Asian tausta

Sansia Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut omasta ja ISLAB hyvinvointiyhtymän, HUS-yhtymän, Servica Oy:n, Pohjois-Savon hyvinvointialueen sekä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen puolesta 16.1.2023 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta CRP-laitteen pöytämallia ja testejä koskevasta tavarahankinnasta ajalle 1.3.2023–28.2.2027, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

Sansia Oy:n toimitusjohtaja on 17.4.2023 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Abbott Rapid Diagnostics Oy Ab:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo laskettuna neljälle vuodelle on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 2.328.600 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Aidian Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä sekä asettaa edellä mainittujen velvoitteiden tehosteeksi riittävän suuruisen uhkasakon. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 25.465 eurolla sisältäen oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnössä on asetettu syrjiviä, suhteettomia ja kilpailua rajoittavia vaatimuksia. Vaatimukset on tietoisesti muotoiltu tavalla, joka on mahdollistanut vain yhden markkinoilla olevan toimijan jättää tarjouspyynnön mukainen tarjous. Vaatimukset eivät ole noudattaneet alan yleistä käytäntöä, eivätkä ne ole olleet hankinnan tavoitteen tai kohteen kannalta objektiivisesti perusteltavissa. Hankintayksikköä on tuloksetta tarjouskilpailun aikana pyydetty muuttamaan vaatimuksia.

Vaatimus hankittavan laitteen vähintään 200 milligrammaan litrassa (jäljempänä mg/l) yltävästä mittausylärajasta yhdistettynä 30–60 prosentin hematokriittiarvovaatimukseen on perusteettomasti rajannut kilpailua ja ollut syrjivä, suhteeton ja alan käytäntöjen vastainen. Potilaan matalat hematokriittiarvot vaikuttavat joidenkin toimittajien, kuten valittajan, laitteiden rajoihin mittausylärajaa alentavasti siten, että tarkka mittausalue ei matalimmilla hematokriittiarvoilla yllä 200 mg:aan/l asti. Vaatimus ei ole ollut perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta.

Laitteita ollaan hankkimassa potilaiden ensihoitoa varten, ja CRP-mittausta käytetään potilaan tulehdustilan havaitsemiseen. Terveen ihmisen CRP-arvo on alle 10 mg/l, ja infektioon viittaa jo joitakin kymmeniä mittayksikköjä korkeampi arvo. Jos CRP-arvo on yli 100 mg/l, potilas tulee ohjata tarkempiin laboratoriotutkimuksiin. Tämä tarkoittaa, ettei hankinnan kohteen, laitteita käyttävien terveydenhuollon ammattilaisten tai potilaiden kannalta ole olennaista merkitystä sillä, näyttääkö laite tarkan mittaustuloksen kaikilla hematokriittiarvoilla 200 mg:aan/l asti.

Vaikka valittajan laitteen mittausalue ei matalimmilla hematokriittiarvoilla yllä 200 mg:aan/l asti, se ei tarkoita, ettei laite näyttäisi tulosta lainkaan. Laite ilmoittaa tuolloin tuloksen ylittävän laitteen mittausylärajan. Tämä tulos on riittävä siihen tarkoitukseen, mihin laitteita ollaan hankkimassa. Jos mittausylärajaa koskeva vaatimus olisi esimerkiksi 170 mg/l, se ei rajaisi yhtään toimittajaa pois kilpailutuksesta. Hyvin korkeiden CRP-arvojen kohdalla sillä, onko tarkan mittausalueen ylärajan vähimmäisvaatimus 170 mg/l vai 200 mg/l, ei ole enää käytännön merkitystä.

Vaatimus ei ole ollut myöskään alan käytännön mukainen. Esimerkiksi valittajan toimittamaa laitetta käytetään maan suurimmilla yksityisillä terveysasemilla ja laitteella tehdään ammattikäytössä vuosittain miljoonia testejä. Laite on täyttänyt useat julkisissa kilpailutuksissa asetetut vastaavaan tarkoitukseen hankittavien laitteiden suorituskykyä koskevat vaatimukset.

Vaatimus on kyseenalainen senkin vuoksi, että se on koskenut vain hematokriittialuetta 30–60 prosenttia. Ei ole poikkeuksellista, että potilaan hematokriittiarvo on alle tai yli tämän vaihteluvälin. Hankittavia laitteita käyttävien terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden hoidon kannalta olisi huomattavasti olennaisempaa saada mahdollisimman laajalla hematokriittialueella kliinisesti merkittävä CRP-tulos kuin hematokriitin normaalilta 30–60 prosentin referenssialueelta tarkka tulos myös hyvin korkeilla CRP-arvoilla.

Tarjouspyynnön vaatimus, jonka mukaan laitteen tulee tunnistaa ja antaa erillinen virhehälytys näytteen puuttuessa, on ollut laitteen käyttötarkoituksen kannalta epäolennainen ja se on rajannut kilpailua suhteettomalla tavalla. Testin tekemistä varten terveydenhuollon ammattilaisen tulee avata testipakkaus, ottaa kokoverinäyte näytteenottimiin ja laittaa näytteenotin kyvettiin. Käytännössä on mahdotonta, ettei kyvetissä olisi näytettä tämän prosessin jälkeen. Lisäksi osa laitteista, kuten valittajan laite, toimii siten, että näytteen näkee läpinäkyvästä näytteenottimen kapillaariosasta punaisena värinä. Punaisen värin perusteella vielä testin teon jälkeenkin näkee, onko testissä ollut näytettä vai ei. Jos näytemäärä on liian pieni, valittajan laite antaa virhekoodin. Lisäksi liian vähäinen näytemäärä on visuaalisesti testin tekijän havaittavissa näytteenottimessa olevassa läpinäkyvässä kapillaarissa.

Vaatimusten muotoilu osoittaa hankintayksikön räätälöineen tarjouspyynnön voittaneen tarjoajan edun mukaisesti alan muiden toimittajien kustannuksella ja niin, ettei tarjouspyynnön avulla ole ollut mahdollisuutta hyödyntää olemassa olevia kilpailuolosuhteita. Tarjouspyynnön vaatimukset ovat rajoittaneet kilpailua.

Voittanut tarjoaja on pystynyt hinnoittelemaan tarjouksensa tietäen, ettei muiden toimittajien ole ollut mahdollista antaa tarjouspyynnön mukaista tarjousta. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut 82 prosenttia kalliimpi kuin valittajan tarjoushinta.

Vastine

Vaatimukset

Sansia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.940 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö ei ole ollut hankintasäännösten vastainen. Tarjouspyynnön vaatimukset ovat olleet hankinnan kohteen kannalta perusteltuja. Laitteiden loppukäyttäjät ja terveydenhuollon ja lääketieteen ammattilaiset ovat määritelleet tarjouspyynnössä asetetut hankinnan kohteen vähimmäisvaatimukset terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden lääketieteellisten tarpeiden näkökulmasta. Tarjoajilla on ollut yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eikä tarjouspyyntöasiakirjoja ole laadittu tavalla, joka perusteettomasti rajoittaisi kilpailua.

Laboratorioanalytiikkaa keskitetään koko Suomessa isompiin laboratorioihin ja CRP-vieritestilaitteiden suorituskyvyn ja mittausalueen merkitys esimerkiksi terveyskeskuksissa korostuu. Hematokriittivaatimus 30–60 prosenttia toteutuu hyvin useimmilla potilailla. Toisin kuin valittaja on esittänyt, CRP-vieritestilaitteella on tärkeämpää hankinnan kohteen käyttötarkoituksen näkökulmasta saada tulos CRP-arvosta laajalla alueella kuin että laite on toimiva laajalla hematokriittialueella. Vaatimus laitteen 200 mg:n/l mittausylärajasta on ollut perusteltu laitetta käyttävien terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden kannalta.

Tarjouspyynnön vähimmäisvaatimus koskien laitteen virhehälytystä, kun näyte puuttuu kyvetistä/kasetista tai sitä on liian vähän, on ollut perusteltu potilasturvallisuuden kannalta. Jos näytettä ei ole tarpeeksi, saadaan virheellisesti liian matala tulos. Tilaajaorganisaatioiden kokemuksen mukaan vieritestilaitteiden yleisin virheilmoitus on ”riittämätön näytemäärä”.

Hankintayksikön velvollisuutena ei ole kilpailutuksessa turvata alan toimittajien mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan siinä tapauksessa, etteivät nämä tuotteet vastaa hankintayksikön perusteltua tarvetta. Muut alan toimijat eivät ole esittäneet väitteitä kilpailunrajoituksista, eikä valittaja voi esittää väitteitä muiden puolesta. Se, että tarjoajat ovat esittäneet tarjouspyyntöön muutosehdotuksia, ei kerro siitä, että hankinnan kohteen määritelmä olisi poikkeuksellinen, syrjivä tai suosisi jotain toimijaa.

Saapuneiden tarjousten hintaero ei kuvaa todellista tilannetta, sillä valittaja on tarjousta jättäessään ollut tietoinen siitä, ettei sen tarjous täytä asetettuja vaatimuksia.

Kuultavan lausunto

Abbott Rapid Diagnostics Oy Ab on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 21.310 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyynnön ehdot eivät ole olleet syrjiviä, suhteettomia, kilpailua rajoittavia tai voittanutta tarjoajaa suosivia. Alalla toimivilla yrityksillä on ollut yhtäläiset mahdollisuudet tarjota tarjouspyynnön mukaisia tuotteita.

Hankintayksiköllä on ollut oikeus määritellä hankinnan kohteen vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden näkökulma huomioon ottaen. Hankintayksiköllä on ollut oikeus asettaa vaatimukset omien tarpeidensa mukaisesti, eikä alan tarjouspyyntöjen tarvitse olla keskenään vastaavia. Hankintayksikkö ei ole toiminut virheellisesti, kun se ei ole muuttanut vaatimuksia, keskeyttänyt hankintaa tai perustellut asettamiaan vaatimuksia kysymysten perusteella annetuissa vastauksissa. Vaatimukset ovat olleet perusteltavissa laadunvarmistukseen ja potilasturvallisuuteen liittyvillä syillä.

Tarjouspyyntöä ei ole pidettävä syrjivänä siksi, että väitetysti ainoastaan voittaneen tarjoajan tuote on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksikön tarkoituksena olisi ollut voittaneen tarjoajan suosiminen. Se, ettei valittajan laitteen tarkka mittausalue matalimmilla hematokriittiarvoilla yllä 200 mg:aan/l asti, ei tee tarjouspyynnön vaatimuksesta syrjivää, kilpailua perusteettomasti rajaavaa tai suhteetonta. Alalla toimivilla yrityksillä on mahdollisuus kehittää tuotevalikoimaansa sellaiseksi, että niiden on mahdollista osallistua tarjouskilpailuihin.

Mahdollisuus saada mahdollisimman tarkka CRP-arvo on ollut perusteltu potilasturvallisuuden näkökulmasta, sillä siitä voi päätellä muun muassa sairauden vakavuutta ja laatua. Valittaja ei voi hankintayksikön ja tilaajien puolesta määritellä, mikä on riittävä yläraja-arvo hankintayksikölle ja tilaajille. Valittaja ei voi myöskään määritellä sitä, mitkä ovat hankinnan kohteen kannalta olennaisempia ja mitkä epäolennaisempia tavoitteita ja miten hankintayksikön tulisi asettaa vaatimukset suhteessa näihin.

Hankintayksiköillä tulee olla oikeus käyttää kaikki mahdolliset keinot virheiden välttämiseksi ja laadunvarmistamiseksi. Mikäli näytteen puuttuminen tai vähäinen määrä jätettäisiin pelkästään käyttäjän arvion varaan, olisi varsinkin kiiretilanteissa vaara virheisiin. Virhehälytystä koskeva vaatimus ei ole ollut epäolennainen tai kilpailua suhteettomalla tavalla rajoittava.

Asiassa jää epäselväksi, mihin valittaja pyrkii hinnoitteluväitteillään. Lisäksi valittaja on jo tarjousta jättäessään tiennyt, ettei se täytä vähimmäisvaatimuksia. Valittajan on ollut mahdollista huomioida tämä tarjousta hinnoitellessaan, joten hintaero ei välttämättä vastaa todellista tilannetta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että kyse on ollut alalle poikkeuksellisen arvokkaasta sopimuksesta. Alalla on ainakin neljä eri toimijaa, jotka ovat tarjouspyynnön ja tarjousaikana jätettyjen kysymysten perusteella olleet potentiaalisia sopimuskumppaneita, mutta hankintayksikkö on silti saanut vain yhden tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen. Tämä on johtunut tarjouspyynnön syrjivyydestä.

Eri valmistajien laitteiden CRP-arvon tarkka mittausalue riippuu potilaan hematokriittiarvosta. Osa laitteista pystyy antamaan tarkan CRP-tuloksen toisia laitteita matalemmilla ja osa korkeammilla hematokriittiarvoilla. Valittajan laitteen mittausyläraja on vähintään 200 mg/l silloin, kun potilaan hematokriittiarvo on vähintään 40 prosenttia. Kuitenkin tarjouspyynnön vaatimus vähintään 200 mg:n/l mittausylärajasta 30–60 prosentin hematokriittiarvolla, johtaa siihen, että valittajan laite ei täytä tarjouspyynnön vaatimuksia silloin, kun potilaan hematokriittiarvo on 30–33 prosenttia ja CRP-arvo on yli 170 mg/l tai kun hematokriittiarvo on 34–36 prosenttia ja CRP-arvo on yli 180 mg/l tai kun hematokriittiarvo on 37–39 prosenttia ja CRP-arvo on yli 190 mg/l. Näillä arvoilla kyse on hyvin marginaalisesta potilasjoukosta, ja 10–30 mg:n/l eroavaisuuksilla ei ole näin korkeissa CRP-arvoissa merkitystä. Lähtökohtaisesti jokaisella CRP-vieritestilaitteella on saatavissa riittävä ja asianmukainen CRP-mittaustulos ottaen huomioon, mihin tarkoitukseen CRP-vieritestilaitteita käytetään.

Asiassa ei ole merkitystä sillä, että hematokriittiarvo 30–60 prosenttia toteutuu useimmilla potilailla, sillä ongelmaksi on muodostunut se, että laitteelta on vaadittu tarkkaa CRP-mittaustulosta 200 mg:aan/l asti.

Jos hankinnan kohteen kannalta on ollut tärkeämpää saada CRP-tulos laajalta alueelta kuin että CRP-laite toimii laajalla hematokriittialueella, olisi hankintayksikön ollut luontevaa asettaa laitteen mittausylärajavaatimus korkeammaksi kuin 200 mg/l. Muiden potentiaalisen tarjoajien laitteet antavat mittaustuloksen lähtökohtaisesti laajemmalta alueelta kuin voittaneen tarjoajan laite.

Vaaditulla virhehälytyksellä näytteen puuttuessa ei ole käytännön merkitystä. Koska valittajan laitteessa sekä näytteenottimen kapillaariosa että kyvetti ovat läpinäkyviä, verinäyte tai sen puuttuminen näkyy hyvin selvästi, mikä tekee virhehälytyksen tarpeettomaksi. Vastaavaa vaatimusta ei ole ollut missään alan viimeaikaisissa kilpailutuksissa, joten vaatimus on hyvin poikkeuksellinen. Lisäksi hankintayksikkö ei ole aiemmassa CRP-laitteiden kilpailutuksessaan vaatinut tämänkaltaista hälytystä edes kannettavilta CRP-vieritestauslaitteilta, vaikka kannettavien laitteiden kohdalla vaatimus olisi ollut perustellumpi kuin pöytämallisten laitteiden kohdalla johtuen niiden käyttöolosuhteista. Hankinnan kohteen kannalta vaatimus ei ole siten ollut perusteltu ja se on rajannut kilpailua perusteettomasti.

Tarjouspyyntö on ollut syrjivä myös siinä olleen näytteen 10 mikrolitran (jäljempänä µl) enimmäismäärää koskevan vaatimuksen osalta. Alan muissa viimeaikaisissa kilpailutuksissa näytemäärä on asetettu vain pisteytettäväksi laatuominaisuudeksi, tai näytteen enimmäismääräksi on asetettu 20 µl ja lapsia varten tarkoitetuissa laitteissa 12 µl. Lasten kohdalla pieni näytetilavuus on tärkeää ja pienempi sallittu enimmäismäärä on siten perusteltua. Alan käytännön perusteella 12 µl:n näytemäärä on katsottu tarpeeksi pieneksi lapsipotilaidenkin kohdalla. Koska vaatimusta ei ole muutettu kilpailutuksen aikana esitetyistä pyynnöistä huolimatta, se on johtanut kilpailun rajoittamiseen, sillä eräs alalla toimiva potentiaalinen sopimuskumppani ei ole sen tähden voinut jättää tarjouspyynnön mukaista tarjousta.

Valittajan tarjoushinta käsillä olevassa hankinnassa on ollut lähes sama kuin valittajan tarjoushinta hankintayksikön aiemmin järjestämässä täysin vastaavien CRP-vieritestilaitteiden hankintaa koskevassa kilpailutuksessa. Sen sijaan voittaneen tarjoajan tarjous on nyt ollut yli 67 prosenttia korkeampi kuin mitä se oli edellä mainitussa hankintayksikön aiemmassa kilpailutuksessa. Voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjoushintojen välinen ero käsillä olevassa hankinnassa osoittaa sen, että voittanut tarjoaja on hinnoitellut tarjouksensa tietoisena siitä, että sen tarjous tulee olemaan ainoa tarjouspyynnön mukainen tarjous.

Jos hankintayksikön asettamat vaatimukset olisivat perusteltuja, ei valittajan tarjoama laite olisi jatkuvassa käytössä Suomen suurimmilla yksityisillä terveysasemilla.

CRP-vieritestauslaitteiden kehittäminen on pitkä projekti, johon kuuluu lupaprosesseja, jakelusopimuksia ja laatutestausta. Tämän seurauksena alalla toimivilla yrityksillä ei ole ollut yhtäläisiä mahdollisuuksia tarjota tarjouspyynnön vaatimukset täyttäviä laitteita, vaikka niillä sinänsä onkin yhtäläinen mahdollisuus kehittää omia laitteitaan.

Muut kirjelmät

Markkinaoikeus on pyytänyt 18.9.2023 päivätyllä lausumapyynnöllä hankintayksikköä lausumaan muun ohella seuraavista seikoista:
- Valittajan väite siitä, että on ollut perusteetonta edellyttää CRP-mittausylärajan yltävän 200 mg:aan/l asti.
- Valittajan väite siitä, että vaatimukset 30–60 prosentin hematokriittiarvosta ja mittausylärajan ulottumisesta 200 mg:aan/l asti ovat yhdessä johtaneet kohtuuttomaan ja suhteellisuusperiaatteen vastaiseen, hankinnan kohde huomioiden merkityksettömään suosituskykyvaatimukseen.
- Valittajan väite siitä, että virhehälytystä koskevaa vaatimusta ei voida perustella potilasturvallisuudella tai kiiretilanteilla.
- Valittajan väite siitä, että vaatimus näytteen enimmäismäärästä on ollut perusteeton ja kilpailua rajoittava.

Hankintayksikkö on markkinaoikeuden lausumapyynnön johdosta 6.10.2023 antamassaan lausumassa esittänyt muun ohella, että hankittavien CRP-laitteiden käyttötarkoituksena ei ole vain ensihoito, kuten valittaja on esittänyt. Potilasturvallisuuden kannalta on perusteltua, että CRP-arvo on mahdollisimman tarkka esimerkiksi sairauden vakavuuden ja laadun arvioimiseksi. Laaja CRP-arvon mittausalue on tärkeää, koska CRP-arvon perusteella seurataan hoidon tehoamista muun muassa terveyskeskusten vuodeosastoilla ja päivystyksessä. Sekä sairaaloiden päivystyksissä että terveysasemilla on tilastojen mukaan ollut huomattava määrä tuloksia, joissa CRP-arvo on ollut yli 170 mg/l. Jos CRP-arvon tulos on yli laitteen mittausalueen, potilaasta joudutaan ottamaan uusi näyte laboratoriossa tarkan tuloksen saamiseksi, mistä aiheutuu potilaalle haittaa. Samalla työmäärä ja kustannukset nousevat merkittävästi.

Hematokriittirajat on asetettu, jotta tarjouspyyntö olisi täsmällinen ja yksiselitteinen. Rajaus on tehty potilasturvallisuuden, hankinnan kohteen käyttötarkoituksen ja loppukäyttäjien tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Aikaisempi vastaava kilpailutus keskeytettiin sen takia, että mittausaluevaatimuksen täyttyminen eri hematokriittialueilla oli tulkinnanvaraista.

Hankittavia CRP-laitteita tullaan käyttämään kiireisissä ja haastavissa olosuhteissa, jolloin testin käyttäjä ei välttämättä huomaa näytteen puuttumista kyvetistä tai näytteen liian vähäistä määrää. Näytteen puuttuessa valittajan laite antaa virheellisen tuloksen (CRP < 1 mg/l) sen sijaan, että se antaisi vaaditun virhehälytyksen. Lisäksi jos näytettä ei ole tarpeeksi, valittajan laite ilmoittaa virheellisesti liian matalan tuloksen. Näistä ominaisuuksista seuraa potilasturvallisuudelle riskejä. Jos CRP-arvo onkin todellisuudessa korkeampi, hoitopäätökset perustuvat virheellisille tuloksille, kun laite ei ole ilmoittanut näytteen puuttumisesta tai liian vähäisestä määrästä. Ei voida olettaa, että hankintayksikön tulisi tyytyä arvioimaan tällaisia seikkoja vain silmämääräisesti.

Näytteen enimmäismäärä 10 µl on asetettu, koska laitteita tullaan käyttämään muun muassa lasten päivystyksessä. Näytteenottajista ja laitteen käyttäjistä suurin osa on sairaan-, lähi- ja perushoitajia eikä siten näytteenoton ammattilaisia. Näyte otetaan sormenpäästä, joten riittävän näytemäärän saaminen voi olla haastavaa esimerkiksi pieniltä lapsilta ja huonon ääreisverenkierron omaavilta potilailta. Jos näytettä tarvittaisiin enemmän, sormea saatettaisiin puristaa, mikä johtaa näytteen laimenemiseen kudosnesteen lisääntymisen takia. Tällöin saatava testitulos on väärä.

Valittaja on 10.11.2023 antamassaan lausumassa esittänyt muun ohella, ettei ole olemassa mitään vieritestilaitteella tehtävään CRP-mittaukseen liittyvää potilaan hoitoa koskevaa päätöksentekorajaa, joka edellyttäisi täsmällisen 175 mg:n/l tuloksen tietämistä ennen päätöksen tekemistä. CRP-vieritestauksella toteutettu CRP-arvon seuranta ei ole ensisijainen potilaan tilan seurantamenetelmä. Lisäksi potilaan tervehtyessä CRP-arvo laskee nopeasti, joten jos seurannassa CRP-arvo on edelleen korkea riippumatta absoluuttisesta CRP-arvosta, tarkoittaa se, ettei antibiootti ole tehonnut, ja terveydenhoidon ammattilainen saa siitä olennaisen tiedon. CRP-vieritestiä käytetään vain osana potilaan kokonaisarviointia tukemaan terveydenhoidon ammattilaisen potilasta koskevaa päätöksentekoa. Vieritestauksessa kokonaiskustannukset ovat keskimäärin keskuslaboratoriotestausta korkeammat, joten CRP-arvon seurantaa vieritestauslaitteilla ei voida perustella hankintayksikön kustannuksilla.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt perusteluja sille, että tarjouspyynnössä on asetettu 30–60 prosentin vaatimus hematokriittiarvolle ja mittausylärajaksi 200 mg/l.

Kannettavia CRP-vieritestauslaitteita, jotka eivät anna erillistä virhehälytystä puuttuvasta näytteestä, on laajasti käytössä esimerkiksi ambulansseissa. Ottaen huomioon, että ambulansseissa työ on liikkuvaa ja hektistä, ei virhehälytyksen vaatiminen pöytämalliseen sisätiloissa käytettävään CRP-vieritestauslaitteeseen ole ollut perusteltavissa. Lisäksi laitteiden käyttäjien tulee vieritestisuositusten mukaisesti olla erikseen perehdytetty laitteen käyttöön.

Hankintayksikön esittämät perustelut näytteen enimmäismäärää koskevasta vaatimuksesta eivät selitä sitä, miksi näytteen enimmäismäärä ei ole voinut olla 10 µl:n sijaan 12 µl. Valittajan toista CRP-testiä, jossa näytemäärä on 20 µl, käytetään ongelmattomasti myös lapsilla.

Valittaja on 16.11.2023 toimittanut markkinaoikeudelle kliinisen kemian erikoislääkärin ja dosentin antaman asiantuntijalausunnon. Valittajan ilmoituksen mukaan asiantuntijalausunnon antaja johtaa Suomen suurimman yksityisen terveyspalveluyrityksen laboratoriotoimintaa ja toimii sivutoimisena laboratoriolääketieteen kliinisenä opettajana eräässä yliopistossa, kouluttaen myös vieritestausta. Hän on ollut myös laatimassa kansallista vieritestisuositusta.

Hankintayksikkö on 8.12.2023 antamassaan lausumassa esittänyt, että valittajan toimittama asiantuntijalausunto on vain yhden asiantuntijan ylätasolla antama mielipide. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, minkälainen kysymyksenasettelu asiantuntijalausunnon taustalla on ollut ja onko asiantuntijalle annettu tietoja valituksenalaisen hankinnan taustoista tai tilaajaorganisaatioiden tarpeista. Hankintayksiköllä ja tilaajaorganisaatioilla on paras tietämys ja asiantuntemus määritellä hankinnan kohteen vaatimukset.

Virhehälytyksen osalta valittajan esittämät seikat CRP-vieritestauslaitteen käyttäjien perehdyttämisestä eivät ole relevantteja, eikä perehdytys poista inhimillisen virheen mahdollisuutta.

Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta ja esittänyt, että asia ei ole ollut vaativuudeltaan tavanomaisesta poikkeava.

Valittaja on 14.12.2023 toimittamassaan kirjelmässä esittänyt muun ohella, että hankintayksikön yleisluonteisista perusteluista johtuen valittaja on katsonut tarpeelliseksi tiedustella alan asiantuntijan näkemystä tarjouspyynnön vaatimusten asianmukaisuudesta. Asiantuntijalle on toimitettu koko markkinaoikeudessa käyty kirjeenvaihto ennen lausunnon laatimista.

Vetoaminen inhimillisen virheen mahdollisuuteen ei ole pätevä peruste vaatia virhehälytystä puuttuvasta näytteestä. Jokaiseen laitteeseen liittyy aina tietynasteinen inhimillisen virheen mahdollisuus.

Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon, että kohtuuttomat, syrjivät ja perusteettomasti kilpailua rajaavat tarjouspyynnön vaatimukset muodostavat jo lähtökohtaisesti työlään ja hyvin paljon aikaa vievän valitusperusteen. Asia on vaativuudeltaan tavanomaisesta poikkeava. Perusteettomasti kilpailua rajaavia vaatimuksia on ollut tarjouspyynnössä useita. Kuluvaatimus on kokonaismäärältään kohtuullinen ottaen huomioon asian luonne, hankinnan koko, asian merkitys sekä hankintayksikön virheellinen menettely.

Kuultava on 13.2.2024 toimittamassaan lausumassa yhtynyt hankintayksikön asiassa esittämään. Kuultava on lisäksi esittänyt muun ohella, että asiantuntijalausunto on sisältänyt perustelemattomia, ylätasoisia ja lähdeviitteettömiä väitteitä, joilla ei ole painoarvoa sen arvioimisessa, ovatko tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset olleet perusteltuja.

Valittaja on 28.2.2024 toimittamassaan lausumassa esittänyt muun ohella, että kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimus on kohtuuton suhteessa sen toimittamien lausumien sisältöön. Suuri osa kuultavan kuluerittelyssä ilmoitetuista kuluista on syntynyt ajankohtina, jolloin kuultava ei ole valmistellut lausumia markkinaoikeudelle.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valittajan esittämän perusteella asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö asettanut perusteettomasti kilpailua rajoittavia jäljempänä ilmeneviä vaatimuksia CRP-laitteen pöytämallia ja testejä koskevassa tarjouspyynnössä.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankinta-asiakirjat ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia ammattikäyttöön tarkoitetuista, pöytämallisista CRP-vieritestauslaitteista ja niihin kuuluvista testeistä.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Laite- ja testikohtaiset vähimmäisvaatimukset” on muun ohella vaadittu seuraavaa:

”Näytemuoto: Laitteen tulee soveltua kokoverestä (ihopistonäyte ja laskimoverinäyte) tehtävään CRP-mittaukseen.

Näytemäärä: Enintään 10 μl

[– –]

Suorituskyky: Mittausalaraja vähintään 5 mg/l. Mittausyläraja kokoverellä vähintään 200 mg/l ilman näytteen laimentamista, kun hematokriitti on 30–60 prosenttia (normaali referenssialue).

[– –]

Laitteen tulee tunnistaa, jos näyte puuttuu kyvetistä/kasetista tai sitä on liian vähän, laite antaa tällöin virhehälytyksen ja ei anna tulosta.”

Hankintayksikkö on vastaanottanut kaksi tarjousta. Valittajan tarjouksen mukaan sen CRP-vieritestauslaitteen mittausalue on vähintään tarjouspyynnössä edellytetyn mukainen, kun näytteen hematokriitti on vähintään 40 prosenttia. Jos hematokriitti on 30–33 prosenttia, CRP-arvon mittausalue on 1–170 mg/l, jos hematokriitti on 34–36 prosenttia, mittausalue on 1–180 mg/l ja jos hematokriitti on 37–39 prosenttia, mittausalue on
1–190 mg/l.

Hankintayksikkö on pyytänyt valittajaa täsmentämään tarjoustaan tiedustelemalla valittajalta, minkä virhehälytyksen valittajan laite antaa, jos näyte puuttuu kyvetistä/kasetista tai sitä on liian vähän, ja antaako laite tuloksen näytteen puuttuessa tai jos sitä on liian vähän. Valittaja on vastannut täsmennyspyyntöön, että näytteen puuttuessa näytteenottaja näkee asian, jolloin erillistä virhehälytystä laitteella ei tarvita. Näytteen puuttuessa kyvetistä laite ilmoittaa ”< 1 mg/l”. Liian pienellä näytemäärällä laite antaa virhekoodin ”16393 Ei tulosta. Hematokriitti liian matala.”

Sansia Oy:n toimitusjohtaja on 17.4.2023 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja valinnut ainoan jäljelle jääneen tarjouksen. Hankintapäätöksen perustelujen mukaan valittajan tarjous ei ole vastannut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksia laitteen mittausylärajasta ja puuttuvan näytteen virhehälytyksestä.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja että sillä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä sekä tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Tarjouspyynnössä asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuuden vaatimuksesta puolestaan johtuu, että hankinnan kohdetta koskevien vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankinnan kohdetta koskevaa vaatimusta ei voida lähtökohtaisesti pitää syrjivänä, vaikka alalla olisi vain yksi tai muutama vaatimukset täyttävä tarjoaja. Hankintayksikön ei julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankinnassa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen. Hankintamenettelyä ei voida pitää virheellisenä myöskään sen vuoksi, että yksittäisen tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen valikoima ei sisällä hankintayksikön tarvetta vastaavaa ratkaisua. Tarjoajalla on mahdollisuus kehittää omaa tarjontaansa tai ostaa puuttuvia ratkaisuja ja osaamista muilta toimittajilta.

Valittaja on ensinnäkin esittänyt, että vaatimus hankittavan laitteen vähintään 200 mg:aan/l yltävästä mittausylärajasta yhdistettynä 30–60 prosentin hematokriittiarvovaatimukseen on perusteettomasti rajannut kilpailua ja ollut syrjivä, suhteeton ja alan käytäntöjen vastainen. Hankinnan kohteen kannalta ei ole ollut mitään perusteltua syytä edellyttää CRP-vieritestilaitteen antavan tarkan mittausarvon nimenomaan 200 mg:aan/l asti.

Hankintayksikkö on esittänyt, että on potilasturvallisuuden kannalta perusteltua, että CRP-arvo on mahdollisimman tarkka sairauden vakavuuden ja laadun arvioimiseksi. Laaja CRP-arvon mittausalue on puolestaan tärkeää hoidon tehoamisen seuraamiseksi. Hankintayksikön mukaan yli 170 mg/l ylittäviä CRP-arvoja on ollut huomattava määrä sairaaloiden päivystyksissä ja terveysasemilla. Mikäli hoitoyksikön tekemän CRP-mittauksen tulos on yli laitteen mittausalueen, joudutaan potilaasta ottamaan uusi näyte laboratoriossa tarkan tuloksen saamiseksi.

Valittajan toimittamasta 16.11.2023 annetusta kliinisen kemian erikoislääkärin ja dosentin asiantuntijalausunnosta ilmenee muun ohella, että CRP-tulosten osalta on merkityksellistä se, ylittääkö CRP-arvo tietyt terveydenhoidon ammattilaisen potilasta koskevaa päätöksentekoa tukevat raja-arvot. Tällaisia raja-arvoja ovat tavallisimmin 20–50 ja 100 mg/l. Korkeiden CRP-lukemien kohdalla ei yleensä ole enää potilasta koskevan päätöksenteon kannalta kriittistä tietää absoluuttista CRP-tulosta. Tarkkojen CRP-arvojen osalta väli 170–200 mg/l ei ole erityisen merkitsevä, eikä se sisällä mitään yleisesti käytettyä CRP-tuloksiin liittyvää päätöksentekorajaa. Tiedossa ei ole myöskään mitään CRP-vieritestaukseen tai CRP-vieritestilaitteiden toimintaan liittyvää syytä, millä voisi perustella sen, että CRP-vieritestilaitteen tulee antaa tarkka CRP-mittausarvo nimenomaisesti 200 mg:aan/l asti. Vieritestausta tulee käyttää tilanteissa, joissa tutkimustarve on päivystyksellinen, eikä vieritestaus ole seurantaan ensisijainen menetelmä. Vieritestaus on henkilötyötä, laitteistoa ja tarvikkeita selvästi keskuslaboratoriotyötä enemmän kuluttava prosessi, jonka kokonaiskustannukset ovat keskuslaboratoriotuotantoa korkeammat. Korkean CRP-tuloksen seurantaa on mielekästä tehdä korkeintaan kerran vuorokaudessa, jolloin testaustarve on ennakoitavissa. Näissä tapauksissa muutosarvo on merkittävä, ei absoluuttinen tulos, eli laskeva arvo kertoo yleensä hoidon tehosta ja nouseva taas potilaan tilan heikkenemisestä.

Valittajan esittämän asiantuntijalausunnon mukaan potilaan hoidon kannalta merkitykselliset CRP-arvot ovat tavallisimmin 20, 50 ja 100 mg/l, ja se, saadaanko CRP-vieritestauslaitteesta täysin tarkka CRP-arvo välillä 170–200 mg/l, ei ole erityisen merkityksellistä. Kun hankintayksikkö ei ole esittänyt selvitystä, joka perustelisi CRP-arvon mittausylärajan asettamista juuri 200 mg:n/l tasolle, edellä todetun perusteella on katsottava, että tarjouspyynnössä mittausalueen ylärajaksi asetettu 200 mg/l on ollut perusteeton vaatimus suhteessa sillä tavoiteltuun päämäärään, vaikka kyse on ollut lääketieteellisestä laitteesta ja hankinnan kohdetta määritellessä on ollut tarpeen ottaa huomioon potilasturvallisuus. Markkinaoikeus katsoo asiassa esitetty selvitys huomioon ottaen, että tarjouspyyntö on tältä osin perusteettomasti rajoittanut kilpailua.

Lisäksi valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön vaatimus, jonka mukaan laitteen tulee tunnistaa ja antaa erillinen virhehälytys näytteen puuttuessa tai sitä ollessa laitteessa liian vähäinen määrä, on ollut laitteen käyttötarkoituksen kannalta epäolennainen ja se on rajannut kilpailua suhteettomalla tavalla.

Hankintayksikön mukaan kyse on ollut potilasturvallisuutta lisäävästä laitteen ominaisuudesta.

Markkinaoikeus toteaa, että virhehälytyksessä on ollut kyse sellaisesta laitteen ominaisuudesta, jolla on pyritty parantamaan potilasturvallisuutta. Vaikka näytteen puuttuminen olisi mahdollista nähdä suoraan laitteen kyvetistä tai kasetista, erillinen virhehälytys vähentää riskiä inhimillisiin virheisiin paremmin kuin silmämääräinen tarkistaminen, joka on laitteen käyttäjän saamasta perehdytyksestä ja kokemuksesta huolimatta altis inhimillisille virheille. Samalla pienenee riski siitä, ettei hoito tai sen tarpeen arviointi voi näytteen puuttuessa edes vahingossa perustua virheelliselle testitulokselle. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön vaatimus virhehälytyksestä edellä mainituissa tilanteissa on siten ollut perusteltu ja hyväksyttävä. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että esimerkiksi ambulansseissa saatetaan käyttää CRP-vieritestilaitteita, joissa tätä ominaisuutta ei ole.

Vielä valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut syrjivä asetetun näytteen enimmäismäärää koskevan vaatimuksen osalta.

Hankintayksikön mukaan näytteen enimmäismääräksi on asetettu 10 µl, koska laitteita tullaan käyttämään muun muassa lapsipotilailla ja huonon ääreisverenkierron omaavilta potilailta, joilta riittävän näytemäärän saaminen sormenpäästä voi olla haastavaa.

Markkinaoikeus toteaa, että koska kilpailutuksella on hankittu CRP-vieritestauslaitteita muun ohella lasten päivystykseen, on sinänsä ollut perusteltua ottaa näytteen enimmäismäärää asetettaessa huomioon edellä mainitut erityiset potilasryhmät näytteenoton helpottamiseksi ja testituloksen oikeellisuuden turvaamiseksi.

Valittajan toimittaman edellä mainitun asiantuntijalausunnon mukaan pieniltäkin lapsilta saadaan helposti satoja mikrolitroja verta ihopistonäytteenotolla. Hankintayksikkö ei ole markkinaoikeudessa esittänyt selvitystä, joka perustelisi asetettua vaatimusta 10 µl:sta edes kyseisillä potilasryhmillä tai osoittaisi kyseisessä asiantuntijalausunnossa esitetyn seikan virheelliseksi.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella asiassa ei ole ilmennyt tarvetta asettaa näytteen enimmäismäärää niin pieneksi kuin tarjouspyynnössä on tehty. Näytteelle asetettu enimmäismäärä on siten ollut suhteettoman tiukka ja tarjouspyyntö on tältäkin osin perusteettomasti rajoittanut kilpailua ja ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on tarjouspyyntöä laatiessaan menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan vaatimukset 200 mg/l mittausylärajasta yhdistettynä 30–60 prosentin hematokriittiarvovaatimukseen, sekä näytteen 10 µl:n enimmäismäärästä. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella:

1. kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2. kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuta noudattamasta virheellistä menettelyä;
3. velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Saman pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Sansia Oy aikoo edelleen toteuttaa pöytämallisten CRP-laitteiden ja testien hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla 20.000 euron määrällä, joka sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Sansia Oy:n toimitusjohtajan 17.4.2023 tekemän hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Sansia Oy:tä tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 200.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Sansia Oy:n korvaamaan Aidian Oy:n oikeudenkäyntikulut 20.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Sansia Oy:n ja Abbott Rapid Diagnostics Oy Ab:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Tobias von Schantz ja Jenni Poropudas.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.