MAO:24/21

Asian tausta

Lappeenrannan kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) elinvoima ja kaupunkikehitys -toimiala on ilmoittanut 28.1.2020 julkaistulla ja 11.2.2020 korjatulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta Lappeenrannan kaupungin katujen peruskorjaus- ja saneerausurakasta ajalle 2020–2021 sekä vuoden optiokaudelle.

Lappeenrannan kaupungin kaupunkikehityslautakunta on 18.3.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 83 valinnut puitesopimustoimittajiksi BridgeWay lnfra Oy:n, Konepalvelu Heiniluoto Oy:n, Kymecon Oy:n ja Maarakennus Saikko Oy:n.

Lappeenrannan kaupungin Elinvoiman ja kaupunkikehityksen Kadut ja ympäristö -toimialan johtaja on 30.4.2020 tilannut puitejärjestelyyn perustuvan kaupungin alueella sijaitsevan Marssitien saneerausurakan Maarakennus Saikko Oy:ltä. Tilauksen mukaan työt aloitetaan 4.5.2020 ja työ kestää noin neljä kuukautta. Tilauksen mukaan se tulee voimaan välittömästi.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut Marssitien saneerausurakan osalta noin 200.000 euroa.

Puitesopimus on allekirjoitettu 20.4.2020. Marssitien maanrakennusurakan työt on aloitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

BridgeWay Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 100.000 euroa.

Perustelut

Lappeenrannan kaupunki on hankkinut Marssitien saneerausurakan hankintasäännösten vastaisesti suorahankintana Maarakennus Saikko Oy:ltä.

Marssitien saneerausurakka on kuulunut valittajan ja hankintayksikön väliseen katujen peruskorjaus- ja saneerausurakoita koskevaan puitesopimukseen, jonka mukaan urakka olisi tuntiveloitusperusteisena tullut tilata ensimmäiseltä, joka on valittu mainittuun puitejärjestelyyn. Urakkaa olisi siten tullut tarjota ensimmäisenä valittajalle. Urakkaa ei ole tarjottu kenellekään muulle puitesopimuksessa mukana olevalle urakoitsijalle eikä urakasta ole järjestetty julkista kilpailutusta.

Urakan arvo on hankintayksikön arvion mukaan ollut yli 500.000 euroa. Valittajan vaatiman hyvitysmaksun määrä perustuu valittajan menettämään katteeseen, joka on ollut 20 prosenttia kyseisen urakan katetavoitteesta.

Vastine

Vaatimukset

Lappeenrannan kaupunki on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Markkinaoikeuden tulee jättää valitus tutkimatta sen toimivaltaan kuulumattomana, koska puitejärjestelyyn valittujen urakoitsijoiden kanssa tehtyjen puitesopimusten mukaan sopimuksia koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan osapuolten välisin neuvotteluin ja jollei tässä onnistuta, erimielisyydet käsitellään käräjäoikeudessa. Hankintayksikkö on menetellyt puitesopimuksen mukaisesti. Valittajan suorahankintaa koskeva väite on perusteeton.

Lappeenrannan kaupungin kaupunkikehityslautakunta on hankintapäätöksellään 18.3.2020 valinnut Lappeenrannan kaupungin katujen peruskorjaus- ja saneerausurakoiden puitesopimusurakoitsijoiksi vuosille 2020–2021 kokonaistaloudellisessa edullisuusjärjestyksessä neljä urakoitsijaa, joiden kanssa hankintasopimukset on allekirjoitettu hankintapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Puitejärjestelyyn valitut urakoitsijat eivät ole tilauksia tehtäessä etusijajärjestyksessä.

Marssitien saneerausurakan kohdalla on sovellettu puitesopimuksen ehtoa, jonka mukaan tilaus tehdään soveltuvimmalta urakoitsijalta ottaen huomioon teetettävän urakan vaatima erityisosaaminen ja/tai resurssit sekä niiden saatavuus tilaajan määrittämässä aikataulussa.

Lappeenrannan kaupungin Kadut ja ympäristö -vastuualue on tilannut Marssitietä koskevan saneerausurakan 30.4.2020 Maarakennus Saikko Oy:ltä ja työt on aloitettu 4.5.2020. Tilaaja on arvioinut urakoitsijoiden kallionlouhintamahdollisuuksia kaluston ja henkilökunnan osalta, koska kalliota tai suuria kivipintoja on ollut näkyvissä Marssitielle rakennettavan hulevesilinjan kohdalla. Maarakennus Saikko Oy:llä on ollut oma louhintakalusto ja pätevät henkilöt suorittamaan louhintatyöt välittömästi tilauksen saatuaan. Maarakennus Saikko Oy:llä on siten ollut käytettävissään parhaat edellytykset ja resurssit ja se on ollut soveltuvin urakoitsija suorittamaan Marssitien saneeraustyöt.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että Lappeenrannan kaupunki on tehnyt suorahankinnan, johon valitus kohdistuu. Lappeenrannan kaupunki on hankintasäännösten vastaisesti jättänyt kilpailuttamatta saneerausurakan tai rikkonut puitesopimusta. Asia ei kuulu käräjäoikeuden toimivaltaan, koska kysymyksessä ei ole saneerausurakkaan liittyvä riita-asia.

Valittajalla on useita louhintaan erikoistuneita yhteistyökumppaneita ja sillä on suuret resurssit käytettävänä. Valittaja pystyy käynnistämään projektit välittömästi tilauksen saatuaan. Louhintatyöt eivät ole poikenneet muista maarakennustöistä, koska louhintaa on kuulunut lähes joka maanrakennusurakkaan. Kaikilla puitejärjestelyyn valituilla urakoitsijoilla on ollut riittävät resurssit Marssitien tavanomaisena pidettävän maarakennusurakan tekemiseen.

Lappeenrannan kaupunki ei ole voinut tehdä urakkaan sopivan yrityksen vertailua tiedustelematta puitejärjestelyyn valituilta yrityksiltä niiden resursseista ja henkilöstöstä sekä kuinka nopeasti ne voisivat työt aloittaa.

Saneerausurakka on rakennutettu tuntiveloitusperusteisesti vertailuhinnaltaan kalleimman tarjouksen tehneellä urakoitsijalla, eikä Lappeenrannan kaupunki ole siten noudattanut puitesopimusta. Lisäksi kaupunkikehityslautakunnan pöytäkirjaotteessa on mainittu, että kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous on ollut vertailuhinnaltaan halvin.

Muut kirjelmät

Valittaja on esittänyt lisälausumassaan, että Maarakennus Saikko Oy on aloittanut työt jo ennen Lappeenrannan kaupungin tekemää tilausta 30.4.2020.

Markkinaoikeuden tulisi ottaa muutoksenhaun kohteena oleva asia käsittelyyn, koska se täyttää käsittelyluvan edellytykset, joiden mukaan asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää ja siihen on painava hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeuden tulee jättää valitus tutkimatta sen toimivaltaan kuulumattomana, koska puitejärjestelyyn valittujen urakoitsijoiden kanssa tehtyjen puitesopimusten mukaan sopimuksia koskevat erimielisyydet käsitellään käräjäoikeudessa.

Valittaja on esittänyt, että asia ei kuulu käräjäoikeuden toimivaltaan, koska kysymyksessä ei ole maarakennusurakkaan liittyvä riita-asia.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on kyse julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 43 §:n mukaisesta puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan hankintasäännösten mukaisuudesta eikä hankintasopimusta koskevasta erimielisyydestä. Valitus on näin ollen otettava tutkittavaksi.

Käsittelylupa

BridgeWay Infra Oy on valittanut hankintayksikön hankintalain 42 §:n mukaiseen puitejärjestelyyn perustuvasta hankinnasta. Hankintalain

146 §:n 3 momentin mukaan mainitun lain 42 §:ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Markkinaoikeus myöntää valittajalle käsittelyluvan.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot. Pykälän 4 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyyn valittujen toimittajien ja sellaisten hankintayksiköiden kesken, jotka on selkeästi ilmaistu puitejärjestelyn kilpailutuksen hankinta-asiakirjoissa.

Hankintalain 43 §:n 3 momentin mukaan jos hankintayksikkö on tehnyt puitejärjestelyn usean toimittajan kanssa ja puitejärjestelyn kaikkia ehtoja ei ole vahvistettu, puitejärjestelyyn perustuvat hankinnat on tehtävä kilpailuttamalla puitejärjestelyyn valitut toimittajat noudattamalla puitejärjestelyä perustettaessa esitettyjä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteita, joita voidaan täsmentää, sekä muita ehtoja, jotka on ilmoitettu puitejärjestelyn tarjouspyynnössä.

Puitejärjestelyn tarjouspyyntöasiakirjat, päätös puitejärjestelyn perustamisesta ja hankintayksikön tilaus Marssitien saneerausurakasta

Puitejärjestelyn perustamista koskevan tarjouspyynnön liitteenä olleen puitejärjestelyn perustamista koskevan urakkaohjelman kohdan 1 ”Tietoja puitesopimuksen sisällöstä” alakohdassa 1.1 ”Rakennuskohteet” ja sopimusluonnoksen kohdassa 8 on todettu muun ohella seuraavaa:

”Puitesopimusjärjestelyn alaiset rakennusurakat tilataan valituilta puitesopimuskumppaneilta seuraavien periaatteiden mukaisesti;

1) mikäli teetettävän urakan määräluettelon sisältämille kaikille rakennusosille löytyy yksikköhinta urakoitsijoiden tarjousvaiheessa hinnoittelemista yksikköhintaluetteloista, kerrotaan kunkin urakoitsijan tarjoamilla yksikköhinnoilla Tilaajan kohdekohtaisen määräluettelon määrät. Työ tilataan näin laskien vertailuhinnaltaan halvimmalta urakoitsijalta ottaen huomioon tämän resurssien saatavuus Tilaajan määrittämässä aikataulussa.

2) mikäli teetettävän urakan määräluettelo sisältää rakennusosia, jotka eivät sisälly urakoitsijoiden tarjousvaiheessa hinnoittelemiin yksikköhintaluetteloihin, suoritetaan urakoitsijoiden kesken minikilpailu, jossa kukin urakoitsija tarjoaa em.
hinnoittelemattomille rakennusosille yksikköhintansa. Näillä hinnoilla sekä urakoitsijan tarjousvaiheessa tarjoamilla yksikköhinnoilla kerrotaan Tilaajan kohdekohtaisen määräluettelon määrät. Työ tilataan näin laskien vertailuhinnaltaan halvimmalta urakoitsijalta ottaen huomioon tämän resurssien saatavuus Tilaajan määrittämässä aikataulussa.

3) kokonaishintaurakat minikilpailutuksen perusteella halvimmalta tarjouksen antaneelta urakoitsijalta ottaen huomioon tämän resurssien saatavuus Tilaajan määrittämässä aikataulussa

4) soveltuvimmalta urakoitsijalta huomioiden teetettävän urakan vaatima erityisosaaminen ja/ tai resurssit sekä niiden saatavuus Tilaajan määrittämässä aikataulussa”

HUOM! Urakoitsijan ei ole pakollista antaa tarjousta edellä kohdissa 2 ja 3 mainituissa minikilpailutuksissa.”

Puitejärjestelyn perustamista koskevan hankintapäätöksen kohdassa ”Esittelijän ehdotus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Kaupunkikehityslautakunta päättää valita Lappeenrannan kaupungin peruskorjaus- ja saneerausurakoiden puitesopimusurakoitsijoiksi vuosille 2020–2021 kokonaistaloudellisessa edullisuusjärjestyksessä seuraavat urakoitsijat:

1. BridgeWay Infra Oy
2. Konepalvelu Heiniluoto Oy
3. Kymecon Oy
4. Maarakennus Saikko Oy”.

Puitejärjestelyn perustamista koskeva hankintapäätös on tehty esittelijän ehdotuksen mukaisesti.

Marssitien saneerausta koskevassa hankintayksikön tilauksesta käy ilmi, että tilaus tehdään Maarakennus Saikko Oy:ltä. Tilauksessa on lisäksi todettu muun ohella, että se perustuu Maarakennus Saikko Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin väliseen katujen peruskorjaus- ja saneerausurakoiden puitesopimukseen.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että Lappeenrannan kaupunki on hankkinut Marssitien maarakennusurakan hankintasäännösten vastaisesti suorahankintana Maarakennus Saikko Oy:ltä. Valittaja on lisäksi esittänyt, että puitesopimuksen mukaan urakka olisi tullut tilata ensimmäiseltä, joka on valittu mainittuun puitejärjestelyyn. Valittajan mukaan muilta puitejärjestelyyn valituilta yrityksiltä ei myöskään ole tiedusteltu niiden resursseista, henkilöstöstä tai siitä, kuinka nopeasti ne voisivat työt aloittaa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on menetellyt puitesopimuksen mukaisesti. Hankintayksikön mukaan puitejärjestelyyn valittuja urakoitsijoita ei ole asetettu etusijajärjestykseen. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että Maarakennus Saikko Oy:n on arvioitu olevan soveltuvin urakoitsija suorittamaan Marssitien saneeraustyöt.

Edellä esitetyin tavoin puitejärjestelyn perustamista koskevissa tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty neljä periaatetta, joiden mukaisesti puitesopimusjärjestelyyn perustuvat rakennusurakat tilataan valituilta puitesopimuskumppaneilta. Periaatteista kolme ensimmäistä on perustunut puitejärjestelyn perustamisvaiheessa ja/tai puitejärjestelyyn perustuvassa kilpailutuksessa tarjoajien antamiin tarjoushintoihin. Kolmen ensin mainitun periaatteen osalta on myös ilmoitettu, missä urakoissa tai rakennusosissa kutakin niistä sovelletaan. Neljäs periaate on perustunut hankintayksikön arvioon soveltuvimmasta urakoitsijasta ottaen huomioon teetettävän urakan vaatima erityisosaaminen ja/tai resurssit sekä niiden saatavuus tilaajan määrittämässä aikataulussa. Markkinaoikeus toteaa, että puitejärjestelyn perustamista koskevista tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole käynyt ilmi, milloin tarjouspyynnön edellä mainittua neljättä periaatetta sovelletaan ensimmäisen kolmen periaatteen sijasta. Neljäs urakoitsijoiden valintaa puitejärjestelyssä koskeva periaate, joka perustuu hankintayksikön arvioon soveltuvimmasta urakoitsijasta tietyt tekijät huomioon ottaen, on myös itsessään ollut hyvin yleisluonteinen. Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että Marssitien saneerausurakka on perustunut puitejärjestelyyn, jonka kaikkia ehtoja ei ole vahvistettu.

Markkinaoikeus toteaa, että valitusta ei ole kuitenkaan kohdistettu puitejärjestelyn perustamista koskevaan päätökseen, vaan hankintayksikön tilauksesta ilmenevään päätökseen valita Maarakennus Saikko Oy:n tarjous puitejärjestelyyn perustuvassa Marssitien saneerausurakkaa koskevassa hankinnassa. Tältä osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Puitejärjestelyn perustamista koskevassa päätöksessä on edellä kuvatulla tavalla päätetty valita puitejärjestelyn sopimuskumppaneiksi neljä tarjoajaa, jotka on listattu saapuneiden tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden mukaisessa järjestyksessä. Maarakennus Saikko Oy on listattu valituista toimittajista viimeisenä. Hankintayksikön Marssitien saneerausurakkaa koskevasta tilauksesta 30.4.2020 käy ilmi edellä kuvatulla tavalla, että se perustuu Maarakennus Saikko Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin väliseen katujen peruskorjaus- ja saneerausurakoiden puitesopimukseen. Tilauksesta tai muustakaan puitejärjestelyssä tehdystä hankintayksikön asiakirjasta ei käy ilmi, miksi puitejärjestelyyn perustuva kyseinen hankinta on tehty Maarakennus Saikko Oy:n kanssa, vaikka kyseinen yhtiö on valittu puitejärjestelyyn kokonaistaloudellisen edullisuuden osalta viimesijaisena.

Hankintayksikkö on vasta markkinaoikeudessa esittänyt selvitystä valinnan perusteista. Hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän mukaan Maarakennus Saikko Oy:n on arvioitu olevan soveltuvin urakoitsija suorittamaan Marssitien saneeraustyöt. Vaikka puitejärjestelyn perustamisen tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä kuvatulla tavalla annettu hankintayksikölle mahdollisuus soveltuvimman tarjoajan arvioimiseen puitejärjestelyyn perustuvissa hankinnoissa, asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö ei ole pyytänyt nyt kyseessä olevassa puitejärjestelyyn perustuvassa hankinnassa puitejärjestelyyn valituilta toimittajilta tarjouksia tai mitään muutakaan selvitystä, jonka perusteella Marssitien saneerausurakan osalta soveltuvimman urakoitsijan valinta olisi voitu tehdä. Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö ei myöskään ole pyytänyt puitejärjestelyyn valituilta toimittajilta hintoja tai vertaillut niitä Marssitien saneerausurakan osalta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole tehnyt usean toimittajan puitejärjestelyyn perustuvaa Marssitien saneerausurakan hankintaa kilpailuttamalla puitejärjestelyyn valitut toimittajat hankintalain 43 §:n 3 momentin mukaisesti, vaikka puitejärjestelyn kaikkia ehtoja, kuten ehtoja siitä, milloin urakoitsijoiden valintaa puitejärjestelyssä koskevia periaatteita sovelletaan suhteessa toisiinsa, ei ole vahvistettu.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Puitesopimus on allekirjoitettu 20.4.2020 ja Marssitien saneerausurakan työt on aloitettu. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 § 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 155 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainittua säännöstä koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Markkinaoikeus on edellä katsonut hankintayksikön menetelleen virheellisesti, kun se on jättänyt kilpailuttamatta usean toimittajan puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan, vaikka puitejärjestelyn kaikkia ehtoja ei ole vahvistettu. Tämän toteutumatta jääneen puitejärjestelyyn perustuvan kilpailutuksen lopputuloksen arviointiin liittyy lukuisia epävarmuustekijöitä, kuten mitkä puitejärjestelyyn valituista toimittajista olisivat jättäneet tarjouksen, millaisia tarjoukset olisivat olleet ja miten tarjouksia olisi keskenään vertailtu.

Tämän vuoksi ja siitä huolimatta, että hankintayksikön kyseessä olevassa hankinnassa noudattama menettely on ollut virheellinen, asiassa ei ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiseen edellytykset eivät näin ollen täyty. Valitus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Lappeenrannan kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Markus Ukkola sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.