MAO:236/2026

Asian tausta

Espoon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.11.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta veneväylien viittojen digitalisoinnin, huollon ja kunnossapidon tavarahankinnasta toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle.

Espoon kaupungin elinvoimajohtaja on 13.2.2025 tekemällään hankintapäätöksellä § 1 valinnut Alltime Suomi Oy:n tarjouksen.

Markkinaoikeus on 4.12.2025 tekemällään päätöksellä nro 697/2025 kumonnut Espoon kaupungin elinvoimajohtajan 13.2.2025 tekemän hankintapäätöksen § 1 ja kieltänyt Espoon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön asetetun 70.000 euron sakon uhalla. Päätöksessä on todettu, että mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa hankinnan nyt kyseessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on tehtävä uusi hankintapäätös ottaen huomioon markkinaoikeuden päätöksessä mainitut seikat.

Espoon kaupungin elinvoimajohtaja on 15.1.2026 tekemällään hankintapäätöksellä § 2 sulkenut erään tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Arctia Meritaito Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 700.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Alltime Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen sekä kieltää sakon uhalla hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 25.690 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.875,00 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on valituksenalaisessa hankintapäätöksessään päättänyt jättää varatoimittajan valitsematta. Tarjouspyynnön ja hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö valitsee varatoimittajan siltä varalta, että toimittaja ei täytä sopimuskauden alkaessa tai aikana tarjouspyynnön ehtoja tai edellytyksiä. Hankintayksikkö on alkuperäisessä hankintapäätöksessä 13.2.2025 valinnut toimittajan lisäksi varatoimittajan. Varatoimittajan valitsematta jättäminen 16.1.2025 osoittaa, että hankintayksikön tarkoituksena on ollut suosia Arctia Meritaito Oy:tä, joka on aikaisemmin tuottanut hankintayksikölle suurelta osin vastaavaa palvelua. Ainoa tarjousvertailuun otettu tarjous on ollut yli kaksi kertaa kalliimpi kuin tarjouskilpailussa annettu edullisin tarjous.

Hankintayksikkö on jättänyt käyttämättä oikeuttaan keskeyttää hankintamenettely, kun se on saanut vain yhden hyväksyttävän tarjouksen. Mikäli hankintayksikkö olisi menetellyt tasapuolisesti ja syrjimättömästi, se olisi keskeyttänyt hankintamenettelyn sen vuoksi, että tarjouksia ei ollut riittävästi sekä toimittajan että varatoimittajan valitsemiseen.

Hankintayksikkö on menettelyllään aiheuttanut sen, että valittajalla ei ole ollut tosiasiallista mahdollisuutta menestyä hankintayksikön markkinaoikeuden 4.12.2025 antaman päätöksen jälkeen jatkamassa tarjouskilpailussa. Hankintayksikkö on ennen valituksenalaisen hankintapäätöksen tekemistä tiennyt, että valittajalla on ollut kyky ja halu tuottaa tarjouspyynnön vaatimukset täyttävä palvelu ja tuotteet ja että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, mutta hankintayksikkö on itse aiheuttanut sen, että valittajan tarjous ei ole voinut tulla hyväksytyksi. Myöskään markkinaoikeuden päätöksen 4.12.2025 perusteella ei ole voitu katsoa valittajan tarjouksen olleen tarjouspyynnön vastainen.

Markkinaoikeuden päätöksen jälkeen hankintayksikkö on jatkanut hankintamenettelyä aikaisemmin saamiensa kolmen tarjouksen pohjalta. Hankintayksikkö on tiedustellut tarjoajilta, jatkavatko nämä tarjoustensa voimassaoloaikaa. Valittaja on ilmoittanut, että se ei jatka tarjouksensa voimassaoloaikaa. Voimassaoloajan jatkaminen olisi ollut merkityksetöntä. Valittaja olisi joka tapauksessa joutunut ulos tarjouskilpailusta. Hankintapäätös 13.2.2025 on tullut kumotuksi hankintayksikön virheen vuoksi. Koska tämä virhe ei ole korjautunut, hankintayksikön olisi jälleen tullut sulkea valittajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Hankintayksikön menettely ei ollut edistänyt julkisten varojen tehokasta käyttöä, eikä se ollut turvannut yritysten tasapuolisia mahdollisuuksia tarjota tavaroita ja palveluja olemassa olevat kilpailuolosuhteet huomioon ottaen. Hankintayksikön menettely on johtanut tilanteeseen, joka ei täytä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimuksia.

Vastine

Vaatimukset

Espoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen sekä velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.980 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valitus tulee ensisijaisesti jättää tutkimatta, koska valittaja ei ole asiassa asianosainen. Tarjousten voimassaolo on päättynyt 20.8.2025 markkinaoikeuden käsittelyn aikana. Markkinaoikeuden päätöksen jälkeen hankintayksikkö on tiedustellut 11.12.2025 tarjoajilta halukkuutta tarjousten voimassaolon jatkamiseen 31.1.2026 asti ja pyytänyt kultakin tarjoajalta asiasta kirjallisen vahvistuksen. Valittaja on tuolloin nimenomaisesti ilmoittanut, että sen tarjous ei ole enää voimassa. Valittaja on todennut saman asian myös valituksessaan. Näin ollen valituksenalaisessa hankintapäätöksessä on todettu, että valittajan asianosaisasema kilpailutuksessa on lakannut. Kyseisellä hankintapäätöksellä ei ole enää ollut vaikutusta valittajan asemaan.

Valittajan olisi tullut muutoksenhakuoikeutensa säilyttääkseen jatkaa tarjouksensa voimassaoloaikaa. Valittaja on markkinaoikeudessa väittänyt, että tarjouksen voimassaolon jatkaminen olisi ollut merkityksetöntä, koska hankintayksikön olisi tullut sulkea valittajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailun ulkopuolelle. Väite on virheellinen. Vaikka valittaja olisi suljettu uudella hankintapäätöksellä tarjouskilpailun ulkopuolelle, tällä päätöksellä olisi edelleen ollut vaikutusta valittajan asemaan ja valittaja olisi ollut siihen nähden asianosaisasemansa.

Hankintayksikkö ei ole selvityspyynnöllään tehnyt valittajan tarjouksesta tarjouspyynnön vastaista, vaan tarjous on ollut alun perin tarjouspyynnön vastainen. Markkinaoikeuden 4.12.2025 tekemän ratkaisun perusteella hankintayksikkö ei olisi saanut pyytää täsmennystä valittajan tarjoukseen, vaan sen olisi tullut sulkea tarjous heti tarjouspyynnön vastaisena ilman ylimääräistä selvityspyyntöä. Joka tapauksessa hankintamenettelyn aikaisemmilla vaiheilla ei ole merkitystä nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa, koska valittaja on vetäytynyt tarjouskilpailusta.

Oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävänä hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteena on pidetty sitä, että menettelyssä on saatu vain yksi hyväksyttävä tarjous. Kyse on kuitenkin hankintayksikön oikeudesta, eikä hankintayksiköllä ole velvollisuutta keskeyttää hankintaa tilanteessa, jossa se on saanut vain yhden hyväksyttävän tarjouksen. Hankintamenettelyn keskeyttäminen on hankintayksikön harkintavallassa.

Hankintayksikkö on arvioinut markkinaoikeuden päätöksen jälkeen käytettävissä olevat etenemisvaihtoehdot ja päättänyt toteuttaa hankinnan aiemman kilpailutuksen perusteella ottamalla huomioon markkinaoikeuden ratkaisussa mainitut seikat. Hankintayksikkö ei ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti valitessaan toimittajaksi ainoan tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen antaneen tarjoajan.

Kuultavan lausunto

Arctia Meritaito Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.160 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittajan valituksessaan esittämät vaatimukset ovat jääneet epäselviksi. Valittaja on kritisoinut sitä, että hankintayksikön alkuperäinen hankintapäätös 13.2.2025 on tullut kumotuksi markkinaoikeudessa hankintayksikön menettelyvirheen vuoksi. Hankintayksikön 13.2.2025 päivätty hankintapäätös ei kuitenkaan ole muutoksenhaun kohteena esillä olevassa asiassa.

Hankintayksikkö on sulkenut tarjouskilpailusta kaksi tarjousta kolmesta. Ainoastaan kuultavan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja se on valittu toimittajaksi.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, keskeyttääkö se hankintamenettelyn vai ei. Se, että tarjouskilpailussa on jäljellä vain yksi tarjouspyynnön mukainen tarjous, ei edellytä hankintamenettelyn keskeyttämistä.

Tarjouspyynnön sanamuoto varatoimittajan valinnasta on kuvannut tarjouspyynnön lähtökohtaista tavoitetta, mutta ei ole luonut hankintayksikölle ehdotonta velvollisuutta valita varatoimittaja tilanteessa, jossa vain yksi tarjouspyynnön mukainen tarjous on jäljellä. Varatoimittajan valinta edellyttää luonteensa vuoksi, että tarjouskilpailussa on useampi kuin yksi hyväksyttävä tarjous. Tarjouspyynnön sanamuotoa on tulkittava siten, että varatoimittaja valitaan, mikäli se on tarjouskilpailun lopputuloksen perusteella mahdollista.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että se ei ole menettänyt asianosaisasemaansa sen vuoksi, että se ei ollut uudistanut tarjoustaan, jonka voimassaoloaika oli jo päättynyt siinä vaiheessa, kun hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksen voimassaoloajan jatkamista. Valittaja on osallistunut hankintamenettelyyn tekemällä tarjouksen ja sillä on asianosaisena oikeus saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Valittaja ei ole peruuttanut tarjoustaan, vaan sen tarjouksen voimassaoloaika oli ajan kulumisen vuoksi päättynyt. Valittajan vanhan tarjouksen uudistaminen olisi ollut valittajan kannalta kohtuutonta. Valittaja ei olisi tarjouksen uudistamisesta huolimatta voinut tulla valituksi palveluntuottajaksi.

Nyt ratkaistavassa valitusasiassa ei ole enää kysymys siitä, mitä virheitä valittajan tarjouksessa olisi väitetysti ollut, vaan siitä, olisiko hankintayksikön tullut vallinneissa olosuhteissa keskeyttää hankintamenettely. Hankintasäännökset antavat hankintayksikölle oikeuden, mutta ei velvollisuutta keskeyttää hankinta. Hankintamenettelyn jatkaminen ja keskeyttämisoikeuden käyttämättä jättäminen on kuitenkin ollut ristiriidassa hankintasäännösten tarkoituksen sekä osallistujien ja muiden toimittajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun kanssa.

Valittaja on vastustanut kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimusta perusteeltaan ja määrältään sekä paljoksunut kuultavan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 1.500 euron, viiden tunnin ja 300 euron tuntipalkkion ylittävältä osalta. Kahden asiamiehen käyttämiselle ei ole perustetta ja se on aiheuttanut osin päällekkäistä työtä. Valittaja on hyväksynyt kuultavan asianajokulut määrällisesti 1.500 euron osalta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman, jossa se on muun ohella paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta 2.000 euron ylittäviltä osin.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että valitus tulee jättää tutkimatta asianosaisuuden puuttuessa, koska valittaja ei ole pidentänyt tarjouksensa voimassaoloa hankintayksikön jatkaessa hankintamenettelyä markkinaoikeuden 4.12.2025 antaman päätöksen jälkeen.

Valittaja on esittänyt, että se on osallistunut hankintamenettelyyn tekemällä tarjouksen, eikä valittaja ole peruuttanut tarjoustaan. Tarjouksen uudistaminen olisi ollut valittajan kannalta kohtuutonta, koska valittaja ei hankintayksikön virheellisen menettelyn takia olisi voinut tulla valituksi palveluntuottajaksi.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 81 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta muun ohella, jos valittajalla ei ole valitusoikeutta (4 kohta).

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 145 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa tuolloin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 85 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 85 §:n 1 momentin (321/2010) esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58) mukaan säännös vastaa asianosaisen puhevallan osalta tuolloin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia, jota koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Vanhan hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia veneväylien viittojen digitalisoinnista, huollosta ja kunnossapidosta. Hankintayksikkö on 13.2.2025 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut valittajan tarjouksen. Markkinaoikeus on 4.12.2025 tekemällään päätöksellä nro 697/2025 kumonnut mainitun hankintapäätöksen todeten, että mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa hankinnan nyt kyseessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on tehtävä uusi hankintapäätös ottaen huomioon markkinaoikeuden päätöksessä mainitut seikat.

Valituksenalaisen hankintapäätöksen mukaan hankintamenettelyyn saapuneiden tarjousten voimassaolo on päättynyt 20.8.2025. Hankintayksikkö on markkinaoikeuden päätöksen jälkeen 11.12.2025 tiedustellut kolmelta tarjouskilpailussa tarjouksen jättäneeltä tarjoajalta, jatkavatko ne tarjoustensa voimassaoloa. Valittaja on vastannut tiedusteluun kieltävästi. Hankintayksikkö on tämän jälkeen arvioinut kahta muuta tarjousta sekä 15.1.2026 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut erään tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut ainoan tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen antaneen Arctia Meritaito Oy:n tarjouksen.

Valittaja on valittanut 15.1.2026 tehdystä hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen vaatien, että markkinaoikeus kumoaa hankintapäätöksen. Valittaja on muun ohella esittänyt, että hankintayksikkö on virheellisellä toiminnallaan aiheuttanut sen, ettei valittajan tarjouksella ole käytännössä menestymismahdollisuuksia hankintamenettelyssä ja että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole keskeyttänyt hankintamenettelyä.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on osallistunut tarjouskilpailuun ja tullut valituksi toimittajaksi 13.2.2025 tehdyllä ja markkinaoikeuden kumoamalla hankintapäätöksellä. Vaikka valittajan tarjouksen voimassaoloaika on päättynyt 20.8.2025, eikä se ole pidentänyt tarjouksensa voimassaoloaikaa hankintayksikön tälle varaamassa yhteydessä, valittaja on markkinaoikeudessa esittänyt määräajan pidentämättä jättämisen johtuneen tarjousten käsittelyn sille epäedullisesta asetelmasta markkinaoikeuden 4.12.2025 antaman päätöksen jälkeen. Kun valittajan valituksen perustelut ovat koskeneet hankintayksikön menettelyä tässä markkinaoikeuden antaman päätöksen jälkeisessä tilanteessa ja kun valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti jo yksin jatkaessaan hankintamenettelyä sen keskeyttämisen sijaan, valittajalla voidaan katsoa olevan intressi saada muutos hankintapäätökseen, joka on sisältänyt ratkaisut tarjousten käsittelemisestä ja valinnasta markkinaoikeuden päätöksen antamisen jälkeen.

Edellä esitetyn perusteella valittajaa on pidettävä hankintalain 145 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena ja valitus tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valittajan valituksessaan esittämän johdosta asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole markkinaoikeuden 4.12.2025 antaman päätöksen jälkeen keskeyttänyt hankintamenettelyä ja kun se ei ole valituksenalaisella hankintapäätöksellä valinnut varatoimittajaa.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 223) on todettu, että säännös on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleeseen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007)
73 a §:ään nähden.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Oikeuskäytännössä hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti, eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella sitä, että menettelyssä on saatu vain yksi hyväksyttäväksi katsottava tarjous.

Tarjouspyynnön keskeinen sisältö

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohde” alakohdassa ”Hankinnan kuvaus” on esitetty muun ohella seuraavaa:

”Espoon kaupunki valitsee kilpailutuksen perusteella yhden (1) toimittajan ja yhden (1) varatoimittajan.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut tiedot” alakohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on esitetty muun ohella seuraavaa:

”Kilpailutuksen perusteella valitaan myös varatoimittaja, jonka kanssa voidaan solmia varsinainen hankintasopimus, mikäli toimittaja ei täytä sopimuskauden alkaessa tarjouspyynnön ehtoja ja edellytyksiä tai mikäli toimittaja ei täytä näitä ehtoja ja edellytyksiä sopimuskauden aikana. Varatoimittajaksi valitaan kokonaistaloudellisesti toiseksi edullisimman tarjouksen jättänyt tarjoaja.”

Hankintayksikön menettely yhden hyväksyttävän tarjouksen tilanteessa

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut keskeyttää hankintamenettely tilanteessa, jossa jäljellä on ollut vain yksi hyväksyttävä tarjous. Keskeyttäminen olisi ollut tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden mukaista, koska hankintayksikkö on täsmennyttämällä valittajan tarjousta aiheuttanut tilanteen, jossa valittajan tarjous ei ole voinut menestyä tarjouskilpailussa. Hankintamenettely olisi tullut keskeyttää myös sen vuoksi, että tarjouskilpailussa ei ole ollut mahdollista valita tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla varatoimittajaa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä ei ole ollut velvollisuutta keskeyttää hankintamenettelyä. Hankintayksikkö ei ole toiminut syrjivästi ja epätasapuolisesti valittajaa kohtaan hankintamenettelyn aiemmassa vaiheessa. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö ei ole toiminut hankintasäännösten vastaisesti valitessaan ainoan tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö voi harkintavaltansa puitteissa keskeyttää hankintamenettelyn, jos tälle on hankintalain 125 §:ssä tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy. Hankintamenettelyn keskeyttäminen on siten hankintayksikön oikeus, muttei kuitenkaan velvollisuus. Hankintalain 125 §:ssä ei säädetä hankintamenettelyn keskeyttämisvelvollisuudesta siinäkään tapauksessa, että keskeyttämiselle olisi pykälässä tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei myöskään ole käynyt ilmi, että saapuneiden tarjousten käsitteleminen tai vertaileminen markkinaoikeuden 4.12.2025 antaman päätöksen jälkeen olisi johtanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaarantumiseen siten, että hankintamenettelyn keskeyttäminen olisi ollut ainoa tapa toteuttaa virheetön hankintamenettely, ottaen lisäksi huomioon, että markkinaoikeuden 4.12.2025 antamassa päätöksessä ei ole katsottu hankintamenettelyn olleen jo lähtökohdiltaan virheellinen. Hankintayksikön ei siten voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole keskeyttänyt hankintamenettelyä.

Edellä todettua ei anna aihetta arvioida toisin myöskään se, että hankintayksikkö ei ole valinnut hankkeelle varatoimittajaa. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella varatoimittaja on ollut tarkoitus valita muun ohella siltä varalta, jos valittu toimittaja ei täytä sopimuskauden alkaessa tarjouspyynnön ehtoja. Varatoimittajan mahdollistamisessa on hankinta-asiakirjojen perusteella ollut siten kyse ennen muuta hankintayksikön oman sopimusoikeudellisen aseman turvaamisesta. Varatoimittajaa koskevia hankinta-asiakirjojen ehtoja ei ole tulkittava siten, että hankintayksikön olisi tullut keskeyttää hankintamenettely tilanteessa, jossa se ei tarjouspyynnön mukaisten tarjousten määrän vuoksi voi valita varatoimittajaa. Hankintayksikön ei siten voida katsoa tältäkään osin menetelleen valittajan esittämällä tavalla tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti tai syrjivästi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Alltime Suomi Oy:n korvaamaan Espoon kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.980 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Alltime Suomi Oy:n korvaamaan Arctia Meritaito Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.160 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Markus Ukkola, Mika Kuuppo ja Suvi Karlén-Savolainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.