MAO:203/21

Asian tausta

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 30.7.2020 julkaistulla käyttöoikeussopimusta koskevalla hankintailmoituksella ja 24.8.2020 julkaistulla korjausilmoituksella Kansaneläkelaitoksen sairasvakuutuksesta korvaamien taksimatkojen ja niihin liittyvien palveluiden käyttöoikeussopimuksen kilpailuttamisesta Uudenmaan maakunnan alueella sopimuskaudelle 15.12.2020–31.12.2021 ja mahdolliselle kahdelle vuoden mittaiselle optiokaudelle.

Kansaneläkelaitoksen etuuspalveluiden tulosyksikön ma. etuusjohtaja ja keskuksen päällikkö ovat päätöksellään 12.10.2020 hylänneet Taksi Helsinki Oy:n tarjouksen hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena ja Kansaneläkelaitoksen etuuspalveluiden tulosyksikön johtaja on 12.10.2020 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut käyttöoikeussopimuksen palveluntuottajaksi Menevä Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintapäätöksen mukaan ollut noin 71 miljoonaa euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Taksi Helsinki Oy on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset 12.10.2020 tehdyt päätöksen ja hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua ja määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 25.105 eurolla viivästyskorkoineen, mikä määrä sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrän 6.140 euroa.

Perustelut

Hankintayksikkö on 29.9.2020 pyytänyt valittajaa esittämään yksityiskohtaiset perustelut sille, kuinka valittaja pystyy toteuttamaan hankittavaa palvelua tarjouspyynnön mukaisesti tarjoamallaan hinnalla. Valittaja on vastannut hankintayksikön selvityspyyntöön 6.10.2020. Hankintayksikkö on 12.10.2020 tekemällään päätöksellä hylännyt valittajan tarjouksen hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Valittajan vertailuhinta on kuitenkin ollut ainoastaan jonkin verran alempi kuin valitun tarjoajan ja kolmanneksi halvimman tarjouksen vertailuhinta. Jo tämä ja tarjottujen alennusprosenttien suhteellisen pienet erot osoittavat, ettei valittajan tarjous ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen.

Hankintayksikön päätös valittajan tarjouksen hylkäämisestä on perusteltu puutteellisesti. Päätöksestä ei käy ilmi se, miten hankintayksikkö on arvioinut valittajan antamassa selvityksessä esiin tuotuja seikkoja.

Vastine

Vaatimukset

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.100 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksiköllä on hankintasäännösten mukaan oikeus pyytää selvitystä poikkeuksellisen alhaisten tarjoushintojen perusteista ja tarvittaessa, mikäli selvitys tai muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen poikkeuksellisen alhaista tasoa, hylätä tarjous. Hankintayksiköllä on myös oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen asemansa sen varalta, että tarjoaja tarjoaa palvelua hinnoilla, jolla hankintaa ei voida toteuttaa hankinta-asiakirjoissa kuvatun mukaisesti tai jonka johdosta hankinnan toteuttamisessa syntyy hankintayksikölle taloudellisia riskejä. Taksi Helsinki Oy:n tarjoama hintojen alennusprosentti on ollut merkittävästi suurempi verrattuna kaikkiin muihin tarjouksiin ja huomattava myös valittuun tarjoukseen verrattuna.

Valittajan tarjouksen hylkäyspäätöksen perusteluista on käynyt ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat siten, että tarjoaja on voinut arvioida päätöksen oikeellisuutta ja oikeussuojan tarpeensa.

Kuultavan lausunto

Menevä Oy on antanut lausunnon.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että hankintayksikkö on arvioinut valittajan antaman selvityksen, valittajan palvelumallin ja muut viittaamansa seikat, kuten aiemman kilpailutuksen ja markkinatilanteen, virheellisesti. Hankintayksikkö on tehnyt virheellisiä johtopäätöksiä ja toiminut valittajaa kohtaan epätasapuolisesti.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

Valittaja on antanut lisävastaselityksen.

Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.

Hankintayksikkö on, markkinaoikeuden varattua sille tilaisuuden lausua korkeimman hallinto-oikeuden 4.5.2021 antaman vuosikirjapäätöksen KHO 2021:57 johdosta, todennut muun ohella, että vuonna 2020 kilpailutetut hankintasopimukset ovat poikenneet vain vähän vuoden 2018 hankintasopimuksesta, jota korkein hallinto-oikeus on käsitellyt 4.5.2021 antamassaan vuosikirjapäätöksessä KHO 2021:57. Erona on ollut ainoastaan, että autoilijoiden tasapuolisen kohtelun toteuttamisesta on vaadittu palveluntuottajalta selvitys, kiireellisten matkojen järjestäminen on tullut toteuttaa kahden tunnin kuluessa tilauksesta ja Lapissa kolmen tunnin kuluessa, on sallittu välittäjien etätyö, Lapissa saamenkielisille on järjestetty vakiotaksiasiakkuus ja Uudellamaalla palveluun on sisältynyt myös tilausten tekstiviestikuittaus. Vuoden 2020 sopimusten eroavuudet verrattuna vuoden 2018 sopimuksiin eivät ole hankinnan luonteen arvioinnin osalta merkityksellisiä.

Markkinaoikeus on sekä 1.11.2019 (päätökset numerot 470/19 ja 472/19) että 19.2.2020 (päätös numero 57/20) antamissaan päätöksissä velvoittanut hankintayksikön, mikäli se aikoo edelleen toteuttaa kyseisiä palveluja, järjestämään kokonaan uudet tarjouskilpailut, joissa palvelut kilpailutetaan hankintalaissa tarkoitettuna palveluja koskevana käyttöoikeussopimuksena. Velvoitteiden tehosteiksi markkinaoikeus on asettanut sakon uhat. Hankintayksiköllä ei ole ollut nyt valituksen kohteena olevassa hankinnassa mahdollisuutta toimia toisin, sillä hankintalain 168 §:n mukaan markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Kyseessä olevan hankintamenettelyn mukainen sopimuskausi päättyy 31.12.2021. Hankintayksikkö ei tule käyttämään sopimukseen kuuluvaa optiota, vaan se on aloittanut uuden kilpailutuksen valmistelun.

Oikeudenkäynti eivät ole aiheutuneet hankintayksikön virheistä. Hankintayksikköä ei tule velvoittaa korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikuluja.

Valittaja on hankintayksikön edellä todetun korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua koskevan lausuman johdosta antamassaan lausumassa todennut muun ohella, että hankintayksikkö tulee velvoittaa korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut, vaikka markkinaoikeus päätyisi korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2021:57 todettuun nähden kumoamaan hankintapäätöksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta

Kansaneläkelaitos on kilpailuttanut nyt valituksen kohteena olevaa käyttöoikeussopimuksena kilpailutettua hankintaa vastaavia hankintoja aiemmin vuonna 2018 palveluhankintoina. Kyseisistä palveluhankinnoista on julkaistu esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maakunnan osalta 17.1.2018 ja Uudenmaan maakunnan osalta 16.11.2018 EU-hankintailmoitukset koskien avoimella menettelyllä toteutettavaa Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuksesta korvaamia matkoja ja palveluita koskevaa hankintamenettelyä. Kyseiset hankintamenettelyt ovat sittemmin keskeytyneet jäljempänä kuvatuin tavoin.

Kansaneläkelaitos on mainitussa aikaisemmassa Etelä-Pohjanmaan maakuntaa koskevassa kilpailutuksessa 23.3.2018 tekemällään päätöksellä sulkenut erään tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja samana päivänä tekemällään hankintapäätöksellä valinnut palveluntarjoajan.

Tarjoaja, jonka tarjous on edellä todetusti suljettu tarjouskilpailusta, on valittanut 23.3.2018 tehdyistä päätöksestä ja hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeus on 1.11.2019 asiassa dnro 2018/152 tekemällään päätöksellä numero 472/19 kumonnut Kansaneläkelaitoksen Etelä-Pohjanmaan maakunnan osalta 23.3.2018 tekemän hankintapäätöksen ja päätöksen tarjoajan sulkemisesta tarjouskilpailusta. Markkinaoikeus on lisäksi kieltänyt sakon uhalla Kansaneläkelaitosta tekemästä hankintasopimusta sanotun hankintapäätöksen perusteella tai panemasta mainittuja päätöksiä muutoin täytäntöön. Markkinaoikeuden päätöksessä on todettu, että mikäli Kansaneläkelaitos aikoo edelleen toteuttaa Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuksesta korvaamia matkoja ja palveluita Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueelle koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon kyseisessä päätöksessä mainitut seikat.

Markkinaoikeus on päätöksessään katsonut hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, koska se on julkaissut hankinnasta palveluja koskevan EU-hankintailmoituksen, vaikka hankintayksikön olisi tullut toimittaa hankinnasta julkaistavaksi käyttöoikeussopimuksia koskeva hankintailmoitus. Markkinaoikeus on perusteluissaan viitannut korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO 2016:37, jossa korkein hallinto-oikeus oli katsonut Kansaneläkelaitoksen vuonna 2010 tekemän taksimatkojen suorakorvausmenettelyä koskevan runkosopimuksen olleen käyttöoikeussopimus.

Markkinaoikeus on 19.2.2020 asiassa dnro 2019/4 tekemällään päätöksellä numero 57/20 kumonnut vastaavalla tavalla myös Kansaneläkelaitoksen Uudenmaan maakunnan osalta tekemän hankintapäätöksen ja kieltänyt Kansaneläkelaitosta sakon uhalla tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön.

Kansaneläkelaitos on markkinaoikeuden edellä kuvattujen päätösten jälkeen kilpailuttanut Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuksesta korvaamia taksimatkoja ja niihin liittyviä palveluita koskevia hankintoja Uudenmaan maakunnan osalta 30.7.2020 julkaistulla käyttöoikeussopimusta koskevalla hankintailmoituksella ja 24.8.2020 julkaistulla korjausilmoituksella.

Kansaneläkelaitoksen etuuspalveluiden tulosyksikön ma. etuusjohtaja ja keskuksen päällikkö ovat päätöksellään 12.10.2020 asiassa Kela 21/43/2018 hylänneet Taksi Helsinki Oy:n tarjouksen hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena Uudenmaan maakunnan osalta ja Kansaneläkelaitoksen etuuspalveluiden tulosyksikön johtaja on 12.10.2020 tekemällään hankintapäätöksellä asiassa Kela 21/43/2018 valinnut käyttöoikeussopimuksen palveluntuottajaksi Uudenmaan maakunnan osalta Menevä Oy:n.

Kansaneläkelaitoksen etuuspalveluiden tulosyksikön ma. etuusjohtaja on päätöksellään 28.10.2020 asiassa Kela 21/43/2018, sen johdosta, että Kansaneläkelaitos on oikaissut erään tarjoajan tarjouksen hylkäyspäätöstä, suorittanut uudelleen tarjoajien soveltuvuuden ja tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnin ja valinnut käyttöoikeussopimuksen palveluntuottajaksi Uudenmaan maakunnan osalta Menevä Oy:n. Hankintapäätöksen mukaan 12.10.2020 tehty hankintapäätös on jäänyt muilta osin voimaan. Valittaja ei ole kohdistanut vaatimuksia 28.10.2020 tehtyyn päätökseen.

Korkein hallinto-oikeus on 4.5.2021 antanut vuosikirjapäätöksen KHO 2021:57 markkinaoikeuden edellä kuvatusta päätöksestä numero 472/19 tehdyn valituksen johdosta. Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään katsonut, että Kansaneläkelaitoksen vuonna 2018 palveluhankintana kilpailuttamassa sopimuksessa on ollut kyse palveluhankintasopimuksesta, eikä markkinaoikeuden päätöksessä esitetyllä tavalla käyttöoikeussopimuksesta, ja kumonnut markkinaoikeuden päätöksen numero 472/19.

Hankintayksikön menettelyn arviointi

Markkinaoikeus voi korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2015:151 mukaisesti ottaa viran puolesta tutkittavakseen muitakin hankintamenettelyn lainmukaisuuden arviointia koskevia perusteita kuin ne, joihin valittaja tai muut asianosaiset ovat nimenomaisesti vedonneet.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on edellä todetun korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2021:57 johdosta ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti, kun se on ilmoittanut nyt valituksen kohteena olevasta hankinnasta 30.7.2020 julkaistulla käyttöoikeussopimusta koskevalla hankintailmoituksella ja 24.8.2020 julkaistulla korjausilmoituksella. Markkinaoikeus on varannut asianosaisille mahdollisuuden lausua tästä kysymyksestä ennen asian ratkaisemista.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 4 §:n 1 kohdan mukaan hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan.

Pykälän 5 kohdan mukaan käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan 6 ja 7 kohdassa tarkoitettua sopimusta.

Pykälän 7 kohdan mukaan palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan taloudellista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, jolla yksi tai usea hankintayksikkö siirtää muiden kuin käyttöoikeusurakkaa koskevien palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän toiminnallisen riskin yhdelle tai usealle toimittajalle ja jossa siirtämisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelujen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön aiemmin vuonna 2018 kilpailuttama hankinta, jossa korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksestä KHO 2021:57 tarkemmin ilmenevin perustein katsonut olevan kysymys palveluhankintasopimuksesta, on hankinnan kohteena olleen palvelukokonaisuuden osalta poikennut nyt käsillä olevan vuonna 2020 kilpailutetun hankinnan kohteena olleesta palvelukokonaisuudesta ainoastaan vähäisiltä osin. Eroina ovat olleet, että autoilijoiden tasapuolisen kohtelun toteuttamisesta on vaadittu palveluntuottajalta selvitys, kiireellisten matkojen järjestäminen on tullut toteuttaa kahden tunnin kuluessa tilauksesta, on sallittu välittäjien etätyö ja palveluun on sisältynyt myös tilausten tekstiviestikuittaus.

Markkinaoikeus katsoo, että kyseiset eroavuudet vuonna 2018 ja vuonna 2020 kilpailutettujen palvelukokonaisuuksien välillä eivät ole merkityksellisiä arvioitaessa sitä, missä määrin hankintayksikkö on nyt valituksen kohteena olevan hankinnan palvelukokonaisuudessa siirtänyt palvelujen tarjoamisen ja hallinnoimisen sekä siihen liittyvän toiminnallisen riskin toimittajalle. Näin ollen nyt valituksen kohteena olevan vuoden 2020 hankinnan luonnetta palveluhankintasopimuksena ei ole perusteita arvioida toisin kuin korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessä KHO 2021:57 arvioinut edellä mainittua vuoden 2018 sopimusta. Myöskään asianosaiset eivät ole esittäneet tästä eriäviä arvioita. Nyt valituksen kohteena olevassa vuonna 2020 kilpailutetussa hankinnassa on siten ollut kysymys palveluhankintasopimuksesta, eikä palveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta.

Hankinnan ennakoitu arvo on ylittänyt hankintalain 26 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun palveluhankintoja koskevan EU-kynnysarvon. Kyseisen kynnysarvon ylittäviin palveluhankintoihin sovelletaan hankintalain 26 §:n 2 momentin mukaan muun ohella lain 7 luvun (58–61 §) säännöksiä.

Hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi muun ohella hankintailmoitus EU-kynnysarvot ylittävästä hankinnasta (1 kohta) ja käyttöoikeussopimusta koskeva ilmoitus käyttöoikeussopimuksen hankintamenettelystä (3 kohta).

Hankintalain 59 §:n 1 momentin mukaan edellä 58 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintoihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 842/2011 kumoamisesta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1986 vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen. Ilmoituksissa on oltava hankintalain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun hankintadirektiivin liitteessä V esitetyt tiedot.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on julkaissut hankinnastaan käyttöoikeussopimusta koskevan ilmoituksen vakiolomaketta 24 käyttäen. Edellä todettu huomioon ottaen hankinnasta olisi kuitenkin tullut julkaista EU-hankintailmoitus vakiolomaketta 2 käyttäen.

Vaikka ilmoitus käyttöoikeussopimuksesta on ollut kaikkien toimittajien luettavana hankintasäännöksissä tarkoitetuissa tietokannoissa ja ilmoituspaikoissa ja vaikka ilmoituksessa esitetyistä tiedoista ja CPV-koodeista on käynyt ilmi, että kyseessä on kuljetuspalvelun hankinta, väärän ilmoituslomakkeen käyttäminen on vaikuttanut niihin tekijöihin, joilla ilmoitus on ollut löydettävissä hakutoiminnoilla. Väärän ilmoituslomakkeen johdosta ne toimittajat, jotka ovat etsineet vakiolomakkeella 2 ilmoitettavia EU-kynnysarvon ylittäviä palveluja koskevia hankintoja, joissa ei ole kysymys käyttöoikeussopimuksista, eivät ole voineet löytää hankintailmoitusta. Ilmoitusten suuren lukumäärän vuoksi kaikkien hankintailmoitusten seuraaminen ilman hakua rajaavia tekijöitä on työlästä, eikä tällaista toimintatapaa voida pitää toimittajien kannalta vaikeuksitta mahdollisena saati kohtuullisena. Kun hankintayksikkö ei ole julkaissut EU-kynnysarvon ylittävien palvelujen hankintaa koskevaa hankintailmoitusta oikeaa vakiolomakeasetuksessa vahvistettua vakiolomaketta käyttäen, sen menettely on ollut omiaan estämään potentiaalisia tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun. Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankinnasta ilmoittaessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevat päätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva hankintailmoitus on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli Kansaneläkelaitos aikoo edelleen toteuttaa Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuksesta korvaamien taksimatkojen ja niihin liittyvien palveluiden Uudenmaan maakunnan aluetta koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 ja 2 momentin esitöiden (HE 29/2018 vp s. 167) mukaan asiassa annetun ratkaisun merkitystä arvioitaessa on aiheellista ottaa huomioon, että hallintoprosessissa ei läheskään aina ole yksiselitteisesti osoitettavissa voittajaa tai häviäjää, eikä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta voi siten perustaa yksin voittaja-häviäjä -asetelmaan. Tuomioistuimen asiassa antama ratkaisu voi olla sisällöltään sellainen, että osapuolten on kohtuullista itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan. Esitöissä on edelleen todettu, että oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevassa ratkaisussa on kysymys kuluvastuun kohtuullisuuden kokonaisarvioinnista.

Hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan käyttöoikeussopimuksena markkinaoikeuden 19.2.2020 antaman Uudenmaan maakuntaa koskeneen päätöksen numero 57/20 johdosta. Hankintalain 168 §:n 1 momentin nojalla hankintayksikön on tullut noudattaa sanottua markkinaoikeuden päätöstä valituksesta huolimatta, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Hankintayksikön on tullut hankinnan uudelleenkilpailutuksessa heinä-elokuussa 2020 noudattaa markkinaoikeuden sille päätöksessään numero 57/20 antamaa ohjausta.

Edellä todettu hankintailmoituksen virheellisyys on ilmennyt vasta korkeimman hallinto-oikeuden 4.5.2021 antaman vuosikirjapäätöksen KHO 2021:57 johdosta, mihin nähden hankintayksikön ei voida katsoa edellä todetuissa olosuhteissa ennen vuosikirjapäätöksen antamista hankinnasta ilmoittaessaan menetelleen virheellisesti. Ottaen huomioon ratkaisun lopputulos, asiassa ei ole myöskään perusteita velvoittaa valittajaa korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikuluja. Tähän nähden ja edellä kuvattu hallituksen esityksessä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n osalta (HE 29/2018 vp s. 167) esitetty huomioon ottaen, ei ole kohtuutonta, että asianosaiset joutuvat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Uudenmaan maakuntaa koskevat Kansaneläkelaitoksen etuuspalveluiden tulosyksikön ma. etuusjohtajan ja keskuksen päällikön päätöksen 12.10.2020 asiassa Kela 21/43/2018 ja Kansaneläkelaitoksen etuuspalveluiden tulosyksikön johtajan hankintapäätöksen 12.10.2020 asiassa Kela 21/43/2018.

Markkinaoikeus kieltää Kansaneläkelaitosta tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätösten perusteella tai panemasta mainittuja päätöksiä muutoin täytäntöön nyt asetetun 1.000.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus hylkää Taksi Helsinki Oy:n ja Kansaneläkelaitoksen vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Ville Parkkari ja Esko Pakka.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.