MAO:280/2025

Asioiden tausta

Helsingin kaupunki ja Helsingin Konsernihankinta Oy (jäljempänä yhdessä myös hankintayksiköt) ovat ilmoittaneet 6.9.2024 julkaistulla EU‑hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta käännöspalveluiden hankinnasta kolmen vuoden sopimuskaudelle ja yhdelle vuoden pituiselle optiokaudelle. Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen, joista osa-alue 1 on käsittänyt viestinnän ja yleishallinnon käännökset ja osa-alue 2 vaativat käännökset.

Helsingin kaupungin hankintajohtaja ja Helsingin Konsernihankinta Oy ovat 21.11.2024 ja 25.11.2024 tekemillään samansisältöisillä hankintapäätöksillä valinneet osa-alueiden 1 ja 2 palveluntuottajat ja muun ohella hylänneet osa‑alueessa 1 Acolad Finland Oy:n tarjouksen koekäännöksen virhepisteiden perusteella sekä osa-alueessa 2 valinneet Acolad Finland Oy:n puitejärjestelyn toimittajaksi etusijajärjestyksessä kolmannelle sijalle.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 6.000.000 euroa.

Hankintapäätöksiä ei hankintayksiköiden ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Acolad Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset hankintapäätökset, kieltää hankintayksikköjä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksiköt korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksiköt korvaamaan yhteisvastuullisesti sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.250 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajan englanninkieliset koekäännökset on pisteytetty hankinnan molemmissa osa-alueissa virheellisesti. Osa-alueessa 1 valittajan tarjous on virheellisesti hylätty, koska valittajan koekäännökselle on annettu 14 virhepistettä. Osa-alueessa 2 valittajan koekäännökselle on virheellisesti annettu seitsemän virhepistettä, minkä vuoksi valittaja on sijoittunut puitejärjestelyn toimittajien etusijajärjestyksessä vasta kolmannelle sijalle.

Virhepisteet ovat kohdistuneet pääosin tyylillisiin tai tulkinnanvaraisiin seikkoihin, kuten virkkeen aikamuodon valintaan, synonyymien käyttöön ja valittujen ilmaisujen sävyyn. Virhepisteet ovat perustuneet subjektiiviseen mielipiteeseen ja makuasioihin, eivätkä kaikki virheet ole olleet perusteltavissa. Hankintayksikön tulee pisteyttää valittajan englanninkieliset koekäännökset uudelleen puolueettomasti ja objektiivisesti valituksessa kustakin väitetystä virheestä esitetyt kommentit huomioon ottaen.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki ja Helsingin Konsernihankinta Oy ovat yhteisessä vastineessaan vaatineet, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan Helsingin kaupungin arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.700 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintamenettelyssä on kaikilta osin noudatettu tarjouspyyntöasiakirjoissa ennalta ilmoitettuja arviointiperusteita. Koekäännösten pisteytys on perustunut tarjouspyynnön liitteessä 8 ilmoitettuihin arviointiperusteisiin.

Kaikkiin valittajalle annettuihin virhepisteisiin on ollut objektiivisesti todettavissa oleva syy. Koekäännöksiä on ollut arvioimassa kaksi kokenutta kääntämisen ammattilaista. Kumpikin on aluksi arvoinut koekäännökset erikseen, mutta tämän jälkeen he ovat tarkastelleet niitä yhdessä. Valittajalle tai muille tarjoajille ei siten ole annettu virhepisteitä pelkkien subjektiivisten näkemysten perusteella. Valittajan esittämät seikat eivät anna aihetta muuttaa kummassakaan osa-alueessa valittajan koekäännösten pisteytyksiä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjoajille ei ole annettu koekäännöstehtävän osalta mitään ohjeita siitä, mihin lähteisiin tai seikkoihin käännöksen olisi tullut perustua. Koekäännösten arviointi ja niistä annetut virhepisteet ovat perustuneet valtaosin hankintayksikön jälkikäteen ilmoittamaan ohjeistukseen, jota ei ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa ennalta ilmoitettu.

Hankintayksikkö on esimerkiksi todennut, että vain MOT-sanakirjan käännös on voitu hyväksyä ja samanaikaisesti muissa väitetyissä virhekäännöksissä ristiriitaisesti jättänyt hyväksymättä siitä löytyviä käännöksiä. Valittaja on myös käyttänyt käännöksessä valtioneuvoston termipankin käännöksiä sanan ”working time” osalta, jota hankintayksikkö ei ole hyväksynyt työajan käännöksenä. Lisäksi hankintayksikkö ei esimerkiksi ole hyväksynyt sellaista käännöstä, jota se on itse ilmoittanut käyttävänsä internet-sivustollaan. Väitettyjen virheiden tarkastelu ei ole ollut tasapuolista ja johdonmukaista.

Muut kirjelmät

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että koekäännösten alkuperäisessä arvioinnissa on viitattu vain tarjouspyynnön liitteessä 8 kuvattuihin arviointiperusteisiin. Arviointi on ollut puolueetonta. Arvioitsijoilla ei ole ollut edes tiedossa arviointihetkellä, minkä tarjoajan käännöksestä on ollut kysymys tai ketkä ylipäänsä ovat olleet tarjoajina. Viittaukset MOT-sanakirjaan on tuotu esille vain valitusta koskevissa hankintayksiköiden kommenteissa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asioissa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintamenettelyssä menetelty tarjousten laatuvertailussa valittajan koekäännösten pisteyttämisessä hankintasäännösten vastaisesti.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä.

Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on muun ohella liityttävä hankinnan kohteeseen mainitun lain 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia käännöspalveluista Helsingin kaupungin eri toimialojen sekä Helsingin Konsernihankinta Oy:n osakkaiden käyttöä varten. Hankinta on toteutettu puitejärjestelynä ja jaettu kahteen osa‑alueeseen, joista osa-alue 1 on käsittänyt viestinnän ja yleishallinnon käännökset ja osa-alue 2 vaativat käännökset. Kumpaankin osa-alueeseen on ilmoitettu valittavan enintään kolme palveluntuottajaa etusijajärjestyksessä. Valintaperusteena kummallakin osa-alueella on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnalla on ollut 70 pisteen ja laadulla 30 pisteen painoarvo.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousten laatuarviointi tehdään koekäännösten perusteella. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on osa‑alueelle 1 tarjotessaan tullut liittää tarjoukseensa koekäännös 1 ja osa‑alueelle 2 tarjotessaan koekäännös 2 englanniksi ja ruotsiksi käännettyinä.

Koekäännösten arviointi ja virhepisteytys on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 8, jossa on todettu, että ”Jos tarjoaja ei toimita testikäännöstä määritellyssä toimitusajassa tai käännöksessä on virheitä enemmän kuin 10 pistettä, tarjous hylätään”. Lisäksi liiteasiakirjassa on esitetty seuraava virhetyyppejä ja virhepisteitä koskeva taulukko:

Virhetyyppi

Käännöksen epäjohdonmukaisuus (kuten ammattisanastoon liittyvä virhe, väärin käännetty sana tai lause, muuttunut merkitys, termien epäjohdonmukainen käyttö, epäselvyys). Virhepisteet: merkittävä virhe (3 p.) ja lievä virhe (1 p.)

Virhe käännöksen käytettävyydessä (kuten merkitysvirhe, perusteeton poisjättäminen tai lisäys). Virhepisteet (3 p.)

Idiomaattinen virhe. Virhepisteet (2 p.)

Kieliopillinen virhe. Virhepisteet: merkittävä virhe (3 p.) ja lievä virhe (1 p.)

Oikeinkirjoitusvirhe (kuten välimerkkivirhe, kirjoitusvirhe). Virhepisteet (1 p.)

Kömpelö virkerakenne (kuten substantiivitauti, pitkät määre- tai prepositiorakenneketjut). Virhepisteet: merkittävä virhe (2 p.) ja lievä virhe (1 p.)

Tarjouspyynnön liitteessä 8 on lisäksi eritelty tarkemmin seuraavien virhetyyppien kohdalla, mitä on pidettävä merkittävänä tai lievänä virheenä sekä esimerkein avattu asiaa seuraavasti:

1) Käännöksen epäjohdonmukaisuus

- Merkittävä virhe: harhaanjohtava käännös, kuten:
- Muuttunut merkitys ja termien epäjohdonmukainen käyttö
- Epäselvyys (harhaanjohtava käännös)
- Ammattisanastoon liittyvä virhe (harhaanjohtava käännös)
- Väärin käännetty sana tai lause (harhaanjohtava käännös)

- Lievä virhe: käännös hieman harhaanjohtava, mutta asiayhteydestä ymmärrettävä, kuten:
- Termien epäjohdonmukainen käyttö (vaikea ja harvinainen termi käännetty väärin ja termiä ei löydy mistään sanakirjasta)
- Epäselvyys (hieman harhaanjohtava käännös, mutta asiayhteydestä ymmärrettävä)
- Ammattisanastoon liittyvä virhe (hieman harhaanjohtava käännös, mutta asiayhteydestä ymmärrettävä)
- Väärin käännetty sana tai lause (hieman harhaanjohtava käännös, mutta asiayhteydestä ymmärrettävä)

2) Kieliopillinen virhe

- Merkittävä virhe: harhaanjohtava tai ymmärrettävyyttä selvästi heikentävä virhe, kuten:
- kieliopillisesti väärin muotoiltu sana tai lause
- kielioppivirheet (väärä genus, kirjoitusasu jne.)

- Lievä virhe: kielioppivirhe ei heikennä tekstin sujuvuutta, kuten:
- ymmärrettävästi käännetty virke, jossa kömpelyyttä tuottava kielioppivirhe

3) Kömpelö virkerakenne

- Merkittävä virhe: harhaanjohtava virhe, kuten:
- Teksti on monimutkaisesti luettavissa ja väärinymmärrettävissä

- Lievä virhe: hieman harhaanjohtava, mutta asiayhteydestä ymmärrettävä virke, kuten:
- huolimattomasti kirjoitettu lause (sanajärjestys; tämä jää usein ’elämään’, kun käännetään suomesta ruotsiksi tai englanniksi, missä aika- ja paikka-adverbiaalit usein sijoitetaan lauseen alkuun ja suomen kielen pitkät genetiivilausekkeet pitää muuttaa pronominivirkkeiksi)
- Epäidiomaattinen lause tai virke
- Vanhahtava tai kankeasti muotoiltu kieliasu

Helsingin kaupungin hankintajohtaja ja Helsingin Konsernihankinta Oy ovat 21.11.2024 ja 25.11.2024 tekemillään samansisältöisillä hankintapäätöksillä valinneet osa-alueiden 1 ja 2 palveluntuottajat, muun ohella hylänneet osa‑alueessa 1 Acolad Finland Oy:n tarjouksen koekäännöksen virhepisteiden perusteella ja osa-alueessa 2 valinneet Acolad Finland Oy:n puitejärjestelyn toimittajaksi etusijajärjestyksessä kolmannelle sijalle.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että sen englanninkieliset koekäännökset on pisteytetty hankinnan molemmissa osa-alueissa virheellisesti. Osa-alueessa 1 valittajan koekäännökselle on annettu 14 virhepistettä, minkä vuoksi valittajan tarjous on tullut hylätyksi, ja osa-alueessa 2 seitsemän virhepistettä, minkä vuoksi valittaja on sijoittunut puitejärjestelyn toimittajien etusijajärjestyksessä vasta kolmannelle sijalle. Tarjoajille ei ole annettu mitään ohjeita siitä, mihin lähteisiin tai seikkoihin käännöksen olisi tullut perustua, ja annetut virhepisteet ovat perustuneet valtaosin hankintayksikön jälkikäteen ilmoittamaan ohjeistukseen, jota ei ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa ennalta ilmoitettu. Valittajan saamat virhepisteet ovat perustuneet tulkinnanvaraisiin ja tyylillisiin seikkoihin, kuten aikamuodon valintaan, synonyymien käyttöön ja ilmaisujen tai yksittäisten sanojen sävyyn, joiden arviointi on subjektiivista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, miten se määrittelee tarjouspyynnössä tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat ja kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet. Vertailuperusteet on kuitenkin ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden tulee lisäksi liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteiden soveltamisessa hankintayksikkö on sidottu tarjouspyynnössä asettamiinsa vertailuperusteisiin. Hankintalain 93 §:n 5 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 203) todetun mukaisesti lainkohdalla ei ole tarkoitettu sulkea pois subjektiivisen arvioinnin käyttämistä tarjousten vertailussa.

Tarjousten laadullisessa arvioinnissa on ollut tässä tapauksessa kysymys tarjoajien laatimien koekäännösten arvioinnista suhteessa hankintayksikön asettamiin arviointiperusteisiin. Arvioinnin kohteena on ollut kielen hallinta tyypillisessä käännöstehtävässä, jossa kaikille tarjoajille on annettu yhdenmukaisesti sama koekäännösmateriaali ilman viittauksia ulkopuolisin lähteisiin. Sanakirjojen tai muiden ulkopuolisten lähteiden mainitsematta jättäminen tarjouspyyntöasiakirjoissa ei siten ole vaikuttanut tarjoajien tasapuoliseen kohteluun. Ammattikääntäjältä on voitu myös perustellusti edellyttää, että hän kykenee suoriutumaan käännöstehtävästä ilman erillisiä lähteitä. Asiassa ei näin ollen ole perusteita katsoa, että koekäännösten tehtävänkuvaus olisi ollut epäselvä tai että tarjouspyyntöasiakirjat olisi laadittu tavalla, joka ei olisi mahdollistanut vertailukelpoisten tarjousten antamista.

Koekäännösten arviointi on perustunut objektiivisesti määriteltyihin virhetyyppeihin, joiden arviointia on ohjannut sekä pisteytystaulukko että sanallinen kuvaus siitä, mitä seikkoja kussakin virhetyypissä on tarkasteltu. Arviointi on esitetyn selvityksen perusteella toteutettu kahden asiantuntijan toimesta siten, että kumpikin on ensin suorittanut arvioinnin itsenäisesti ja tämän jälkeen he ovat tarkastelleet arvioita yhdessä. Asiantuntijat eivät ole arvioinnin hetkellä tienneet, kenen tarjoajan käännöksestä on ollut kyse, mikä on ollut omiaan turvaamaan arvioinnin puolueettomuutta.

Asiassa ei ole ilmennyt, että hankintayksiköt olisivat arvioineet ja pisteyttäneet valittajan koekäännökset tarjouspyyntöasiakirjoista ilmoitetusta poikkeavalla tavalla. Vaikka käännösten kielelliset ilmaisut eivät ole kaikilta osin yksiselitteisesti mitattavissa ja koekäännösten arviointiin sisältyy väistämättä jonkinasteista subjektiivista harkintaa, tämä ei ole tarkoittanut, että arviointi olisi ollut mielivaltaista tai perustunut pelkästään arvioinnin suorittaneiden henkilöiden henkilökohtaisiin mieltymyksiin. Myöskään se seikka, että valittajan tarjouksessaan esittämät virhepisteitä saaneet koekäännökset voisivat olla jossain määrin kieliopillisesti hyväksyttäviä, ei osoita sitä, että hankintayksiköt olisivat ylittäneet harkintavaltansa arvioidessaan ja pisteyttäessään valittajan koekäännöksiä.

Markkinaoikeus katsoo edellä todettu huomioon ottaen, että hankintayksiköt eivät ole ylittäneet harkintavaltaansa ja menetelleet hankintasäännösten vastaisesti, kun ne ovat osa-alueessa 1 hylänneet virhepisteiden määrän perusteella valittajan tarjouksen ja osa-alueessa 2 antaneet valittajalle seitsemän virhepistettä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksiköt eivät ole menetelleet hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asioissa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Helsingin kaupunki joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan Helsingin kaupungin määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asioiden lopputulos huomioon ottaen valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Acolad Finland Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.700 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pasi Yli-Ikkelä ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.