynnössä edellytetyn vähimmäisyhteyksien määrän ja siten mainitulle tarjoajalle on asetettu suurempi palveluvelvoite. Järjestely on johtanut siihen, että Liikenne- ja viestintävirasto on maksanut eniten tukea tarjouskilpailussa viimeiseksi jääneelle toimijalle.

Eckerö Line Ab Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 23.085 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset eivät ole olleet syrjiviä, kohtuuttomia, kilpailua rajoittavia eivätkä suhteellisuusperiaatteen vastaisia.

Markkinaoikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia Liikenne- ja viestintäviraston meriliikenteen tukemisesta annetun asetuksen nojalla tekemää julkisen palveluvelvoitteen välttämättömyysarviointia.

Suurin osa Suomeen Euroopasta suuntautuvasta rekkaliikenteestä saapuu Tallinnan kautta, minkä lisäksi yhteysväli on ollut tarpeen työperäisen matkustajaliikenteen vuoksi. Finnlines Oyj:n esittämiä korvaavia vaihtoehtoja ei tosiasiassa ole ollut olemassa.

Muut kirjelmät

Eckerö Line Ab Oy on 8.3.2021 päivätyssä lisälausumassaan esittänyt, että Tallink Grupp Aktsiaselts on joutunut esittämästään poiketen turvautumaan taloudellisiin tukitoimiin, ja koronapandemialla on ollut negatiivinen vaikutus tämän toimintaan. Tallink Grupp Aktsiaselts on pyrkinyt hyödyntämään tilannetta saadakseen kilpailijoihin nähden kilpailuetua esittämällä hankintayksikölle pystyvänsä operoimaan yhteysväliä ilman taloudellista tukea. Tallink Grupp Aktsiaseltsin esittämät väitteet siitä, että Eckerö Line Ab Oy olisi alentanut hintojaan ovat olleet virheellisiä. Eckerö Line Ab Oy ei ole Tallink Grupp Aktsiaseltsin esittämällä tavalla saanut parantaa tarjoustaan. Eckerö Line Ab Oy ei ole käynyt tarjouksensa parantamiseen liittyvää keskustelua Liikenne- ja viestintäviraston kanssa toisin kuin Tallink Grupp Aktsiaselts on esittänyt.

Viking Line Abp on 8.3.2021 päivätyssä lisälausumassaan esittänyt, että Tallink Grupp Aktsiaselts ei ole valittanut markkinaoikeuteen hankintapäätöksestä tai muustakaan tarjouskilpailussa tehdystä ratkaisusta eikä voi asiassa kuultavana esittää vaatimuksia. Hankinnan väliaikaiselle järjestämiselle on ollut tarve, sillä hankintaa ei ole sen luonteen vuoksi voinut lykätä markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi.

Tallink Grupp Aktsiaselts on 10.3.2021 päivätyssä lisälausumassaan esittänyt, että tarjouspyyntö on voinut johtaa tarjoajien syrjivään ja epätasapuoliseen kohteluun tilanteessa, jossa julkisen palvelun velvoite on alempi kuin se liikennöintimäärä, jonka perusteella tarjoushinnat on laskettu.

Liikenne- ja viestintävirasto on 15.3.2021 päivätyssä lisävastineessaan esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut Tallink Grupp Aktsiaseltsin esittämällä tavalla epäselvä. Tarjouspyynnön perusteella on ollut selvää, kuinka moni meriliikenteen harjoittaja on tullut valita ja kuinka monelle meriliikenteen harjoittajalle julkinen palveluvelvoite on tullut asettaa. Liikenne- ja viestintävirasto ei ole sallinut Eckerö Line Ab Oy:n korjata tarjoustaan jälkikäteen. Liikenne- ja viestintävirasto on todennut julkisen palveluvelvoitteen jatkamisen välttämättömäksi kahden viikon välein. Kilpailutuksen kohteena olevalla yhteysvälillä on ollut tarve kaikkien kolmen tarjouskilpailuun osallistuneen aluksen kapasiteetille ja vuorotiheydelle.

Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut harkintavaltaa hankinnan väliaikaisessa järjestämisessä. Hankinnan väliaikainen järjestäminen on ollut hankintasäännösten mukaista ja välttämätöntä, eikä palveluntarjoajia ole asetettu eri asemaan, vaan Liikenne- ja viestintävirasto on hankinnan väliaikaisessa järjestämisessä menetellyt syrjimättömästi.

Finnlines Oyj on 24.3.2021 päivätyssä vastaselityksessään esittänyt, että tarjouspyyntö on sisältänyt huomattavan määrän ehtoja, joilla ei ole ollut liityntää hankinnan kohteeseen. Ehdot ovat syrjineet sellaisia tarjoajia, jotka eivät ole tarjouspyynnön julkaisemisen hetkellä liikennöineet kilpailutetulla yhteysvälillä.

Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut kysymyksessä olevan yhteysvälin lisäksi muita meriliikenteen yhteysvälejä. Liikenne- ja viestintäviraston päätös kilpailuttaa hankinnat yhteysväleittäin ei ole palvellut hankinnan tavoitteita. Yhteysvälit on kilpailutettu epätarkoituksenmukaisesti erillisinä ja toisistaan riippumattomina osina. Hankinnat olisi tullut kilpailuttaa kokonaisuutena sen sijaan, että yksittäiset yhteysvälit on kilpailutettu yksittäisiä toimijoita ajatellen. Liikenne- ja viestintävirasto ei myöskään ole kilpailuttanut ollenkaan huoltovarmuuden kannalta kriittistä Suomen ja Saksan välistä merireittiä.

Hankinnan väitetty kiireellisyys ei ole ollut hankintasäännösten mukainen peruste asettaa tarjouspyynnössä syrjiviä vaatimuksia tai jättää hyödyntämättä olemassa olevia kilpailuolosuhteita.

Tarjouspyynnössä asetettu matkustajamäärää koskeva vaatimus on ollut syrjivä sekä epäsuhtainen välttämättömien kuljetuspalveluiden turvaamiseksi. Matkustajamäärää koskevaa edellytystä arvioitaessa on tullut lisäksi ottaa huomioon muiden kilpailutettujen yhteysvälien alusten kapasiteetti.

Liikenne- ja viestintävirasto ei ole tarjouspyynnössään hyödyntänyt satamien vaihtoehtoisuutta eikä mahdollistanut Vuosaaren sataman käyttämistä, vaan yhteysvälit on kilpailutettu niitä jo operoineiden varustamoiden satamavaatimuksilla. Riittävä meriliikenne olisi voitu turvata kattavammin ja tehokkaammin allokoimalla resursseja ja mahdollistamalla vaihtoehtoisten satamien hyödyntäminen. Vaatimus tietyn sataman käyttämisestä on asettanut Finnlines Oyj:n aluksille myös teknisiä haasteita.

Vaatimus liikennöinnin aloittamisesta viiden vuorokauden sisällä julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut suhteeton ja tarkoittanut sitä, että ainoastaan yhteysväliä jo operoinut tarjoaja on voinut täyttää edellytyksen. Liikennöinnin aloittaminen uudella reitillä on aikaa vievää ja aiheuttaa kustannuksia. Liikennöinnin aloittamista koskeva vaatimus ei välttämättä olisi ollut syrjivä, jos tarjouspyynnössä olisi mahdollistettu liikennöinti vaihtoehtoisiin satamiin.

Tarjouspyynnössä asetettu kaistametriä koskeva vaatimus ei ole perustunut hankinnan tavoitteisiin. Vaatimus on ollut suhteeton ottaen huomioon yhteysvälillä kuljetettavan rahdin määrä ja laatu.

Liikenne- ja viestintävirastolla ei ole ollut meriliikenteen tukemisesta annetun asetuksen nojalla toimivaltaa jatkaa julkista palveluvelvoitetta yli kolmea kuukautta, vaikka itse asetuksen voimassaoloa onkin jatkettu.

Liikenne- ja viestintävirasto on 25.3.2021 toimittanut markkinaoikeudelle lisävastineen.

Viking Line Abp on 1.4.2021 päivätyssä lisälausumassaan esittänyt, että hankinnat on kilpailutettu hankintasäännösten mukaisesti yhteysväleittäin. Liikenne- ja viestintäviraston on tullut kiinnittää huomiota kilpailutuksissaan olemassa olevien markkinarakenteiden säilyttämiseen. Yhteysvälillä ei ole ollut perusteita ohjata kuljetusketjua ja matkustusaikatauluja koskevista syistä liikennettä muihin kuin tarjouspyynnön mukaisiin satamiin. Vuosaaren sataman käyttö ei ole ollut perusteltua, sillä yhteysväliä ovat hyödyntäneet pääasiassa työmatkalaiset, joista läheskään kaikilla ei ole ollut käytössä omaa autoa. Finnlines Oyj ei ole selvittänyt mahdollisuutta hyödyntää Helsingin keskustan satamia.

Tarjouspyynnössä asetettu matkustajakapasiteettia koskeva vähimmäisvaatimus on ylittynyt lukuisilla yhteysväliä liikennöineellä Viking Line Abp:n vuoroilla koronapandemian alun jälkeen. Henkilöliikenteen vähäiselle määrälle ei tule antaa asian arvioinnissa merkitystä, sillä koronapandemian vuoksi henkilöliikenteen määrää ei ole pystynyt ennakoimaan tarjouspyynnön julkaisemisen hetkellä syksyllä vuonna 2020.

Eckerö Line Ab Oy on 8.4.2021 päivätyssä lisälausumassaan esittänyt, että Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut hankinnat yhteysväleittäin meriliikenteen tukemisesta annetun asetuksen mukaisesti. Liikenne- ja viestintävirasto ei ole toiminut syrjivästi tarjouspyynnön vaatimuksia asettaessaan. Liikenne- ja viestintäviraston on tullut alusten kapasiteettivaatimuksia asetettaessa varautua koronapandemian kehittymisen ennakoimattomuuteen. Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt virheellisesti satamavaatimuksia asettaessaan. Kilpailutettu yhteysväli on palvellut myös työmatkalaisia, joilla ei ole omaa autoa. Satamien osalta on tästä syystä voitu edellyttää tiettyä satamainfrastruktuuria ja liikenneyhteyksiä. Liikenne- ja viestintävirastolla on ollut oikeus järjestää hankinta väliaikaisesti ottaen huomioon, että meriliikenteen tukemisesta annettu asetus on ainoastaan rajoittanut julkisen palveluvelvoitteen asettamista siten, että palveluvelvoitetta ei ole voitu asettaa yhdellä päätöksellä kolmea kuukautta pidemmäksi ajaksi.

Liikenne- ja viestintävirasto on 8.4.2021 päivätyssä lisävastineessaan esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut teknisiltä vaatimuksiltaan syrjimätön, suhteellisuusperiaatteen mukainen ja perusteltu. Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut hankinnat tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja kunkin yhteysvälin kilpailuttaminen erikseen on ollut perusteltua. Yhteysvälin vuorotiheyttä koskevia tarjouspyynnön vaatimuksia asetettaessa on otettu huomioon välttämätön kuljetuskapasiteetti kilpailutuksen kohteena olleella yhteysvälillä.

Tarjouspyynnössä on otettu huomioon satamien vaihtoehtoisuus. Tarjouspyynnössä asetetut satamat ovat palvelleet tarkoituksenmukaisella tavalla välttämättömiä matkustaja- ja tavaravirtoja. Liikenneyhteydet ovat vakiintuneet tietyille reiteille ja yhteysvälien korvaavuus on ollut rajattua. Kilpailutettu yhteysväli on pyrkinyt turvaamaan erityisesti matkustajaliikenteen välttämättömiä yhteyksiä. Liikenne- ja viestintävirasto on samanaikaisesti kilpailuttanut toisen yhteysvälin, jossa on pyritty rekkaliikenteen ja kulkuneuvojen mukana liikkuvien matkustajien palvelemiseen.

Tarjouspyynnössä asetettu matkustajakapasiteettia koskeva vaatimus on ollut perusteltu odotetun matkustajamäärän perusteella. Liikenne- ja viestintävirasto on ottanut matkustajakapasiteettia asettaessaan huomioon toteutuneet liikennemäärät sekä koronapandemian poikkeukselliset vaatimukset matkustamiselle. Myös kaistametrivaatimus on asetettu välttämättömän ja riittävän merikuljetuskapasiteetin näkökulmasta. Kaistametrivaatimus on ollut varsin maltillinen, kun otetaan huomioon yhteysvälin rahtimäärät.

Meriliikenteen tukemisesta annettu asetus ei ole asettanut estettä julkisen palveluvelvoitteen asettamiseksi yhteensä kolmea kuukautta pidemmäksi ajaksi, vaan julkinen palveluvelvoite on voitu asettaa yhdellä päätöksellä kerrallaan enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Finnlines Oyj on toimittanut 12.4.2021, 22.4.2021, 17.5.2021 ja 25.5.2021 päivätyt lisävastaselitykset.

Viking Line Abp on toimittanut 16.4.2021 päivätynlisälausuman.

Tallink Grupp Aktsiaselts on toimittanut 27.4.2021 ja 17.5.2021 päivätyt lisälausumat. Yhtiö on muun ohella esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut hankinnan tavoitteisiin nähden suhteellisuusperiaatteen vastainen, kun reitillä on normaalioloissa toiminut kolme liikenteenharjoittajaa ja pandemian aikana reitille on pyritty hankkimaan sama määrä tai jopa enemmän liikenteenharjoittajia.

Liikenne- ja viestintävirasto on toimittanut 18.5.2021 päivätyn lisävastineen.

Eckerö Line Ab Oy on toimittanut 25.5.2021 päivätyn lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Asian tarkastelun lähtökohdat ja vaatimusten tutkiminen

Liikenne- ja viestintävirasto on pyytänyt EU-hankintailmoituksella tarjouksia julkiseen palveluvelvoitteeseen perustuvasta ja meriliikenteen tukemista koskevasta palveluhankinnasta yhteysvälille Helsinki–Tallinna.

Hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä todetun mukaan tarjouskilpailun tarkoituksena on ollut valita kokonaistaloudellisesti edullisin meriliikenteen harjoittaja vastaamaan asetettavan julkisen palveluvelvoitteen mukaisesti meriliikenteestä edellä mainitulla yhteysvälillä.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on viitattu meriliikenteen tukemisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen, joka on koskenut julkisen palveluvelvoitteen asettamista meriliikenteeseen ja tästä maksettavaa valtionavustusta.

Finnlines Oyj on valittanut markkinaoikeuteen Liikenne- ja viestintäviraston virheellisestä hankintamenettelystä jo ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Liikenne- ja viestintävirasto on sittemmin 28.10.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut meriliikenteen harjoittajiksi kysymyksessä olevalle yhteysvälille Tallink Grupp Aktsiaseltsin, Viking Line Abp:n ja Eckerö Line Ab Oy:n.

Tämän jälkeen Liikenne- ja viestintävirasto on 20.11.2020 alkaen tekemillään valtionavustuspäätöksillä asettanut valituille tarjoajille julkisen palveluvelvoitteen ja myöntänyt valtionavustukset julkisen palveluvelvoitteen mukaisesta liikennöinnistä. Liikenne- ja viestintäviraston mukaan mainituissa valtionavustuspäätöksissä on ollut kysymys hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Finnlines Oyj on markkinaoikeudessa esittämiensä vaatimustensa tueksi esittänyt, että tarjouspyyntö on sisältänyt kilpailua rajoittavia, suhteellisuusperiaatteen vastaisia ja syrjiviä vaatimuksia. Lisäksi Finnlines Oyj on esittänyt, että julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole ollut perustetta. Finnlines Oyj:n mukaan se olisi pystynyt tuottamaan palvelut ilman julkista palveluvelvoitetta ja tähän liittyvää tukea, mikäli tarjouspyynnön vaatimukset olisivat olleet syrjimättömiä.

Tallink Grupp Aktsiaselts on sitä kuultaessa Finnlines Oyj:n valituksen johdosta esittänyt ensinnäkin Liikenne- ja viestintäviraston hankintamenettelyyn kohdistuvia vaatimuksia.

Tallink Grupp Aktsiaselts on edellä mainittujen vaatimustensa tueksi esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja suhteellisuusperiaatteen vastainen. Lisäksi Tallink Grupp Aktsiaselts on esittänyt, että julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole ollut perustetta. Tallink Grupp Aktsiaselts on vielä esittänyt, että hankintayksikkö on sallinut Eckerö Line Ab Oy:n korjata tarjoustaan jälkikäteen hankintasäännösten vastaisesti.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 146 §:n mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 154 §:n 1 momentissa on säädetty seuraamuksista, joita markkinaoikeus voi määrätä, jos hankinnassa on menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Edellä esitetystä seuraa, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu sille tehdyn valituksen perusteella tutkia, onko valituksessa yksilöidyssä hankintasäännösten soveltamisalaan kuuluvassa julkisessa hankinnassa menetelty julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Siltä osin kuin sekä Finnlines Oyj:n että Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimukset ovat perustuneet siihen, että julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole ollut meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista perustetta, markkinaoikeus toteaa, että sen toimivaltaan ei kuulu sen tutkiminen, onko julkisen palveluvelvoitteen asettaminen ollut edellä mainitun asetuksen vastaista. Markkinaoikeus jättää siten tutkimatta Finnlines Oyj:n ja Tallink Grupp Aktsiaseltsin esittämät vaatimukset mainituilta osin.

Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei muualla ole toisin säädetty. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintapäätös on annettu tarjoajille tiedoksi 28.10.2020. Hankintapäätöksen liitteenä on ollut myös asianmukainen valitusosoitus.

Siltä osin kuin Finnlines Oyj on perustanut markkinaoikeudessa esittämänsä vaatimukset siihen, että tarjouspyyntö on sisältänyt kilpailua rajoittavia, suhteellisuusperiaatteen vastaisia ja syrjiviä vaatimuksia, markkinaoikeus toteaa, että Finnlines Oyj:n valitus on tehty hankintalain 147 §:ssä säädetyssä määräajassa. Finnlines Oyj:n valitus on siten mainituilta osin tutkittava.

Sen sijaan niiltä osin kuin Tallink Grupp Aktsiaselts on perustanut markkinaoikeudessa esittämänsä vaatimuksensa tarjouspyynnön epäselvyyteen ja suhteellisuusperiaatteen vastaisuuteen sekä Eckerö Line Ab Oy:n tarjouksen parantamiseen hankintasäännösten vastaisesti, markkinaoikeus toteaa, että Tallink Grupp Aktsiaselts on esittänyt vaatimuksensa ensimmäisen kerran 5.2.2021 markkinaoikeudelle toimittamassaan kirjelmässä. Tallink Grupp Aktsiaselts ei siten ole saattanut vaatimuksiaan mainituilta osin markkinaoikeuden käsiteltäväksi hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaista muutoksenhakuaikaa noudattaen. Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimukset on näin ollen näiltä osin jätettävä tutkimatta myöhässä esitettyinä.

Sekä Finnlines Oyj että Tallink Grupp Aktsiaselts ovat lisäksi esittäneet Liikenne- ja viestintäviraston tekemiin valtionavustuspäätöksiin kohdistuvia vaatimuksia.

Finnlines Oyj on edellä mainittujen vaatimustensa tueksi esittänyt, että hankinnan väliaikainen järjestäminen on ollut hankintasäännösten vastaista. Finnlines Oyj on vielä esittänyt, että meriliikenteen tukemisesta annetun asetuksen nojalla Liikenne- ja viestintävirastolla ei ole ollut toimivaltaa jatkaa julkista palveluvelvoitetta yli kolmea kuukautta.

Tallink Grupp Aktsiaselts on edellä mainittujen vaatimustensa tueksi esittänyt, että hankinnan väliaikaiselle järjestämiselle ei ole ollut tarvetta.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitut valtionavustuspäätökset julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta ja valtionavustuksen myöntämisestä ovat sinänsä perustuneet valtionavustuslakiin ja valtioneuvoston asetukseen meriliikenteen tukemisesta. Liikenne- ja viestintävirasto on kuitenkin esittänyt, että hankinta on mainituilla päätöksillä järjestetty väliaikaisesti markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi ja päätökset on tältä osin perustettu myös hankintalain 153 §:ään.

Edellä esitetyn valossa markkinaoikeus katsoo, että edellä mainitut valtionavustuspäätökset voivat tulla markkinaoikeuden arvioitaviksi hankintalain perusteella.

Markkinaoikeus ensinnäkin toteaa, että Finnlines Oyj:n valitus on tehty hankintalain 147 §:ssä säädetyssä määräajassa. Finnlines Oyj:n valitus on siten myös mainituilta osin tutkittava.

Markkinaoikeus edelleen toteaa, että edellä mainituissa valtionavustuspäätöksissä ei ole lainkaan ollut hankintalain 126 §:n mukaista valitusosoitusta markkinaoikeudelle, vaan ainoastaan ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi Liikenne- ja viestintävirastolle. Markkinaoikeus siten katsoo, että kyseisiin valtionavustuspäätöksiin liitetyt valitusosoitukset ovat olleet hankintalain 147 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti puutteellisia. Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimukset niiltä osin kuin ne kohdistuvat hankinnan väliaikaiseen järjestämiseen on toimitettu markkinaoikeuteen hankintalain 147 §:n 3 momentin mukaisessa kuuden kuukauden määräajassa. Siten myöskään Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimusten tutkimiselle näiltä osin ei ole estettä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on edellä esitetty huomioon ottaen ensinnäkin arvioitava, ovatko tarjouspyynnössä asetetut hankinnan kohdetta koskevat vaatimukset Finnlines Oyj:n esittämin tavoin syrjiviä, suhteettomia tai kilpailua rajoittavia ja näin ollen hankintalain vastaisia. Asiassa on tämän lisäksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt Finnlines Oyj:n ja Tallink Grupp Aktsiaseltsin esittämällä tavalla hankintalain vastaisesti järjestäessään hankinnan väliaikaisesti.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti muun ohella olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen. Pykälän 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintamenettelystä

Tarjouspyynnön kohteena on ollut kokonaistaloudellisesti edullisimman meriliikenteen harjoittajan valinta vastaamaan asetettavan julkisen palveluvelvoitteen mukaisesta meriliikenteestä yhteysvälillä Helsinki–Tallinna ja Tallinna–Helsinki. Tarjouspyynnön mukaan julkisen palvelun velvoite asetetaan tarjouskilpailun voittajalle erillisellä hallintopäätöksellä, jos asettaminen katsotaan meriliikenteen tukemisesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetulla tavalla välttämättömäksi.

Tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Julkisen palvelun velvoitetta koskevat vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Yhteyksien vähimmäismäärän Helsinki–Tallinna välillä on oltava vähintään kaksi päivittäistä edestakaista vuoroa sunnuntaista perjantaihin ja yksi edestakainen vuoro lauantaina.

Aluksella tulee olla kapasiteettia vähintään 800 matkustajalle.

[--]

Aluksen lastikapasiteetin tulee olla vähintään 600 kaistametriä korkeaa lastitilaa. Lastitilan tulee soveltua henkilöautoille, linja-autoille ja rekoille ”

Tarjouspyynnön liitteen 5 ”Hankinnan kuvaus” kohdassa 2 on todettu muun ohella, että Helsingillä ja Tallinnalla tarkoitetaan Helsingin ja Tallinnan keskustassa sijaitsevia matkustajasatamia ja terminaaleja. Helsingissä tässä tarkoituksessa ei oteta huomioon Vuosaaren satamaa ja terminaaleja. Satamien valikoitumisen peruste on hyvä saavutettavuus joukkoliikenteellä ja hyvät matkustajatilat terminaaleissa.

Tarjouspyynnön liitteen 5 kohdassa 2 on lisäksi asetettu aikatauluraamit, joiden puitteissa meriliikennettä on tullut harjoittaa.

Tarjouspyynnön liitteen 5 kohdassa 8 on todettu muun ohella, että liikennöinti on tullut aloittaa välittömästi julkisen palvelun velvoitteen asettamisesta, viimeistään kuitenkin viiden vuorokauden kuluessa tai sitä seuraavana arkipäivänä.

Liikenne- ja viestintävirasto on 28.10.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Tallink Grupp Aktsiaseltsin, Viking Line Abp:n ja Eckerö Line Ab Oy:n tarjoukset.

Tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten hyväksyttävyys

Finnlines Oyj on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet syrjiviä, suhteettomia ja kilpailua rajoittavia eivätkä ne ole olleet välttämättömiä meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen perusteella. Finnlines Oyj:n mukaan eri yhteysvälejä koskevat hankinnat on kilpailutettu epätarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, eikä tarjouspyynnössä ole otettu huomioon olemassa olevien vaihtoehtoisen reittien korvaavuutta. Liikenne- ja viestintävirasto on myös jättänyt kilpailuttamatta muita huoltovarmuuden kannalta merkityksellisiä merireittejä.

Finnlines Oyj on edelleen esittänyt, että aikatauluraamit ja alusten kapasiteettivaatimukset on asetettu reitillä jo aikaisemmin toimineiden toimijoiden hyväksi eikä edellä mainitun asetuksen mukaisen tarpeen näkökulmasta. Vaatimus tiettyjen satamien käytöstä on ollut syrjivä muun ohella sen vuoksi, koska se on rajoittanut kilpailumahdollisuuksia. Lisäksi liikennöinnin aloittamisvaatimus viiden päivän kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut kohtuuton.

Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt, että sillä on ollut laaja harkintavalta hankinnan kohteen määrittelyn osalta eikä sen ole tarvinnut sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan. Hankinnat on kilpailutettu tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja kunkin yhteysvälin kilpailuttaminen erikseen on ollut perusteltua. Tarjouspyynnön vaatimukset on asetettu tarjoajia syrjimättömästi ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti eivätkä ne ole rajoittaneet kilpailua.

Liikenne- ja viestintävirasto on edelleen esittänyt, että aikatauluraamien asettamisessa on otettu huomioon välttämätön kuljetuskapasiteetti. Kapasiteettivaatimukset ovat perustuneet aiemmin toteutuneisiin liikenne- ja rahtimääriin, minkä lisäksi niissä on tullut varautua koronapandemian asettamiin vaatimuksiin ja aiheuttamiin vaihteluihin kysynnässä. Lisäksi vaatimus Helsingin ja Tallinnan keskustan satamien käyttämisestä on ollut perusteltu, koska muun ohella joukkoliikenneyhteydet ovat painottuneet keskustan satamiin. Myös vaatimus liikennöinnin aloittamisesta viiden vuorokauden kuluessa julkisen palveluvelvoitteen asettamisesta on ollut perusteltu ottaen huomioon sopimuskauden lyhyt kesto ja julkisen palveluvelvoitteen alaisten palveluiden kriittisyys.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjouspyynnössä on asetettu aikatauluraamit, joiden puitteissa aluksen on tullut lähteä ja saapua tietyistä satamista. Yhteyksien vähimmäismäärän on tullut olla vähintään kaksi päivittäistä edestakaista vuoroa sunnuntaista perjantaihin ja yksi edestakainen vuoro lauantaina. Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti edellytetty, että alusten on tullut liikennöidä Helsingin ja Tallinnan keskustan matkustajasatamiin ja terminaaleihin. Yhteysväliä operoivalta alukselta on tarjouspyynnössä edellytetty kapasiteettia 800 matkustajalle ja 600 kaistametriä korkeaa lastitilaa. Tarjoajien on tullut tarjouspyynnön perusteella varautua siihen, että liikennöinti on tullut aloittaa viiden vuorokauden kuluessa palveluvelvoitteen asettamisesta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja että sillä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai hankinnan tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä sekä tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Suhteellisuusperiaatteesta puolestaan johtuu, että myös hankinnan kohdetta koskevien vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankinnan kohdetta koskevaa vaatimusta ei voida lähtökohtaisesti pitää syrjivänä, vaikka alalla olisi vain yksi tai muutama vaaditunlaisen palvelun tarjoaja. Hankintayksikön ei julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen.

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on ollut palveluntarjoajien kilpailuttaminen julkisen palveluvelvoitteen asettamiseksi tarjouspyynnössä yksilöidylle meriliikenteen yhteysvälille. Liikenne- ja viestintävirasto on kilpailuttanut hankinnan koronaviruspandemian aikana, jolloin se on asiassa esitetyn selvityksen perusteella joutunut muun ohella alusten liikennöintiä koskevia paikka- ja aikatauluvaatimuksia sekä aluksille asetettuja vaatimuksia asettaessaan ottamaan huomioon koronapandemiasta johtuvien rajoitusten ja suositusten ennakoimattomuuden meriliikenteen kehittymiselle sekä tarjouspyynnön vaatimusten vaikutukset kilpailutuksen kohteena olevaa yhteysväliä hyödyntävien tahojen olemassa olevaan logistiikkaan.

Edellä todetuin tavoin hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelyssä. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon hankinnan kohteesta esitetty, markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ovat olleet hankinnan kannalta perusteltuja. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei voida myöskään katsoa, etteivät vaatimukset olisi olleet omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua tai että niiden käyttäminen olisi ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista. Edellä mainittu harkintavalta huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo lisäksi, että Liikenne- ja viestintävirasto on voinut kilpailuttaa hankinnan yhteysväleittäin tarkoituksenmukaiseksi harkitseminaan kokonaisuuksina ja että Liikenne- ja viestintävirasto on käyttänyt hyväkseen kilpailuolosuhteet hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Edellä lausuttua ei anna aihetta arvioida toisin se, että asiassa on kysymys julkisen palveluvelvoitteen asettamiseen perustuvasta palveluhankinnasta.

Edellä esitetty huomioon markkinaoikeus katsoo, että Liikenne- ja viestintävirasto ei ole ylittänyt harkintavaltaansa tai menetellyt muutenkaan hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyynnön vaatimuksia asettaessaan.

Hankinnan väliaikainen järjestäminen

Kuten edellä on selostettu, sekä Finnlines Oyj että Tallink Grupp Aktsiaselts ovat esittäneet, että hankinnan väliaikainen järjestäminen on ollut hankintasäännösten vastaista.

Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt, että se on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti hankintasäännösten mukaisesti.

Hankintalain 153 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan kumota hankintayksikön päätös osaksi tai kokonaan (1 kohta), kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä (2 kohta) tai velvoittaa hankintayksikkö korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta).

Hankintalain 153 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 93 §:ssä säädettyä. Esitöiden mukaan hankintalain 153 §:n 1 momenttia on kuitenkin muutettu siten, että säännöksessä ei rajoiteta sitä joukkoa, jonka kanssa väliaikainen järjestely voidaan toteuttaa.

Vanhan hankintalain 93 §:n esitöissä (HE 190/2009 vp s. 68) mukaan hankintayksikkö voi kussakin yksittäistapauksessa hankinnan luonne huomioon ottaen valita toimittajan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Liikenne- ja viestintävirasto on tekemillään valtionavustuspäätöksillä järjestänyt hankinnan väliaikaisesti asettamalla hankintapäätöksellä valituille tarjoajille kilpailutuksen kohteena olleille yhteysväleille julkisen palveluvelvoitteen 21.11.2020 lukien 31.5.2021 saakka.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 153 §:n perusteella hankintayksiköllä on harkintavaltaa valitessaan väliaikaiset palveluntuottajat väliaikaiseen järjestelyyn. Hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa edellytyksenä kuitenkin on, että noudatetaan mainitun lain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti kaikilta kolmelta kilpailutukseen osallistuneelta ja valitulta tarjoajalta.

Markkinaoikeus katsoo edellä hankintayksikön harkintavallasta lausuttu huomioon ottaen, että Liikenne- ja viestintäviraston menettely hankinnan väliaikaisessa järjestämisessä ei ole ollut esitetyllä tavalla hankintasäännösten vastaista.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti järjestäessään hankinnan väliaikaisesti markkinaoikeuden tämän asian käsittelyn ajaksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla Liikenne- ja viestintävirasto ei ole menetellyt hankinnassaan asiassa esitetyin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 99 §:n 1 momentin mukaan, jos useampi kuin yksi oikeudenkäynnin osapuolista on vastuussa samoista oikeudenkäyntikuluista, he vastaavat niiden korvaamisesta yhteisvastuullisesti. Pykälän 2 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolen on kuitenkin yksin korvattava ne kustannukset, jotka liittyvät ainoastaan tätä koskevaan asian osaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen Finnlines Oyj saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Myös Tallink Grupp Aktsiaselts saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan asiassa esittämänsä vaatimukset ja niiltä osin asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen. Sen sijaan asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Liikenne- ja viestintävirasto, Eckerö Line Ab Oy sekä Viking Line Abp joutuisivat itse vastaamaan Finnlines Oyj:n valituksesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluistaan. Finnlines Oyj on näin ollen velvoitettava korvaamaan Liikenne- ja viestintäviraston asian laatu ja laajuus huomioon ottaen määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sekä Eckerö Line Ab Oy:n ja Viking Line Abp:n markkinaoikeuden asian laatu ja laajuus huomioon ottaen kohtuulliseksi arvioimat oikeudenkäyntikulut. Kuitenkin siltä osin kuin Viking Line Abp:n oikeudenkäyntikulut ovat aiheutuneet Tallink Grupp Aktsiaseltsin esittämiin vaatimuksiin vastaamisesta, markkinaoikeus katsoo, että asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen Tallink Grupp Aktsiaselts on velvoitettava yksin korvaamaan markkinaoikeuden määrältään kohtuulliseksi arvioimat oikeudenkäyntikulut 5.500 eurolla.

Liikenne- ja viestintäviraston oikeudenkäyntikuluista 1.225 euroa kohdistuu Liikenne- ja viestintävirastolle oikeudenkäynnin johdosta aiheutuneesta omasta työstä. Markkinaoikeus katsoo, että korvausvaatimus on myös tältä osin kokonaan hyväksyttävä siitä huolimatta, että Liikenne- ja viestintävirastoa on asiassa edustanut asiamies. Asiassa suoritetut toimenpiteet huomioon ottaen on nimittäin katsottava, että Liikenne- ja viestintävirasto on suorittanut oikeudenkäyntiin liittyviä toimenpiteitä, joiden suorittamisella virasto on vähentänyt asiamiehen käytöstä aiheutuneita kuluja.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää Finnlines Oyj:n ja Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimukset tutkimatta siltä osin kuin vaatimukset on perustettu siihen, että julkisen palveluvelvoitteen asettamiselle ei ole ollut meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista perustetta.

Markkinaoikeus jättää tutkimatta Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimukset siltä osin kuin vaatimukset ovat kohdistuneet tarjouspyyntöön ja väitteeseen Eckerö Line Oy Ab:n tarjouksen parantamisesta hankintasäännösten vastaisesti.

Markkinaoikeus hylkää valituksen ja Tallink Grupp Aktsiaseltsin pääasiavaatimukset muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan Liikenne- ja viestintäviraston oikeudenkäyntikulut 2.187,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan Eckerö Line Ab Oy:n oikeudenkäyntikulut 12.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Finnlines Oyj:n korvaamaan Viking Line Abp:n oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla ja Tallink Grupp Aktsiaseltsin korvaamaan Viking Line Abp:n oikeudenkäyntikulut 5.500 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Tallink Grupp Aktsiaseltsin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Markus Mattila.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.