MAO:210/2026
Asioiden tausta
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 4.7.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta vammaisten työ- ja päivätoimintakuljetusten palveluhankinnasta ajalle 1.3.2026–28.2.2029 ja toistaiseksi voimassa olevalle optiokaudelle. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhuspalvelujen toimialajohtaja on hankintapäätöksellään 26.9.2025 § 14 valinnut erään tarjoajan tarjouksen.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vanhuspalvelujen toimialajohtaja on 20.10.2025 päätöksellään
§ 17 keskeyttänyt edellä mainitun hankintamenettelyn. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on antanut mainitun hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksen uudelleen tiedoksi vanhuspalvelujen toimialajohtajan päätöksellä 7.11.2025 § 23, koska 20.10.2025 tehdyssä keskeyttämispäätöksessä on ollut virheellinen oikaisu- ja valitusosoitus. Asiassa esitetyn perusteella 7.11.2025 tehdyllä hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksellä ei ole muutettu ensiksi mainitun keskeyttämispäätöksen sisältöä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on ilmoittanut 21.10.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella vammaisten työ- ja päivätoimintakuljetusten palveluhankinnasta ajalle 1.3.2026–28.2.2029 ja toistaiseksi voimassa olevalle optiokaudelle. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 9.600.000 euroa.
Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole tehty hankintayksikön 21.10.2025 julkaisemalla hankintailmoituksella käynnistämässä hankintamenettelyssä.
Asian diaarinumero 533/2025 käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Logi Point Oy on vaatinut, että markkinaoikeus myöntää asiassa käsittelyluvan, kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen 26.9.2025 § 14, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua ja määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.560 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat referenssit eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä referenssille asetettuja vähimmäisvaatimuksia.
Voittaneen tarjoajan ilmoittamista referensseistä kaksi on koskenut suoraohjauskuljetuksia, joissa matkojen välityksestä ja liikennöinnin valvonnasta huolehtii tilaaja. Mainitut referenssit eivät ole vastanneet tarjouspyynnössä vaadituin tavoin hankittavaa palvelua, vaan niistä on puuttunut monia tarjouspyynnössä hankinnan kohteelta vaadittuja toimintoja ja toimittajavastuita, kuten kuljetusmatkojen suunnittelu, yhdistely ja aikataulutus.
Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittaman kolmannen referenssin arvonlisäveroton arvo on ollut 350.000 euroa vuodessa. Tarjouspyynnön mukaan referenssiksi esitetyn vuosisopimuksen arvon on tullut olla vähintään 500.000 euroa. Myöskään edellä mainittu referenssi ei siten ole ollut tarjouspyynnön mukainen.
Vastine
Vaatimukset
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus katsoisi asian käsittelyn raukeavan pääasian osalta.
Perustelut
Hankintayksikkö on päättänyt keskeyttää kyseessä olevan hankintamenettelyn ja käynnistää uuden hankintamenettelyn.
Vastaselitys
Valittaja on antanut vastaselityksen.
Asioiden diaarinumerot 583/2025 ja 597/2025 käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Logi Point Oy on vaatinut, että markkinaoikeus myöntää asioissa käsittelyluvan, kumoaa valituksenalaiset hankintamenettelyn keskeyttämispäätökset 20.10.2025 § 17 ja 7.11.2025 § 23, velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä käynnistämällä uuden tarjouskilpailun. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.320 eurolla markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 583/2025 ja 4.185 eurolla markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 597/2025, lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä, viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on keskeyttänyt hankintamenettelyn. Tarjouspyynnön referenssivaatimus ei ole hankintayksikön väittämin tavoin ollut epäselvä tai tulkinnanvarainen. Alan ammattimaisen toimijan on tullut ymmärtää referenssivaatimus oikein.
Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös, kun se on hankintamenettelyn keskeyttämisen jälkeen käynnistänyt keskeytettyä hankintaa kohteeltaan vastaavasta hankinnasta uuden tarjouskilpailun, johon tarjouspyynnön referenssivaatimusta on korjattu siten, että keskeytetyn tarjouskilpailun voittajaksi valittu tarjoaja on täyttänyt kyseisen vaatimuksen. Uuden tarjouspyynnön referenssivaatimus on vastannut lähes täysin keskeytetyn tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitettyjä referenssejä. Uudessa tarjouskilpailussa referenssiltä vaadittu vuosiarvo on ollut vain 10 prosenttia hankinnan vuosiarvosta, mihin nähden vaaditun vuosiarvon madaltaminen on ollut perusteetonta. Hankittavan palvelun sisältö ja laajuus eivät ole muuttuneet aiemmasta keskeytetystä hankintamenettelystä.
Hankintayksikön menettely on vääristänyt kilpailua ja suosinut aiemman tarjouskilpailun voittajaksi valittua tarjoajaa. Hankintayksikön menettely ei ole ollut avointa, tasapuolista, syrjimätöntä tai ennakoitavaa. Uuden tarjouskilpailun järjestäminen ei ole täyttänyt myöskään pyrkimystä olemassa olevien kilpailuolosuhteiden hyödyntämisestä.
Kun sama hankinnan kohde on kilpailutettu uudelleen ilman hyväksyttävää perustetta ja menettelyn ilmeisenä tarkoituksena tai seurauksena on ollut aiemman tarjouspyynnön referenssivaatimusta vastaamattoman tarjoajan hyväksyminen, on kysymys ollut kielletystä jälkitinkimisestä. Keskeytettyyn tarjouskilpailuun on jätetty huomattava määrä referenssivaatimuksen täyttäneitä tarjouksia.
Vastine
Vaatimukset
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla asiassa diaarinumero 583/2025 ja 1.600 eurolla asiassa diaarinumero 597/2025.
Perustelut
Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn. Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei edellytä poikkeuksellisten ja vakavien seikkojen olemassaoloa, ja hankintayksiköllä on ollut oikeus keskeyttää hankinta. Hankintayksikölle on ilmennyt hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, että tarjouspyynnön referenssivaatimus on ollut tulkittavissa myös tavalla, joka ei ole vastannut hankintayksikön tarkoitusta. Referenssivaatimuksen määritelmä on ollut liian epätarkka, ja tarjoajien on siten ollut lähes mahdotonta selvittää, mitä vastaavanlaisten kuljetuspalvelujen hoitamisella on tarkoitettu, kun aineistona ovat olleet kaikki tarjouspyyntöasiakirjat.
Hankintayksikkö ei ole myöskään menetellyt hankintasäännösten vastaisesti järjestäessään uuden tarjouskilpailun hankinnasta, joka on kohteeltaan vastannut keskeytettyä hankintaa. Hankintayksikkö on pitänyt keskeytetyssä hankintamenettelyssä vaadittua referenssin vähimmäisarvoa pienten ja keskisuurten yritysten kannalta liian korkeana ja asettanut uuden tarjouskilpailun tarjouspyynnössä sen vuoksi aiempaa matalamman referenssin vähimmäisarvovaatimuksen. Referenssivaatimuksesta on poistettu uudessa tarjouskilpailussa lause, jonka mukaan referenssiksi hyväksytään esimerkiksi aiempi kokemus vastaavanlaisten kuljetuspalvelujen hoitamisesta kyseisen tarjouspyynnön mukaisessa laajuudessa.
Voittaneen tarjoajan keskeytetyssä tarjouskilpailussa esittämä referenssi on ollut tarjouspyynnössä vaaditun mukainen. Hankintayksikkö ei ole uudessa tarjouskilpailussa suosinut yksittäistä toimijaa, vaan on halunnut avata kilpailua laajemmalle joukolle tarjoajia ja luoda positiivista kilpailuvaikutusta. Valittaja on voinut osallistua myös uuteen tarjouskilpailuun.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että tarjoajat eivät niillä olleesta mahdollisuudesta huolimatta ole esittäneet keskeytetyn hankintamenettelyn aikana tarjouspyynnön referenssivaatimukseen liittyviä kysymyksiä. Referenssivaatimuksen epäselvyys ei siten ole ollut aito peruste hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Samankaltaisesti muotoiltua referenssivaatimusta on käytetty myös hankintaa edeltäneessä ja kohteeltaan käytännössä vastaavassa tarjouskilpailussa.
Hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteet eivät ole käyneet riittävällä tavalla ilmi valituksenalaisista keskeyttämispäätöksistä.
Uudessa tarjouskilpailussa esitetty referenssivaatimus on antanut hankintayksikölle lähes rajattomat mahdollisuudet hyväksyä myös hankintaan liittymättömiä referenssejä.
Hankintayksikkö ei ole menettelyllään avannut kilpailua suuremmalle joukolle tarjoajia. Hankintayksikön menettelyllä on pyritty siihen, että keskeytetyn hankintamenettelyn voittajaksi valittu tarjoaja on voitu hyväksyä uuteen tarjouskilpailuun ja hankinnan hintaa on voitu hankintamenettelyn huutokauppavaiheessa saada alemmaksi, mikä on merkinnyt kiellettyä jälkitinkimistä.
Hankintamenettelyn keskeyttäminen ja hankinnan uudelleen kilpailuttaminen kevennetyllä referenssivaatimuksella on ollut omiaan johtamaan alihinnoitteluun ja polkumyyntiin. Asialla on tässä tapauksessa erityistä merkitystä siksi, että kysymys on vaikeassa asemassa olevien henkilöiden tarvitsemista palveluista, joiden tuottajilta edellytetään riittävää toimintavarmuutta, resursseja ja kapasiteettia.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on markkinaoikeuden varattua sille tilaisuuden lausua vastaselityksestä siltä osin kuin siinä on esitetty uuden referenssivaatimuksen antavan hankintayksikölle lähes rajattoman vapauden hyväksyä myös hankintaan liittymättömät referenssit, esittänyt, että sillä ei ole tarjouspyynnön perusteella ollut rajoittamatonta valinnanvapautta hyväksyä hankintaan liittymättömiä referenssejä. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajalla on tullut olla hankinnan kohde, laajuus ja laatu huomioiden riittävästi kokemusta vastaavan tyyppisistä ja kokoisista hankinnoista viimeksi kuluneelta kolmelta vuodelta. Edellä mainitulla on tarkoitettu, että tarjoajalla on tullut olla hankinnan kohteeseen (kuljetuspalveluiden tuottaminen), laajuuteen (asiakasmäärät) ja laatuun (muun ohella kokemus vastaavanlaisten palveluiden tuottamisesta) nähden riittävästi kokemusta kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta.
Valittaja on antanut lausuman, jossa se on esittänyt, että hankintayksikön lausumasta ilmenevä, jonka mukaan hankintayksikkö on tarkoittanut vastaavantyyppisellä hankinnalla kuljetuspalveluja, tarkoittaa, että referenssisopimuksen kohteena voisi olla mikä tahansa kuljetuspalvelu. Hankintayksikkö ei uudessa tarjouskilpailussa asetetulla referenssivaatimuksella voi varmistua tarjoajan kyvystä toteuttaa hankinta.
Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta.
Markkinaoikeuden ratkaisu asioissa diaarinumerot 533/2025, 583/2025 ja 597/2025
Asioiden käsittelyn lähtökohdat
Markkinaoikeus toteaa, että esillä olevissa asioissa ei ole kyse julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 146 §:n 3 momentissa tarkoitetusta puitejärjestelyyn perustuvasta hankinnasta tai dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevasta hankintayksikön ratkaisusta, joissa muutoksenhaun edellytyksenä on markkinaoikeuden myöntämä käsittelylupa. Näin ollen markkinaoikeus toteaa, ettei asiassa ole perusteita lausua valittajan käsittelyluvan myöntämistä koskevasta pyynnöstä.
Valittaja on esittänyt markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 533/2025, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole katsonut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouspyynnön vastaiseksi, vaikka siinä ilmoitetut referenssit eivät ole vastanneet tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia. Hankintayksikkö on keskeyttänyt 20.10.2025 ja 7.11.2025 tekemillään päätöksillä edellä mainitun hankintamenettelyn, jota valituksenalainen hankintapäätös markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 533/2025 on koskenut.
Hankintamenettelyn tultua keskeytetyksi valittaja on esittänyt markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 583/2025, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn. Valittajan mukaan hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksiä ei ole myöskään perusteltu hankintasäännösten mukaisesti.
Lisäksi valittaja on esittänyt markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 597/2025, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on hankintamenettelyn keskeyttämisen jälkeen järjestänyt 21.10.2025 julkaistulla hankintailmoituksella keskeytettyä hankintaa kohteeltaan vastaavasta hankinnasta uuden tarjouskilpailun, jonka tarjouspyynnön referenssivaatimus on suosinut keskeytetyn tarjouskilpailun voittajaksi valittua tarjoajaa. Valittajan mukaan uudessa tarjouskilpailussa esitetty referenssivaatimus on antanut hankintayksikölle lähes rajattomat mahdollisuudet hyväksyä myös hankintaan liittymättömiä referenssejä.
Markkinaoikeus toteaa, että mikäli hankintayksikön ei markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 583/2025 katsota menetelleen hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn valituksenalaisilla päätöksillään 20.10.2025 § 17 ja 7.11.2025 § 23, markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 533/2025 valituksenalainen hankintapäätös 26.9.2025 § 14 menettää merkityksensä, sillä hankintaa ei voisi enää toteuttaa mainitun hankintapäätöksen perusteella.
Näin ollen sen arviointi, onko markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 533/2025 tarve saada markkinaoikeuden perusteltua ratkaisua siitä, onko hankintayksikkö menetellyt edellä mainitun päätöksen osalta valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti, on riippuvainen siitä, katsotaanko hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten mukaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn 20.10.2025 ja 7.11.2025 tekemillään päätöksillä. Asiassa on siten ensin ratkaistava 20.10.2025 ja 7.11.2025 tehtyihin hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksiin kohdistuva valitus.
Valitus markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 597/2025, joka kohdistuu hankintayksikön menettelyyn hankintamenettelyn keskeyttämisen jälkeen 21.10.2025 julkaistulla hankintailmoituksella käynnistetyssä uudessa tarjouskilpailussa, tulee arvioitavaksi edellä mainittujen asioiden jälkeen.
Pääasiaratkaisun perustelut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 583/2025
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksiköllä ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankintamenettely ja onko hankintayksikkö perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevat päätöksensä hankintasäännösten edellyttämillä tavoin.
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintayksikön ei näin ollen tarvitse esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Perusteluvelvollisuuden keventämisellä on pyritty vähentämään hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa sekä vähentämään yksinomaan hankintapäätösten perusteluvelvollisuutta koskevia valituksia markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hankintapäätöksen perustelujen tulee kuitenkin olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.
Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Pykälän 2 momentin mukaan hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun sovelletaan, mitä hankintaa koskevasta päätöksestä säädetään 123 §:ssä.
Hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 223) todetun mukaan lain 125 § on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden.
Edellä mainitun kumotun hankintalain 73 a §:n 1 momentin esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22 ja 23) on todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen eikä hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ole hyväksyttävää. Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa asiallisesti hankintamenettelyn päättämistä hankintaa tekemättä, vaikka hankintayksikön hankintatarve pysyisikin ennallaan. Hankintayksikkö voi päätyä keskeyttämisen jälkeen toteuttamaan hankinnan omana työnään tai käynnistämään uuden hankintamenettelyn, joka on keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden kuitenkin erillinen ja uusi prosessi. Hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti, eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallinnutta oikeuskäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella tarjouspyynnön osoittautumista tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi tai sitä, että hankinnasta on saatu vain yksi hyväksyttävä tarjous. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.
Asian arviointi
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön ei olisi tullut keskeyttää hankintamenettelyä, sillä tarjouspyynnön referenssivaatimus ei ole ollut epäselvä tai tulkinnanvarainen alan ammattimaisille toimijoille. Valittajan mukaan hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteet eivät lisäksi ole ilmenneet riittävällä tavalla keskeyttämistä koskeneista päätöksistä.
Hankintayksikkö on esittänyt keskeyttäneensä hankintamenettelyn, koska hankintapäätöksen tekemisen jälkeen on ilmennyt, että tarjouspyynnön referenssivaatimus on ollut tulkinnanvarainen ja epätarkka.
Hankintamenettelyn keskeyttämistä koskeneissa valituksenalaisissa päätöksissä on todettu muun ohella seuraavasti.
”Nyt kyseessä olevassa hankinnassa on käynyt ilmi, että referenssivaatimus tarjouspyynnössä on ollut epäselvä ja tulkinnanvarainen, joka voi vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun [– –]
Referenssivaatimus, jossa on viitattu siihen, että tarjoajalla on oltava hankinnan kohde, laajuus ja laatu huomioiden ottaen riittävästi kokemusta vastaavan tyyppisistä ja kokoisista hankinnoista ei ole ilmaistu tarpeeksi täsmällisesti, jotta tarjoajat voivat jättää yhteismitallisia tarjouksia ja siten kysymyksessä on oikeuskäytännössäkin hyväksytty olennainen virhe.
Näin ollen hankinnan keskeyttämiselle on yllä mainittujen perustelujen johdosta hankintasäännösten tarkoittama todellinen ja perusteltu syy. Ratkaisu ei vaikuta syrjivästi tarjoajiin”.
Keskeytetyn hankintamenettelyn tarjouspyynnön kohdassa ”Muut ehdot” on todettu referenssivaatimuksen osalta seuraavaa.
”ESPD:tä täydentäen: Referenssit: Tarjoajalla on oltava hankinnan kohde, laajuus ja laatu huomioiden ottaen riittävästi kokemusta vastaavan tyyppisistä ja kokoisista hankinnoista viimeksi kuluneelta kolmelta (3) vuodelta. Referenssikohteita on oltava vähintään yksi (1). Referensseiksi hyväksytään esimerkiksi aiempi kokemus vastaavanlaisten kuljetuspalvelujen hoitamisesta tämän tarjouspyynnön mukaisessa laajuudessa. Vuosisopimuksen arvon tulee olla vähintään 500 000 euroa. Referenssiselvityksessä tulee esittää ainoastaan sellainen referenssi, joka on vastaava hankittavan palvelun kannalta. Referenssikohteesta on selvitettävä: Referenssin yhteyshenkilön yhteystiedot, sopimuskausi, tarjoajan osuus hankinnassa, palvelun pääpiirteinen sisältö sekä hankinnan arvo (alv 0 %)”.
Vastaava vaatimus on asetettu tarjouspyynnön yhteisellä eurooppalaisella hankinta-asiakirjalla
(ESPD-lomake).
Hankintayksikön 26.9.2025 tekemän sittemmin keskeytettyä hankintamenettelyä koskevan hankintapäätöksen § 14 mukaan tarjouksia on saatu seitsemän, ja kaikki tarjoajat ovat täyttäneet liikevaihtovaatimusta ja referenssejä koskevat soveltuvuusvaatimukset. Saadun selvityksen perusteella tarve hankintamenettelyn keskeyttämiselle on ilmennyt hankintayksikölle siten vasta myöhemmin.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn keskeyttäminen ei edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa (ks. TaVM 48/2010 vp s. 4). Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei saa kuitenkaan olla tarjoajien kannalta syrjivää tai epätasapuolista. Hyväksyttävänä hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella sitä, että tarjouspyyntö on osoittautunut virheelliseksi tai tulkinnanvaraiseksi. Hankintalaissa ei ole säädetty siitä, missä vaiheessa hankintamenettely voidaan keskeyttää.
Markkinaoikeus toteaa, että referenssivaatimuksessa on ollut kyse olennaisesta vaatimuksesta, joka on vaikuttanut siihen, onko tarjoaja voitu katsoa hankintaan soveltuvaksi toimittajaksi. Tarjouspyynnön referenssivaatimuksessa on edellä kuvatulla tavalla vaadittu, että tarjoajalla on hankinnan kohde, laajuus ja laatu huomioiden ottaen riittävästi kokemusta vastaavan tyyppisistä ja kokoisista hankinnoista sekä esitetty, että referensseiksi hyväksytään esimerkiksi aiempi kokemus vastaavanlaisten kuljetuspalvelujen hoitamisesta tämän tarjouspyynnön mukaisessa laajuudessa. Ottaen huomioon hankintayksikön hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksissä ja markkinaoikeudessa referenssivaatimuksen epäselvyydestä esittämän, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy arvioida referenssivaatimuksen olleen epäselvä ja tulkinnanvarainen. Hankintayksiköllä on siten ollut hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen. Asiassa ei ole käynyt myöskään ilmi, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa tai muita tarjoajia kohtaan syrjivästi tai että keskeyttämisen perusteena olisi ollut tarkoitus estää valittajalta mahdollisuus oikeussuojakeinojen käyttöön. Hankintamenettely on voitu keskeyttää vielä hankintapäätöksen tekemisen jälkeenkin.
Hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevissa päätöksissä on ilmoitettu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Keskeyttämispäätöksistä on ilmennyt yksiselitteisesti, että hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteena on ollut tarjouspyynnön referenssivaatimuksen epäselvyys. Markkinaoikeus katsoo, että hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteista on esitetty kyseisissä päätöksissä riittävällä tarkkuudella tiedot, joiden perusteella valittaja on voinut arvioida hankintamenettelyn keskeyttämisen lainmukaisuutta ja oikeussuojan tarvettaan. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hankintayksikkö on perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevat päätökset hankintasäännösten edellyttämillä tavoin.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintamenettelyn keskeyttäessään valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 583/2025 on näin ollen hylättävä.
Pääasiaratkaisun perustelut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 533/2025
Hankintalain 132 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.
Hankintalain 134 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.
Hankintayksikkö on 20.10.2025 ja 7.11.2025 tekemillään valituksenalaisilla päätöksillä keskeyttänyt hankintamenettelyn. Tämä tarkoittaa, että markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 533/2025 muutoksenhaun kohteena oleva 26.9.2025 tehty hankintapäätös § 14 on menettänyt merkityksensä, sillä hankintaa ei voida enää toteuttaa mainitun hankintapäätöksen perusteella.
Todettu huomioon ottaen valittajalla ei hankintamenettelyn keskeyttämisen jälkeen ole sanotuilta osin oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada markkinaoikeuden ratkaisua siitä, onko hankintayksikkö menetellyt 26.9.2025 tekemänsä hankintapäätöksen § 14 osalta valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.
Ottaen huomioon hankintalain 134 §:n 3 momentissa todettu ja se, ettei valittaja ole miltään osin peruuttanut valitustaan markkinaoikeudessa, markkinaoikeus katsoo, että asia diaarinumero 533/2025 on poistettava käsittelystä antamatta siinä pääasiaratkaisua.
Pääasiaratkaisun perustelut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 597/2025
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on hankintamenettelyn keskeyttämisen jälkeen aloittamassaan uudessa hankintamenettelyssä muotoillut tarjouspyynnössä asetetun referenssivaatimuksen uudella ja väitetysti epätasapuolisella tavalla.
Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.
Mainitun pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 191) mukaan hankintayksiköllä on laajaa harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymiseen, taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen sekä tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvien vaatimusten on liityttävä hankinnan kohteeseen siten, että ne osoittavat ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuudet toteuttaa hankinta. Niiden tulee lisäksi olla suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua ja estää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisöjen osallistumisen tarjouskilpailuun.
Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnoissa, joiden kohteena on muun ohella palveluja, ehdokkaiden ja tarjoajien ammatillinen pätevyys palvelujen suorittamiseksi voidaan arvioida ammattitaidon, kokemuksen ja luotettavuuden perusteella.
Mainitun pykälän 1 momentin esitöiden (HE 108/2026 vp s. 192) mukaan myös teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tulee liittyä ehdokkaan tai tarjoajan mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta ja niiden pitää olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.
Asian arviointi
Valittaja on esittänyt, että referenssivaatimus on muotoiltu uuteen tarjouskilpailuun siten, että aiemman keskeytetyn tarjouskilpailun voittajaksi valittu tarjoaja on täyttänyt kyseisen vaatimuksen. Valittajan mukaan referenssivaatimuksen vuosiarvon madaltaminen on ollut perusteetonta, ja hankintayksikkö on menettelyllään suosinut keskeytetyssä hankintamenettelyssä voittajaksi valittua tarjoajaa sekä harjoittanut kiellettyä jälkitinkimistä. Valittaja on esittänyt myös, että muutettu referenssivaatimus on antanut hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan hyväksyä myös hankintaan liittymättömiä referenssejä.
Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella madaltaneensa referenssivaatimuksen vähimmäisarvoa, jotta kilpailu olisi avoin laajemmalle joukolle tarjoajia. Hankintayksikön mukaan sillä ei ole tarjouspyynnön perusteella ollut rajoittamatonta valinnanvapautta hyväksyä hankintaan liittymättömiä referenssejä.
Referenssivaatimus on esitetty uuden tarjouskilpailun tarjouspyynnön kohdassa ”Muut ehdot” seuraavasti.
”ESPD:tä täydentäen: Referenssit: Tarjoajalla on oltava hankinnan kohde, laajuus ja laatu huomioiden ottaen riittävästi kokemusta vastaavan tyyppisistä ja kokoisista hankinnoista viimeksi kuluneelta kolmelta (3) vuodelta. Referenssikohteita on oltava vähintään yksi (1). Vuosisopimuksen arvon tulee olla vähintään 300 000 euroa. Referenssikohteesta on selvittävä: Referenssin yhteyshenkilön yhteystiedot, sopimuskausi, tarjoajan osuus hankinnassa, palvelun pääpiirteinen sisältö sekä hankinnan arvo (alv 0 %)”.
Vastaava vaatimus on esitetty tarjouspyynnön ESPD-lomakkeella.
Markkinaoikeus toteaa asian tarkastelun lähtökohtana, että uuden tarjouskilpailun tarjouspyynnössä esitetty referenssivaatimus on poikennut aiemman tarjouskilpailun referenssivaatimuksesta siten, että vaatimuksesta on poistettu lause, jonka mukaan referensseiksi hyväksytään esimerkiksi aiempi kokemus vastaavanlaisten kuljetuspalvelujen hoitamisesta kyseisen tarjouspyynnön mukaisessa laajuudessa. Referenssin vuosisopimuksen arvoa koskeva vaatimus on laskettu uudessa tarjouskilpailussa 500.000 eurosta 300.000 euroon. Uuden tarjouskilpailun referenssivaatimuksesta on poistettu myös lause, jonka mukaan referenssiselvityksessä tulee esittää ainoastaan sellainen referenssi, joka on vastaava hankittavan palvelun kannalta. Uuden tarjouskilpailun referenssivaatimuksesta on kuitenkin keskeytetyssä hankintamenettelyssä esitettyä referenssivaatimusta vastaavasti edellytetty, että tarjoajalla on hankinnan kohde, laajuus ja laatu huomioiden riittävästi kokemusta vastaavan tyyppisistä ja kokoisista hankinnoista viimeksi kuluneelta kolmelta vuodelta.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.
Hankintayksikön on otettava huomioon myös hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä, ja hankintamenettelyssä on aina noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on hankintayksiköllä.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn keskeytettyään hankintayksikön harkintavallassa on hankintasäännösten sallimissa rajoissa päättää, missä laajuudessa ja millä tavoin se toteuttaa uuden hankintamenettelyn. Pelkästään uuden hankintamenettelyn käynnistäminen keskeytetyn hankintamenettelyn jälkeen ei merkitse, että kysymys oli hankintasäännösten vastaisesta tinkimisestä.
Uusi tarjouskilpailu on ollut aiemmasta keskeytystä hankintamenettelystä erillinen oma hankintamenettelynsä, jonka tarjouspyyntöön hankintayksikkö on myös muutoin voinut muotoilla tarjoajia koskevat vaatimukset harkintavaltaansa käyttäen. Pelkästään se, että hankintayksikkö on muotoillut referenssivaatimuksen uudella tavalla, ei osoita jonkin tietyn tarjoajan suosimista tai syrjimistä.
Referenssivaatimuksen alemmalla vähimmäisarvolla ei voida todeta yksiselitteisesti olevan alentavaa vaikutusta tarjousten hintoihin, vaan vaatimus on liittynyt tarjoajien soveltuvuuteen ja mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että referenssiltä edellytetyn vuosiarvon madaltaminen on voinut vaikuttaa useiden potentiaalisten tarjoajien mahdollisuuksiin osallistua tarjouskilpailuun, eikä sen näin ollen voida katsoa osoittavan, että hankintayksikön tarkoituksena olisi ollut jonkin tietyn tarjoajan suosiminen. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti, kun se on käynnistänyt uuden tarjouskilpailun, jossa se on muotoillut referenssivaatimuksen aiempiin tarjouskilpailuihin nähden uudella tavalla, eikä tarjouskilpailussa ole katsottava olleen kyse tinkimisestä.
Valittajan esittämän perusteella asiassa on vielä arvioitava, onko uudessa hankintamenettelyssä asetettu referenssivaatimus antanut hankintayksikölle rajoittamattoman vapauden hyväksyä myös hankintaan liittymättömiä referenssejä.
Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena on ollut vammaisten työ- ja päivätoimintakuljetukset. Ottaen huomioon, että referenssivaatimuksessa on edellä esitetyllä tavalla vaadittu kokemusta hankinnan kohdetta vastaavan tyyppisistä ja kokoisista hankinnoista, markkinaoikeus katsoo, että referenssivaatimus on hankintalain esitöissä todetulla tavalla liittynyt tarjoajan mahdollisuuksiin toteuttaa kyseessä oleva hankinta sekä ollut suhteellisuusperiaatteen mukainen. Ottaen edelleen huomioon, että referenssivaatimuksesta on lisäksi ilmennyt vaadittu referenssikohteiden määrä ja vähimmäisarvo sekä ajanjakso, jolta kokemuksen on tullut olla, sekä se, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on laajalti kuvattu hankinnan kohde ja sille asetetut vaatimukset, markkinaoikeus katsoo, että referenssivaatimus on täyttänyt myös avoimuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset, eikä referenssivaatimuksen ole katsottava antaneen hankintayksikölle liikaa harkintavaltaa mainitun vaatimuksen soveltamisessa. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti referenssivaatimuksen asettaessaan.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt tarjouspyynnön referenssivaatimuksia asettaessaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 597/2025 on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 533/2025 muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös on menettänyt merkityksensä vasta sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle ja kyseinen hankintamenettely on keskeytetty. Valittaja on valituksessaan esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti katsoessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen referenssivaatimuksen osalta tarjouspyynnön mukaiseksi. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella kyseisen hankintamenettelyn keskeyttäminen on perustunut siihen, että kyseinen referenssivaatimus on ollut epäselvä. Hankintamenettelyn keskeyttämisen ei siten ole katsottava perustuneen valittajan markkinaoikeudessa asian diaarinumero 533/2025 yhteydessä esittämiin seikkoihin. Asiassa ei siten ole kohtuutonta, että valittaja joutuu markkinaoikeuden asiassa diaarinnumero 533/2025 vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan.
Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 583/2025 annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa asiassa diaarinumero 583/2025 itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 597/2025 annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa asiassa diaarinumero 597/2025 itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus poistaa asian diaarinumero 533/2025 käsittelystä.
Markkinaoikeus hylkää Logi Point Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta asiassa diaarinumero 533/2025.
Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa diaarinumero 583/2025.
Markkinaoikeus velvoittaa asiassa diaarinumero 583/2025 Logi Point Oy:n korvaamaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 1.800 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa diaarinumero 597/2025.
Markkinaoikeus velvoittaa asiassa diaarinumero 597/2025 Logi Point Oy:n korvaamaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 1.600 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Eeva Tiainen ja Suvi
Karlén-Savolainen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.