MAO:194/2026

Asian tausta

HUS-yhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 27.6.2025 julkaistulla ja 1.7.2025 sekä 19.8.2025 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta laitoshuoltopalvelujen hankinnasta Porvoon ja Espoon kohteisiin yhdeksi vuodeksi, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen.

HUS-yhtymän hankintatoimenjohtaja on 22.9.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 320/2025 valinnut hankinnan osa-alueessa 1 Palmia Oy:n tarjouksen ja hankinnan osa-alueessa 2 RTK-Palvelu Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 870.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

SMC Palvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.920 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valinnut hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset hankinnan osa‑alueissa 1 ja 2.

Kun otetaan huomioon hankinnan kohteiden todellista toteutusta vastaavien työehtosopimuksen ilta- ja yölisien kuormitus tarjoajalle, voittaneiden tarjoajien hinnat eivät riitä kattamaan edes näitä ilta- ja yölisävelvoitteita ilman, että jokin muu kustannuserä alihinnoiteltaisiin. Toisin kuin hankintayksikkö on ilmoittanut monen kohteen osalta, siivousta ei voida toteuttaa aamulla tai kello 14.00 alkaen, sillä kohteet ovat potilastiloja, joita ei voida siivota toiminnan ollessa käynnissä päiväsaikaan. Näin ollen voittaneiden tarjoajien tarjoushintojen palkkaosuudet jäävät käytännössä työehtosopimuksen vähimmäistasojen alapuolelle, mikä vahvistaa, että tarjoukset ovat olleet hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia. Hankintayksikön olisi tullut pyytää voittaneilta tarjoajilta hankintasäännösten mukainen selvitys alhaisten hintojen taustoista ja hylätä tarjoukset alihintaisina.

Valittaja on toteuttanut kyseessä olevia palveluita samoissa kohteissa useiden vuosien ajan. Valittajan referenssien perusteella palvelun järjestäminen hankintayksikön määrittämillä vähimmäistyötunneilla vaatii merkittävästi voittaneiden tarjoajien hintoja korkeamman kustannustason. Hankintayksikkö on ollut tästä tietoinen, muttei ole pyytänyt selvitystä hintojen taustoista. Valittaja on pystynyt tarjoamaan tehokkuutensa ansiosta alhaisimman mahdollisen realistisen hinnan palveluista. Tätä alemmalle tasolle ei voida mennä ilman tarjouksen muodostumista tarjouspyynnön vastaiseksi.

Voittaneiden tarjoajien tarjoukset ovat olleet myös tarjouspyynnön vastaiset, ja ne olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjoushintojen on tullut perustua hankintayksikön määrittelemiin vähimmäistunteihin. Voittaneiden tarjoajien tarjoushintojen tason perusteella hinnat eivät ole voineet perustua näihin vähimmäistunteihin.

Hankintayksikkö on alihintaiset tarjoukset hyväksyessään asettanut valittajan ja muut tarjouspyyntöasiakirjojen mukaiset vähimmäistunnit huomioineet tarjoajat epäedulliseen asemaan voittaneisiin tarjoajiin nähden.

Hankintayksikkö on kilpailuttanut samansisältöisen hankinnan aiemmin keväällä 2025, mutta keskeyttänyt hankintamenettelyn sillä perusteella, että hankinnassa asetettu referenssivaatimus on ollut tarpeettoman tiukka ja kilpailua rajoittava. Hankintayksikkö on kuitenkin muuttanut uudessa tarjouskilpailussa referenssivaatimuksen ohella tarjouspyynnössä asetettuja vähimmäistyötuntimääriä sekä yhdistänyt aiemmassa kilpailutuksessa erillään olleet hankinnan osiot yhdeksi osioksi. Hankintayksikkö on ollut tietoinen aiemmassa hankintamenettelyssä annetuista hinnoista ja tehnyt niiden perusteella kyseessä olevaan hankintamenettelyyn mainitut hankintasäännösten vastaiset muutokset, joilla se on tavoitellut entistä halvempaa hintaa palveluille.

Vastine

Vaatimukset

HUS-yhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valinnut voittaneiden tarjoajien tarjoukset hankinnan osa-alueissa 1 ja 2.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyynnön hintaliitteen taulukossa jokaisen ylläpitosiivouskohteen osalta laskennallisen kuukausittaisen vähimmäistuntimäärän, joka hankintayksikön tekemän mitoituksen perusteella edellytetään tarjoajan henkilöstöresurssilta, jotta ylläpitosiivous voidaan toteuttaa kohteelle tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelukuvauksessa määriteltyjen palvelu-, puhtaus- ja laatuvaatimusten mukaisesti. Vähimmäistuntimäärän samoin kuin esimerkiksi siivottavien lattianeliömetrien määrän ilmoittamisen tarkoituksena on ollut antaa tarjoajille mahdollisimman tarkkaa tietoa hankinnan kohteesta ja sen vaatimasta resurssoinnista tarjousten hinnoittelua varten. Hankintayksikkö on halunnut myös varmistaa, että tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia ja ettei kohteiden aliresursointia tapahtuisi.

Tarjousten vertailussa huomioitu vertailuhinta 1 on koostunut kummassakin hankinnan osa-alueessa tarjouspyynnön hintaliitteellä ilmoitettujen kohteiden vuosihinnasta. Hankintayksikkö ei ole selvittänyt tarjousten tarkastamisen yhteydessä vertailuhintaan 1 vaikuttavien yksikköhintojen määräytymisen perusteita, koska kyseiset hinnat eivät ole vaikuttaneet poikkeuksellisen alhaisilta. Halvimmat tarjoushinnat eivät kummassakaan osa-alueessa ole olleet merkittävästi edullisempia kuin seuraaviksi edullisempien tarjousten hinnat, eikä hinnoissa ole muutoinkaan esiintynyt kokonaisuutena tarkastellen alalle epätyypillistä hajontaa tai hintojen keskittymistä. Edelleen hinnat eivät ole poikenneet hankintayksikön nykyisen palveluntuottajan sopimushinnoista. Hankintayksiköllä ei siten ole ollut mitään syytä epäillä, että voittaneiden tarjoajien tarjoushinnat voisivat johtua ympäristö-, sosiaali- tai työoikeudellisten velvoitteiden rikkomisesta. Hankintayksikkö ei ole myöskään pitänyt voittaneiden tarjoajien tarjoushintoja siinä määrin alhaisina, että niiden hyväksyminen sisältäisi riskin palvelun toteuttamisen laiminlyömisestä tai muusta puutteellisuudesta. Mikään seikka ei ole tukenut valittajan väitettä siitä, että voittaneiden tarjoajien hinnoittelussa olisi jäänyt huomioimatta hintaliitteellä esitetty ylläpitosiivouksen vähimmäistuntimäärä.

Hankintayksikkö on sen sijaan todennut tarjousten vertailussa huomioidun vertailuhinnan 2 osalta tiettyjen tarjoajien hintojen vaikuttavan poikkeuksellisen alhaisilta ja pyytänyt mainituilta tarjoajilta selvitystä hintojen määräytymisen perusteista sekä vakuutusta siitä, että tarjoajat sitoutuvat tekemään työt annetuilla yksikköhinnoilla. Saatujen selvitysten perusteella hankintayksikkö on katsonut, ettei ole aihetta epäillä tarjoajien kykenevän suoriutumaan palvelujen tuottamisesta ilmoittamillaan yksikköhinnoilla.

Hankintayksikön kokemuksen mukaan tarjousten hinnoitteluun vaikuttavat tyypillisesti alan poikkeuksellisen kova hintakilpailu, tarjoajayritysten erilaiset hinnoittelustrategiat, riskinsietokyky sekä kulurakenne. Kireässä kilpailutilanteessa on tavallista, että uusia sopimuskohteita saadakseen yritykset saattavat osana hinnoittelustrategiaansa tarjota joitain kohteita muita edullisemmin. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että kyse olisi poikkeuksellisen alhaisista hinnoista.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa arvioida, milloin sen on aiheellista selvittää tarjoushinnan määräytymisen perusteita. Valittaja ei ole kyennyt esittämään merkityksellisiä perusteluja esittämiensä alihintaisuusväitteiden tueksi. Sillä seikalla, että valittaja katsoo sillä olevan nykytoimittajana paras tietämys hankinnan kohteen oikeasta hintatasosta ja esittää näkemyksensä tueksi omaan yritystoimintaansa perustuvia kannattavuuslaskelmia, ei ole asian ratkaisemisen kannalta merkitystä.

Hankintamenettelyn keskeyttämisen jälkeen voidaan käynnistää hankintamenettely, joka on keskeytettyyn hankintaan nähden kokonaan uusi ja erillinen. Hankintayksikön harkintavallassa on tällöin päättää, missä laajuudessa ja millä tavoin se järjestää uuden tarjouskilpailun. Hankintayksikkö voi myös tehdä tarvittavia muutoksia ja korjauksia keskeytetyn menettelyn tarjouspyyntöön. Hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisesta ja perustellusta syystä sekä uuden tarjouskilpailun järjestäminen eivät myöskään sellaisinaan vielä merkitse, että kysymys olisi hankintasäännöksissä kielletystä tinkimisestä. Hankintayksikön tarkoituksena ei ole ollut syrjiä tai kohdella tarjoajia muutoinkaan epätasapuolisesti.

Kuultavien lausunnot

Palmia Oy ja RTK-Palvelu Oy ovat antaneet asiassa lausunnot.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä asetetut vähimmäistuntimäärät ovat olleet tarjousten hintaa olennaisesti määrittävä tekijä, jota tarjoajien olisi tullut noudattaa tarjouksissaan. Vähimmäistuntimäärien lisääminen tarjouspyynnön hintaliitteen ohje-välilehdelle ja itse hinnoittelutaulukoihin sekä se, että hankintayksikkö on ilmaissut tunnit nimenomaan vähimmäistuntimääränä eikä esimerkiksi ohjeellisena tai arvoituna tuntimääränä, osoittavat, että palveluntarjoaja ei voi selviytyä hankinnan kohteena olevasta työstä tarjouspyynnön laatuvaatimusten mukaisesti ilmoitettua vähäisemmillä tuntimäärillä.

Jos hankintayksikkö on tarkoittanut, että vähimmäistuntimäärät eivät ole sitovia suhteessa palvelun toteuttamiseen ja tarjouspyynnön laatuvaatimuksiin, tämä olisi tullut ilmaista tarjouspyynnössä yksiselitteisesti. Koska näin ei ole tehty, tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvä. Vähimmäistuntimäärät ovat merkityksellisiä tarjousvertailussa, sillä ne vaikuttavat suoraan tarjousten kokonaishintoihin. Tarjouspyynnön hintaliitteellä on tullut esittää palvelun tuntihinnat, joiden muodostamiseen vähimmäistuntimäärät ovat vaikuttaneet. Hankintayksikkö on itsekin arvioinut, ettei palvelua voi suorittaa ilmoitettua vähäisemmillä tuntimäärillä, minkä lisäksi hankintayksikkö on huomioinut vertailuhinnan 2 osalta yksikköhinnat. Tarjouspyynnön epäselvyyden vuoksi tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia, sillä osa tarjoajista on ottanut vähimmäistuntimäärän huomioon velvoittavana ja osa ei.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnön hintaliitteellä ilmoitettu vähimmäistuntimäärä on kuvannut hankinnan kohteena olevia tiloja ja niiden vaatimaa resursointia, jotta tarjoajat ovat pystyneet antamaan kohteiden ylläpitosiivoukselle kiinteän kuukausihinnan. Kyse ei valittajan väittämällä tavalla ole ollut vähimmäisvaatimuksesta hinnoitella tarjous vähintään vähimmäistuntimäärien mukaisesti. Mikäli kyse olisi ollut vähimmäisvaatimukseksi tarkoitetusta velvoitteesta, sopimuksessa olisi ollut ehtoja, joilla vähimmäistuntimäärien toteutumista voidaan valvoa ja sanktioida niiden alitukset.

Ylläpitosiivoukselle tarjotun kuukausihinnan ja vähimmäistuntimäärän keskenään jakamisesta ei muodostu sellaista yksikköhintaa, jota hankintasopimuksen ehtojen mukaisesti voitaisiin käyttää esimerkiksi tuntihintaisen työn tilaamiseen. Toisin on vertailuhinnassa 2 huomioitavien kappaleperusteisten suoritehintojen kohdalla, joiden osalta hankintayksikkö pyysi selvitystä poikkeuksellisen alihintaisilta vaikuttavista yksikköhinnoista. Vaikka laskennallisen yksikköhinnan muodostaminen valittajan väittämällä tavalla olisi tapauksen kannalta relevanttia, yksittäisen hankinnan osan tai suoritteen edullinen hinta ei vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella lähtökohtaisesti merkitse sitä, että tarjoaja ei sen vuoksi kykenisi selviytymään sopimusvelvoitteistaan.

Tarjouksia ja tarjoushintoja on tarkasteltava kokonaisuutena. Voittaneiden tarjousten ylläpitosiivousten laskennalliset yksikköhinnat eivät siten yksinään riittäisi perusteeksi katsoa tarjoushintaa poikkeuksellisen alhaiseksi, vaan hankintayksiköllä olisi joka tapauksessa velvollisuus arvioida ja osoittaa, miten ja miksi tarjottu hinta tosiasiallisesti vaarantaa sopimuksen toteuttamisen.

Tarjouspyyntö ei ole ollut hintaliitteessä ilmoitetun ylläpitosiivouksen vähimmäistuntimäärän takia tai muiltakaan osin epäselvä. Alalla ammattimaisesti toimiva tarjoaja on pystynyt tarjouspyynnön ja sen liitteiden perusteella hinnoittelemaan tarjouksensa ja ottamaan hinnoittelussaan huomioon siivottavista kohteista annetut tiedot. Tarjouspyyntö on ollut myös omiaan tuottamaan keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tästä on osoituksena esimerkiksi se, että tarjouksissa ei ole esiintynyt hankintayksikön havaintojen mukaan mitään alalle epätyypillistä tai poikkeavaa hinnoittelua.

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausumaa hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta, jonka määrää hankintayksikkö on päivittänyt vastaselityksen tiedoksisaamisen jälkeen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat säännökset

Asiassa on valituksessa esitetyn perusteella arvioitava, ovatko voittaneiden tarjousten hinnat olleet niin alhaiset, että hankintayksikön on katsottava ne hyväksyessään menetelleen hankintasäännösten vastaisesti. Tähän liittyen asiassa on lisäksi arvioitava, ovatko tarjouspyyntöasiakirjat olleet vähimmäistuntivaatimusten osalta epäselvät, ovatko voittaneiden tarjoajien tarjoukset olleet hankinta-asiakirjoissa asetettujen vähimmäistuntivaatimusten vastaiset ja olisiko hankintayksikön tullut tämän vuoksi sulkea tarjoukset tarjouskilpailusta. Edelleen asiassa on valittajan esittämän johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on muuttanut hankinta-asiakirjoissaan asettamiaan vaatimuksia aiemmin keskeyttämäänsä hankintamenettelyyn nähden.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Hankintayksikön on hylättävä tarjous, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat lain 81 §:n
1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä.

Asian ratkaisemisen kannalta merkitykselliset tosiseikat

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouspyynnöllä tarjouksia laitoshuoltopalveluista Porvoossa ja Espoossa sijaitseviin kohteisiin. Hankintaan on sisältynyt ylläpitosiivousta, perussiivousta sekä ikkunoiden ja välilasien pesua.

Tarjouspyynnössä on asetettu vähimmäisvaatimuksia muun ohella tarjoajan henkilöstön pätevyydelle sekä henkilökunnan työvälineille. Palveluntuottajan on lisäksi tullut hyväksyä tarjouspyynnön liitteessä 2 esitetyt vaatimukset.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hylkäämisperusteet” on todettu, että hankintayksiköllä on velvollisuus sulkea tarjouskilpailusta tarjous, joka ei vastaa tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja. Kohdan mukaan hankintayksikkö voi lisäksi sulkea tarjouskilpailusta tarjouksen, jonka hinta on hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden poikkeuksellisen alhainen.

Tarjouspyynnön kohdasta ”Päätöksenteon perusteet” käy ilmi, että hinta‑laatusuhteen vertailuperusteina on ollut yhtäältä vertailuhinta 1 (80 prosentin painoarvolla) ja vertailuhinta 2
(10 prosentin painoarvolla) sekä siivoajien osaaminen ja kokemus (10 prosentin painoarvolla).

Tarjouspyynnön liitteenä 2 olleen palvelukuvauksen 2 kohdassa on kuvattu hankittavien palvelujen kohteina olevia tiloja. Palvelukuvauksessa on lisäksi asetettu useita vaatimuksia hankittavien palvelujen toteuttamiselle ja laatutasolle.

Tarjouspyynnön liitteenä 3 olleella hintaliitteellä on annettu tietoja palvelujen kohteista. Siivouksen ajankohdaksi on ilmoitettu tilasta riippuen joko aamu tai kello 16 jälkeen, kello 14 jälkeen, kello 15.30 alkaen tai kello 7–18. Liitteellä on lisäksi ilmoitettu kunkin kohteen ylläpitosiivouksen vähimmäistuntimäärä kuukaudessa. Tarjoajien on tullut ilmoittaa liitteellä ylläpitosiivouksen hinta kuukautta kohden, lattioiden perussiivouksen hinta neliömetriä kohden, muiden perussiivoustöiden hinta tuntia kohden, ikkunoiden ja välilasien pesun hinta pesukertaa kohden sekä ylläpitosiivouksen tilapäisen lisätarpeen osalta hinta tuntia kohden. Tarjousten vertailussa huomioitu vertailuhinta 1 on koostunut kummassakin hankinnan osa-alueessa ylläpitosiivouksen eri kohteiden kuukausihinnoista lasketusta vuosihinnasta.

Tarjouspyynnön liitteen 3 välilehdellä ”Ohje” on muun ohella todettu, että edellä mainittu vähimmäismäärä kuukaudessa kertoo tarjoajille sen tuntimäärän, joka tilaajan tekemän mitoituksen mukaan laskennallisesti henkilöstöresurssilta edellytetään, jotta ylläpitosiivous voidaan toteuttaa kohteelle palvelukuvauksessa määritettyjen palvelu-, puhtaus- ja laatuvaatimusten mukaisesti.

Tarjouspyynnön liitteenä 4 olleessa tilaluettelossa on ilmoitettu palvelujen kohteina olleiden tilojen sijainti, neliömäärät sekä siivouskertojen määrä viikkoa kohden.

Hankintayksikölle on esitetty hankintamenettelyn aikana kysymys: ”Mihin annettu työaika perustuu ja miten sen toteuttamista seurataan?”, johon hankintayksikkö on antanut 15.8.2025 muun ohella seuraavan vastauksen: ”Liitteen 3. Hintaliite välilehden ’ohje’ mukaisesti: ’Minimituntimäärä kuukaudessa’ kertoo tarjoajalle sen tuntimäärän, joka tilaajan tekemän mitoituksen mukaan laskennallisesti henkilöstöresurssilta edellytetään, jotta ylläpitosiivous voidaan toteuttaa kohteelle Palvelukuvauksessa määriteltyjen palvelu-, puhtaus- ja laatuvaatimusten mukaisesti.”

Hankintapäätöksen liitteenä olleesta vertailutaulukosta käy ilmi, että hankinnan osa-alueessa 1 halvin vertailuhinta 1 on ollut noin 5.000 euroa edullisempi kuin toiseksi tulleen tarjouksen vertailuhinta 1 ja noin 10.000 euroa edullisempi kuin valittajan tarjouksen vertailuhinta 1. Vertailutaulukosta käy lisäksi ilmi, että hankinnan osa-alueessa 2 halvin vertailuhinta 1 on ollut joitain tuhansia euroja edullisempi kuin toiseksi tulleen tarjouksen vertailuhinta 2 ja selvästi edullisempi kuin valittajan tarjouksen vertailuhinta 1. Hankinnan osa-alueessa 1 vertailuhintojen 1 suhteisiin perustuvat hintapisteet ovat sijoittuneet noin 60 pisteen (kallein vertailuhinta 1) ja 80 pisteen (halvin vertailuhinta 1) välille. Hankinnan osa-alueessa 2 vertailuhintojen 1 suhteisiin perustuvat hintapisteet ovat sijoittuneet noin 50 (kallein vertailuhinta 1) ja 80 pisteen (halvin vertailuhinta 1) välille.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Asiassa on ensin arvioitava, ovatko tarjouspyyntöasiakirjat olleet hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvät vähimmäistuntimääriä koskevien tietojen osalta, sillä hankintasäännösten vastainen epäselvä tarjouspyyntö ei voi muodostaa perustaa virheettömälle hankintamenettelylle (ks. KHO 2015:151).

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvä, koska siitä ei ole käynyt ilmi, että ilmoitetut vähimmäistuntimäärät eivät ole olleet hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän mukaisesti sitovia. Valittajan mukaan vähimmäistuntimäärät ovat olleet merkityksellisiä tarjousvertailussa, sillä ne vaikuttavat suoraan tarjousten kokonaishintoihin, minkä lisäksi hankintayksikkö on myös itse arvioinut, ettei palvelua voi suorittaa ilmoitettua vähäisemmillä tuntimäärillä. Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön epäselvyyden vuoksi tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia, sillä osa tarjoajista on ottanut vähimmäistuntimäärän huomioon velvoittavana ja osa ei.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut hintaliitteessä ilmoitetun ylläpitosiivouksen vähimmäistuntimäärän takia tai muiltakaan osin epäselvä. Tästä on hankintayksikön mukaan osoituksena esimerkiksi se, että tarjouksissa ei ole esiintynyt hankintayksikön havaintojen mukaan mitään alalle epätyypillistä tai poikkeavaa hinnoittelua. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettu vähimmäistuntimäärä on lisäksi kuvannut hankinnan kohteena olevia tiloja ja niiden vaatimaa resursointia, jotta tarjoajat ovat pystyneet antamaan kohteiden ylläpitosiivoukselle kiinteän kuukausihinnan, eikä kyse ole ollut valittajan väittämällä tavalla vähimmäisvaatimuksesta hinnoitella tarjous vähintään vähimmäistuntimäärien mukaisesti. Mikäli kyse olisi ollut vähimmäisvaatimukseksi tarkoitetusta velvoitteesta, sopimuksessa olisi hankintayksikön mukaan ollut ehtoja, joilla vähimmäistuntimäärien toteutumista voidaan valvoa ja sanktioida niiden alitukset.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa ja tarjouksen tekemistä koskevat vaatimukset tulee kuitenkin kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä kuvatusti annettu tarjoajille hankintayksikön kokemukseen ja näkemyksiin perustuvat tiedot siitä, mikä on kunkin kohteen ylläpitosiivouksen vähimmäistuntimäärä kuukaudessa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ja hankintamenettelyn aikana tarjoajien esittämiin kysymyksiin annetuissa vastauksissa on toisaalta ilmoitettu vähimmäistuntimäärien kertovan tarjoajille tuntimäärän, joka ”laskennallisesti” henkilöstöresursseilta edellytetään. Mainituissa asiakirjoissa ei ole tarkemmin kuvattu, mitä termillä ”laskennallisesti” on tarkoitettu. Lisäksi hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, ettei vähimmäistuntimäärissä ole ollut kyse vähimmäisvaatimuksesta hinnoitella tarjous vähintään vähimmäistuntimäärien mukaisesti.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella vähimmäistuntimäärillä on ollut merkitystä tarjousten laatimisessa ja hinnoittelussa, ja hankintayksikkö on itsekin markkinaoikeudessa esittänyt vähimmäishintojen ilmoittamisen tarkoituksena olleen tarjousten kuukausihintojen laskemisperusteiden yhdenmukaistaminen.

Kun otetaan huomioon hankintayksikön markkinaoikeudessa vähimmäistuntivaatimuksen sisällöstä ja tarkoituksesta esittämä, tarjouspyyntöasiakirjojen ja hankintayksikön hankintamenettelyn aikana antamien vastausten perusteella tarjoajille on voinut olla jossain määrin epäselvää, ovatko tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyt vähimmäistuntimäärät olleet siten ehdottomia, että niistä voi lainkaan poiketa sopimuskaudella tai että niitä on juuri sellaisinaan ja muuttamatta tullut käyttää tarjousten hinnoittelun perusteena. Toisaalta hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämänkään valossa ei voida katsoa, että vähimmäistuntimääriä koskevat tarjouspyyntöasiakirjojen maininnat olisivat mahdollistaneet tarjousten vertailukelpoisuuteen vaikuttavaa tulkintavaihtelua tarjoushintoja laadittaessa. Tältä osin on otettava huomioon, että siivouskohteissa tosiasiallisesti tarvittavat tuntimäärät vaihtelevat kuukausittain ja kuukausien pituuksissakin on vaihtelevuuksia, jotka seikat ovat omiaan vaikuttamaan siivouspalvelujen kuukausittaisiin tuntimääriin. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei myöskään voida yksiselitteisesti päätellä vähimmäistuntihintojen perustuvan esimerkiksi keskimääräisen siivoustarpeen sijasta vähäisimpään kuukausittaiseen siivoustarpeeseen. Tarjoajien on lisäksi tullut antaa kiinteä kuukausihinta, jonka laatimisessa on tullut ottaa huomioon monia ajallisesti ja palvelun sisällön osalta tosiasiallisesti kuukausittain muuttuvia tekijöitä.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjojen ja hankintamenettelyn aikana annettujen hankintayksikön vastausten maininnat vähimmäistuntivaatimuksista ovat luoneet riittävän perustan keskenään vertailukelpoisten tarjoushintojen antamiseen ja että tarjouspyyntöasiakirjojen maininta vähimmäistuntimäärien laskennallisuudesta ja hankintayksikön markkinaoikeudessa näiden vaatimusten sisällöstä sekä tarkoituksesta esittämä kuvaavat pikemminkin tosiasiallisten siivoustuntimäärien tyypillistä vaihtelua, minkä seikan alalla ammattimaisten tarjoajien on muutoinkin tullut ottaa huomioon kiinteitä kuukausihintoja laatiessaan. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, etteivät tarjouspyyntöasiakirjat ole olleet valittajan esittämän mukaisesti hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvät.

Voittaneiden tarjoajien tarjoukset ja hankintamenettelyn suhde aiemmin toteutettuun hankintaan

Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valinnut hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset hankinnan osa-alueissa 1 ja 2. Kun otetaan huomioon hankinnan kohteiden todellista toteutusta vastaavien työehtosopimuksen ilta- ja yölisien kuormitus tarjoajalle, voittaneiden tarjoajien hinnat eivät valittajan mukaan riitä kattamaan edes näitä ilta- ja yölisävelvoitteita ilman, että jokin muu kustannuserä alihinnoiteltaisiin. Voittaneiden tarjoajien tarjoushintojen palkkaosuudet jäävät käytännössä työehtosopimuksen vähimmäistasojen alapuolelle, mikä vahvistaa, että tarjoukset ovat olleet hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia.

Valittaja on lisäksi esittänyt toteuttaneensa kyseessä olevia palveluita samoissa kohteissa useiden vuosien ajan. Tämän kokemuksen perusteella palvelun järjestäminen hankintayksikön määrittämillä vähimmäistyötunneilla vaatii merkittävästi voittaneiden tarjoajien hintoja korkeamman kustannustason.

Valittaja on edelleen esittänyt, että voittaneet tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön vastaiset vähimmäistuntimääriä koskevien vaatimusten osalta ja että hankintayksikkö on tehnyt aiemmassa keskeytetyssä hankintamenettelyssä annettujen tarjoushintojen perusteella nyt kyseessä olevaan hankintamenettelyyn hankintasäännösten vastaisia muutoksia, joilla se on tavoitellut entistä halvempaa hintaa palveluille.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 96 §:ssä hankintayksikölle säädetty velvollisuus selvittää tarjouksen hintoja tai kustannuksia koskee tilannetta, jossa tarjous vaikuttaa hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta. Hankintayksiköllä on sinänsä lähtökohtaisesti harkintavaltaa arvioida, milloin sen on aiheellista selvittää tarjoushinnan määräytymisen perusteita. Tämä arviointi tulee kuitenkin perustaa todellisiin ja perusteltuihin seikkoihin.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse sitä, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia. Arvioitaessa hankintamenettelyssä annettua tarjousta kokonaisuutena, yksittäisen hankinnan osan tai palvelun edullinen hinta ei lähtökohtaisesti merkitse sitä, että tarjoaja ei sen vuoksi kykenisi selviytymään sopimusvelvoitteistaan. Tarjousten väliset hintaerot voivat yleisesti johtua yritysten välisistä eroista esimerkiksi tuotannon tehokkuudessa, katevaatimuksissa tai pyrkimyksessä vallata uusia markkinoita.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt useita perusteita sille, miksi sillä ei ole ollut syytä arvioida voittaneiden tarjousten hintoja vertailuhinnan 1 osalta poikkeuksellisen alhaisiksi. Hankintayksikön mukaan halvimmat tarjoushinnat eivät kummassakaan osa-alueessa ole olleet merkittävästi edullisempia kuin seuraaviksi edullisempien tarjousten hinnat, eikä hinnoissa ole muutoinkaan esiintynyt kokonaisuutena tarkastellen alalle epätyypillistä hajontaa tai hintojen keskittymistä. Hankintayksikkö on edelleen todennut, että hinnat eivät ole poikenneet hankintayksikön nykyisen palveluntuottajan sopimushinnoista.

Markkinaoikeus toteaa, ettei asiassa esitetty selvitys osoita, että hankintayksikön kyseiset perustelut olisivat virheelliset, että hankittavia palveluita ei olisi mahdollista toteuttaa voittaneiden tarjoajien tarjoamilla hinnoilla tai että hankintayksikön olisi yksin voittaneiden tarjoajien tarjoushintojen tason perusteella tullut pitää niitä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisina tai alhaisilta vaikuttavina. Todettua ei anna aihetta arvioida toisin valittajan oman kokemuksen perusteella esittämä. Hankinta-asiakirjoissa palvelujen toteuttamisajankohdista todetun perusteella ei myöskään ole pääteltävissä, että hankittavat palvelut sisältäisivät siinä määrin ilta- ja yölisävelvoitteita, että näiden velvoitteiden luomat lisäkustannukset osoittaisivat voittaneiden tarjoajien vertailuhinnat poikkeuksellisen alhaisiksi.

Kun lisäksi otetaan huomioon edellä selostetut tarjousvertailusta ilmenevät suhteelliset erot voittaneiden tarjousten ja muiden tarjousten vertailuhintojen 1 välillä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköllä ole ollut perusteita katsoa voittaneiden tarjousten hintaa poikkeuksellisen alhaisiksi tai alhaisilta vaikuttaviksi vertailuhintojen 1 osalta.

Vertailuhinnan 2 osalta hankintayksikkö on esittänyt todenneensa tarjousten tiettyjen tarjoajien hintojen vaikuttaneen poikkeuksellisen alhaisilta ja pyytäneensä mainituilta tarjoajilta selvitystä hintojen määräytymisen perusteista sekä vakuutusta siitä, että tarjoajat sitoutuvat tekemään työt annetuilla yksikköhinnoilla. Saatujen selvitysten perusteella hankintayksikkö on esittänyt katsoneensa, ettei sillä ole ollut aihetta epäillä tarjoajien kykenevän suoriutumaan palvelujen tuottamisesta ilmoittamillaan yksikköhinnoilla. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole todettavissa, että hankintayksikkö olisi edellä todetulla tavalla toimiessaan käyttänyt tältäkään osin harkintavaltaansa virheellisesti tai hankintasäännösten vastaisella tavalla, eikä valittaja ole edes esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti vertailuhinnan 2 osalta saamiensa selvitysten arvioinnissa.

Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, ettei hankintayksikkö ole ylittänyt harkintavaltaansa, kun se ei ole hankintamenettelyssä pyytänyt voittaneilta tarjoajilta selvitystä hinnoittelusta tai hylännyt voittaneiden tarjoajien tarjouksia hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisina.

Voittaneiden tarjoajien tarjoushintojen tai muun asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei myöskään ole todettavissa, että voittaneet tarjoajat eivät olisi täyttäneet hankinta-asiakirjoissa asetettua vaatimusta vähimmäistyötunneista. Hankintayksikön ei siten voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneiden tarjoajien tarjouksia tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisina.

Valittajan aiemmin keskeytetyn hankintamenettelyn ja nyt esillä olevan hankintamenettelyn välisiä eroja koskevien väitteiden osalta markkinaoikeus toteaa, että korkeimman hallinto-oikeuden julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annettua lakia koskeneessa ennakkopäätöksessä KHO 2015:181 todetulla tavalla hankintayksikkö voi hankintamenettelyn keskeytettyään käynnistää uuden hankintamenettelyn, joka on keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden uusi ja erillinen. Hankintayksikön harkintavallassa on tällöin päättää, missä laajuudessa ja millä tavoin se järjestää uuden tarjouskilpailun. Kun lisäksi otetaan huomioon julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain ja hankintalain säännösten laaja yhtäläisyys ja monin osin yhtenevät periaatteet, hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hankintasäännösten tai niissä asetettujen periaatteiden vastaisesti myöskään asettaessaan nyt esillä olevassa hankintalain soveltamisalaan kuuluvassa hankinnassa aiemmin keskeyttämäänsä hankintamenettelyyn nähden erilaisia vaatimuksia.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa SMC Palvelut Oy:n korvaamaan HUS-yhtymän oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Pertti Virtanen sekä markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.