MAO:291/2025
Asian tausta
Keski-Suomen hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 30.10.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 7 mukaisesta ruokapalveluhankinnasta ajalle 24.2.2025–31.1.2028, minkä jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana. Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen, joista osa-alue 1 on koskenut Laukaan aluetta ja osa-alue 2 Lievestuoreen ja Hankasalmen alueita.
Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja on 30.11.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 60/2024 valinnut palveluntuottajat hankinnan osa-alueisiin 1 ja 2.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 6.500.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus ja sen täydennys
Vaatimukset
Liepeen hoiva ry on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen hankinnan osa-alueen 2 osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 400 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Valittaja on hankintayksikön ruokapalvelujen tämänhetkinen palveluntuottaja, jonka osallistuminen tarjouskilpailuun on estynyt hankinnan kohteen määrittelyn takia. Lievestuoreen alueen ruokapalvelu on liitetty Hankasalmen alueen ruokapalveluun, minkä takia valittaja ei ole voinut osallistua tarjouskilpailuun, koska valittajalla ei ole kuljetuskalustoa eikä suurta valmistuskeittiötä. Moni muukin tarjoaja valittajan lisäksi olisi voinut osallistua tarjouskilpailuun, mikäli hankinta olisi jaettu erillisiin Lievestuoreen ja Hankasalmen alueisiin. Hankintayksikkö ei ole ottanut huomioon pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuun. Monissa muissa kunnissa vastaava ruokapalvelu on järjestetty siten, että ruokapalvelun toimittaja ja aterioiden kuljettaja ovat eri tahoja. Nyt nämä hyvin erilaisten toimialojen palvelut on ilman perusteluja päätetty pyytää samalta toimijalta, mikä on estänyt pienten ruoka- ja kuljetuspalvelutoimijoiden osallistumisen tarjouskilpailuun.
Kilpailutukset pitää järjestää ympäristönäkökohdat huomioon ottaen. Lievestuoreen alueen ruokapalvelu olisi voitu järjestää ilman aterioiden kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia ja ilmastopäästöjä, mikäli valittaja olisi voinut osallistua tarjouskilpailuun, sillä valittajan keittiö sijaitsee vain noin 20 metrin päässä Lievestuoreen kohteesta. Kuljetukset olisi voitu järjestää yhdyskäytävää pitkin kärryillä, ja ateriat olisi voitu valmistaa lähes samalla energiakustannuksella kuin millä ateriat valmistetaan hankintayksikön palvelutalon asiakkaille. Valittaja olisi voinut tarjota sellaista hintaa, joka olisi tehostanut julkisten varojen käyttöä.
Osa-alueeseen 2 valitun tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.
Vastine
Vaatimukset
Keski-Suomen hyvinvointialue on vaatinut ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.170 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Valittaja ei ole jättänyt tarjousta kummassakaan hankinnan osa-alueessa. Valittaja ei ole myöskään esittänyt hankintamenettelyn aikana kysymyksiä hankintayksikölle eikä ole ollut muullakaan tavalla yhteydessä hankintayksikköön. Valittaja ei ole hakenut muutosta tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen vaan vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Näin ollen valittajalla ei ole asianosaisasemaa eikä oikeutta hakea muutosta hankintapäätökseen.
Hankintasäännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksiköllä on oikeus määritellä hankinnan kohde ja vaatimukset haluamallaan tavalla ottaen huomioon hankintasäännösten yleiset periaatteet.
Hankinnan kohteena on ollut Laukaan, Lievestuoreen ja Hankasalmen alueella tarjottavat laitosruokapalvelut. Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen. Tarjoajilla on ollut mahdollisuus jättää tarjous joko molemmissa osa-alueissa tai vain toisessa niistä. Hankinnan jakamisella ja sallimalla tarjouksen jättämisen vain toiseen osa-alueeseen hankintayksikkö on mahdollistanut pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisen tarjouskilpailuun ja siten hyödyntänyt ehdokkaiden ja tarjoajien välistä kilpailua optimaalisella tavalla. Menettelyllä on ollut mahdollista selvittää kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Tarvittaessa pienten yritysten on ollut mahdollista käyttää kuljetuksissa alihankkijaa. Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnan kohdetta ja sisältöä määritellessään avoimuus- tai syrjimättömyysperiaatteen vastaisesti.
Hankintayksikkö on ottanut ympäristönäkökohdat huomioon. Kalustosta vähintään 50 prosentin on tullut täyttää Euro 6 / EURO VI -luokituksen ja loppuosan Euro 5 / EURO V -luokituksen mukaiset päästövaatimukset. Lisäksi tällä hetkellä kuljetuksia on useita päivässä, mutta uudessa toimintamallissa niitä on vain kerran päivässä.
Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti valitessaan voittaneen tarjoajan hankinnan osa-alueeseen 2.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, ettei se ole ilmaissut tarjouskilpailun aikana tai sen jälkeen hankintayksikölle pitävänsä menettelyä syrjivänä, koska se ei ole pienenä toimijana kokenut olevansa tasavertaisessa asemassa hankintayksikön kanssa. On epäuskottavaa, että hankintayksikkö olisi ottanut valittajan näkökannan huomioon. Valittajan ainoa mahdollisuus on ollut saattaa asia markkinaoikeuden ratkaistavaksi. Hankinnan kohteena olevan ruokapalvelun nykyisenä palveluntuottajana valittaja on luonnollisesti asianosainen, vaikka se ei ole voinut osallistua tarjouskilpailuun siitä itsestään riippumattomista syistä.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Valituksen tutkiminen
Asiassa on ensin arvioitava, onko valittaja julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (hankintalaki) tarkoitettu asianosainen, vaikka valittaja ei ole jättänyt tarjousta hankinnan osa-alueessa 2.
Asiaan yleisenä oikeudenkäyntilakina sovellettavan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain
81 §:n 2 momentin mukaan tuomioistuin jättää valituksen tutkimatta muun ohella, jos valittajalla ei ole valitusoikeutta (4 kohta).
Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.
Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.
Vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.
Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tarjouskilpailuun osallistumisesta kiinnostuneella toimittajalla, joka katsoo, että tarjouskilpailua koskevien asiakirjojen syrjiviksi väittämänsä eritelmät ovat estäneet sitä osallistumasta tarjouskilpailuun, on oltava mahdollisuus muutoksenhakuun myös tilanteessa, jossa toimittaja ei ole osallistunut tarjouskilpailuun eikä ole jättänyt tarjousta. Unionin tuomioistuimen tuomion perusteella tällaisen yrityksen on kuitenkin käytettävä muutoksenhakukeinoja nopeasti ja odottamatta hankintapäätöksen tiedoksiantoa tai hankintasopimuksen tekemistä. Unionin tuomioistuimen tuomiossa on viitattu hankintojen oikeussuojajärjestelmän tavoitteeseen varmistaa se, että hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja niin nopeasti kuin mahdollista. Tällä tavoin muutoksenhakumenettelyjä voidaan käyttää erityisesti siinä vaiheessa, jolloin virheellisiä hankintamenettelyjä voidaan oikaista (tuomio 12.2.2004, Grossmann Air Service, C-230/02, EU:C:2004:93, 23 ja 36–40 kohdat).
Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen KHO 2017:12 mukaan yhtiö, joka oli saattanut väitteensä tarjouspyynnön syrjivyydestä markkinaoikeuden tutkittavaksi vasta, kun tarjouskilpailu, jossa se ei ollut antanut omaa tarjousta, oli tullut ratkaistuksi ja hankintapäätös oli pantu täytäntöön hankintasopimuksella, ei ollut käyttänyt muutoksenhakukeinoja hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän ajoissa. Kyseistä yhtiötä ei pidetty ratkaisussa asianosaisena.
Edelleen unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan toimijalla, joka ei ole tehnyt tarjousta, on muutoksenhakuoikeus, kun se katsoo, että tarjouspyyntöön liittyvien asiakirjojen sisältämät eritelmät tekevät tarjouksen tekemisestä mahdotonta. Tällaista muutoksenhakua ei voida nopeutta ja tehokkuutta koskevia tavoitteita vaarantamatta tehdä enää sen jälkeen, kun hankintaviranomainen on tehnyt päätöksen hankintasopimuksen sopimuspuolen valinnasta (tuomio 28.11.2018, Amt Azienda Trasporti e Mobilità ym., C‑328/17, EU:C:2018:958, 51 ja 52 kohdat).
Tässä asiassa hankintayksikkö on pyytänyt 30.10.2024 julkaistulla hankintailmoituksella tarjouksia ruokapalveluista. Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen. Hankintailmoituksessa tarjousten jättämiselle asetetun määräajan on ilmoitettu päättyvän 27.11.2024. Valittaja ei ole jättänyt tarjousta kummassakaan hankinnan osa-alueessa.
Hankintayksikkö on 30.11.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut palveluntuottajat hankinnan osa-alueisiin.
Valittaja on markkinaoikeuteen 10.12.2024 saapuneessa valituksessaan kohdistanut valituksensa 30.11.2024 tehtyyn hankintapäätökseen. Valittaja on esittänyt valituksessaan väitteitä tarjouspyynnön sisällöstä hankinnan osa-alueessa 2 ja kyseiseen osa-alueeseen valitun palveluntuottajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan, mutta valittaja ei ole antanut tarjousta kummassakaan hankinnan osa-alueessa. Valittaja tarjoaa hankinnan kohteena olevia ruokapalveluja ja se on ennen valituksenalaista tarjouskilpailua toiminut hankintayksikön ruokapalvelujen palveluntuottajana. Markkinaoikeus katsoo, että valittajaa on sinänsä pidettävä alalla toimivana ja tarjouskilpailuun osallistumiseen pyrkivänä tahona.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksikkö on julkaisemissaan tarjouspyyntöasiakirjoissa, joiden valittaja on esittänyt olleen hankintasäännösten vastaisia, esittänyt hankinnan kohdetta koskevat seikat hankintamenettelyyn osallistuvia tarjoajia sitovalla tavalla. Tarjouspyynnön julkaiseminen on siten ollut hankintalain 146 §:n 1 momentissa tarkoitettu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on ollut vaikutusta potentiaalisen tarjoajan asemaan, ja joka on mainitun säännöksen perusteella voinut olla muutoksenhaun kohteena.
Valittaja olisi voinut saattaa hankintasäännösten vastaisina pitämänsä tarjouspyynnön ehdot valituksella markkinaoikeuden tutkittavaksi sen jälkeen, kun hankintailmoitus ja tarjouspyyntö oli julkaistu 30.10.2024. Valittaja on kuitenkin tehnyt valituksen markkinaoikeuteen 10.12.2024 eli vasta sen jälkeen, kun tarjouskilpailu, jossa se ei ole jättänyt tarjousta, on tullut ratkaistuksi valituksenalaisella hankintapäätöksellä. Markkinaoikeus katsoo, ettei valittaja ole tässä tilanteessa käyttänyt sen käytettävissä olleita muutoksenhakukeinoja hankintojen oikeussuojajärjestelmän vaatimalla tavalla riittävän nopeasti ja tämän vuoksi valittajaa ei ole pidettävä hankintalain 145 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena.
Markkinaoikeus toteaa vielä lopuksi, että valittaja on esittänyt valituksessaan tarjouspyynnön sisältöön kohdistuvien väitteiden lisäksi väitteitä voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta. Vaikka valittaja onkin saanut kyseiset valitusperusteet tietoonsa vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, jolloin osa-alueeseen 2 valittu palveluntuottaja on selvinnyt, markkinaoikeus katsoo, ettei valittajalla voida katsoa olevan tarjouskilpailuun osallistumattomana tahona asianosaisaseman edellyttämää oikeudellista intressiä saattaa voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta koskevia väitteitä markkinaoikeuden tutkittavaksi.
Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei valittajaa ole pidettävä hankintalain 145 §:n
1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Valitus on näin ollen jätettävä pääasian osalta tutkimatta.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta ja hylkää Liepeen hoiva ry:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Markkinaoikeus velvoittaa Liepeen hoiva ry:n korvaamaan Keski-Suomen hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 1.170 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Tobias von Schantz ja Liisa Kauramäki.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.