MAO:162/2026

Asian tausta

Espoon kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) Tilapalvelut-liikelaitos on ilmoittanut 26.9.2025 julkaistulla ja 17.10.2025 sekä 20.10.2025 korjatulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Lillklobbin päärakennuksen sisätilojen korjausten kokonaisurakasta ajalle 10.11.2025–5.6.2028.

Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtaja on 6.11.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 48/2025 valinnut Rakennusliike Tanerak Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Klaava Kiinteistöt Oy on muun ohella vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.542,50 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikön olisi tullut sulkea kuultavan tarjous tarjouskilpailusta. Kuultavan referenssiksi nimeämä Tuusulan seurakunnan siunauskappeli ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajan referenssille asetettua soveltuvuusvaatimusta, koska se ei ole rakennuksena tai kohteena itsessään suojeltu. Kuultavan referenssikohteen alueellinen, arkkitehtoninen ja kulttuurihistoriallinen merkittävyys on tunnistettu, ja rakennusta harkitaan mahdollisesti myöhemmin otettavaksi suojelun piiriin. Kuultavan referenssikohteella tekemän korjaustyön hetkellä kohde ei kuitenkaan ole ollut suojeltu museokohde siten kuin tämän hankinnan tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjoajan referenssikohteelta on edellytetty.

Vastine

Vaatimukset

Espoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Kuultavan referenssikohteekseen ilmoittaman Tuusulan seurakunnan siunauskappelin korjausurakan rakennuslupapäätöksestä on käynyt ilmi, että kohde on ollut kirkkolain mukaan suojeltu. Kuultava on täyttänyt hankintayksikön tässä hankinnassa tarjoajalle asettaman soveltuvuusvaatimuksen kyseisellä kohteella. Hankintayksikkö on voinut luottaa lainvoimaiseen viranomaisen rakennuslupapäätökseen. Korjausurakka kyseisessä kohteessa on toteutettu suojellun kohteen korjausurakkana.

Hankintayksikkö on pyrkinyt tarjouspyynnössä asetetulla referenssivaatimuksella varmistamaan valittavan tarjoajan riittävän kokemuksen tarjouspyynnön kohteena olevan korjausurakan kaltaisista tehtävistä. Merkittävät erot suojeltujen rakennusten korjaamisessa verrattuna muihin korjausurakoihin ovat tiukempi valvonta sekä Museoviraston osallistuminen korjausprosessiin. Tarjoajan soveltuvuuden toteamiseksi on tässä hankinnassa ollut keskeistä se, että kuultavan referenssikohteessa on toimittu kuten rakennushistorialtaan tai arkkitehtuuriltaan merkittävässä suojellussa kohteessa toimitaan.

Kuultavan lausunto

Rakennusliike Tanerak Oy on esittänyt, että sen referenssiksi nimeämä kohde on urakkasopimuksen ja sen liitteenä olleen rakennusluvan mukaan ollut suojeltu. Kuultava on täyttänyt hankinnan soveltuvuusvaatimuksen kyseisellä referenssikohteella.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön tarjouspyynnössä asettama tarjoajan soveltuvuusvaatimus suojellusta referenssikohteesta on ollut yksiselitteinen. Vaatimuksen mukaan referenssikohteen on tullut olla museokohde. Museokohteen on tullut olla rakennushistorialtaan tai arkkitehtuuriltaan merkittävä ja lisäksi kohteen on tullut olla suojeltu. Vaikka kuultavan referenssikohteeksi ilmoittama Tuusulan seurakunnan siunauskappeli on rakennushistorialtaan ja arkkitehtuuriltaan ainutlaatuinen sekä merkittävä, se ei kuitenkaan ole suojeltu. Kyseistä rakennusta ei ole suojeltu rakennuksena kaavassa eikä myöskään erityislainsäädännöllä, eikä hankintayksikkö ole edes väittänyt tällaista. Kuultavan ilmoittama referenssikohde on valmistunut 1990‑luvulla, eikä kuultavan tekemään korjaustyöhön ole sisältynyt varsinaista restaurointityötä, vaan työ on sisältänyt tavanomaista peltikattotyötä ja pintaremonttia.

Tarjouspyynnön sanamuotoa ei ole mahdollista tulkita siten, että referenssihankkeeksi olisi voitu hyväksyä rakennushanke, jonka kohdetta ei ole suojeltu, mutta jonka toteutukseen on liittynyt suojelua muistuttavia elementtejä. Rakennuskohde, joka ei ole suojeltu, oli se muutoin miten erityinen tahansa, ei ole täyttänyt hankintayksikön tarjouspyynnössä asettamaa vaatimusta eikä hankintayksikkö ole voinut hyväksyä sellaista rakennuskohdetta tarjouspyynnön mukaiseksi referenssiksi tarjousten vastaanottamisen jälkeen.

Hankintayksikkö ei ole voinut laventaa asettamiaan tarjoajan soveltuvuusvaatimuksia jälkikäteen yksittäisen tarjoajan hyväksi. On todennäköistä, että myös muilla markkinatoimijoilla olisi ollut vastaavia referenssihankkeita, joihin on liittynyt suojelua muistuttavia erityispiirteitä, mutta jotka eivät kuitenkaan ole olleet museokohteena suojeltuja. Mikäli hankintayksikön sallittaisiin tarjousten vastaanottamisen jälkeen lieventää asettamiaan soveltuvuusvaatimuksia, olisi tämä syrjivää ja epätasapuolista muita markkinatoimijoita kohtaan.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Valittaja on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hyväksyessään kuultavan tarjouksen vai olisiko hankintayksikön tullut sulkea kuultava tarjouskilpailusta sen vuoksi, että se ei ole täyttänyt hankintayksikön asettamaa soveltuvuusvaatimusta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä hankintalain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään lain 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankinnan kohteena on ollut Espoossa sijaitsevan Lillklobbin toimintakeskuksen päärakennuksen sisätilojen korjaukset tarjouspyynnön liitteenä olleiden asiakirjojen mukaisesti kokonaisurakkana. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut halvin hinta.

Hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnössä 20.10.2025 tarjoajalle muun ohella seuraavan soveltuvuusvaatimuksen:

”Kokemus vastaavista toimituksista /referenssit

Tarjoajalla on oltava kokemusta hankinnan kohdetta vastaavasta museokohteesta, jossa toimittaja on toiminut pääurakoitsijana. Museokohde tarkoittaa rakennushistorialtaan tai arkkitehtuuriltaan merkittävää suojeltua kohdetta. Vastaavaksi kohteeksi katsotaan vähintään yksi laajuudeltaan vähintään 500 brm² sekä kustannuksiltaan vähintään 500.000 euroa maksanut korjausurakka, joka on toteutettu viimeisen viiden vuoden aikana (2021–2025). Referenssikohteen on tullut sisältää seuraavia työvaiheita: purkutyöt sisältäen asbesti- ja haitta-ainepurut sekä vanhojen pintarakenteiden kunnostus. Kohde on valmistunut, vastaanotettu sekä taloudellinen loppuselvitys on pidetty.”

Tarjoajan on tullut ladata referenssitaulukko täytettynä tarjouksensa liitteeksi. Hankintayksikkö on saanut tarjousten jättämiselle varattuun aikaan 29.10.2025 mennessä yhteensä kymmenen tarjousta.

Kuultava on ilmoittanut tarjouksessaan referenssiksi vuosina 2024–2025 tehdyn Tuusulan seurakunnan siunauskappelin urakan. Kuultava on ilmoittanut referenssilomakkeella, että ”kohteesta purettiin koko alueelta vesikatto ja yläpohjaeristeet vaihdettiin. Lattiat purettiin, osassa asbestia. Kaikki pinnat uusittiin. LVISA-työt kuuluivat urakkaan”. Kuultava ei ole ilmoittanut tarjouksessaan, että kyseessä olisi museokohde eikä myöskään sitä, että se olisi rakennushistorialtaan tai arkkitehtuuriltaan merkittävä kohde, joka olisi suojeltu.

Hankintayksikkö on 31.10.2025 eli tarjousten jättämiselle varatun ajan jälkeen pyytänyt kuultavaa toimittamaan osoituksen siitä, että sen referenssikohteeksi ilmoitettu rakennus on rakennushistorialtaan tai arkkitehtuuriltaan arvokas. Hankintayksikkö on myös pyytänyt kuultavalta muun ohella seuraavaa lisätietoa: ”Onko siunauskappelissa tehty urakka pitänyt sisällään tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksissa esitettyjä työvaiheita: purkutyöt sisältäen asbesti- ja haitta-ainepurut sekä vanhojen pintarakenteiden kunnostus?”

Kuultava on 31.10.2025 toimittanut hankintayksikölle muun ohella Tuusulan kunnan rakennusvalvonnan lupapäätöksen 26.3.2024 § 137 Paijalan uuden kappelin korjaustöiden rakennusluvasta. Päätöksen mukaan kaavan käyttötarkoitus on ollut hautausmaa-alue, jolla sijaitsee kirkkolain 14 luvun 5 §:n nojalla suojeltuja kirkollisia rakennuksia ja rakenteita. Päätöksessä on esitetty lisäksi muun ohessa seuraavaa:

”Rakennus on Arkkitehti Timo Suomalaisen suunnittelema vapaamuotoista modernismia edustava betoni-lasirakenteinen siunauskappeli oheistiloineen. Se on luokiteltu Tuusulan kulttuurimaisema ja rakennuskanta inventoinnissa rakennettua kulttuurialuetta täydentäväksi rakennukseksi (luokka 3). Asemakaavassa rakennusta ei ole suojeltu. Rakennukseen sen sijaan kohdistuu kirkkolain mukainen suojelu.”

Päätöksestä käy ilmi, että rakennuslupa on myönnetty hankkeelle, jossa kohteen itäpuolisen toimistosiiven ulkoseinän rakenteet puretaan ulkopuolelta ja korvataan uusilla lämmöneriste- ja pintarakenteilla. Lisäksi päätöksen mukaan sisätiloissa tehdään pintarakenteiden uusimiset vanhojen lattia-, seinä- ja kattopintojen mukaisia pintamateriaaleja noudattaen.

Hankintayksikkö on valituksenalaisella hankintapäätöksellä 6.11.2025 valinnut kuultavan tarjouksen. Hankintapäätöksen mukaan valittajan tarjous on ollut hinnaltaan toiseksi edullisin.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö pyrkii tarjoajien soveltuvuusvaatimuksilla varmistumaan tarjoajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuuden vaatimuksen tai avoimuusperiaatteen vastaista. Tarjoaja on vastuussa sen osoittamisesta, että se täyttää asetetut, hankintasäännösten mukaiset soveltuvuusvaatimukset.

Hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnössä tarjoajalle soveltuvuusvaatimuksen, jonka mukaan tarjoajalla on tullut olla kokemusta vähintään yhdestä viimeisen viiden vuoden aikana toteutetusta museokohteesta, jossa tarjoaja on toiminut pääurakoitsijana. Tarjouspyynnön mukaan hankintayksikkö on tarkoittanut museokohteella rakennushistorialtaan tai arkkitehtuuriltaan merkittävää suojeltua kohdetta. Referenssikohteen on tullut sisältää seuraavia työvaiheita: purkutyöt sisältäen asbesti- ja haitta-ainepurut sekä vanhojen pintarakenteiden kunnostus. Ottaen huomioon Lillklobbin 1800‑luvulta peräisin olevan päärakennuksen tarjouspyyntöasiakirjoista ilmi käyvät rakennushistorialliset arvot ja sen, että tarkoituksena on ollut muun ohella kunnostaa vanhoja rakennuksen pintarakenteita uusimisen asemesta, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön on ollut perusteltua asettaa kyseinen soveltuvuusvaatimus tarjoajille.

Kuultavan tarjoukseensa liittämässä referenssilomakkeessa on ilmoitettu referenssiksi Tuusulan seurakunnan siunauskappeli ja lomakkeella on muun ohella mainittu kohteessa tehdyt työt. Markkinaoikeus toteaa, että kuultavan tarjouksesta ei ole käynyt ilmi sitä, että kyseessä olisi ollut tarjouspyynnössä edellytetty museokohde eikä sitä, että kuultava olisi toiminut referenssikohteessa pääurakoitsijana. Vastaavaa ei käy myöskään ilmi kuultavan 31.10.2025 hankintayksikölle toimittamasta Tuusulan kunnan rakennuslupapäätöksestä. Kuultavan tarjouksesta tai Tuusulan kunnan rakennuslupapäätöksestä ei myöskään käy ilmi, että kuultavan referenssiksi nimeämä kohde olisi hankintayksikön tässä asiassa referenssikohteelta edellyttämällä tavalla rakennushistorialtaan tai arkkitehtuuriltaan merkittävä suojeltu museokohde. Niin ikään asiakirjoista ei käy ilmi, että kuultava olisi Tuusulan seurakunnan siunauskappelissa tehnyt tarjouspyynnössä asetetussa soveltuvuusvaatimuksessa edellytettyjä haitta-ainepurkutöitä sekä vanhojen pintarakenteiden kunnostustöitä. Asiakirjojen perusteella kuultavan ilmoittamassa referenssikohteessa on sen sijaan tehty pintamateriaalien uusimistöitä. Lisäksi kuultava ei ole tältä osin vastannut hankintayksikön sille 31.10.2025 esittämään tiedusteluun sen referenssikohteella tekemistä töistä.

Edellä todetut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kuultava ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua soveltuvuusvaatimusta tarjouksessaan ilmoittamallaan referenssikohteella. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut kuultavaa tarjouskilpailusta puuttuneen soveltuvuuden vuoksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin perusteella kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Mikäli Espoon kaupunki aikoo edelleen toteuttaa Lillklobbin päärakennuksen sisätilojen korjausten hankinnan tämän tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjoajien soveltuvuus ja vertailtava tarjoukset uudelleen sekä tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut (kohta 1), asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (kohta 4) ja muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut (kohta 5).

Markkinaoikeus toteaa, että oikeudenkäyntikuluina voidaan korvata vain oikeudenkäyntivaiheesta aiheutuneita kuluja. Oikeudenkäyntiä mahdollisesti edeltäneestä oikaisuvaatimusvaiheesta tai muusta hallintomenettelystä aiheutuneita kuluja ei voida korvata oikeudenkäyntikuluina (ks. HE 29/2018 vp
s. 171).

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittajan kuluvaatimukseen on sisältynyt 805 euroa hankintaoikaisuvaatimuksesta aiheutuneita kuluja, jotka eivät voi tulla korvatuiksi oikeudenkäyntikuluina. Markkinaoikeus katsoo kohtuulliseksi määrätä, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan muut valittajan oikeudenkäyntikulut sekä valittajalle asiassa määrättävä oikeudenkäyntimaksu yhteensä 6.177,50 eurolla.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen toimitusjohtajan 6.11.2025 tekemän hankintapäätöksen § 48/2025. Markkinaoikeus kieltää Espoon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Espoon kaupungin korvaamaan Klaava Kiinteistöt Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.177,50 eurolla viivästyskorkoineen vaatimuksen enemmälti hyläten. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Espoon kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Jari Tiainen ja
Maarika Joutsimo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.