MAO:235/2025
Asian tausta
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 7.5.2024 julkaistulla ja 3.6.2024 korjatulla EU‑hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kuljetusten ohjauskeskuksen palveluhankinnasta kahden vuoden määräaikaiselle sopimuskaudelle, minkä jälkeen toistaiseksi yhdeksän kuukauden irtisanomisajalla.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja on 20.9.2024 tekemällään hankintapäätöksellä 123/2024 valinnut palveluntuottajaksi 020202 Palvelut Oy:n tarjouksen sekä valinnut varatoimittajaksi Keskustaksi Oy:n.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 5.400.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Keskustaksi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 540.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.940 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja mahdollistanut hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan tarjousten vertailussa. Lisäksi tarjousten laatuvertailu on toteutettu hankintasäännösten vastaisesti. Tarjoajia ei ole kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi.
Kehittämisen toimintamallia koskevan vertailuperusteen osalta kehittämisen tavoitteiden seitsenkohtainen kuvaus on ollut epäselvä ja antanut hankintayksikölle liiallisen harkintavallan. Kehittämisen tavoitteet ovat olleet epämääräisiä ja monimerkityksellisiä. Vastausten merkkimäärä on rajoitettu 1500 merkkiin, vaikka pisteytyksellä on ollut liityntä tarjouspyynnön liitteenä olleeseen 28-sivuiseen palvelukuvaukseen.
Kehittämisen toimintamallin tavoitteessa 5 mainittu tilaajalle muodostuva ”syvällinen kokonaisnäkemys” on ollut epäselvä. Tarjoajalla ei ole ollut mahdollisuutta tietää etukäteen, miten hankintayksikkö muodostaa syvällisen kokonaisnäkemyksensä. Tavoitteessa mainittujen alueellisten olosuhteiden merkityssisältökään ei käy ilmi palvelukuvauksesta, laatuperusteen tavoitteista taikka pisteytyksestä. Muutkin kehittämisen toimintamalliin liittyvät tavoitteet on esitetty tarjouspyyntöasiakirjoissa niin yksilöimättömästi, ettei tarjoaja ole voinut tarjousta jättäessään tietää, mitkä seikat oikeuttavat pisteisiin. Tavoitteessa 1 mainittu säädöstenmukaisuus on välitystoiminnan ja kuljetusten minimivaatimus, jonka pisteyttäminen ylipäätään ei ole perusteltua. Tavoitteessa 2 hankintayksikkö ei ole yksilöinyt, mitä tarkoitetaan esim. palvelun hintaan kuuluvalla kehittämisellä. Tavoitteessa 3 ”Toimittajan palvelun hintaan sisältyvää kehittämistä ohjaa konkreettinen kehittämissuunnitelma, joka sisältää kehittämisen aikataulun ja talousarvion” on käytännössä tullut esitetyksi koko kehittämisen toimintamallin kuvausta koskeva laatuperuste. Tavoite 6 ”Hyvin toimivan palvelun avulla tilaajalla on paremmat mahdollisuudet suunnitella ja reitittää sekä henkilö- että ryhmäkuljetukset tarkoituksenmukaisesti, varmasti ja kustannustehokkaasti” on muotoiltu korostuneen avoimesti.
Lisäksi kehittämisen vastuuhenkilön haastattelun kysymysrunko ja pisteytysperusteet ovat olleet niin epäselviä, ettei niiden perusteella ole voinut tietää, millä seikoilla on ollut merkitystä tarjousvertailussa.
Laadun pisteytys on tehty kehittämisen toimintamallin kuvauksen, kehittämisen vastuuhenkilön haastattelun ja käytettävyystestauksen osalta virheellisesti. Pisteytys ei ole ollut johdonmukaista eikä avointa. Hankintayksikön arviot ovat olleet paikoin sisällöttömiä ja suppeita. Laatupisteytyksessä on annettu merkitystä sellaisille seikoille, joita ei ole ennalta ilmoitettu. Valittajan olisi tullut saada täydet pisteet jokaisesta laatuperusteesta. Kehittämisen toimintamallin kuvauksen osalta valittajan olisi tullut saada tavoitteisiin 2, 4, 5 ja 6 antamistaan kuvauksista täydet viisi pistettä ja tavoitteeseen 7 antamastaan kuvauksesta täydet viisi pistettä tai joka tapauksessa vähintään kolme pistettä.
Tavoitteen 1 osalta voittanut tarjoaja on saanut pisteitä siitä, että se on tuonut riippumattomuusasiat hyvin esiin, vaikka niitä ei ole pyydetty eikä ilmoitettu pisteytykseen oikeutettavaksi seikaksi. Tavoitteen 2 osalta voittanut tarjoaja on saanut pisteitä, kun se on nostanut esiin lainsäädännön muutosasiat, vaikka säädöstenmukaisuutta on käsitelty jo tavoitteessa 1. Voittanut tarjoaja on saanut pisteitä haasteiden monipuolisesta tiedostamisestakin, jota ei ole pyydetty kuvaamaan. Yksi tarjoaja on saanut lisäksi pisteitä kehittämisen tahtotilasta. Tavoitteen 4 osalta hankintayksikkö on antanut yhdelle tarjoajalle aikataulutuksesta pisteitä, vaikkei sitä ole pyydetty kuvaamaan. Tavoitteen 7 osalta voittanut tarjoaja on saanut pisteitä positiivisesta otteesta kutsuohjattuun matkustamiseen. Tarjoajien ei olisi tullut saada pisteitä myönteisyydestä, vaan palvelun sisällöstä.
Kehittämisen vastuuhenkilön haastattelun osalta suoritetun vertailun perusteluissa on nostettu esiin seikkoja, joita ei ole mainittu arviointikriteereissä. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi kysymyksen 1 osalta konkretian puute ja se, ettei esitystapa ole edennyt loogisesti, kysymyksen 2 osalta vastaajan perehtyneisyys alaan sekä reunaehtojen ja edellytysten huomiointi, ja kysymyksen 4 osalta sidosryhmien tunnistaminen ja niiden kuvaamisen laajuus. Edelleen hankintayksikkö on tarjoajille toimittamassaan hinta- ja laatuvertailuasiakirjassa todennut useaan otteeseen, että jokin seikka tarjoajan vastauksessa ”heikentää arviota suhteessa parhaaksi arvioituihin tarjoajiin”, vaikka tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole mahdollistettu tarjoajien vertaamista toisiinsa.
Käytettävyystestauksen osalta hankintayksikkö on vähentänyt valittajalta pisteitä asiasta, joka ei liity hankinnan kohteeseen. Voittaneella tarjoajalla ja valittajalla on ollut käytössään täysin sama järjestelmä. Valittaja on saanut käytettävyyden osalta muuten samat pisteet kuin voittanut tarjoaja, mutta valittajalta on vähennetty kolme pistettä siksi, että testiversiossa ei ollut simuloitu auton reaaliaikaista seurantaa elokuvamallisella simulaatiolla, vaan pysäytyskuvilla. Voittanut tarjoaja on saanut täydet pisteet, kun sen autot ovat liikkuneet simulaatiossa sulavasti. Hankinnan kohteen kannalta tällä ei ole ollut mitään merkitystä, eikä sen perusteella ole voitu vähentää valittajan pisteitä. Käytettävyystestauksen testiryhmä on todennäköisesti vaihtunut ja tämä on vaikuttanut pisteytykseen.
Kehittämisen vastuuhenkilön haastattelua ja käytettävyystestausta koskevien vertailuperusteiden osalta hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia syrjivästi tarjoajille varatun valmistautumisajan osalta. Yksi tarjoaja on saanut suorittaa käytettävyystestauksen ja kehittämisen vastuuhenkilön haastattelun 2.8.2024, eli 1,5 kuukautta valittajan jälkeen, vaikka tarjouspyynnössä on ennalta ilmoitettu, että käytettävyystestaus ja haastattelu suoritetaan 10.6.2024, 14.6.2024 ja 19.6.2024. Lisäksi käytettävyystestausta ja kehittämisen vastuuhenkilön haastatteluja ei ole tallennettu tai muutoin osapuolten tasapuolisen kohtelun varmistavalla tavalla dokumentoitu. Valittaja ei ollut saanut hankintapäätöksen yhteydessä omien testitapaustensa arviointia.
Vastine
Vaatimukset
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.240 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankinta tarjousvertailuineen on toteutettu tavanomaiseen, oikeuskäytännössä hyväksyttäväksi katsottuun tapaan ja hankintasäännösten mukaisesti.
Tarjouspyynnössä ei ole jätetty hankintayksikölle rajoittamatonta harkintavaltaa tarjousvertailun toteuttamisessa. Tarjouspyynnön laatukriteerit ovat olleet niin yksiselitteisiä, että tarjoajilla on ollut etukäteen tieto siitä, mitä tarjouksessa on esitettävä. Kaikilla tarjoajilla on ollut samat tiedot hankinnan kohteen keskeisistä yksityiskohdista ja vertailuperusteista. Laatukriteerit ovat tuottaneet keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Kehittämisen toimintamallia koskevan laatuvertailuperusteen osalta enimmäismerkkimäärän rajoittaminen 1500 merkkiin on ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia tarjouksia ja edistänyt sitä, että tarjoajat ovat keskittyneet kuvauksessaan olennaisiin asioihin suhteessa vertailtavaan seikkaan, mikä on tuonut paremmin esiin tarjoajien laatuerot. Kehittämisen toimintamallin kuvauksen arvioinnissa keskeistä on ollut se, miten tarjoaja huomioi tilaajan palvelujen kehittämisen tavoitteet. Jokainen alakohta on ilmoitettu pisteytettävän asteikolla 0–5. Arviointikohdat ja niihin liittyvät pisteytyksen perusteet ovat olleet hyvin seikkaperäiset ja omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö on käyttänyt sanoja niiden suomen kielen määritelmien mukaisesti. Tavoitteessa 5 mainittu ”kokonaisnäkemys” pitää luonnollisesti sisällään ko. kohdassa mainitun kokonaisuuden (kuljetusten ja liikkumisen data, liikkumisen tarpeet ja niiden tarkoituksenmukainen hoitaminen alueelliset olosuhteet huomioiden).
Valittajan väitteiden hyväksyminen nostaisi julkisissa hankinnoissa riittäväksi katsottavan tarkkuuden tasoa sekä tekisi vastaavissa ja monimutkaisissa hankinnoissa tällaisten vertailuperusteiden käyttämisestä mahdotonta. Hankinnassa, jossa hankintayksikkö ei etukäteen tiedä täsmällisesti, millaisia ratkaisumalleja tai millaisin toimintaperiaattein toimivia erilaisia kokonaisuuksia tarjoajat tulevat tarjoamaan, ei vertailuperusteiden kriteerien laatiminen ehdottoman täsmälliseksi ole mahdollista. Mitä täsmällisemmät kriteerit ovat, sitä suurempi on riski niiden syrjivyydestä.
Myös kehittämisen vastuuhenkilön haastattelua koskevan laatuperusteen kriteerit ovat olleet niin yksiselitteisiä, että tarjoajilla on ollut etukäteen tieto siitä, mihin kysymyksiin haastattelussa on vastattava, ja mitkä ovat arviointikriteerit. Pisteytyksen perusteet ovat olleet seikkaperäiset ja omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia.
Tarjousten arviointi on perustunut ainoastaan tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitettyihin kriteereihin. Hankintapäätös on perusteltu julkisissa hankinnoissa hyväksytyksi ja riittäväksi katsotulla tavalla. Hinta- ja laatuvertailuasiakirjassa mainituilla yksittäisillä maininnoilla vertailusta tarjoajien välisiin laatueroihin ei ole ollut vaikutusta annettuihin pisteisiin, eikä eri tarjoajien antamia vastauksia ole siten vertailtu toisiinsa nähden. Vastausten konkretian puutteet ovat vaikuttaneet pisteytykseen.
Tarjousten suuresta määrästä johtuen kehittämisen vastuuhenkilön haastattelut on jouduttu sijoittamaan useampaan ajankohtaan kuin tarjouspyynnössä oli ilmoitettu. Kesäkaudesta ja hankintayksikön arviointiraatiin osallistuneen kokemusasiantuntijan aikatauluista johtuen yhden tarjoajan haastattelu ja käytettävyystestaus on toteutettu 2.8.2024. Hankintayksikkö on näin kyennyt varmistamaan, että arviointiraadin jäsenet ovat olleet kaikissa haastatteluissa samat, jolloin vertailun tasapuolinen ja syrjimätön toteutus ei ole vaarantunut. Haastattelussa, joka pidettiin 2.8.2024, ei haastateltu valittajan tai voittaneen tarjoajan edustajaa, eikä kyseisen haastattelun pisteytyksellä ole tosiasiassa ollut vaikutusta tarjouskilpailun lopputulokseen.
Hankintayksiköllä ei ole ollut tietoa siitä, miten eri tarjoajat hyödyntävät palvelussaan alihankkijansa taustajärjestelmää tai järjestelmäkokonaisuutta ja miten hyödyntämistavat mahdollisesti eroavat toisistaan. Voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjousten piste-erot testitapauksessa 3 ovat johtuneet siitä, että valittaja ei ole käytettävyystestaustilanteessa simuloinut auton reaaliaikaista seurantaa tavalla, jolla reaaliaikainen seuranta olisi voitu testitilanteessa raadin toimesta todeta.
Kuultavan lausunto
020202 Palvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.
Hankintayksikkö on tarjouspyynnön liitteessä 5 ”Laatuperuste kehittämisen toimintamalli” selkeästi nimennyt seitsemän tavoitetta ja pisteytysperusteet on avattu selkeästi. Alalla toimivan yrityksen voi olettaa ymmärtävän, että hankintayksikön mainitsemat tavoitteet palvelun kehittämisessä sekä palvelukuvaus ovat palvelun tuottamisessa keskeisiä ja niihin tulee perehtyä ennen vastauksia ja haastattelua.
Myös kehittämisen vastuuhenkilön haastattelun arviointi on toteutettu tarjouspyynnössä mainittujen kriteerien mukaisesti.
Hankintayksikkö ei ole liikenteen välitysjärjestelmien tai henkilökuljetusten välityksen asiantuntija, joten se on voinut käytettävyystestauksen arviointitilaisuudessa arvioida ainoastaan tilaisuudessa näkemäänsä. Tarjoajan olisi tullut ottaa tämä huomioon esityksessään ja esitystavassaan.
Kuultava on osallistunut käytettävyystestaukseen ja kehittämisen vastuuhenkilön haastatteluun samana päivänä kuin valittaja. Arvioinnin toteutustapa on ollut selkeä ja kilpailutuksen kestoaika vähintään riittävä haastatteluun ja testaukseen valmistautumiseen. Arvioinnin ajankohdalla ei ole ollut merkitystä kilpailutuksen lopputuloksen kannalta.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut valita menettelyksi innovaatiokumppanuus, mikäli sillä ei ole ollut mainitsemallaan tavalla etukäteen riittävän tarkasti tiedossa, mitä se on ollut hankkimassa. Hankintaa on pidettävä puutteellisesti valmisteltuna.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt, että on tärkeää, että hankintayksikkö, julkisia varoja tehokkaasti vaaliessaan ei yksityiskohtaisesti määrittele hankinnan kohteen sisältöä ja toisaalta jättää tarjousten arviointiin myös subjektiivista varaa. Tämä ei tarkoita rajoittamatonta harkintavaltaa.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on ensiksi arvioitavana, ovatko tarjouspyyntöasiakirjat valittajan esittämällä tavalla epäselviä kehittämisen toimintamallin kuvausta ja kehittämisen vastuuhenkilön haastattelua koskevien vertailuperusteiden osalta. Tämän jälkeen on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla hankintamenettelyn valinnassa, tarjousten laatuvertailun toteuttamisessa sekä hankintapäätöksen perustelemisessa.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.
Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen mainitun lain 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.
Säännöstä koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 203) on todettu, että lainkohdalla ei ole tarkoitettu sulkea pois subjektiivisen arvioinnin käyttämistä tarjousten vertailussa.
Tarjouspyyntöasiakirjat
Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Hankinnan tarkoituksena on toteuttaa tilaajalle kokonaisvaltainen henkilökuljetusten ohjauspalvelukokonaisuus, jolla hallitaan erilaisia tilaajan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaille, työntekijöilleen ja muille sidosryhmilleen (palvelun käyttäjät) järjestämiä henkilökuljetuksia sekä vähäisessä määrin hyvinvointialueen tarpeen mukaisia tavarakuljetuksia silloin, kun ne voidaan toteuttaa henkilökuljetuksiin tarkoitetulla kalustolla.”
Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” mukaan hinnan painoarvo on 50 prosenttia ja laadun painoarvo 50 prosenttia.
Tarjouspyynnön kohdan ”Yhteiset kriteerit/tiedot” alakohdassa ”Laatu” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Laadun arvioinnissa annetaan pisteitä kustakin laatuperusteesta laatuperusteessa ilmoitetun mukaisesti. Laadun vertailuperusteet ovat vapaaehtoisia vaatimuksia, joista tarjoaja saa laatupisteitä, jos vaatimus täyttyy.”
Edellä mainitun kohdan alakohdassa ”Laadun vertailuperusteet” on esitetty muun ohella seuraavaa:
”Laadun vertailuperusteet on kuvattu liitteissä 5 Laatuperuste kehittämisen toimintamalli ja liitteessä 6 Käytettävyystestauksen suunnitelma ja liitteessä 7 Kehittämisen vastuuhenkilön CV‑lomake. Liitteet sisältävät myös pakollisten vähimmäisvaatimusten arvioinnin osuuden.
Laatuperusteen 2 mukainen kehittämisen vastuuhenkilön haastattelu ja laatuperusteiden 36 mukainen käytettävyystestaus järjestetään 14.6. klo 8.30 - 16.00, 17.6 klo 8.30 - 16.00 ja 19.6. klo 8.30 - 16.00. Ajat ovat alustavat ja voivat muuttua. Tilaaja kutsuu haastatteluun ja käytettävyystestaukseen kaikki soveltuvuusvaatimukset täyttävät ja tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen jättäneet tarjoajat. Tilaaja laatii tarkemman aikataulun laadun arviointiin ja lähettää sen tarjoajille, kun soveltuvuus- ja tarjouspyynnön mukaisuuden tarkastus on tehty. Samassa tilaisuudessa toteutuu myös laatuperusteen 1 mukainen tarjoajan kehittämisen vastuuhenkilön haastattelu.
Laatuperusteet ja niiden pisteytys on seuraava:
1 Kehittämisen toimintamallin kuvauksen arviointi, raakapisteet enintään 35
2 Tarjoajan kehittämisen vastuuhenkilön haastattelu, raakapisteet enintään 15
3 Tarjoajan kehittämisen vastuuhenkilön vähimmäisvaatimuksen ylittävien referenssien laatu, raakapisteet enintään 20
46 Testitapausten arviointi käytettävyystestauksessa, raakapisteet enintään 81
Enimmäisraakapisteet laadusta yhteensä enintään 151 raakapistettä.”
Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Palvelukuvaus” kohdassa 10.1. ”Ohjauskeskuspalvelun kokonaisuuteen kuuluva kehittäminen” on todettu seuraavasti:
”Ohjauskeskuspalvelun kokonaisuuteen kuuluu ja hintaan sisältyy palvelun kokonaisvaltainen kehittäminen ohjauskeskusjärjestelmän, laskutuksen ja rajapintojen osalta sekä tilaajan asiakkaille tarjottavien sovelluksien osalta.
Toimittajan on sitouduttava kehittämään palveluaan ja ohjausjärjestelmäänsä siten, että kaikille toimittajan asiakkaille tulevat lakisääteiset muutokset ja muut kehitystyöt tulevat myös tilaajan hyväksi ja kuuluvat palvelun hintaan. Toimittajan on toteutettava tilaajan ohjauskeskuspalveluun vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon kuljetuspalveluihin liittyvät lakisääteiset vaatimukset siten, että niiden toteutuskustannukset jaetaan toimittajan sen muiden vastaavien asiakkaiden kesken. Ohjausjärjestelmän sisältämien toiminnallisuuksien jatkokehitys, pienkehitys, uudelleenpaketointi tai uudelleennimeäminen ei vaikuta tilaajan palveluiden hinnoitteluun sopimuskauden aikana.
Toimittajalla on oltava kyvykkäät ja riittävät asiantuntijat kehittämiseen sekä vakiintuneet käytännöt ohjausjärjestelmänsä versiohallintaan, kehitystehtävien suunnitteluun, toteutukseen, testaamiseen ja tuotantoon vientiin sekä käyttöönottoon.”
Tarjouspyynnön liitteen 8 ”Sopimusluonnos” kohdan 6. ”Sopimuksen tarkoitus ja tavoite” alakohdassa 6.1 ”Kokonaisvaltainen ohjauspalvelukokonaisuus” on todettu muun ohella seuraavaa:
”[– –] Toimittajan tulee myös panostaa palvelun monipuolisten raportointiominaisuuksien kehittämiseen.
Tavoitteiden toteutumisen edellytyksenä on toimittajan käytössä oleva edistynyt ohjausjärjestelmäkokonaisuus, jota kehitetään jatkuvasti.”
Tarjouspyynnön liitteessä 5 ”Laatuperuste kehittämisen toimintamalli” on kuvattu kehittämisen toimintamallin kuvausta ja kehittämisen vastuuhenkilön haastattelua koskevat laadun vertailuperusteet. Mainitun liitteen kohdassa 1. ”Palvelun kehittämisen toimintamalli” on esitetty muun ohella seuraavaa:
”Laadun arvioinnin perusteena on tarjoajan kehittämisen toimintamalli, jonka pohjalta toimittaja toteuttaa palveluun kuuluvaa kehittämistä ja jonka pohjalta tarjoaja ja tilaaja kehittävät palvelua yhteistyössä tilaajan tarpeen ja tavoitteiden mukaisesti.
Hankintayksikkö arvioi kehittämisen toimintamallia kahden eri näkökulman kautta:
1. Tarjoajan laatiman kehittämisen toimintamallin kuvauksen kautta ja
2. Tarjoajan nimeämän kehittämisen vastuuhenkilön haastattelulla.
Arvioinnissa keskeistä on se, miten tarjoaja huomioi tilaajan palvelun kehittämisen tavoitteet sellaisena kuin ne on esitetty jäljempänä kohdissa 1–7.
1. Kuljetukset toteutuvat säädösten mukaisesti, ja niiden toteutumista voidaan reaaliaikaisesti valvoa.
2. Toimittaja huolehtii ja vastaa ammattitaitoisesti ja aloitteellisesti palveluun ja palvelun hintaan kuuluvasta kehittämisestä.
3. Toimittajan palvelun hintaan sisältyvää kehittämistä ohjaa konkreettinen kehittämissuunnitelma, joka sisältää kehittämisen aikataulun ja talousarvion.
4. Toimittajan ja tilaajan kesken muodostuu pitkäaikainen, molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö- ja kehittäjäkumppanuus, jolla on toimivat rakenteet ja työkäytännöt.
5. Tilaajalle muodostuu palvelun myötä syvällinen kokonaisnäkemys kuljetusten ja liikkumisen datasta, liikkumisen tarpeista ja niiden tarkoituksenmukaisesta hoitamisesta alueelliset olosuhteet huomioiden.
6. Hyvin toimivan palvelun avulla tilaajalla on paremmat mahdollisuudet suunnitella ja reitittää sekä henkilö- että ryhmäkuljetukset tarkoituksenmukaisesti, varmasti ja kustannustehokkaasti.
7. Tavoitetilassa kuljetuksia voidaan ohjatta kertyvän datan perusteella toteutumaan myös kiinteille ja/tai kutsuohjattaville asiointireiteille, joiden käyttäminen muodostuu tilaajalla kustannustehokkaaksi ja asiakkaille joustavaksi ja kannustavaksi.”
Mainitun liitteen kohdan 2. ”Laatuperuste 1 Kehittämisen toimintamallin kirjallisen kuvauksen arviointi” alakohdassa 2.1 ”Kehittämisen toimintamallin kirjallisen kuvauksen arvioinnin kriteerit ja pisteytys” on todettu muun ohella seuraavaa:
”Hankintayksikkö vertailee ja pisteyttää tarjoajan laatiman palvelun kehittämisen toimintamallin, joka liitetään osaksi hankintasopimusta.
Tarjoajan on laadittava kehittämisen toimintamallin kuvaus ja jäsennettävä vastauksensa tilaajan tässä asiakirjassa kuvattujen kehittämisen tavoitteiden 1–7 mukaisesti. Jokainen alakohta pisteytetään asteikoilla 0–5 pistettä. Enimmäispisteet yhteensä 35.
Kuvauksen laatiminen on pakollinen vaatimus. Kuvauksen on liityttävä arviointikriteeriin ja kehittämisen teemaan. Tarjoajan kuvauksen toimintamallistaan tulisi olla vähintään 1 pisteen arvoinen jokaisen alakohdan osalta.
Jos tarjoajan kuvaus on kolmen (3) tai useamman alakohdan osalta 0 pisteen arvoinen, kuvaus johtaa tarjouksen hylkäämiseen tarjouspyynnön vastaisena tarjouksena.
[– –]
Tarjoajan tulee laatia kuvaus tämän liitteen kohtaan 2.2 kuhunkin kohtaan 1.–7.
Enimmäismerkkimäärä / kohta on välilyönnit mukaan lukien 1500 merkkiä. Fonttikoon tulee olla vähintään 10. Ylimenevää osuutta tai linkkejä ei huomioida. Kuvaukseen saa liittää kuvia ja kaavioita enimmäislaajuuden rajoissa.”
Mainitussa alakohdassa on lisäksi ilmoitettu kehittämisen toimintamallin kirjallisen kuvauksen pisteytys seuraavasti:
”5 pistettä Kuvattu toimintamalli huomioi kaikki tilaajan tavoitteet kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Kuvaus sisältää tilaajan tavoitteiden näkökulmasta osuvia ja havainnollisia käytännön esimerkkejä toimintamallin käytöstä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuvaus on kokonaisuudessaan erittäin uskottava ja selkeä.
3 pistettä Kuvattu toimintamalli huomioi tilaajan tavoitteet pääosin hyvin. Kuvaukseen sisältyy tilaajan tavoitteiden näkökulmasta käytännön esimerkkejä toimintamallin käytöstä tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta ne eivät ole kaikin osin osuvia ja havainnollisia. Kuvaus on kokonaisuudessaan uskottava ja selkeä.
1 piste Kuvattu toimintamalli huomioi tilaajan tavoitteet vain osittain. Kuvauksessa on käytännön esimerkkejä mutta niiden merkitys arvioidaan vähäiseksi tilaajan tavoitteiden näkökulmasta taikka ne eivät ole osuvia tai havainnollisia. Kuvaus on kohtuullisen uskottava ja selkeä.
0 pistettä Toimintamallin kuvaus puuttuu. TAI Kuvaus ei huomioi tilaajan tavoitteita edes osittain tai huomioimisessa ja laajoja ja merkittäviä puutteita. TAI Kuvaus ei ole lainkaan uskottava ja selkeä.”
Mainitun liitteen kohdassa 2.2. ”Laatuperuste 1 Tarjoajan kuvaus palvelun kehittämisen toimintamallista” on ollut lomake, johon tarjoajan on tullut täyttää kuvaus kunkin edellä kuvatun tilaajan palvelun kehittämisen seitsemän tavoitteen osalta.
Mainitun liitteen kohdan 3. ”Laatuperuste 2 Tarjoajan kehittämisen vastuuhenkilön haastattelu” alakohdassa 3.1. ”Haastattelun toteutus” on esitetty muun ohella seuraavaa:
”Tarjoajan on nimettävä laatuvertailuun kehittämisen vastuuhenkilö, joka täyttää liitteen 1 Palvelukuvaus kohdan 10.4 mukaiset vähimmäisvaatimukset. Nimeäminen tapahtuu liitteellä Kehittämisen vastuuhenkilön CV-lomake.
Hankintayksikkö vertailee ja pisteyttää nimetyn kehittämisen vastuuhenkilön (jäljempänä myös ”haastateltava”) henkilöhaastattelun perusteella.
Kehittämisen vastuuhenkilö on palvelun tavoitteiden mukaisen toteutumisen ja sen kehittämisen kannalta toimittajan keskeisin avainhenkilö. Kehittämisen vastuuhenkilön haastattelun kautta arvioidaan kyseiseen rooliin nimetyn henkilön asiantuntijaosaamisen ja -työn laatua hankinnan kohteeseen liittyvän kehittämisosaamisen ja vuorovaikutustaitojen näkökulmasta.
Haastateltavalle varataan yhtäjaksoinen, enintään 30 minuutin pituinen haastattelu.
[– –]
Haastattelutilaisuutta ei tallenneta. Haastateltavan vastaukset kirjataan sillä tarkkuudella, että pisteytys voidaan jälkeenpäin todentaa ja perustella.
Kaikille haastateltaville esitetään samat kysymykset, eikä niihin esitetä jatkokysymyksiä.
Haastattelun arvioi ja pisteyttää hankintayksikön käytettävyystestauksen raati.”
Edelleen mainitun kohdan alakohdassa 3.2. ”Haastattelun arvioinnin kriteerit ja pisteytys” on todettu seuraavaa:
”Arvioitavaksi hyväksyttävä vastaus tarkoittaa sitä, että haastateltava vastaa hänelle esitettyyn kysymykseen ja vastauksen sisältö vastaa kysymyksen aihetta.
Kukin vastaus pisteytetään asteikoilla 0–3 pistettä. Kattava ja monipuolinen vastaus saa kysymyksestä täydet 3 pistettä. Vastaus voi saada 0 pistettä siinä tapauksessa, jos haastateltava epäonnistuu vastaamaan kysymykseen tai ei vastaa lainkaan esitettyyn kysymykseen. Enimmäispistemäärä on yhteensä 15 pistettä.”
Tarjoajan kehittämisen vastuuhenkilön haastattelun pisteytys on kuvattu mainitussa alakohdassa seuraavasti:
”3 pistettä Haastateltava vastasi kysymykseen kattavasti. Vastauksessa huomioitiin tilaajan tarpeet monipuolisesti suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
2 pistettä Haastateltava vastasi kysymykseen melko kattavasti. Vastauksessa huomioitiin tilaajan tarpeet melko monipuolisesti suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
1 piste Haastateltava vastasi kysymykseen. Vastauksessa huomioitiin tilaajan tarpeita yksipuolisesti / vain osin suhteessa tilaajan tavoitteisiin
0 pistettä Haastateltava ei vastannut kysymykseen. TAI Haastateltava vastasi kysymykseen, mutta vastauksessa ei huomioitu lainkaan tai vain hyvin vähäisessä määrin tilaajan tarpeita suhteessa tavoitteisiin”
Mainitun kohdan alakohdassa 3.3. ”Haastattelukysymykset” on esitetty seuraavat kysymykset ja niiden pisteytys:
”Kysymys 1: Pitkäaikaisen yhteistyö- ja kehittäjäkumppanuuden edellytykset (0–3 pistettä)
− Mitkä ovat nähdäksesi keskeiset elementit, joilla saavutetaan tilaajan tavoitteita palveleva pitkäaikainen yhteistyö- ja kehittäjäkumppanuus?
Kysymys 2: Datan mahdollisuuksien hahmottaminen ja hyödyntäminen (0–3 pistettä)
− Miten tilaajan tavoitteiden saavuttamisen mahdollisuuksia voidaan edesauttaa dataa hyödyntämällä?
Kysymys 3: Liikkumisen kokonaisuuden muodostaminen (0–3 pistettä)
− Millä teknisillä ja toiminnallisilla edellytyksillä kuljetuksia voidaan kertyvän datan perusteella ohjata toteutumaan myös kiinteille ja/tai kutsuohjattaville asiointireiteille, ja miten näiden käyttäminen muodostuisi myös asiakkaille joustavaksi ja kannustavaksi?
Kysymys 4: Kuljetusten tarkoituksenmukaisempi suunnittelu, reitittäminen ja yhdistely (0–3 pistettä)
− Miten kuljetuksia pystytään jatkossa näkemyksesi mukaan tehokkaammin suunnittelemaan, reitittämään ja yhdistelemään kustannustehokkaasti? Mitkä ovat tässä menestyksellisen kehittämistoiminnan keskeiset elementit.
Kysymys 5: Valvonnan ja raportoinnin kehittäminen (0–3 pistettä)
− Miten tilaajalla on mahdollista päästä tilanteeseen, jossa kuljetuksia valvotaan reaaliaikaisesti ja raportointimuotoja voidaan ketterästi kehittää tilaajan toivomusten mukaisesti?”
Asian arviointi
Valittaja on esittänyt, että kehittämisen toimintamallin kuvausta koskeva vertailuperuste on ollut epäselvä tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyn kehittämisen toimintamallin tavoitteiden seitsenkohtaisen kuvauksen sekä pisteytysperusteiden osalta, ja että kehittämisen vastuuhenkilön haastattelua koskeva vertailuperuste on ollut epäselvä haastattelun kysymysrungon ja pisteytysperusteiden osalta.
Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnön laatukriteerit ovat olleet niin yksiselitteisiä, että tarjoajilla on ollut etukäteen tieto siitä, mitä tarjouksissa on esitettävä.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee sovellettavat kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun. Vertailuperusteet eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden hankintasäännösten mukaisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon tarjouspyyntöasiakirjojen lisäksi myös hankintapäätösasiakirjoista ilmenevät seikat siitä, miten tarjouspyynnössä esitettyjä vertailuperusteita on käytännössä sovellettu.
Edellä selostetusti tarjouspyynnön liitteessä 5 ”Laatuperuste kehittämisen toimintamalli” on esitetty, että laadun arvioinnin perusteena on tarjoajan kehittämisen toimintamalli, jonka pohjalta toimittaja toteuttaa palveluun kuuluvaa kehittämistä ja jonka pohjalta tarjoaja ja tilaaja kehittävät palvelua yhteistyössä tilaajan tarpeen ja tavoitteiden mukaisesti. Hankintayksikkö arvioi kehittämisen toimintamallia tarjoajan laatiman kehittämisen toimintamallin kuvauksen sekä tarjoajan nimeämän kehittämisen vastuuhenkilön haastattelun kautta. Arvioinnissa keskeistä on se, miten tarjoaja huomioi tarjouspyynnössä esitetyt tilaajan palvelun kehittämisen tavoitteet (1–7) sellaisena kuin ne on esitetty mainitulla liitteellä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on myös kuvattu kunkin vertailuperusteen pisteytystä koskevat tiedot.
Tarjouspyyntöasiakirjoista käy kehittämisen toimintamallin kuvausta koskevan vertailuperusteen osalta ilmi, että tarjoajien on tullut jäsentää kuvauksensa tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen seitsemän kehittämisen tavoitteen mukaisesti ja jokainen alakohta on pisteytetty asteikolla 0–5. Edelleen tarjouspyyntöasiakirjoista käy ilmi, että kuvauksen arvioinnissa on ollut keskeistä, miten tarjoaja huomioi tilaajan palvelun kehittämisen tavoitteet ja että kuvaukset pisteytetään tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen pisteytysperusteiden mukaisesti.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole asetettu muita vaatimuksia kehittämisen toimintamallin kuvaukselle kuin että se on tullut jäsentää tarjouspyynnön liitteessä 5 ”Laatuperuste kehittämisen toimintamalli” esitettyjen seitsemän kehittämisen tavoitteen mukaisesti. Tavoitteena yksi on mainitussa tarjouspyynnön liitteessä esitetty, että kuljetukset toteutuvat säädösten mukaisesti, ja niiden toteutumista voidaan reaaliaikaisesti valvoa. Markkinaoikeus katsoo, että ottaen huomioon, että säädöstenmukaisuutta voidaan lähtökohtaisesti pitää palvelun toteuttamisen perusvaatimuksena, eikä niinkään kehittämiseen liittyvänä tavoitteena, tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on jäänyt epäselväksi esitetyn tavoitteen liityntä kehittämiseen ja näin ollen myös se, millaista kehittämisen toimintamallin kuvausta tarjoajilta on kyseisen tavoitteen osalta odotettu. Mainitun tavoitteen osalta on katsottava jääneen myös epäselväksi, miten vertailussa on käytännössä ollut tarkoitus arvioida reaaliaikaiseen valvontaan liittyvän tavoitteen huomioimista.
Tavoitteena kaksi on mainitussa liitteessä esitetty, että toimittaja huolehtii ja vastaa ammattitaitoisesti ja aloitteellisesti palveluun ja palvelun hintaan kuuluvasta kehittämisestä. Markkinaoikeus toteaa, että edellä esitetysti tarjouspyynnön liitteenä 1 olleesta palvelukuvauksesta ilmenee muun ohella, että palveluun ja hintaan sisältyy palvelun kokonaisvaltainen kehittäminen ohjauskeskusjärjestelmän, laskutuksen ja rajapintojen osalta sekä tilaajan asiakkaille tarjottavien sovelluksien osalta. Markkinaoikeus katsoo, että tavoitteeksi esitetty palveluun ja palvelun hintaan kuuluva kehittäminen on palvelukuvauksessa todettu huomioon ottaen kuvattu sillä tavalla avoimesti, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on jäänyt epäselväksi, minkälaista kehittämistä hankinnan kohteena olevaan palveluun ja hintaan on tullut käytännössä sisällyttää. Tästä syystä myös tavoitetta kaksi on pidettävä epäselvänä.
Tavoitteena neljä on mainitussa liitteessä esitetty, että toimittajan ja tilaajan kesken muodostuu pitkäaikainen, molempia osapuolia hyödyttävä yhteistyö- ja kehittäjäkumppanuus, jolla on toimivat rakenteet ja työkäytännöt. Markkinaoikeus katsoo, että ottaen huomioon muun ohella, että tarjouspyynnön perusteella on edellä kuvatusti jäänyt jossain määrin avoimeksi, mitä kaikkea kehittäminen valituksenalaisessa hankinnassa on käsittänyt, on asetettua tavoitetta neljä myös pidettävä epäselvänä molempia osapuolia hyödyttävän yhteistyö- ja kehittäjäkumppanuuden sekä toimivien rakenteiden ja työkäytäntöjen osalta.
Tavoitteena viisi on mainitussa liitteessä esitetty, että tilaajalle muodostuu palvelun myötä syvällinen kokonaisnäkemys kuljetusten ja liikkumisen datasta, liikkumisen tarpeista ja niiden tarkoituksenmukaisesta hoitamisesta alueelliset olosuhteet huomioiden. Tavoitteessa ei ole kuvattu, mitkä ovat tilaajan tarpeet esimerkiksi kuljetusten ja liikkumisen datan osalta. Näin ollen on katsottava jääneen epäselväksi, mitä tilaajalle muodostuvalla syvällisellä kokonaisnäkemyksellä kuljetusten ja liikkumisen datasta on tarkoitettu. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei myöskään ilmene, mitä alueellisten olosuhteiden huomioinnilla kyseisen tavoitteen yhteydessä on tarkoitettu. Hankintapäätöksen liitteenä olleesta hinta- ja laatuvertailuasiakirjasta ilmenee, että hankintayksikkö on suurimman osan tarjoajista kohdalla tuonut kyseessä olevaa tavoitetta koskevissa perusteluissa ilmi, että huomiot alueellisista eroista ovat puuttuneet. Markkinaoikeus katsoo edellä todetut seikat huomioon ottaen jääneen epäselväksi, mitä tavoitteessa mainittu tilaajalle muodostuva syvällinen kokonaisnäkemys kuljetusten ja liikkumisen datasta, liikkumisen tarpeista ja niiden tarkoituksenmukaisesta hoitamisesta alueelliset olosuhteet huomioiden on tarkoittanut.
Tavoitteena kuusi on mainitussa liitteessä esitetty, että hyvin toimivan palvelun avulla tilaajalla on paremmat mahdollisuudet suunnitella ja reitittää sekä henkilö- että ryhmäkuljetukset tarkoituksenmukaisesti, varmasti ja kustannustehokkaasti. Kyseisen tavoitteen osalta ei ole tuotu ilmi, mitä hyvin toimivalla palvelulla on tarkoitettu, eikä sitä, mihin verrattuna tilaajalla tulisi olla paremmat mahdollisuudet suunnitella ja reitittää sekä henkilö- että ryhmäkuljetukset tarkoituksenmukaisesti, varmasti ja kustannustehokkaasti. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että myös asetettu tavoite kuusi on ollut epäselvä.
Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyynnön liitteen 5 ”Laatuperuste kehittämisen toimintamalli” mukaan palvelun kehittämisen toimintamallin arvioinnissa on ollut keskeistä se, miten tarjoaja huomioi tilaajan palvelun kehittämisen tavoitteet. Mainitussa liitteessä esitetyistä pisteytysperusteista ilmenevällä tavalla arvioinnissa on ollut merkitystä muun ohella sillä, huomioiko kuvattu toimintamalli kaikki tilaajan tavoitteet kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti. Ottaen huomioon tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyistä kehittämisen tavoitteista edellä lausuttu, markkinaoikeus katsoo, että myös kehittämisen toimintamallin kuvausta koskevat pisteytysperusteet ovat olleet epäselvät. Näin ollen kehittämisen toimintamallin kirjallista kuvausta koskevan vertailuperusteen ei voida katsoa olevan siten selvä, että sen perusteella olisi voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Tarjoajan kehittämisen vastuuhenkilön haastattelua koskevan vertailuperusteen osalta markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty haastattelukysymykset sekä pisteytysperusteet, joiden mukaan kukin haastateltavan antama vastaus on pisteytetty asteikolla 0–3. Pisteytysperusteiden mukaan arvioinnissa on huomioitu se, kuinka kattavasti haastateltava on vastannut kysymykseen sekä se, kuinka monipuolisesti vastauksessa on huomioitu tilaajan tarpeet suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Edellä kuvatulla tavalla tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenee, että myös kehittämisen vastuuhenkilön haastattelun arvioinnissa keskeistä on ollut se, miten tarjoaja huomioi mainitulla liitteellä esitetyt tilaajan palvelun kehittämisen tavoitteet. Ottaen huomioon kehittämisen tavoitteista edellä lausuttu, kehittämisen vastuuhenkilön haastattelua koskeva vertailuperustekin on jo tästä syystä ollut epäselvä. Kehittämisen vastuuhenkilön haastattelua koskevien pisteytysperusteiden on katsottava jättäneen hankintayksikölle lähes rajoittamattoman harkintavallan vertailun suorittamisessa tältä osin.
Mainitun seikan puolesta puhuu myös se, että hankintapäätöksen liitteenä olleesta hinta- ja laatuvertailuasiakirjasta on katsottava ilmenevän, että vastausten arvioinnin perusteluissa on nostettu esiin myös sellaisia seikkoja, joita ei ole pisteytysperusteissa mainittu arvioitavan ja joiden huomiointi ei ilmene haastattelukysymyksistäkään. Näitä ovat ainakin vastauksen konkreettisuuteen, loogiseen etenemiseen, haastateltavan perehtyneisyyteen sekä sidosryhmien tunnistamiseen ja kuvaamiseen liittyvät seikat.
Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut kehittämisen toimintamallin kuvausta ja kehittämisen vastuuhenkilön haastattelua koskevien laadun vertailuperusteiden osalta siten epäselvä, että se on antanut hankintayksikölle liian laajan harkintavallan tarjousten pisteyttämisessä ja vertailussa. Tarjouspyyntö ei näin ollen ole ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista kohtelua hankintamenettelyssä. Menettely ei myöskään ole ollut julkisissa hankinnoissa noudatettavan avoimuusperiaatteen mukaista.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.
Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.
Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.
Mikäli Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtajan 20.9.2024 tekemän hankintapäätöksen 123/2024. Markkinaoikeus kieltää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuetta tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 500.000 euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus velvoittaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen korvaamaan Keskustaksi Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.180 eurolla, mikä määrä sisältää oikeudenkäyntimaksun määrän viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Riikka Pirttisalo ja Eeva Tiainen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.