Asian tausta

Nurmijärven kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.6.2023 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta maanrakennuksen työkonepalveluita sekä niihin liittyviä kuljetuspalveluita koskevasta hankinnasta ajalle 1.11.2023–31.10.2025 sekä kahdelle yhden vuoden optiokaudelle. Hankinta on jaettu 11 osa-alueeseen.

Nurmijärven kunnan ympäristötoimialan tekninen johtaja on 12.10.2023 tekemällään hankintapäätöksellä § 65/2023 valinnut muun ohella hankinnan osa-alueelle 3 viisi palveluntuottajaa.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 6.000.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

A, Maanrakennus A -nimisen toiminimen haltijana, on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus hankkii asiassa lisäselvitystä pyytämällä lausunnon myös muilta kuin tarjouskilpailun hankinnan osa-alueen 3 voittaneilta tarjoajilta.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut ristiriitainen. Tarjouspyynnössä on eräässä kohdassa todettu, että hankintayksikön on ollut tarkoitus valita viisi palveluntuottajaa maanrakennuskoneiden koneluokkien osalta, kun taas toisessa kohdassa on todettu, että tarkoitus on ollut valita kolme palveluntuottajaa kaivinkoneiden koneluokkien osalta.

Koneluokitus on alalla vakiintunut käytäntö, jossa koneet jaotellaan eri luokkiin niiden painon ja tehon mukaan. Hankintayksikkö on aiemmin käyttänyt tällaista luokittelua muiden hankintayksiköiden tavoin. Hankintamenettelyssä osa-alueet on sekoitettu koneluokkiin. Tarjouspyynnön osa-alue KKHt 14–25 on ollut liian laaja, koska luokan KKHt 25 koneen tarjoaja ei ole ollut koneiden hankinta- ja käyttökulujen vuoksi tasavertaisessa asemassa luokan KKHt 14 koneen tarjoajaan nähden. Koneet ja kuorma-autot olisi tullut kilpailuttaa omissa luokissaan. Tarjoajat eivät ole voineet sähköisessä järjestelmässä olleiden puutteiden vuoksi tarjota koneitaan oikeisiin koneluokkiin, vaan tarjoajien on tullut jättää tarjouksensa liian laajoihin osa-alueisiin.

Tarjotuille koneille ei ole ollut osoitettavissa hankintayksikön käyttämässä sähköisessä järjestelmässä selkeää paikkaa. Hankintayksikkö on vasta tarjousten jättämisen jälkeen tiedustellut tarjoajilta, mihin luokkaan tarjotut koneet ja autot ovat kuuluneet. Koneita ei olisi enää jälkikäteen saanut osoittaa niille kuuluviin luokkiin. Valittaja ei ole saanut edes tietoa hankintayksikön lähettämästä sähköpostista, jossa se on pyytänyt ilmoittamaan, mihin luokkaan tarjottu kone on kuulunut. Hankintayksikön menettely on ollut tarjoajien tasapuolisen kohtelun vastaista. Valittajalle ei ole annettu tietoja muiden tarjoajien ilmoittamista tiedoista kokoluokittain.

Vastine

Vaatimukset

Nurmijärven kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.945,44 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Vaikka tarjouspyynnön liitteenä olevassa hankekuvauksessa on todettu, että kaivinkoneiden koneluokkaan on tullut valita kolme palveluntuottajaa, ei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti, koska hankintailmoituksen mukaan palveluntuottajia on tullut valita viisi. Hankintasäännösten mukaan ristiriitatilanteessa on tullut noudattaa hankintailmoituksen kirjausta.

Tarjouspyynnön perusteella on voitu tehdä vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnössä on mainittu jokaisen osa-alueen kohdalla kyseiseen osa-alueeseen sisältyvät koneluokat ja tuotu esiin, että tarjouspyyntö on jaettu osa-alueisiin. Tarjouspyynnössä ja sen liitteenä olleessa hankekuvauksessa termejä koneluokka ja kokoluokka on käytetty jossain määrin synonyymeina. Tarjouspyynnöstä ja hankekuvauksesta on kuitenkin riittävän selvästi käynyt ilmi, että kokoluokalla tai koneluokalla on tarkoitettu tiettyä tarjouspyynnön osa-aluetta. Kullakin osa-alueella tarjottavia koneita on voitu käyttää samantyyppisillä työmailla. Vaikka osa-alueen sisällä on ollut painoluokiltaan erilaisia koneita osa-alueessa asetetussa kokohaarukassa, ei koneiden käyttökustannuksissa tai tarjotuissa hinnoissa juurikaan ole ollut eroja. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut kussakin osa-alueessa halvin hinta.

Koneluokitus.fi-luokitus ei ole pakottava viranomaisluokittelu eikä hankintayksikön ole ollut pakollista kilpailuttaa palveluja mainitun luokittelun perusteella. Hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja sillä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen.

Hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä pyytänyt kaikkia tarjoajia täsmentämään tarjousasiakirjoja. Kysely on lähetetty kaikille tarjoajille ja siinä on ollut kysymys ainoastaan tarjousten sisällön selventämisestä eikä tarjousten sisällön muuttamisesta. Kysely ei ole vaikuttanut tarjousten vertailuun tai tarjoajien asemaan. Kaikki tarjoajat on hyväksytty mukaan tarjousvertailuun.

Kuultavien lausunnot

B, Kuokkaossi-nimisen toiminimen haltijana on lausuntonaan esittänyt, että tarjouskilpailu on ollut asianmukainen.

JHM-Kaivin Oy on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa asiassa.

Kuljetusjeesarit Oy on lausuntonaan esittänyt, että tarjouskilpailussa ei ole ollut mitään epäselvää.

Maanrakennus Moijaset Oy ei ole antanut lausuntoa.

Maansiirto Jeesarit Oy on lausuntonaan esittänyt, että tarjouskilpailussa ei ole ollut mitään epäselvää.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sähköisen tarjousjärjestelmän puutteellisuus on johtanut liian laajojen osa-alueiden syntyyn, koska järjestelmästä on puuttunut tieto koneluokista.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankekuvauksessa on pyydetty tarjouksia telakoneista luokissa KKHt 14–25. Luokitus ei tältä osin ole ollut koneluokitus.fi-luokituksen mukaista, koska koneluokitus.fi-luokituksen mukaan KKHt 14–25 sisältää neljä erillistä koneluokkaa. Nämä neljä luokkaa olisi tullut kilpailuttaa omissa luokissaan. Hankintayksikön vuonna 2019 järjestämä tarjouskilpailu on suoritettu oikein siten, että hankintayksikkö sai kilpailutettua omissa luokissaan riittävästi kalustoa. Koska hankintayksikkö ei ole esillä olevassa asiassa ole näin menetellyt, se ei ole saanut kokonaistaloudellisesti edullisimpia tarjouksia, eikä työnjohdolla välttämättä ole käytettävissä oikeaa konetta oikeaan työtehtävään. Esimerkiksi luokan KKHt 14 telakone ei välttämättä selviydy vaativista louhintatöistä. Valituksenalaisen hankintapäätöksen jälkeen ei myöskään ole esimerkiksi selvää, onko luokassa KKHt 14–25 tarjottu yhtään luokan KKHt 25 konetta.

Hankinta- ja käyttökustannuksissa on merkittävä ero riippuen siitä, onko kyseessä esimerkiksi luokan KKHt 14 vai luokan KKHt 25 kone. Valittujen tarjoajien hinnaltaan halvimmat koneet ovat todennäköisesti kuuluneet pienempiin koneluokkiin. Kilpailutus ei ole kohdellut isompia koneita tarjonneita yrittäjiä tasapuolisesti pienempiä koneita tarjonneisiin yrittäjiin nähden.

Hankintayksikkö on menetellyt tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteen vastaisesti, koska valittaja ei ole saanut tarjousten jättämisen jälkeen tarjoajille lähetettyä kyselyä tarjotuista koneista. Hankintayksikkö on myös menetellyt avoimuuden periaatteen vastaisesti, kun tarjoajien antamat vastaukset kyselyyn eivät ole olleet julkisia.

Markkinaoikeuden tulisi pyytää lausuntoa myös niiltä tarjoajilta, jotka eivät ole tulleet valituiksi, koska valitut tarjoajat ovat puolustaneet virheellistä tarjouskilpailua oman etunsa vuoksi.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Valittaja on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Asiassa on ensin arvioitavana, onko valittajaa pidettävä asianosaisena niiden osa-alueiden osalta, joihin se ei ole jättänyt tarjousta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 145 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 85 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainitun lainkohdan esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58) mukaan säännös on vastannut asianosaisen puhevallan osalta tuolloin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia, jota koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta, jos valittajalla ei ole valitusoikeutta.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 154 §:n 1 momentissa säädetään markkinaoikeuden määräämistä seuraamuksista. Pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia maanrakennuksen työkonepalveluita sekä niihin liittyviä kuljetuspalveluita koskevasta hankinnasta. Hankinta on jaettu 11 eri osa-alueeseen. Hankintayksikkö on 12.10.2023 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut palveluntuottajat osa-alueisiin.

Valittaja on ilmoittanut markkinaoikeudelle valituksensa kohdistuvan ainakin joltain osin kaikkiin osa-alueisiin, joita valituksenalainen hankintapäätös on koskenut.

Asiassa saadun selvityksen mukaan valittaja on jättänyt kaksi tarjousta hankinnan osa-alueelle 3, joka on koskenut tela-alustaisia kaivinkoneita luokassa KKHt 14–25.

Valittaja ei ole jättänyt tarjouksia muihin tarjouspyynnön osa-alueisiin eikä valittaja ole osoittanut pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun muutoin kuin tarjoamallaan osa-alueella. Valittaja ei ole esittänyt myöskään syitä, jotka olisivat estäneet sitä jättämästä tarjousta muihin kuin tarjoamaansa osa-alueeseen. Valittajaa ei ole pidettävä hankintalain 145 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena niiden osa-alueiden osalta, joihin valittaja ei ole jättänyt tarjousta. Valitus on siten jätettävä tutkimatta siltä osin kuin se koskee muita hankinnan osa-alueita kuin osa-aluetta 3.

Pääasian perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän johdosta markkinaoikeudessa arvioitava, ovatko hankinta-asiakirjat olleet valittajan esittämällä tavalla epäselvät tai muuten hankintasäännösten vastaiset. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt tarjousten täsmentämisessä hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouspyyntö ja hankintailmoitus eroavat sisällöltään, noudatetaan hankintailmoitusta.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Hankintayksikön ei tule kuitenkaan sallia tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten. Hankintamenettelyn asiakirjojen täsmentämisessä ja täydentämisessä tulee noudattaa ehdokkaiden ja tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta¸ jonka mukaisesti täsmentämis- ja täydentämismahdollisuus tulee antaa samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville ehdokkaille tai tarjoajille.

Hankintamenettely merkityksellisiltä osin

Hankintayksikkö on edellä todetun mukaisesti pyytänyt tarjouksia maanrakennuksen työkonepalveluita sekä niihin liittyviä kuljetuspalveluita koskevasta hankinnasta.

Hankinta on jaettu 11 eri osa-alueeseen ja kustakin hankinnan osa-alueesta on hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä ilmoitettu osa-alueen nimi ja numero. Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä hankinnan osa-alueen 3 nimeksi on ilmoitettu ”KKHt 14–25”.

Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä on todettu, että hankinnan osa-alue 3 koskee tela-alustaisia kaivinkoneita kokoluokassa KKHt 14–25.

Hankintailmoituksen IV kohdan ”Menettely” alakohdassa IV.1.3) ”Tietoa puitejärjestelystä tai dynaamisesta hankintajärjestelmästä” on todettu, että puitejärjestelyn osallistujien suunniteltu enimmäismäärä on viisi.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”KKHt 1425 (tela-alustaiset)” tarjoajien on muun ohella tullut vakuuttaa, että tarjottavassa koneessa on hankekuvauksessa mainitut ominaisuudet, perusvarustus ja CE-merkintä.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on Tilaajan kannalta hinnaltaan halvin. Vertailuhintana käytetään konekohtaisia tuntihintoja.

Puitejärjestelyyn valitaan 5 palveluntuottajaa/osa-alue, jotka asetetaan tarjouskilpailun ratkaisuperusteen mukaiseen ensisijaisuusjärjestykseen osa-alueittain. Ensisijaisuusjärjestyksessä ensimmäiseksi sijoittuu siten tarjoaja, joka on jättänyt tuntihinnaltaan halvimman tarjouksen kyseiseen osa-alueeseen. Ensisijaisuusjärjestyksessä toiseksi sijoittuu siten tarjoaja, joka on jättänyt tuntihinnaltaan toiseksi halvimman tarjouksen kyseiseen osa-alueeseen jne.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa ”Hankekuvaus”-nimisen asiakirjan kohdassa 4.1 ”Sopimus ja palvelutilaukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Maanrakennuskone- ja kuorma-autokuljetuspalvelujen tarjoajista valitaan viisi kokonaisedullisinta palveluntuottajaa koneluokittain. Kaivinkoneiden kokoluokkiin valitaan kolme kokonaisedullisinta palveluntuottajaa jäljempänä esitetyn konejaon mukaisesti.”

Edellä mainitun asiakirjan kohdassa 5.2 ”Maanrakennuskoneiden ja kuorma-autojen luokitusperusteista” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Työkoneiden konelajikohtaisessa ryhmittelyssä ja luokituksessa noudatetaan maarakennuskoneiden voimassa olevia luokituksia, jotka ovat julkaistuina Infra ry:n ja Koneyrittäjät ry:n yhteisessä internetjulkaisussa http://www.koneluokitus.fi.

Pyöräalustaisista kaivinkoneista pyydetään tarjouksia kokoluokassa KKHp 13–21.

Kumitela-alustaisista kaivinkoneista pyydetään tarjouksia kokoluokissa KKHt 05-11.

Tela-alustaisista kaivinkoneista pyydetään tarjouksia kokoluokissa KKHt 14–25.

Kaivurikuormaajista pyydetään tarjouksia luokissa KKT 04–05, KKT N 04–05 ja KKT R 04–05.

Pyöräkuormaajista pyydetään tarjouksia luokissa KUP 06–13.

Tarjottavien maansiirtoautojen tulee olla vähintään 3-akselisia.

Tarjottavan vaihtolava-auton tulee olla kantavuudeltaan vähintään 7000 kg.”

Tarjoajat ovat voineet esittää tarjouspyynnöstä kysymyksiä. Tarjouspyynnöstä on esitetty muun muassa seuraavat kysymykset:

”Annetaanko tosiaan vaan yksi tuntihinta esim. kokoluokissa KKHt 14–25? eikö tästä tule ristiriita kun pienellä koneella saa saman tuntihinnan kuin isommalla?”

”Miten voi tarjota useamman erikokoisen koneen samaan konekategoriaan? Esim. KKht 14, KKht21 ja KKH25”.

Kysymyksiin on annettu seuraavat vastaukset:

”1. Kyllä, kokoluokalle annetaan yksi tuntihinta.

2. Sama tuntihinta koskee kaikkia kokoluokan koneita. Valitulta toimittajalta voidaan tilata koneluokan ja autotyypin sisällä useampia koneita/autoja samalla tuntihinnalla.”

Hankintayksikkö on tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen 4.9.2023 toimittanut tarjoajille sähköpostin, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

”Pyydämme teitä toimittamaan listauksen tarjouksienne mukaisista työkoneista ja kuljetuskalustosta 8.9.2023 klo 10.00 mennessä. Listauksesta tulee selvitä koneen merkki ja malli ja vuosimalli sekä koneluokka johon tarjottu työkone kuuluu.”

Hankintayksikkö on 12.10.2023 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut palveluntuottajat eri osa-alueisiin.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut ristiriitainen valittavien palveluntuottajien lukumäärän osalta. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintamenettelyssä osa-alueet on sekoitettu koneluokkiin, mikä on johtanut liian laajoihin osa-alueisiin. Luokka KKHt 14–25 on pitänyt sisällään kooltaan ja teholtaan erilaisia koneita, jotka ovat poikenneet toisistaan hankinta- ja käyttökustannuksiltaan. Hankintayksikön käyttämä luokitus ei tältä osin ole ollut koneluokitus.fi-luokituksen mukaista, koska luokan KKHt 14–25 olisi tullut sisältää neljä erillistä koneluokkaa. Hankintayksikön käyttämä sähköinen järjestelmä ei ole mahdollistanut koneiden tarjoamista niiden oikeissa luokissa, vaan koneet on tullut tarjota liian laajojen osa-alueiden mukaisesti. Hankintayksikkö ei ole saanut kokonaistaloudellisesti edullisimpia tarjouksia.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei se ole menetellyt virheellisesti, vaikka tarjouspyynnön liitteenä olevassa hankekuvauksessa on todettu, että kaivinkoneiden kokoluokkaan on tullut valita kolme palveluntuottajaa. Hankintailmoituksen mukaan palveluntuottajia on tullut valita viisi ja ristiriitatilanteessa on tullut noudattaa hankintailmoituksen kirjausta. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntö on jaettu osa-alueisiin siten, että tarjotut koneet on arvioitu kussakin osa-alueessa asettaen niissä tarjotut koneet halvimman tuntihinnan mukaiseen järjestykseen. Vaikka osa-alueen sisällä on ollut painoluokiltaan erilaisia koneita osa-alueessa asetetussa kokohaarukassa, ei koneiden käyttökustannuksissa tai tarjotuissa hinnoissa juurikaan ole ollut eroja. Kullakin osa-alueella tarjottavia koneita on voitu käyttää samantyyppisillä työmailla. Koneluokitus.fi-luokitus ei ole pakottava viranomaisluokittelu eikä hankintayksikön ole ollut pakollista kilpailuttaa palveluja mainitun luokittelun perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja että sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä sekä tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus arvioi ensin, ovatko tarjouspyyntöasiakirjat olleet valittajan esittämällä tavalla epäselvät valittavien palveluntuottajien lukumäärän osalta.

Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyyntöasiakirjoissa on jossain määrin ristiriitaisesti ilmoitettu valittavien palveluntuottajien lukumäärä. Hankintailmoituksesta on kuitenkin käynyt selvästi ilmi, että puitejärjestelyyn osallistujien suunniteltu enimmäismäärä on ollut viisi. Tarjouspyynnöstä on niin ikään käynyt ilmi, että puitejärjestelyyn on ollut tarkoitus valita viisi palveluntuottajaa osa-alueittain. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on kokonaisuutena arvioiden ollut tältä osin riittävän selvä, jotta sen perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia siitä huolimatta, että tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankekuvauksessa on viitattu siihen, että kaivinkoneiden kokoluokkiin on ollut tarkoitus valita kolme palveluntuottajaa.

Asiassa on seuraavaksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt valittajan esittämällä tavalla virheellisesti tarjouspyynnön kohteena olevien osa-alueiden määrittämisessä ja ovatko tarjouspyyntöasiakirjat olleet tältä osin riittävän selvät.

Edellä todetusti tarjouspyyntö on jaettu 11 osa-alueeseen siten, että tarjouspyynnössä on kunkin osa-alueen tarkemmassa kuvauksessa selvästi todettu, minkälaisilla koneilla kunkin osa-alueen mukaista palvelua on voinut tuottaa. Osa-alue 3 on koskenut tela-alustaisia kaivinkoneita kokoluokassa
KKHt 14–25.

Tarjouspyynnön perusteella tarjoajat ovat voineet tehdä tarjouksia osa-alueelle 3 eri kokoisilla tela-alustaisilla kaivinkoneilla, kunhan tarjotut koneet ovat sisältyneet ilmoitettuun kokohaarukkaan ja muutoin täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Tarjouspyynnöstä ja tarjouskilpailun aikana esitettyihin kysymyksiin annetuista vastauksista on lisäksi selvästi käynyt ilmi, että tarjousten valintaperusteena on ollut yksinomaan halvin hinta ja vertailuhintana on käytetty kullekin osa-alueelle annettua tuntihintaa riippumatta siitä, minkä kokoisesta koneesta on ollut kysymys.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan tarjouspyynnön osa-aluekohtainen jako ei ole täysin vastannut koneluokitus.fi-internetsivustolla esitettyä koneluokitusta. Asiassa ei ole kuitenkaan käynyt ilmi, että koneluokitus.fi-internetsivustolla käytetty luokitus olisi pakottava viranomaisluokittelu tai että sitä olisi millään muullakaan perusteella ollut pakollista noudattaa kyseessä olevassa julkisessa hankinnassa.

Edellä todettuun nähden ja kun lisäksi otetaan huomioon hankintayksikön harkintavalta hankinnan kohteen määrittelemisessä, markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole ollut valittajan esittämällä tavalla epäselvä eikä hankintayksikön voida katsoa menetelleen valittajan esittämällä tavalla muutoinkaan virheellisesti tarjouspyyntöasiakirjojen laatimisessa. Asiassa ei ole käynyt ilmi, etteivätkö tarjouspyynnössä asetetut valintaperusteet olisi johtaneet kokonaistaloudellisesti edullisimpien tarjousten valintaan. Asiassa ei ole käynyt myöskään ilmi, että sähköinen tarjousjärjestelmä olisi ollut hankintasäännösten vastaisella tavalla puutteellinen ottaen huomioon, että tarjoajia ei ole vielä tarjousvaiheessa pyydetty yksilöimään tarkempia tietoja niistä koneista, joilla niiden on ollut tarkoitus tuottaa tietylle osa-alueelle tarjoamaansa palvelua.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksikön menettelyllä muissa tarjouskilpailussa ei ole oikeudellista merkitystä nyt esillä olevan asian arvioinnin kannalta. Näin ollen nyt esillä olevan asian arvioinnin kannalta ei ole merkitystä sillä, mitä hankintayksikkö on hankkinut aikaisemmin ja minkälaisia vaatimuksia se on asettanut hankinnan kohteelle aikaisemmissa tarjouspyynnöissään.

Asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti tarjousten täsmentämisessä.

Valittaja on tältä osin esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteen vastaisesti, koska hankintayksikkö on vasta tarjousten jättämisen jälkeen tiedustellut tarjoajilta, mihin luokkaan tarjotut koneet ja autot ovat kuuluneet. Valittajan mukaan se ei myöskään ole saanut kyseistä tarjousten jättämisen jälkeen tarjoajille lähetettyä tiedustelua.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouksia on lähtökohtaisesti arvioitava sellaisina kuin ne ovat saapuneet hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varatun määräajan kuluessa. Hankintayksiköllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta, pyytää tarjoajia täydentämään tai täsmentämään tarjouksiaan, mikäli niissä on epäolennaisia virheitä tai puutteita. Hankintayksikkö voi esimerkiksi pyytää tarjoajaa toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten. Tarjousasiakirjojen täsmentämisessä ja täydentämisessä tulee kuitenkin noudattaa tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jonka mukaisesti täsmentämis- ja täydentämismahdollisuus tulee antaa samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville tarjoajille.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö on pyytänyt tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen tarjoajia toimittamaan listauksen tarjoustensa mukaisista työkoneista ja kuljetuskalustosta. Listauksessa on tullut olla tarjotun koneen merkki, malli ja vuosimalli sekä koneluokka, johon tarjottu työkone on kuulunut. Hankintayksikön esittämän selvityksen mukaan sähköpostitse toimitettu tiedustelu on toimitettu kaikille tarjoajille eli myös valittajalle. Täsmennyspyyntö ei ole koskenut tietoja, jotka tarjoajan olisi tullut ilmoittaa jo tarjouksessaan, kun se on vakuuttanut tarjotulle koneelle osa-alueella asetettujen vähimmäisvaatimusten täyttyvän.

Kun asiassa otetaan lisäksi huomioon, että täsmennyspyyntö on liittynyt seikkoihin, joilla ei ole ollut vaikutusta tarjousvertailussa, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti pyytäessään tarjoajia täsmentämään tarjouksiaan. Hankintayksikön ei ole myöskään katsottava menetelleen tarjousten täsmennyttämisessä tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisesti, koska kysymys ei asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole ollut siitä, että täsmentämismahdollisuutta ei olisi annettu samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville tarjoajille.

Siltä osin kuin valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole antanut valittajan nähtäväksi muiden tarjoajien vastauksia hankintayksikön tarjoajille tarjousajan päättymisen jälkeen lähettämään tiedusteluun, markkinaoikeus toteaa, että tarjousten valinta on edellä todetun mukaisesti perustunut yksinomaan halvimpaan hintaan. Valittajan tarjoukset ovat sijoittuneet hankinnan osa-alueella 3 tarjousten vertailussa 17. ja 18. sijalle eikä valittaja ole edes väittänyt, että sen edelle sijoittuneiden tarjoajien tarjoukset olisivat olleet tarjouspyynnön vastaisia. Tähän nähden sillä seikalla, että hankintayksikkö on valittajan mukaan pitänyt valittajalta salassa tarjoajien edellä mainittuun hankintayksikön täsmennyspyyntöön antamat vastaukset, ei ole ollut vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen valittajan aseman tai hankintamenettelyn lopputuloksen kannalta merkityksellisellä tavalla. Näin ollen hankintayksikön menettelyä ei ole tältä osin tarpeen arvioida markkinaoikeudessa enemmälti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Asian lopputulos huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, etteivät oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 37 §:n 1 tai 2 momentti edellytä valittajan vaatiman lisäselvityksen hankkimista.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin se koskee muita hankinnan osa-alueita kuin osa-aluetta 3.

Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa A:n korvaamaan Nurmijärven kunnan oikeudenkäyntikulut 1.945,44 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Liisa Kauramäki ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 27.5.2024 taltionumero 1531/2024.