MAO:176/2026

Asian tausta

Suomenlinnan Liikenne Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 8.7.2024 julkaistulla ja 24.7.2024 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Kruunuvuorenrannan alusliikenteen operointia koskevasta palveluhankinnasta osa-alueella 1 kahdelle ajanjaksolle sekä kahdelle optiokaudelle ja osa-alueella 2 kahdelle ajanjaksolle sekä yhdelle optiokaudelle.

Suomenlinnan Liikenne Oy on 30.9.2024 tekemällään päätöksellä sulkenut Kymen Saaristoliikenne Oy:n tarjouskilpailusta ja samana päivänä tekemällään hankintapäätöksellä valinnut molemmissa hankinnan osa-alueissa Suomen Saaristovarustamo Oy:n tarjouksen.

Kymen Saaristoliikenne Oy on valittanut edellä mainituista päätöksistä markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus on 20.3.2025 antamallaan päätöksellä nro 159/2025 kumonnut edellä mainitut päätökset. Markkinaoikeuden päätös on lainvoimainen.

Suomenlinnan Liikenne Oy on 27.6.2025 tekemällään uudella, valituksenalaisella hankintapäätöksellä sulkenut Kymen Saaristoliikenne Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut molemmissa hankinnan osa-alueissa Suomen Saaristovarustamo Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 5.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Kymen Saaristoliikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.350 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta jo aiemmin tehdyllä päätöksellä, josta valittaja on valittanut markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus on katsonut hankintayksikön menetelleen virheellisesti valittajan soveltuvuutta arvioidessaan ja kumonnut hankintamenettelyssä tehdyt ensimmäisen hankintapäätöksen ja erillisen poissulkupäätöksen. Hankintayksikkö on tämän jälkeen tehnyt uuden, valituksenalaisen hankintapäätöksen, jossa se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta samasta syystä kuin aiemmin. Valituksenalainen hankintapäätös on virheellinen, koska hankintayksikkö ei ole noudattanut markkinaoikeuden ratkaisussa annettua velvoitetta ottaa huomioon markkinaoikeuden päätöksessä todetut seikat uutta hankintapäätöstä tehtäessä. Asian tultua jo kertaalleen ratkaistuksi asiassa ei tule enemmälti tutkia hankintayksikön esittämän poissulkuperusteen lainmukaisuutta. Myös hallintoprosessissa sama asia voidaan saattaa vain kerran tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Jos asiassa katsotaan, ettei hankintayksikön menettely jättää huomioimatta markkinaoikeuden aikaisempi päätös ole ollut virheellistä, hankintayksikkö on joka tapauksessa menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittaja on vedonnut voimavara-alihankkijoiden resursseihin oman henkilöstönsä ohella ja siten se on täyttänyt aiempien vuosien työvoiman määrää koskevan soveltuvuusvaatimuksen.

Hankintayksikön mukaan se on voinut huomioida aiempien vuosien työvoiman määrää koskevan soveltuvuusvaatimuksen täyttymisen arvioinnissa vain voimavara-alihankkijoiden resurssit ottamatta huomioon tarjoajan omia resursseja, sillä tarjouspyynnössä on todettu, että niiden soveltuvuusvaatimusten osalta, joissa hyödynnetään voimavara-alihankintaa, tarjoajan yhteisessä eurooppalaisessa hankinta-asiakirjassa (ESPD-lomake) ilmoitetut tiedot jätetään huomioimatta. Hankintayksikön näkemys on virheellinen ja se rajoittaa tarjoajien hankintasäännöksiin perustuvaa oikeutta vedota alihankkijan voimavaroihin. Hankintayksikön tulkinta on tarkoittanut, että voimavarayksiköiksi ovat kelvanneet vain sellaiset voimavara-alihankkijat, jotka ovat täyttäneet soveltuvuusvaatimuksen ilman tarjoajaa. Tällainen vaatimus on suhteellisuusperiaatteen vastainen eikä sillä ole liityntää hankinnan kohteeseen.

Tarjouspyynnössä on myös todettu, että niiltä osin kuin tiedot on edellytetty ilmoitettavaksi ESPD-lomakkeella, kyseiset tiedot huomioidaan soveltuvuusvaatimuskohtaisesti ainoastaan toteuttanutta tahoa koskien. Tarjouspyynnön sanamuoto viittaa toteutettuihin sopimuksiin, joten sen on katsottava tarkoittavan referenssivaatimuksia.

Voimavaroihin vetoaminen on sallittua vain, jos kyseiset voimavarayksiköt osallistuvat hankinnan kohteen toteuttamiseen. Jos hankintayksikön tulkinnan mukaisesti aiempien vuosien työvoiman määrää koskevassa soveltuvuusvaatimuksessa huomioidaan vain voimavara-alihankkijan henkilöstö ilman tarjoajaa, syntyy tilanne, jossa tarjoaja on hankintasopimuksen osapuolena, mutta se ei voi osallistua hankinnan kohteen toteutukseen, koska sen henkilöstöön liittyviä voimavaroja ei huomioida menettelyssä.

Vastine

Vaatimukset

Suomenlinnan Liikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.375 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on markkinaoikeuden aiemman päätöksen nro 159/2025 mukaisesti arvioinut tarjoajien soveltuvuuden uudelleen. Valittaja on nyt suljettu tarjouskilpailusta sellaisten seikkojen perusteella, joita ei ole aiemmin huomioitu. Aikaisemmissa päätöksissä on arvioitu valittajan voimavara-alihankkijoiden ESPD-lomakkeiden toimittamista eikä sitä, onko aiempien vuosien työvoiman määrää koskevan vaatimuksen täyttymisen arvioinnissa pitänyt huomioida myös valittajan oma työvoima. Hankintayksikkö ei ole siten valituksenalaista hankintapäätöstä tehdessään jättänyt huomioimatta markkinaoikeuden antamaa päätöstä nro 159/2025.

Valittaja ei ole täyttänyt aiempien vuosien työvoiman määrää koskevaa soveltuvuusvaatimusta, joten se on tullut sulkea tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että niiden soveltuvuusvaatimusten osalta, joissa hyödynnetään voimavara-alihankintaa, tarjoajan ESPD-lomakkeella ilmoitetut tiedot jätetään huomioimatta. Valittajan omaa vuosittaista työvoimaa ei ole voitu tarjouspyynnön vaatimuksen mukaan huomioida, koska valittaja on hyödyntänyt soveltuvuusvaatimuksen täyttämiseksi voimavara-alihankkijoita. Koska valittajan antaman täsmennyksen perusteella sen voimavara-alihankkijoilla on vuonna 2022 ollut yhteensä kahdeksan työntekijää, ei vaatimus vähintään kymmenestä työntekijästä ole täyttynyt.

Tarjoukset ja tarjoajan soveltuvuus tulee arvioida tarjouspyyntöön kirjattujen vaatimusten mukaisesti. Jos hankintayksikkö olisi arvioinut asiaa millään tavoin toisin, olisi hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti.

Vastoin valittajan väittämää tarjouspyynnössä ollut maininta toteuttaneisiin tahoihin liittyen ei ole tarkoittanut referenssivaatimuksia, vaan kyseisessä kohdassa on tarkoitettu ESPD-lomakkeen kohdassa edellytetyn soveltamisvaatimuksien täyttänyttä ja toteuttanutta yksikköä ja sen ESPD-lomakkeella ilmoitettuja tietoja.

Hankintasäännökset antavat hankintayksikölle mahdollisuuden määritellä, miten asetettu soveltuvuusvaatimus on tullut täyttää. Hankintayksiköllä on oikeus tarjouspyynnössä määritellä, miltä osin soveltuvuusvaatimukset voi täyttää muiden yksiköiden voimavaroihin vedoten, ja asettaa soveltuvuusvaatimusten täyttämiselle tarkentavia ehtoja. Hankintayksikkö voi siten edellyttää myös, että tarjoaja tai sen nimeämä voimavara-alihankkija täyttää tietyn soveltuvuusvaatimuksen itsenäisesti.

Aiempien vuosien työvoiman määrää koskevalla soveltuvuusvaatimuksella on haluttu varmistaa, että nimetyllä yksiköllä on riittävän kattavat ja oikeasuhtaiset resurssit palvelun tuottamiseksi sopimuskaudella tarjouspyynnön mukaisessa laajuudessa. Vaatimus on ollut oikeassa suhteessa hankinnan laajuuteen ja sillä on pyritty rajoittamaan hankintayksikön sopimusriskiä ja varmistamaan vaaditun palveluasteen toteutuminen. Kyseinen vaatimus ei ole rajoittanut voimavarayksiköiden käyttömahdollisuutta, vaan sillä on sallitulla tavalla määritelty voimavarayksiköiden käyttötapaa.

Kuultavan lausunto

Suomen Saaristovarustamo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.600 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta, sillä valittaja ei ole täyttänyt aiempien vuosien työvoiman keskimääräiselle vähimmäismäärälle asetettua soveltuvuusvaatimusta. Muiden tarjoajien ja tarjouskilpailuun osallistumista harkinneiden palveluntuottajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksiköllä on ollut velvollisuus toimia tarjouspyynnössään asettamansa ehdon mukaisesti.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että markkinaoikeudella on jo aiemman päätöksen nro 159/2025 yhteydessä ollut kaikki tarpeellinen tieto tarjoajien soveltuvuutta koskevan ehdon sitovaan arviointiin, ja markkinaoikeus on kyseisen päätöksen perusteella tämän arvioinnin myös tehnyt. Markkinaoikeus arvioi hankintamenettelyn lainmukaisuutta viran puolesta myös sellaisten seikkojen osalta, joihin ei ole vedottu. Markkinaoikeuden päätöksessä nro 159/2025 on sitovasti todettu, että valittaja täyttää keskimääräistä vuosittaista työvoimaa koskevan soveltuvuusvaatimuksen voimavara-alihankkijoita käyttäessään. Päätöksessä on lisäksi asetettu hankintayksikölle velvoite arvioida tarjoajien soveltuvuus uudelleen ja tehdä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon päätöksessä mainitut seikat, jos hankintayksikkö on edelleen aikonut toteuttaa hankinnan kyseessä olevan tarjouskilpailun perusteella. Hankintayksikön olisi siten tullut tehdä soveltuvuuden uudelleen arviointi siten, että valittajan olisi katsottu täyttävän kaikki soveltuvuudelle asetetut vähimmäisvaatimukset markkinaoikeuden päätöksessä nro 159/2025 todetun mukaisesti.

Tarjouspyynnön tarjoajien soveltuvuutta koskevan ehdon sanamuoto on viitannut siihen, että ESPD-lomakkeilla annettuja tietoja on tullut arvioida yhdessä kokonaisuutena eikä toistensa vaihtoehtoina. Kyse on ollut tavanomaisesta ehdosta, jonka mukaisesti tarjoajan on tullut ilmoittaa, mitä tahoa käytetään täyttämään mikäkin soveltuvuusvaatimus. Jos tarjoaja on käyttänyt voimavara-alihankkijaa, ESPD-lomakkeella annetut tiedot on arvioitu niiden tahojen osalta, joita on kunkin soveltuvuusvaatimuksen toteuttamiseen käytetty.

Hankintayksikön väitteet siitä, että hankintasäännökset antavat hankintayksikölle mahdollisuuden määritellä, miten soveltuvuusvaatimukset voidaan täyttää yhdessä, ovat virheellisiä. Tältä osin hankintayksikkö on viitannut ryhmittymää eikä voimavara-alihankintaa koskevaan lainsäädäntöön. Hankintasäännösten perusteella voimavara-alihankkijoiden käyttäminen ei edellytä, että voimavara-alihankkija toteuttaisi hankinnan kohteena olevan palvelun kokonaisuudessaan, eivätkä hankintasäännökset oikeuta hankintayksikköä myöskään asettamaan tällaista edellytystä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on kiistänyt valittajan kuluvaatimuksen kokonaisuudessaan perusteeltaan ja määrältään 2.000 euroa ylittävin osin.

Valittaja on kiistänyt hankintayksikön kuluvaatimuksen kokonaisuudessaan perusteeltaan ja määrältään 2.645 euroa ylittävin osin. Lisäksi valittaja on esittänyt, ettei se ole perusteettomasti kasvattanut oikeudenkäynnin kustannuksia, kun se on vastaselityksessään ottanut kantaa hankintayksikön väitteisiin.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt samassa hankintamenettelyssä aiemmin annetun markkinaoikeuden päätöksen nro 159/2025 tai hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia saman lain 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan hankintayksikön on vaadittava käytettäväksi yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa alustavana näyttönä siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää hankintayksikön asettamat 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset.

Hankintalain 92 §:n 2 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta. Myös ryhmittymä voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden yksiköiden voimavaroja. Muiden yksiköiden henkilöstön pätevyyteen ja kokemukseen liittyviä voimavaroja voidaan käyttää hyväksi vain, jos kyseiset muut yksiköt suorittavat hankinnan kohteena olevat rakennusurakat tai palvelut taikka osan niistä. Ehdokkaan tai tarjoajan taikka niiden ryhmittymän on osoitettava hankintayksikölle taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien sekä muiden vaatimusten täyttyminen.

Euroopan unionin tuomioistuin on asiassa C-94/12 Swm Costruzioni 2 ja Mannocchi Luigino 10.10.2013 antamassaan tuomiossa (EU:C:2013:646) todennut, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on nimenomaisesti viitattu taloudellisella toimijalla olevaan mahdollisuuteen käyttää sopimuksen täyttääkseen yhdelle tai useammalle muulle yksikölle kuuluvia voimavaroja mahdollisesti omien voimavarojensa lisäksi (32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tuomiossa on lisäksi todettu, että hankintadirektiivissä 2004/18/EY sallitaan useampien taloudellisten toimijoiden voimavarojen yhdistäminen hankintaviranomaisen vahvistamien soveltuvuutta koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi, kunhan hankintaviranomaiselle osoitetaan, että ehdokkaalla tai tarjoajalla, joka käyttää hyväkseen yhden tai useamman muun yksikön voimavaroja, on tosiasiallisesti käytettävinään näiden muiden yksikköjen voimavarat, joita hankintasopimuksen täyttäminen edellyttää (33 kohta). Tällainen tulkinta on yhdenmukainen sen tavoitteen kanssa, joka koskee julkisten hankintojen avaamista mahdollisimman laajalle kilpailulle ja johon alaa koskevilla direktiiveillä pyritään (34 kohta).

Hankintamenettely keskeisiltä osin ja markkinaoikeuden päätös nro 159/2025

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Kruunuvuorenrannan alusliikenteen operoinnista.

Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneen ESPD-lomakkeen IV osassa ”Valintaperusteet” kohdassa C ”Tekninen ja ammatillinen pätevyys” on vaadittu, että tarjoajan keskimääräinen vuosittainen työvoima on kolmena edellisenä vuotena (2022, 2023 ja 2024) ollut vähintään kymmenen henkilöä.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” alakohdassa ”Voimavara-alihankinta (ESPD-lomakkeessa II osa: C)” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Mikäli tarjoaja käyttää voimavara-alihankkijoita täyttääkseen em. soveltuvuusvaatimukset, tulee voimavara-alihankkijoiden osallistua hankinnan toteutukseen ja tarjoajan tulee toimittaa ESPD-lomakkeet myös voimavara-alihankkijoita koskien. [– –]

Mikäli tarjoaja käyttää voimavara-alihankkijoita, tulee ESPD-lomakkeella kohdassa II C vastata kysymykseen ’Käyttääkö tarjoaja hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja täyttääkseen IV osassa esitetyt valintaperusteet ja V osassa esitetyt perusteet ja (mahdolliset) säännöt?’ -->’kyllä’. Lisäksi tarjoaja ilmoittaa alla soveltuvuusvaatimuskohtaisesti soveltuvuusvaatimuksen toteuttaneen tahon.

Tarjoaja täyttää oman ESPD-lomakkeensa. Niiden soveltuvuusvaatimusten osalta, joissa hyödynnetään voimavara-alihankintaa, tarjoajan ESPD-lomakkeella ilmoitetut tiedot jätetään huomioimatta. Voimavara-alihankkijalle lähtee oma ESPD-lomake, johon voimavara-alihankkija täyttää omat tietonsa ja ne kohdat, joissa vedotaan tämän voimavaroihin.

Niiltä osin kuin tiedot on edellytetty ilmoitettavaksi ESPD-lomakkeella, ko. tiedot huomioidaan soveltuvuusvaatimuskohtaisesti ainoastaan toteuttanutta tahoa koskien. Voimavara-alihankkija lähettää lomakkeensa päätarjoajalle, joka tarkastaa, että kaikkiin kysymyksiin on vastattu asianmukaisesti, annettu kaikki tarpeelliset tiedot ja että ESPD:t yhdessä muodostavat yhden täydellisen kokonaisuuden.”

Valittaja on tarjouksensa ESPD-lomakkeella ilmoittanut käyttävänsä hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja ja liittänyt tarjoukseensa osoituksena voimavarojen käytettävyydestä ”Vahvistus”-nimiset asiakirjat ilmoitetuilta voimavara-alihankkijoilta Arvinsalmi Lautta Oy:ltä ja Bergö Färja Oy:ltä. Vahvistusten mukaan kyseisten yritysten työvoima on valittajan käytettävissä hankinnan toteuttamiseen koko hankintasopimuksen keston ajan.

Valittaja on ESPD-lomakkeellaan ilmoittanut, että sen keskimääräinen vuosittainen työvoima kolmena edellisenä vuotena on ollut 10 henkilöä (vuosi 2022), 12 henkilöä (vuosi 2023) ja 12 henkilöä (vuosi 2024).

Valittajan tarjouksen liitteenä on ollut lisäksi kaksi muuta ESPD-lomaketta, joiden otsikkoina on ollut ”Alihankkijan kelpoisuusselvitys”. Lomakkeiden kohtaan ”Alihankkija” on merkitty valittajayhtiön tiedot. Ensimmäisen alihankkijan ESPD-lomakkeen mukaan sen keskimääräinen vuosittainen työvoima kolmena edellisenä vuotena on ollut kolme henkilöä (vuosi 2022), viisi henkilöä (vuosi 2023) ja viisi henkilöä (vuosi 2024). Toisen alihankkijan ESPD-lomakkeen mukaan sen keskimääräinen vuosittainen työvoima kolmena edellisenä vuotena on ollut viisi henkilöä (vuosi 2022), viisi henkilöä (vuosi 2023) ja viisi henkilöä (vuosi 2024).

Hankintayksikkö on lähettänyt 28.8.2024 valittajalle tarjouksen täsmennyspyynnön, jossa se on pyytänyt täsmennystä muun ohella tarjoajan keskimääräisestä vuosittaisesta työvoimasta vuosilta 2022, 2023 ja 2024, sillä julkisesti saatavilla olevien tietolähteiden perusteella valittajan henkilöstö on vuonna 2022 ollut kaksi henkilöä ja vuonna 2023 se on ollut kolme henkilöä. Täsmennyspyynnössä on myös todettu, että valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, että henkilöstön osalta käytetään hyväksi Bergö Färja Oy:n ja Arvinsalmi Lautta Oy:n voimavaroja, mutta kyseisten yritysten ESPD-lomakkeet ovat puuttuneet valittajan tarjouksesta, minkä johdosta hankintayksikkö ei hankintalainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaisesti voi ottaa kyseisiä voimavara-alihankkijoita huomioon tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa.

Valittaja on 30.8.2024 toimittanut hankintayksikölle täsmennyksen, jossa valittaja on selostanut, ettei se ole tarjousten jättämiseen käytetyn järjestelmän teknisten ominaisuuksien vuoksi pystynyt muuttamaan voimavara-alihankkijoita koskevia tietoja oikeiksi, minkä takia kahdelle ESPD-lomakkeelle on jäänyt virheellisesti valittajayhtiön tiedot. Valittaja on täsmennyksessään ilmoittanut, että sen oma vuosittainen työvoima on ollut kaksi henkilöä vuosina 2022–2024, Bergö Färja Oy:n vuosittainen työvoima on ollut kolme henkilöä vuonna 2022 ja viisi henkilöä vuosina 2023 ja 2024, ja Arvinsalmi Lautta Oy:n vuosittainen työvoima on ollut viisi henkilöä vuosina 2022–2024.

Hankintayksikkö on todennut 30.9.2024 tekemässään hankintapäätöksessä, että saatujen selvitysten perusteella valittaja ei ole täyttänyt soveltuvuusvaatimuksia.

Hankintayksikkö on todennut 30.9.2024 tekemässään erillisessä poissulkupäätöksessä, että valittajan tarjouksen mukana toimitetut kolme ESPD-lomaketta ovat kaikki koskeneet valittajayhtiötä. Päätöksen mukaan valittaja ei ole täyttänyt henkilöstön määrää koskevaa vaatimusta, eikä se ole toimittanut voimavara-alihankkijoita koskevia ESPD-lomakkeita, joten valittaja on tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus on lainvoiman saaneella päätöksellään nro 159/2025 kumonnut hankintayksikön 30.9.2024 tekemät edellä mainitut päätökset. Markkinaoikeuden päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Näin ollen ainoa puute valittajan tarjouksen voimavara-alihankkijoiden ESPD-lomakkeissa on ollut se, että lomakkeen täyttäneen yrityksen tiedot on esitetty niissä virheellisesti tai harhaanjohtavasti. Tämä on johtunut siitä Tarjouspalvelu-järjestelmän teknisestä ominaisuudesta ja rajoituksesta, että yksi sähköpostiosoite ja siihen liittyvä käyttäjätunnus voidaan yhdistää vain yhteen yritykseen kerrallaan. Valittaja on kuitenkin jo tarjoukseen liitetyissä vahvistuksissa kiinnittänyt hankintayksikön huomiota voimavara-alihankkijoiden ESPD-lomakkeiden tähän kohtaan.

[– –]

Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on jo täsmennyspyynnössään todennut, että valittajan tarjouksesta ovat puuttuneet alihankkijayritysten ESPD-lomakkeet eikä se voi hankintalainsäädännön ja oikeuskäytännön mukaisesti ottaa kyseisiä voimavara-alihankkijoita huomioon tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa, ja rajannut täsmennyspyyntönsä koskemaan vain tarjoajan itsensä keskimääräistä vuosittaista työvoimaa. Mikäli hankintayksikkö on pitänyt alihankkijoiden ESPD-lomakkeita joltakin osin tulkinnanvaraisina tai muutoin täsmentämistä edellyttävinä, täsmennyspyynnön olisi tullut koskea myös näitä seikkoja.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittajan tarjouksen, hankintayksikön hankkimien tietojen ja viimeistään valittajan antaman täsmennyksen perusteella ei ole tullut ilmi mitään sellaista seikkaa, että valittaja ei olisi kahteen nimettyyn voimavara-alihankkijaan tukeutumalla täyttänyt keskimääräistä vuosittaista työvoimaa koskevaa soveltuvuusvaatimusta.”

Hankintayksikkö on 27.6.2025 tekemällään uudella, asiassa valituksenalaisella hankintapäätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta ja valinnut molemmissa osa-alueissa Suomen Saaristovarustamo Oy:n tarjouksen. Hankintapäätöksessä on muun ohella todettu seuraavaa:

”Tarkastusten perusteella Kymen Saaristoliikenne Oy ei täytä asetettuja soveltuvuusvaatimuksia jäljempänä kohdissa (1)–(5) selostetuin perustein:

[– –]

(4) Kymen Saaristoliikenne Oy on vastauksessaan täsmennyspyyntöön selventänyt, että se täyttää työvoimaa koskevan vaatimuksen seuraavasti:

• Kymen Saaristoliikenne täytettynä kaikilta osin, vuosittainen työvoima 2022: 10 (oma 2), 2023: 12 (oma 2), 2024: 12 (oma 2)
• Bergö Färja täytettynä vaadituin osin, vuosittainen työvoima 2022:3, 2023:5, 2024:5
• Arvinsalmi Lautta täytettynä vaadituin osin, vuosittainen työvoima 2022:5, 2023:5, 2024:5

(5) Edellä olevan mukaisesti Kymen Saaristoliikenne Oy ei täytä tarjouspyynnössä asetettua työvoimaa koskevaa soveltuvuusvaatimusta, kun otetaan huomioon tarjouspyynnön ehto voimavara-alihankkijoihin ja soveltuvuusvaatimusten täyttämiseen liittyen:

- soveltuvuusvaatimusten osalta, joissa hyödynnetään voimavara-alihankintaa, tarjoajan ESPD-lomakkeella ilmoitetut tiedot jätetään huomioimatta

Näin ollen Kymen Saaristoliikenne Oy:n omaa vuosittaista työvoimaa ei voida huomioida, minkä johdosta vuodelta 2022 vaatimus ei täyty (3 + 5 = 8)”.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole menettelyssään noudattanut markkinaoikeuden lainvoimaisessa päätöksessä nro 159/2025 todettua ja että kyseisen päätöksen myötä kysymystä valittajan soveltuvuudesta ei pitäisi enää voida uudelleen arvioida tuomioistuimessa, sillä markkinaoikeus on jo aiemmalla päätöksellään ratkaissut asian.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeusvoimalla tarkoitetaan tuomioistuimen lainvoimaisen ratkaisun sitovaa vaikutusta tulevaisuuteen nähden. Tämä ilmenee muun ohella uudessa oikeudenkäynnissä siten, ettei lainvoimaisella tuomiolla ratkaistua asiaa voida enää ottaa uudelleen tutkittavaksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä KHO 2017:46 on todettu, että markkinaoikeuden päätöksestä ilmenevillä perustelulausumilla hankintayksikön virheellisestä menettelystä ei ole oikeusvoimavaikutusta eikä myöskään sitovaa todistusvaikutusta mahdollisissa muissa asiaa koskevissa oikeudenkäynneissä.

Markkinaoikeus toteaa, että markkinaoikeuden lainvoiman saaneessa päätöksessä nro 159/2025 on ollut kyse saman valittajan soveltuvuuden arvioinnista liittyen samaan hankintamenettelyyn kuin nyt käsillä olevassa asiassa. Aiempi asia on koskenut erityisesti kysymystä siitä, onko valittajan katsottu toimittaneen tarjouksensa liitteenä voimavara-alihankkijoidensa ESPD-lomakkeet tarjouspyynnössä edellytetysti.

Markkinaoikeus on velvoittanut mainitusta päätöksestään ilmenevin tavoin hankintayksikön arvioimaan tarjoajien soveltuvuuden uudelleen, mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa Kruunuvuorenrannan alusliikenteen operointia koskevan palveluhankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella. Hankintayksikkö on tämän jälkeen arvioinut tarjoajien soveltuvuuden uudelleen ja tehnyt 27.6.2025 uuden valituksenalaisen hankintapäätöksen.

Valituksenalaista hankintapäätöstä koskevassa asiassa on erityisesti kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti työvoiman määrää koskevan soveltuvuusvaatimuksen täyttymisen arvioinnissa huomioidessaan vain valittajan voimavara-alihankkijoiden työvoiman ilman valittajan omaa henkilöstöä. Kysymys ei siten ole täysin samasta asiasta kuin markkinaoikeuden lainvoiman saaneessa aiemmassa päätöksessä nro 159/2025. Markkinaoikeus katsoo näin ollen ja ottaen huomioon edellä korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO 2017:46 osalta todetun, ettei markkinaoikeuden aiempi ratkaisu nro 159/2025 ole esteenä sen tutkimiselle, onko hankintayksikkö menetellyt valituksenalaista hankintapäätöstä tehdessään valittajan soveltuvuuden arvioinnissa hankintasäännösten vastaisesti.

Valittaja on esittänyt, että se on yhdessä voimavara-alihankkijoidensa kanssa täyttänyt aiempien vuosien työvoiman määrälle asetetun soveltuvuusvaatimuksen. Hankintayksikkö on valittajan mukaan menetellyt virheellisesti jättäessään huomioimatta valittajayhtiön oman työvoiman.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on menetellyt tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti, sillä tarjouspyynnössä on todettu, että niiden soveltuvuusvaatimusten osalta, joissa hyödynnetään voimavara-alihankintaa, tarjoajan ESPD-lomakkeella ilmoitetut tiedot jätetään huomioimatta. Hankintayksikön mukaan se olisi menetellyt virheellisesti ja vastoin tarjouspyynnössä ilmoitettua, jos se olisi huomioinut valittajan oman työvoiman yhdessä voimavara-alihankkijoiden työvoiman kanssa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa, mutta sen on otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Valittaja on ilmoittanut käyttävänsä kahta voimavara-alihankkijaa täyttääkseen edellisten vuosien työvoiman vähimmäismäärälle asetetun soveltuvuusvaatimuksen. Asiassa saadun selvityksen perusteella valittajan oma keskimääräinen työvoima on ollut kaksi henkilöä vuosina 2022–2024. Voimavara-alihankkijaksi ilmoitetun Arvinsalmi Lautta Oy:n keskimääräinen työvoima on ollut viisi henkilöä vuosina 2022–2024 ja toisen valittajan voimavara-alihankkijan Bergö Färja Oy:n keskimääräinen työvoima on ollut kolme henkilöä vuonna 2022 ja viisi henkilöä vuosina 2023 ja 2024. Valittajan tarjouksessa on ollut liitteenä vahvistukset siitä, että ne voimavarat, joihin tarjouksessa on vedottu, ovat tarjoajan käytössä koko sopimuskauden ajan.

Hankinnassa ei ole rajoitettu voimavara-alihankkijoiden käyttöä, joten tarjoajilla on ollut lähtökohtaisesti hankintalain 92 §:n 2 momentin mukainen oikeus turvautua muiden yksiköiden voimavaroihin hankinnan toteuttamisessa. Tarjouspyynnön perusteella voimavara-alihankkijaa ja sen voimavaroja koskevat tiedot on tullut ilmoittaa voimavara-alihankkijan omalla ESPD-lomakkeella eikä tarjoajaa koskevalla ESPD-lomakkeella, jotta ilmoitetut voimavarat on voitu huomioida soveltuvuusvaatimuksen täyttymisessä. Asiassa ei ole enää kysymys siitä, etteikö valittaja olisi toimittanut hankintayksikölle tarvittavia ESPD-lomakkeita. Hankintayksikkö on kuitenkin tulkinnut tarjouspyyntöään siten, että tarjoajan omia voimavaroja, eli tässä tapauksessa työvoimaa, ei ole voitu huomioida soveltuvuusvaatimuksen täyttymisen arvioinnissa tilanteessa, jossa tarjoaja on vedonnut muiden tahojen voimavaroihin.

Markkinaoikeus toteaa, että ottaen huomioon hankintalain 92 §:n 2 momentissa sekä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä todettu hankintayksikkö ei lähtökohtaisesti voi rajoittaa tarjoajille asetettua mahdollisuutta vedota muiden tahojen voimavaroihin omien voimavarojensa lisäksi. Hankintayksikön menettely, jossa se on jättänyt valittajan omat voimavarat huomiotta, on vastoin voimavara-alihankinnan tarkoitusta ja omiaan rajoittamaan kilpailua perusteettomasti, sillä se pakottaa muiden tahojen voimavaroihin tukeutuvia tarjoajia etsimään voimavaroiltaan suurempia voimavara-alihankkijoita, vaikka tarjoajan ja voimavaroiltaan pienemmän voimavara-alihankkijan voimavarat yhdessä olisivat jo riittävät. Hankintayksikkö ei ole myöskään esittänyt perusteita sille, miksi soveltuvuusvaatimus olisi tullut täyttää yksinään joko vain tarjoajan omalla työvoimalla tai vain voimavara-alihankkijoiden työvoimalla ilman tarjoajan omia voimavaroja.

Asiassa saadun selvityksen perusteella valittajan keskimääräinen työvoima yhdessä voimavara-alihankkijoidensa kanssa on ollut vuosina 2022–2024 vähintään kymmenen henkilöä. Siten valittaja on täyttänyt työvoiman määrää koskevan soveltuvuusvaatimuksen. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Mikäli Suomenlinnan Liikenne Oy aikoo edelleen toteuttaa Kruunuvuorenrannan alusliikenteen operointia koskevan palveluhankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjoajien soveltuvuus uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut sisältäen oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Suomenlinnan Liikenne Oy:n 27.6.2025 tekemän hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Suomenlinnan Liikenne Oy:tä tekemästä hankintasopimusta kyseisen hankintapäätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 300.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Suomenlinnan Liikenne Oy:n korvaamaan Kymen Saaristoliikenne Oy:n oikeudenkäyntikulut 9.230 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Suomenlinnan Liikenne Oy:n ja Suomen Saaristovarustamo Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Mika Kuuppo ja Anna-Eliina Simola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.