MAO:172/2026
Asian tausta
Sansia Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen puolesta ilmoittanut 20.8.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Siilaisen välinehuollon höyryautoklaavien laitekokonaisuutta koskevasta hankinnasta kahdelle vuodelle. Hankintaan on sisältynyt optiona muun ohella määräaikaishuolto, täysylläpitohuolto ja paluurata tai muu palautusjärjestelmä.
Sansia Oy on hankintapäätöksellään 10.9.2025 valinnut Kaiko Oy:n tarjouksen.
Sansia Oy on valituksenalaisella päätöksellään 1.10.2025 kumonnut edellä mainitun hankintapäätöksen ja keskeyttänyt hankintamenettelyn.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 820.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Kaiko Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 14.425 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintapäätöksen kumoamiselle itseoikaisuna ei ole ollut edellytyksiä. Lain soveltamisessa ei ole tapahtunut virhettä, eikä hankintayksikkö ole saanut hankintapäätöksen tekemisen jälkeen uutta tietoa, joka olisi vaikuttanut asiaan.
Hankintayksikkö ei ole esittänyt todellista ja hyväksyttävää syytä hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Keskeyttämispäätöksessä ei ole tuotu esiin mitään lain soveltamisessa tapahtunutta virhettä, minkä lisäksi hankintayksikkö on hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevan päätöksen kanssa samana päivänä erään tarjoajan hankintaoikaisuvaatimukseen antamassaan päätöksessä katsonut, että hankinta on suoritettu hankintasäännösten mukaisesti. Se, ettei hankinnan kohteen määrittelyissä ole pystytty huomioimaan kustannustehokkaita ratkaisuja, ei ole hankintasäännösten mukainen peruste hankintapäätöksen kumoamiselle tai hankintamenettelyn keskeyttämiselle.
Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei ole ollut tarjoajien tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun eikä avoimuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaista. Koska hankintamenettelyssä ei ole tapahtunut virhettä, on hankintamenettelyn keskeyttäminen syrjinyt valittajaa. Hankinnan kilpailuttaminen uudelleen tarjoaa kilpailuedun kilpailijoille, kun valittajan laatupisteytys ja vertailuhinta ovat tiedossa.
Hankintapäätöksen kumoamista ja hankintamenettelyn keskeyttämistä ei ole perusteltu. Perusteluissa ei ole kuvattu niitä konkreettisia seikkoja, joiden vuoksi hankintamenettely on keskeytetty.
Vastine
Vaatimukset
Sansia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.
Perustelut
Hankintayksiköllä on ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely. Hankinta voidaan keskeyttää missä vaiheessa tahansa, myös hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta.
Hankintamenettely on keskeytetty sen vuoksi, että tarjouspyynnön vaatimusten asetanta on osoittautunut virheelliseksi. Vähimmäisvaatimusten määrittely on olennainen osa tarjouspyyntöä ja hankintayksiköllä on laaja harkintavalta hankinnan kohteen vaatimusmäärittelyssä. Hankinnan kohteen määrittelyssä ei ole pystytty huomioimaan tilaajan kannalta kustannustehokkaita ratkaisuja, eikä siinä ole osattu ottaa kaikkia hankintaan ja sen lopputulokseen olennaisesti vaikuttavia vähimmäisvaatimuksia huomioon.
Hankinnan kohteena olleen laitekokonaisuuden on tullut sopia hankintayksikön nykyisiin tiloihin. Autoklaaviin liittyvä palautusrata olisi tullut olla hankinnan vähimmäisvaatimus eikä optio. Palautusrata jouduttaa välinehuollon prosessia. Vaatimusmäärittelyssä ei ole myöskään otettu huomioon mahdollisten tietoliikennekatkosten vaikutusta eikä niihin varautumista. Autoklaavia tulee voida käyttää myös tietoliikennekatkosten aikana. Huoltosopimusten vaatimusmäärittelyssä ei ollut myöskään riittävän tarkasti otettu huomioon tilaajan oman huoltohenkilöstön osuutta huoltotöissä.
Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten yleisten periaatteiden vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn. Asian käsittelyyn on tullut uutta tietoa hankintayksikön havaittua virheen vaatimusmäärittelyssä. Hankintayksikköä ei voida myöskään velvoittaa hankinnan toteuttamiseen.
Hankintamenettely on keskeytetty eri perusteella kuin millä erään toisen tarjoajan tekemä oikaisuvaatimus on hylätty. Koska päätökset on tehty samana päivänä ja peräkkäin, on aikaisemmin tehtyyn päätökseen kirjattu tieto myöhemmin tehdystä päätöksestä.
Hankintayksikkö ei ole perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä hankintasäännöksissä edellytetyllä riittävällä tavalla. Valittajalla ei ole ollut mahdollisuutta asianmukaisesti arvioida valituksenalaisen päätöksen oikeellisuutta ja valitustarvettaan. Tämän vuoksi hankintayksikkö myöntää valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan oikeaksi.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole hankintamenettelyn aikana tekemissään päätöksissä tai markkinaoikeudessa esittänyt hyväksyttävää perustetta hankintamenettelyn keskeyttämiselle.
Tarjouspyyntö ei ole ollut hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämällä tavalla virheellinen. Se, ettei automaattinen palautusrata ole ollut pakollinen optio, ei johda siihen, että hankintayksikkö jäisi ilman automaattista palautusrataa. Tällä hetkellä hankintayksikön käytössä ei ole autoklaaviin liittyvää automaattista palautusrataa. Kyseessä ei näin ollen ole hankinnan kannalta välttämätön lisätoiminto. Automaattisen palautusradan hinta suhteessa koko hankinnan hintaan on hyvin pieni ja sen voisi hankkia myös erikseen kilpailuttamatta.
Tietoliikennekatkoksiin varautuminen käy ilmi hankinnan kohteena olevia laitteita koskevista vaatimuksista. Tarjottavien laitteiden on tullut olla standardin EN 285 + A2:n mukaisia. Standardin mukaan laitteiden tulee tallentaa ajodatat, joten mahdollinen tietoliikennekatkos ei aiheuta datan katoamista. Autoklaavia voi käyttää myös tietoliikennekatkosten aikana, eikä tätä koskevaa nimenomaista vaatimusta tarvitse asettaa.
Hankintayksikön omalle huoltohenkilöstölle syntyy hankinnan myötä valmius huoltotöiden tekemiseen. Tarjouspyynnössä on pyydetty hintaan kuuluvana huoltokoulutus sairaalan omille huoltohenkilöille ja laitteistokokonaisuuden syvemmän huollon sekä korjauksen mahdollistava koulutus kahdelle laitetekniikan edustajalle takuuajan kuluessa. Lisäksi hankintayksikön edustajalle on annettava käyttöön laitteistokokonaisuuden huollossa tarvittavat huolto-ohjelmistot ja salasanat sekä pääsy kaikkiin laitteiden huoltovalikoihin.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on lausumassaan paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta siltä osin kuin se ylittää 11.670 euroa lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Oikeusohjeet
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat.
Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Pykälän 2 momentin mukaan hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun sovelletaan, mitä hankintaa koskevasta päätöksestä säädetään 123 §:ssä.
Hankintalain 125 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 223) mukaan pykälä on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään (699/2011) nähden. Säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on tuotu esiin, että hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen eikä hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ole hyväksyttävää. Esitöiden mukaan hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti, eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallinnutta tulkintakäytäntöä. Esitöissä on tuotu esiin, että oikeuskäytännössä hyväksyttävinä hankinnan keskeyttämisen perusteina on pidetty muun ohella sitä, että tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi. Hyväksyttävänä keskeyttämisperusteena on pidetty myös hankintayksikön muuttunutta rahoitustilannetta sekä hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.
Viimeksi mainitun pykälän 2 momentin esitöissä (HE 182/2010 vp s. 23) on vielä todettu, että päätöksen perusteluista tulee käydä ilmi keskeyttämisratkaisuun vaikuttaneet seikat sellaisella tarkkuudella, että ehdokas tai tarjoaja voi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko keskeyttämisessä noudatettu lain velvoitteita.
Hankintalain 132 §:n mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksen tai ratkaisun oikaiseminen ei edellytä asianosaisen suostumusta.
Pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 225) mukaan kyseinen säännös vastaa mainituissa esitöissä todetuin tavoin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 80 §:ää (321/2010), jonka esitöissä (HE 190/2009 vp s. 55) on todettu muun ohella, että jos virhe on oikeudelliselta laajuudeltaan sellainen, että jo tarjouspyyntö on ollut lain vastainen, hankintamenettelyssä tulee harkittavaksi hankintamenettelyn keskeyttäminen. Oikeuskäytännössä muotoutuneena hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä on, että keskeyttämisen syy on todellinen ja ettei keskeyttäminen merkitse ehdokkaiden tai tarjoajien syrjivää tai epätasapuolista kohtelua. Tällainen virhe voi tulla esille juuri hankintaoikaisun yhteydessä, joten hankintaoikaisun lopputuloksena voi olla uuden hankintapäätöksen sijasta myös hankintamenettelyn keskeyttämispäätös.
Hankintalain 133 §:n 2 momentin toisen virkkeen mukaan hankintayksikkö voi itse ottaa hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavakseen 90 päivän kuluessa siitä, kun hankintaoikaisun kohteena oleva päätös tai ratkaisu on tehty.
Hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan pykälän 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.
Keskeiset tosiseikat
Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Siilaisen välinehuollon höyryautoklaavien laitekokonaisuudesta.
Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohde” alakohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu muun ohella, että hankintaan on sisältynyt muun ohella seuraavat optiot: määräaikaishuolto, täysylläpitohuolto ja paluurata tai muu palautusjärjestelmä.
Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Pakottavat vaatimukset” on edellytetty muun ohella, että tarjottavien laitteiden on tullut olla standardin EN 285 + A2:n mukaisia.
Tarjouspyynnön saman kohdan alakohdassa ”Huoltokoulutus” on todettu muun ohella, että hankintakokonaisuuden hintaan sisältyy lisäksi asennuksen yhteydessä tapahtuva huoltokoulutus sairaalan omille huoltohenkilöille (laitteen resetointi/ylösajo, yleisimmät ongelmakohdat yms.), minkä lisäksi tarjoajan on tullut hankintahintaan kuuluvana erillisellä liitteellä esittää laitteistokokonaisuuden syvemmän huollon sekä korjauksen mahdollistava koulutus kahdelle laitetekniikan edustajalle. Koulutuksen on tullut toteutua takuuajan kuluessa ja se on voitu järjestää joko sairaalassa paikan päällä tai tarjoajan osoittamassa paikassa. Huoltokoulutuksen kaikki kulut ovat kuuluneet hankintahintaan.
Hankintayksikkö on 10.9.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut valittajan tarjouksen ja 1.10.2025 tekemällään päätöksellä kumonnut hankintapäätöksen ja keskeyttänyt hankintamenettelyn perustellen päätöstään seuraavasti:
”Hankintamenettelyssä on havaittu olennainen virhe, eikä virhettä voida korjata muutoin kuin keskeyttämällä hankinta ja käynnistämällä kokonaan uusi tarjouskilpailu.”
Asian arviointi
Asiassa on arvioitavana, onko hankintayksikkö menetellyt hankintamenettelyn keskeyttämispäätöstä perustellessaan, hankintamenettelyn keskeyttämisessä ja hankintapäätöksen kumoamisessa itseoikaisuna hankintasäännösten vastaisesti.
Valituksenalaisen päätöksen mukaan hankintamenettely on keskeytetty hankintamenettelyssä tapahtuneen olennaisen virheen vuoksi eikä virhettä voida korjata muutoin kuin keskeyttämällä hankintamenettely ja käynnistämällä kokonaan uusi tarjouskilpailu. Päätöksestä ei ole kuitenkaan käynyt ilmi, mikä on ollut se hankintamenettelyssä tapahtunut virhe, jonka vuoksi hankintamenettely on keskeytetty.
Markkinaoikeus katsoo, hankintayksikönkin markkinaoikeudessa esittämän mukaisesti, että valituksenalaisesta päätöksestä ei ole käynyt ilmi keskeyttämisratkaisuun vaikuttaneet seikat riittävällä tarkkuudella siten, että valittajalla olisi ollut valituksenalaisen päätöksen perusteella mahdollisuutta arvioida sitä, onko hankintamenettelyn keskeyttämiselle tässä tapauksessa ollut hankintalain 125 §:n
1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy. Näin ollen hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti valituksenalaista keskeyttämispäätöstä perustellessaan.
Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä muun ohella sillä, että tarjouspyynnön vaatimusmäärittely on osoittautunut virheelliseksi, eikä se ole tuottanut kustannustehokkaita ratkaisuja ja että autoklaaviin liittyvä palautusrata olisi tullut olla hankinnan vähimmäisvaatimus eikä optio.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön vaatimusmäärittelyn osoittautuminen virheelliseksi voi olla hyväksyttävä syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Markkinaoikeus katsoo, ottaen huomioon hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämät edellä kuvatut syyt hankintamenettelyn keskeyttämiselle ja hankintayksikön laaja harkintavalta päättää hankinnoistaan omalta kannaltaan tarkoituksenmukaisimmalla tavalla, että hankintayksiköllä on ollut hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Asiassa esitetyn perusteella ei ole myöskään todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa tai muita tarjouskilpailuun osallistuneita tarjoajia kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.
Ottaen huomioon, että hankintayksikkö on edellä todetusti voinut keskeyttää hankintamenettelyn edellä mainituilla perusteilla, asiassa ei ole tarpeen lausua siitä, onko hankintayksikkö voinut keskeyttää hankintamenettelyn myös muilla markkinaoikeudessa esitetyillä perusteilla.
Valittaja on vielä esittänyt, että hankintalaissa säädetyt itseoikaisun edellytykset hankintapäätöksen kumoamiselle eivät ole täyttyneet.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa ei ole säädetty siitä, missä vaiheessa hankintamenettely voidaan keskeyttää, eikä hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä hankintalain 132 ja 133 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttymistä. Kun hankintamenettely keskeytetään, hankintapäätös menettää joka tapauksessa oikeudellisen merkityksensä sen tultua tosiasiallisesti kumotuksi, koska hankintaa ei enää voida toteuttaa kyseisen päätöksen perusteella. Näin ollen hankintayksikön keskeyttäessä hankintamenettelyn hankintapäätöksen kumoamisen edellytyksien arvioimiselle ei ole perusteita tai tarvetta hankintalain 132 §:n tai hankintalain 133 §:n 2 momentin perusteella.
Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintayksiköllä on ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely. Siten hankintayksikön lainvastainen menettely päätöksen perustelemisessa ei ole tässä tapauksessa vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen eikä valittajan asemaan hankintamenettelyssä. Asiassa ei näin ollen ole todetusta virheestä huolimatta hankintalain 154 §:n 4 momentin perusteella edellytyksiä hankintalain 154 §:n 1 momentissa säädettyjen seuraamusten määräämiseksi.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintamenettelyn keskeyttäessään sillä tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, että hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määrääminen tulisi harkittavaksi. Valitus on siten pääasian osalta hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa myöntänyt valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen perusteeltaan ja määrältään 11.670 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä. Tähän nähden ja ottaen huomioon edellä hankintapäätöksen perustelemisen virheellisyydestä todettu, olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse kokonaan vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.
Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut asian hankintaoikeudelliseen laatuun ja hankintayksikön virheelliseksi todettuun menettelyyn nähden markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä sisältäen asiassa määrättävän markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrän.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.
Markkinaoikeus velvoittaa Sansia Oy:n korvaamaan Kaiko Oy:n oikeudenkäyntikulut 14.110 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pekka Savola, Mika Kuuppo ja Anna-Eliina Simola.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.