MAO:182/2026

Asian tausta

Hangon Satama - Hangö Hamn Oy Ab (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.10.2025 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta laiturin RoRo-5 peruskorjausurakasta.

Hangon Satama - Hangö Hamn Oy Ab:n toimitusjohtaja on 19.12.2025 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut Terramare Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut YIT Infra Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 15.520.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Terramare Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä sekä asettaa edellä mainitun kiellon ja velvoitteen tehosteeksi vähintään 100.000 euron suuruisen uhkasakon. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintasopimuksen tehottomaksi ja velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut sekä oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän viivästyskorkoineen yhteensä 25.420 eurolla.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä, eikä sen perusteella ole voitu antaa vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnön liitteen 7–2 mukaan urakan lisä- ja muutostöille tarjottavien erillisten yksikkökohtaisten hintojen on tullut noudattaa markkinoiden yleistä hintatasoa, ja yksikköhinta, joka on ilmoitettu 30 prosenttia yleistä markkinatasoa korkeammaksi, on johtanut tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnön liitteessä 7–2 luetelluille työtehtäville ei ole olemassa alan toimijoiden tiedossa olevaa tai yleisistä julkisista lähteistä saatavilla olevaa markkinoiden yleistä hintatasoa.

Tarjouspyynnön liite 7–2 ei ole sisältänyt mitään arviota siinä lueteltujen lisä- ja muutostöiden määristä. Töiden määrällä on olennainen merkitys yksikköhinnan muodostumiselle. Hankinnan kohteena olevan Ro-Ro-laiturihankkeen kanssa täysin vertailukelpoisia kohteita ei ole viime vuosina Suomessa toteutettu. Jokainen laiturikohde on yksilöllinen muun muassa olosuhteiden, suunnitteluperusteiden, toteutustavan, aikataulun ja käytettävissä olevan erikoiskaluston suhteen. Vesi- ja laiturirakentamisen kustannukset poikkeavat kohteittain johtuen olosuhteista ja muista tekijöistä.

Hankintapäätös on ollut hankintasäännösten vastainen, kun siinä on väitetty valittajan tarjoamien lisä- ja muutostöiden yksikköhintojen olleen lukuisilla riveillä yleisiä markkinahintoja korkeampia. Valituksenalaiseen hankintaan sovellettavia yleisiä markkinahintoja ei ole olemassa. Hankintapäätöksessä tai tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole kuvattu, minkä lähteen perusteella hankintayksikkö on tarkastellut väitettyjä yleisiä markkinahintoja. Tarjouspyynnön liitteen 7–2 vaatimus yksikköhintojen enimmäistasosta on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan sulkea haluamansa tarjous pois tarjouskilpailusta.

Vastine

Vaatimukset

Hangon Satama - Hangö Hamn Oy Ab on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 17.097,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö ja sen liite 7–2 ovat olleet hankintasäännösten mukaisia. Satamarakentaminen muodostuu tavanomaisista maa- ja vesirakentamisen sekä infrarakentamisen työtehtävistä, joille on olemassa yksikköhintoja koskeva markkinoiden yleinen hintataso. Alalla ammattimaisesti toimivalla valittajalla on ollut tuntumaa toimialan ja markkinoiden yleisestä hintatasosta. Kilpailulainsäädäntö ei mahdollista sitä, että markkinoiden yleinen hintataso olisi julkisista lähteistä saatavilla. Urakkakokonaisuuteen kohdistuvien lisä- ja muutostöiden määrän etukäteinen ennakointi on ollut hankalaa.

Rakennusurakoita suunniteltaessa ja niihin ryhdyttäessä rakennuttajat tekevät kustannuslaskentaa rahoituksen ja investointipäätöksen varmistamiseksi. Hankkimalla ammattimaisia kustannuslaskennan palveluita esimerkiksi insinööritoimistolta rakennushankkeeseen ryhtyvä voi ennakoida tulevia kustannuksia. Kustannuslaskenta sekä käytettävissä olevat laskentaohjelmistot perustuvat alan yleisiin hintatietoihin ja niitä päivitetään jatkuvasti. Muun ohella Ihku-laskentapalvelu kokoaa ja tarjoaa kustannustietoa infra-alalta. Kokemuksensa perusteella valittajan voidaan olettaa osaavan hinnoitella hankkeen lisä- ja muutostyöt ilman tarjouspyynnössä annettua arviota niiden määristä.

Tarjouspyynnön liitteen 7–2 vaatimus ei ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa sulkea haluamansa tarjous pois tarjouskilpailusta eikä se ole ollut vastoin tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimusta. Hankintamenettelyn aikana ei ole esitetty kysymyksiä hinnoittelusta tai liitteestä 7–2. Tämä osoittaa, ettei lisä- ja muutostöiden hinnoitteluun eikä urakkahinnan muodostumiseen ole liittynyt epäselvyyttä.

Rakennusalalla urakan lisä- ja muutostöitä syntyy noin 10 prosenttia urakan arvosta. Tarjouspyynnön liitteen 7–2 vaatimuksella lisä- ja muutostöiden enimmäishinnoista hankintayksikkö on ohjannut tarjoajia hinnoittelemaan lisä- ja muutostyöt alan yleisen markkinahintatason mukaisesti luottaen siihen, että tarjoajat noudattavat hinnoittelussaan lähtökohtaisesti omakustannusperiaatetta. Hankintayksikkö on käytännössä sallinut tarjoajien lisätä oman kohtuullisen katteensa lisä- ja muutostöiden omakustannushintoihin.

Valittajan tarjouksessaan liitteellä 7–2 ilmoittamat hinnat ovat olleet lukuisilla riveillä vähintään kymmeniä, pääosin satoja ja tiettyjen rivien kohdalla useita tuhansia prosentteja yleisiä markkinahintoja korkeampia. Valittajan lisä- ja muutostöiden yksikköhinnat ovat siten kokonaisuutena arvioiden systemaattisesti olleet yli 30 prosenttia markkinoiden yleistä hintatasoa ja voittaneen tarjoajan hinnoittelua korkeammat.

Valittaja on pyrkinyt hinnoittelemaan lisä- ja muutostöiden yksikköhinnat keinotekoisesti ja tarkoitushakuisesti siten, että työtehtävät, joissa lisä- ja muutostyöt ovat todennäköisiä, on hinnoiteltu erityisen korkeiksi ja varsinainen urakkahinta mahdollisimman alhaiseksi. Tätä tulkintaa tukee myös se, että valittajan tarjouksessa samojen työtehtävien yksikköhinnat poikkeavat merkittävästi riippuen siitä, onko hinta annettu tarjouspyynnön liitteellä 7–1 vai liitteellä 7–2.

Olisi kohtuutonta, ettei hankintayksiköllä olisi mahdollisuutta sulkea valittajan tarjousta tarjouskilpailusta sen erityisen korkean, markkinoiden yleisestä hintatasosta poikkeavan hinnoittelun vuoksi ilman velvollisuutta keskeyttää hankintamenettely.

Kuultavan lausunto

YIT Infra Oy on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut erityisalojen hankintasäännösten mukaisesti riittävän selvä ja se on mahdollistanut yhteismitallisten tarjousten jättämisen ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun.

Hankinnan ainoana vertailuperusteena ollut urakkahinta on sisältänyt myös markkinaehtoisia yksikköhintoja, joiden pitäisi olla suuruudeltaan lähtökohtaisesti samansuuntaisia kuin lisä- ja muutostöihin annettujen yksikköhintojen. Urakkahinnan yksikköhinnat ja lisä- ja muutostöiden yksikköhintaluettelo sisältävät useita samoja työtehtäviä. Tarjoajien tarjoukset osoittavat markkinahinnan niissä työtehtävissä, jotka ovat olleet samoja urakkahinnan yksikköhintaisessa osassa ja erillisessä yksikköhintaluettelossa.

Nyt kyseessä olevan kokoluokan hankkeessa alan ammattilaisilta on voitu edellyttää kykyä arvioida keskeisten rakennusmateriaalien ja työlajien markkinahintatasoa. Markkinahinta on ollut riittävällä tasolla tiedossa useissa pyydetyissä yksikköhinnoissa. Hankintayksikkö on toiminut asianmukaisesti sulkiessaan tarjouskilpailusta valittajan tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, ettei hankintayksikkö ole osoittanut yleistä markkinahintatasoa, johon valittajan hinnoittelua voitaisiin luotettavasti verrata. Liitteen 7–2 yksikköhintoja tultaisiin soveltamaan vain lisä- ja muutostöissä, jotka kyseisessä hankinnassa tulevat todennäköisesti muodostamaan marginaalisen osuuden hankinnan koko arvosta, joten valittajan tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta on ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista. Valittajan hinnoittelu ei ole ollut keinotekoista tai tarkoitushakuista, vaan se on perustunut valittajan realistiseen arvioon lisä- ja muutostöiden vähäisestä määrästä sekä liitteiden 7–1 ja 7–2 erilaisiin lähtökohtiin. Valittaja ei tietoisesti eikä tarkoitushakuisesti aiheuttaisi hinnoittelullaan oman tarjouksensa sulkemista tarjouskilpailusta. Liitteiden 7–1 ja 7–2 yksikköhinnat eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Liitteen 7–1 hinnat liittyvät määriteltynä urakkakokonaisuuteen, kun taas liitteen 7–2 hinnat ovat urakkakokonaisuuteen kuulumattomia määrittelemättömiä töitä.

Tarjouspyyntöjen pitää olla tarkkarajaisia, eikä vastuuta tarjouspyynnön sisällön tulkinnasta voida jättää tarjoajan kokemuksen tai tuntuman varaan. Valittajan tietämys perustuu sen omiin hankkeisiin ja kokemuksiin, eikä sillä ole, eikä kilpailulainsäädännöstä johtuen voi olla, tietoa muiden toimijoiden hinnoittelusta, saati tarkasta yksikkökohtaisesta markkinahinnasta.

Rakennusalalla yksikköhintaan vaikuttaa merkittävästi määrä, jolla jotakin suoritetta tai tarviketta tilataan. Ilman tarkempia kuvauksia ja määrätietoja nyt puheena olevan kaltaiselle hankkeelle ei ole määritettävissä luotettavaa markkinahintatasoa. Valittaja on tuntumansa ja kokemuksensa sekä suunnitelmien hyvän toteutuskelpoisuuden perusteella arvioinut, että hankkeeseen kohdistuvien lisä- ja muutostöiden määrä on vähäinen. Pienempään volyymiin perustuvat yksikköhinnat ovat korkeampia.

Hankintayksikkö on ilmeisesti verrannut valittajan lisä- ja muutostöiden hintoja yksinomaan kuultavan hintoihin. Vertailutaulukosta ei ilmene lisä- ja muutostöiden yksikköhinnoille yleistä markkinahintatasoa, jota vasten 30 prosentin kriteeriä olisi verrattu. Kuultavan hinnat, Ihku-järjestelmä tai ulkopuolisen konsultin arvioimat yksikköhinnat eivät osoita markkinahintaa.

Tarjouspyyntö on ollut vastoin suhteellisuusperiaatetta, sillä tarjouspyynnön mukaan tarjoajan pitäisi päätellä tarjouksensa poissulkemiseen johtava markkinahinnan 30 prosentin ylitys omaan kokemukseensa pohjautuvan tuntuman perusteella. Lisä- ja muutostöille on tullut ilmoittaa yhteensä 113 yksikköhintaa. Tarjouspyyntö on antanut hankintayksikölle mahdollisuuden suosia tai syrjiä jotakin tarjoajaa, eikä tarjoaja ole voinut puuttua asiaan tietojen liikesalaisuusluonteen vuoksi.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt lausumassaan, että tarjouspyyntöaineisto on ollut urakan hinnoittelun, urakkamuodon sekä tarjouspyynnön liitteiden 7–1 ja 7–2 osalta yksiselitteinen ja selkeä. Urakkakokonaisuudesta noin kaksi kolmasosaa on koostunut kiinteähintaisesta osuudesta ja noin yksi kolmasosa yksikköhintaisten töiden osuudesta. Kun valittajan urakkahinta on ollut noin 15 miljoonaa euroa, urakan kiinteähintainen osuus on ollut noin 10 miljoonaa euroa, joten lisä- ja muutostöiden osuus olisi karkeallakin arviolla vähintään miljoona euroa.

Erityisalojen hankintasäännösten mukaisen suhteellisuusperiaatteen vastaista ei ole edellyttää tarjouspyynnössä kohtuullista hinnoittelua. Valittajan tarjouksessaan valitsema hinnoittelutapa on ollut poikkeuksellinen. Valittaja on hinnoitellut tarjouspyynnön liitteen 7–2 lisä- ja muutostyöt huomattavan korkeilla katteilla ja siten ottanut riskin tarjouksensa sulkemisesta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Epävarmuus ennakoimattomien lisä- ja muutostöiden määristä ei ole selittänyt valittajan tarjouspyynnön liitteessä 7–2 ilmoittamia moninkertaisesti korkeampia hintoja verrattuna sen liitteessä 7–1 ilmoittamiin hintoihin. Ammattitaitoisilta ja kokeneilta toimijoilta voidaan edellyttää vähintään yleistasoista hintatuntemusta lisä- ja muutostöiden yksikköhintojen tarjoamisessa, vaikka tarkat määrät eivät ilmene yksikköhintaluettelosta.

Kuultava on esittänyt lausumassaan, että se on alan ammattilaisena laskenut kyseiseen hankintaan kohdistuvan oikeasuhtaisen ja kilpailukykyisen hinnan lisä- ja muutostöille. Kuultavalla on Suomen suurimpana rakennusliikkeenä merkittävä vaikutus markkinahintojen määräytymiseen. Kuultavan tarjouksessaan antamat hinnat ovat olleet markkinaehtoisia ja siten hyvin lähellä yleisiä markkinahintoja.

Valittaja on esittänyt lausumassaan, että markkinahintaa ei tule perustaa kuultavan hinnoitteluun. Yritysten laskentatavat ja kustannusten kohdistaminen vaihtelevat, joten yksikköhintojen suora vertailu on vaikeaa ja johtaa helposti virheellisiin johtopäätöksiin. Laiturirakentaminen on erikoisrakentamista, mikä vaikuttaa hintoihin.

Hankintayksikkö on pyytänyt markkinaoikeutta kohtuullistamaan valittajan vaatimia oikeudenkäyntikuluja.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta ensin arvioitava, ovatko tarjouspyyntöasiakirjat olleet erityisalojen hankintasäännösten vastaisesti siten epäselvät, että niiden perusteella ei ole voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Asiassa on tarvittaessa sen jälkeen arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt erityisalojen hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä, ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintamenettely ja tarjouspyyntöasiakirjat keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on 22.10.2025 julkaissut erityisaloja koskevan EU-hankintailmoituksen laiturin Ro-Ro 5 peruskorjausurakan hankinnasta rajoitetulla menettelyllä. Hankintailmoituksen mukaisesti osallistumishakemuksen ja yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan (ESPD) jättäneille ja asetetut soveltuvuusvaatimukset täyttäneille ehdokkaille on toimitettu tarjouspyyntö ja niitä on pyydetty jättämään tarjous.

Tarjouspyynnön liitteenä 3–1 on ollut urakkaohjelma, jonka kohdan 3.1 ”Urakkamuoto” mukaan hankinnan urakkamuoto on kokonaisurakka, joka on jaettu kokonaishintaiseen ja yksikköhintaiseen osuuteen.

Urakkaohjelman kohdan 3.3 ”Maksuperuste” mukaan maksuperusteena on urakka-asiakirjojen perusteella määräytyvä kokonaishinta (kokonaishintainen osuus + yksikköhintainen osuus). Urakoitsijan antamia yksikköhintaisen osuuden yksikköhintoja sekä yksikköhintaluettelon hintoja käytetään sellaisenaan hyvityksissä ja veloituksissa. Edellä mainittuihin yksikköhintoihin pitää sisältyä työkustannusten lisäksi työmaan yleiskustannukset, materiaalin hankinta, laadunvalvonta, mittaukset, kaatopaikkamaksut ja kuljetukset, rakennuskustannukset ja verot lukuun ottamatta arvonlisäveroa. Lisäksi yksikköhintoihin pitää sisältyä kaikkien niiden erittelemättömien suoritteiden ja velvollisuuksien kustannukset, jotka urakka-asiakirjojen mukaan kuuluvat pääurakoitsijan suoritusvelvollisuuteen.

Urakkaohjelman kohdassa 3.3.1 ”Urakan yksikköhintainen osa” on lueteltu yksikköhintaiseen osuuteen sisältyvät työsuoritukset ja todettu, että tarkempi erittely on esitetty hinnoiteltavassa yksikköhintaisen osuuden taulukossa. Samassa kohdassa on todettu, että yksikköhintaisen osan yhteissumma perustuu määräluettelossa annettuihin yksikkömääriin ja tarjoajan antamiin yksikköhintoihin. Toteutuvat määrät tarkentuvat työn aikana ja ne saattavat poiketa huomattavasti arvioiduista määristä.

Tarjouspyynnön liitteinä ovat olleet muun ohella liite 7–1 ”Tarjoustaulukko (Tarjouksien vertailutaulukko)” sekä liite 7–2 ”Yksikköhintakaavake”.

Tarjouspyynnön liitteen 7–1 taulukko-osassa on eritelty urakan kiinteähintainen osuus, johon tarjoajan on tullut syöttää sen euromääräinen arvonlisäveroton urakkahinta sekä urakan yksikköhintaisen osuuden hinnat 39:ssä eri työtehtävässä. Yksikköhintaisesta osuudesta taulukossa on ilmoitettu kunkin työtehtävän määrä ja yksikkö (materiaalista riippuen m3ktr, tn, m2 tai jm) ja tarjoajan on tullut syöttää taulukkoon kullekin riville tarjoushintansa €/yksikkö. Taulukko on tuottanut kuhunkin sarakkeeseen tarjoajan siihen syöttämän hinnan perusteella kunkin työtehtävän euromääräisen tarjoushinnan, joista on yhteenlaskettuna muodostunut urakan yksikköhintaisen osuuden arvonlisäveroton vertailuhinta. Tämä hinta on laskettu yhteen tarjoajan ilmoittaman urakan kiinteähintaisen osuuden hinnan kanssa, mistä on saatu tarjouksen vertailuhinta. Liitteessä 7–1 on myös todettu, että luettelossa esitetyt määrät on annettu ainoastaan tarjouslaskentaa varten, eivätkä ne sido tilaajaa.

Tarjouspyynnön liitteessä 7–2 ”Yksikköhintakaavake” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Luettelossa annettuja veloitusyksikköhintoja sovelletaan lisä- ja muutostöissä, joita suoritetaan kokonaishintaan kuuluvien töiden yhteydessä. Yksikköhintaan sisältyvät työt täysin valmiina kaikkine kustannuksineen (ALV 0 %). Yksikköhintaluettelossa ilmoitetut yksikkökohtaisten hintojen tulee noudatella markkinoiden yleistä hintatasoa. Yksikköhinta, joka on ilmoitettu 30 % yleistä markkinatasoa korkeammaksi, johtaa tarjouksen hylkäämiseen.”

Liitteen 7–2 taulukko-osassa on otsikon ”Nimike” alle luetteloitu alaotsikoittain jaoteltuna 113 eri työtehtävää ja otsikon ”Yksikkö” alle kullekin mainitulle työtehtävälle materiaalin tai työn luonteen perusteella käytettävä yksikkö (m3ktr, m2, kg, m3, m, kpl tai h). Tarjoajan on tullut syöttää taulukkoon otsikon ”Yksikkökustannus” alle kunkin työtehtävän kohdalle euromääräinen tarjoushintansa. Lisäksi tarjoajan on tullut syöttää taulukkoon otsikon ”Odotusveloitus” alle työtehtäväryhmien 9.”Koneiden tuntiveloitustehtävät” ja 10.”Vesirakennuskalusto, tuntiveloitushinnat” kyseiseen tehtäväryhmään kuuluville työtehtäville euromääräiset odotusveloitushintansa.

Valittaja ja kuultava ovat jättäneet tarjouksensa, joihin ne ovat liittäneet muun ohella tarjouspyynnön liitteinä 7–1 ja 7–2 olleet taulukot täydennettyinä omilla tarjoushinnoillaan.

Hankintayksikkö on 19.12.2025 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut kuultavan tarjouksen. Hankintapäätöksen kohdassa 4. ”Tarjousten käsittely” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjousten tarkastuksessa havaittiin, että Terramare Oy:n yksikköhinnat liitteellä 7–2, Yksikköhintakaavake, poikkesivat kauttaaltaan merkittävästi markkinoiden yleisestä hintatasosta. Yksikköhintakaavakkeella 7–2 ilmoitetut hinnat eivät vaikuttaneet tarjousvertailuun, mutta liite oli toimitettava tarjouksen mukana. Yksikköhintakaavakkeella ilmoitetulla tavalla: ’Yksikköhintaluettelossa ilmoitetut yksikköhintaisten hintojen tulee noudattaa markkinoiden yleistä hintatasoa. Yksikköhinta, joka on ilmoitettu 30 % yleistä markkinatasoa korkeammaksi, johtaa tarjouksen hylkäämiseen.’ [– –]

Terramare Oy:n tarjouksessa liitteellä 7–2 esittämät yksikköhinnat olivat lukuisilla riveillä vähintäänkin kymmeniä, pääosin jopa useita satoja ja tiettyjen rivien kohdalla useita tuhansia prosentteja yleisiä markkinahintoja korkeampia.

[– –]

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi Terramare Oy:n tarjous jouduttiin hylkäämään tarjouspyynnön vastaisena.

YIT Infra Oy:n tarjous todettiin tarkastuksessa tarjouspyynnön mukaiseksi.”

Asian arviointi

Valittaja on muun ohella esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, kun siinä ei ole ilmoitettu, miten urakan lisä- ja muutostöiden tarjoushinnoissa edellytetty markkinoiden yleinen hintataso on määritetty ja miten ja mihin perustuen hankintayksikkö on arvioinut sen, ovatko tarjoajan lisä- ja muutostöiden yksikköhinnat ylittäneet 30 prosentilla markkinoiden yleisen hintatason . Valittajan mukaan tarjouspyynnössä mainituille työtehtäville ei ole olemassa yleistä markkinoiden hintatasoa . Valittaja on vielä esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja puutteellinen myös siltä osin kuin siinä ei ole ilmoitettu arvioita hankittavista urakan lisä- ja muutostöiden määristä, joiden perusteella tarjoaja olisi voinut laskea lisä- ja muutostöille tarjoushintansa.

Hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet, että ammattimaisesti toimivat tarjoajat ovat pystyneet osaamisensa ja kokemuksensa perusteella arvioimaan, noudattaako niiden lisä- ja muutostöiden yksikköhinnoittelu markkinoiden yleistä hintatasoa, ja ovatko niiden tarjoamat yksikköhinnat olleet 30 prosenttia yleistä markkinatasoa korkeammat. Hankintayksikkö on myös esittänyt, ettei se ole ennalta pystynyt arvioimaan tulevien lisä- ja muutostöiden määriä, jotka täsmentyvät vasta hankkeen toteutuksen aikana. Hankintayksikön mukaan ammattimaisesti toimiva tarjoaja on pystynyt laskemaan tarjouksessaan yksikköhinnat urakan lisä- ja muutostöille ilman tarjouspyynnössä ilmoitettuja arvioituja määriä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintasäännösten asettamat vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä. Lisäksi hankintamenettelyssä on noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia.

Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee lisäksi olla hankinnan kannalta perusteltuja ja oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt käsiteltävässä asiassa on tarjouspyynnön liitteessä 7–2 urakan lisä- ja muutostöille ilmoitettu 113 eri työtehtävää (nimikettä), joille tarjoajan on tullut asettaa yksikköhintansa. Tarjouspyyntöaineistossa ei ole ilmoitettu, millä perusteilla ja mitä lähdeaineistoa käyttäen hankintayksikkö on arvioinut sitä, noudattavatko tarjoajan ilmoittamat lisä- ja muutostöiden yksikkökohtaiset hinnat markkinoiden yleistä hintatasoa ja ylittävätkö ne yleisen markkinatason 30 prosentilla. Tarjouspyynnössä tai sen liitteissä ei ole tarkemmin kuvattu esimerkiksi sitä, arvioidaanko yksikköhintojen tasoa kokonaisuutena vai nimikkeittäin ja mitä menetelmää tai laskukaavaa käyttäen .

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön perusteella hankintayksiköllä on ollut mahdollisuus arvioida lisä- ja muutostöiden yksikköhinnoissa tarjoajalta edellytettyä markkinahinnan tasoa haluamallaan tavalla. Tarjouspyynnön sanamuodon mukaan hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea tarjous tarjouskilpailusta myös tilanteessa, jossa lisä- ja muutostöiden 113 nimikkeen luettelossa tarjoajan ilmoittama yksittäinen yksikköhinta olisi hyvin niukastikin ylittänyt 30 prosenttia hankintayksikön omiin arvioihin perustuvasta markkinahinnasta. Markkinaoikeus katsoo, että mainittu tarjouspyynnön vaatimus on ollut sisällöltään epäselvä ja tulkinnanvarainen, koska ammattimaisesti toimiva tarjoajakaan ei ole voinut tarjousta laatiessaan varmuudella tietää, milloin sen lisä- ja muutostöille jossakin nimikkeessä asettama yksikköhinta yhtäältä täyttää vaatimuksen tai toisaalta katsotaan liian korkeana tarjouspyynnön vastaiseksi.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on jättänyt hankintayksikölle käytännössä rajoittamattoman harkintavallan lisä- ja muutostöiden hinnoittelun tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa ja siten myös tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemisessa. Tarjouspyyntö ei tältä osin ole ollut suhteellisuusperiaatteen mukainen eikä se ole ollut omiaan turvaamaan hankintamenettelyn avoimuuden sekä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden toteutumista.

Lisä- ja muutostöiden hinnoittelua koskevan vaatimuksen epäselvyyttä on lisännyt se, ettei tarjouspyyntöasiakirjoissa ole esitetty minkäänlaista, edes hankintayksikköä sitomatonta, arviota hankittavien lisä- ja muutostöiden määristä eri nimikkeissä. Markkinaoikeudessa on käynyt ilmi, että valittajalla ja hankintayksiköllä on ollut merkittävästi toisistaan poikkeava käsitys nyt käsiteltävässä rakennusurakassa hankittavien lisä- ja muutostöiden merkityksestä ja niiden määrästä sopimuskauden aikana. Markkinaoikeus katsoo, että lisä- ja muutostöiden arvioitujen hankintamäärien puuttuminen tarjouspyyntöaineistosta on ollut omiaan johtamaan siihen, että tarjoajat ovat käyttäneet tarjouslaskentansa pohjana toisistaan poikkeavia lisä- ja muutostöiden määriä. Vaikka lisä- ja muutostöiden yksikköhintoja ei ole käytetty urakan tarjousvertailussa, ei kuitenkaan ole poissuljettua, että arviolla näiden erikseen hinnoiteltujen töiden määristä on saattanut olla vaikutusta myös urakan vertailtaviin yksikköhintoihin.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei edellä mainituista syistä ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, ettei hankintamenettelyn aikana ole saadun selvityksen perusteella esitetty hankintayksikölle kysymyksiä tai huomautuksia hinnoittelusta tai liitteestä 7–2. Edellä todetun mukaisesti vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan erityisalojen hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n mukaan lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 16 luvussa (145–169 §) säädetään.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan, kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön. Näin ollen kyseessä oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut erityisalojen hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Hangon Satama – Hangö Hamn Oy Ab aikoo edelleen toteuttaa laiturin RoRo-5 peruskorjausurakan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön erityisalojen hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä sisältäen oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Hangon Satama - Hangö Hamn Oy Ab:n toimitusjohtajan 19.12.2025 tekemän hankintapäätöksen laiturin RoRo-5 peruskorjausurakasta. Markkinaoikeus kieltää Hangon Satama - Hangö Hamn Oy Ab:ta tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 500.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Hangon Satama - Hangö Hamn Oy Ab:n korvaamaan Terramare Oy:n oikeudenkäyntikulut 20.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Hangon Satama - Hangö Hamn Oy Ab:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Maarika Joutsimo ja
Anna-Eliina Simola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.