Asian tausta

Helsingin kaupungin asunnot Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.11.2022 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta koillisen Pihlajiston alueen kohteiden rakennusautomaatiosaneerausta koskevasta rakennusurakasta.

Helsingin kaupungin asunnot Oy on 30.1.2023 tekemällään hankintapäätöksellä muun ohella sulkenut valittajan tarjouskilpailusta ja valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 600.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Helsingin LVIS Säätölaitepalvelu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.293,75 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua liikevaihtoon liittyvää soveltuvuusvaatimusta, jonka mukaan tarjoajan liikevaihto viimeiseltä kolmelta vahvistetulta tilikaudelta on tullut olla vähintään 1.200.000 euroa vuodessa.

Valittaja on toimittanut tarjouskilpailun aikana hankintayksikölle tilintarkastajan lausunnon, josta on käynyt ilmi, että valittajan liikevaihto on ollut tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 1.374.645,98 euroa, tilikaudelta 1.1.–31.12.2021 1.430.305,52 euroa ja välitilinpäätöksen mukaan tilikaudelta 1.1.–30.9.2022 1.202.829,99 euroa. Valittaja on siis ennen tarjouksen jättämistä laatinut välitilinpäätöksen vuotta 2022 koskevalta tilikaudelta 30.9.2022 asti varmistaakseen liikevaihtoa koskevan vaatimuksen täyttämisen. Välitilinpäätös on tilintarkastettu 7.10.2022 ja vahvistettu valittajan ylimääräisessä yhtiökokouksessa 12.10.2022. Välitilinpäätös on vastannut kaikilta osin varsinaista koko tilikaudelta laadittavaa tilinpäätöstä.

Koska tarjouspyynnön mukaan liikevaihdon määrä otetaan huomioon viimeiseltä kolmelta vahvistetulta tilikaudelta, mukana on voinut olla myös kuluvalta tilikaudelta laadittuun välitilinpäätökseen sisältyvää liikevaihtoa, kunhan välitilinpäätös on tilintarkastettu ja vahvistettu. Valittajan liikevaihto on näin ollen ylittänyt hankintayksikön asettaman kynnysarvon kullakin kolmella viimeisellä vahvistetulla tilikaudella.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupungin asunnot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajankorvaamaan sen arvonlisäverottomatoikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassa virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Tilikausi on kirjanpitolain mukaisesti 12 kuukautta, ja valittajan tilikausi on ollut jokaisena vuotena 1.1.–31.12. Kolmella viimeisellä vahvistetulla tilikaudella on tarkoitettu sanamuodon mukaisesti kolmea viimeisintä vahvistettua tilikautta, eli jos tilikausi on kalenterivuosi, vaatimus on koskenut vuosia 2019, 2020 ja 2021.

Valittajan liikevaihto on täyttänyt asetetun vaatimuksen vuosina 2020 ja 2021, mutta vuoden 2019 osalta vaatimus ei ole täyttynyt. Valittajayritys on perustettu 24.5.1995, joten se olisi voinut esittää liikevaihtotietonsa vuodelta 2019. Valittaja ei ole voinut vedota välitilinpäätökseen ajalta 1.1.–30.9.2022. Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate ei toteudu, jos valittajan kohdalla tarkasteluajanjaksoa lyhennetään välitilinpäätöksen avulla alle kolmen tilikauden mittaiseksi.

Tarjouspyynnön lähtökohtana on ollut, että hankintayksikkö tarkastaa liikevaihtotietojen täyttymisen julkisesta rekisteristä. Mikäli tietoja ei ole löytynyt, tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut pyynnöstä toimittaa selvitys. Tämä vaihtoehtoinen liikevaihtotietojen tarkastamistapa on otettu tarjouspyyntöön ulkomaisia tarjoajia varten eikä senkään tarkoituksena ole ollut sallia välitilinpäätökseen vetoamista liikevaihtovaatimuksen täyttämiseksi.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnössä on varauduttu siihen, että tarjouskilpailuun voi osallistua myös sellainen tarjoaja, jonka julkisista rekistereistä löydettävissä olevat viimeisten kolmen tilikauden tilipäätökset eivät täytä asetettua vaatimusta, kunhan tarjoaja voi muulla tavalla osoittaa täyttävänsä asetetun liikevaihtovaatimuksen.

Markkinaoikeudelle toimitetun 6.2.2023 päivätyn tilintarkastajan lausunnon mukaisesti valittajan liikevaihto on tilikaudella 1.1.–31.12.2022 ollut 1.684.745,75 euroa.

Valittaja on aiemmin osallistunut saman hankintayksikön erääseen toiseen samankaltaiseen tarjouskilpailuun, jossa hankintayksikkö on tulkinnut joustavasti asettamaansa tarjoajien liikevaihtovaatimusta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän perusteella kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta siksi, että valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua tarjoajan taloudellista tilannetta koskevaa liikevaihtovaatimusta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä mainitun lain 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta. Hankintayksikkö voi myös vaatia riittävää vastuuvakuutusta.

Hankintamenettely keskeisiltä osin

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Helsingin kaupungin asunnot Oy:n koillisen Pihlajiston alueen kohteiden rakennusautomaatiosaneerauksesta. Tarjousten jättämisen määräaika on ollut 15.12.2022 kello 18.

Tarjouspyynnön kohdan ”Soveltuvuusvaatimukset” alakohdassa 1.4 ”Tarjoajan liikevaihto viimeiseltä kolmelta vahvistetulta tilikaudelta on ollut vähintään 1.200.000 € / vuosi” tarjoajan on tullut vastata ”Kyllä”. Kyseisen kohdan jälkeen on todettu seuraavaa:

”Hankintayksikkö tarkistaa kolmen (3) vuoden tilinpäätöstiedot vastuugroup.fi-raportilta tai muusta julkisesta rekisteristä. Muussa tapauksessa tarjoaja toimittaa todistukset / selvitykset kolmen (3) arkipäivän kuluessa pyynnöstä.”

Valittaja on tarjouksessaan vakuuttanut kyseisen soveltuvuusvaatimuksen täyttyvän sekä liittänyt tarjoukseensa 12.10.2022 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirjan, jossa välitilinpäätös on vahvistettu, ja 12.10.2022 päivätyn tilintarkastajan lausunnon, jossa on todettu valittajan liikevaihdosta muun ohella seuraavaa:

”Tilikausi 1.1.–31.12.2020 tilinpäätös liikevaihto 1.374.645,98 €

Tilikausi 1.1.–31.12.2021 tilinpäätös liikevaihto 1.430.305,52 €

Tilikausi 1.1.–30.9.2022 välitilinpäätös (9kk) liikevaihto 1.202.829,99 €

Tässä ilmoitetut liikevaihdot perustuvat tilintarkastettuihin tilinpäätökseen sekä tilintarkastettuun välitilinpäätökseen.”

Valituksenalaisen 30.1.2023 tehdyn hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta lisäselvitystä tarjoajan liikevaihdosta viimeiseltä kolmelta vahvistetulta tilikaudelta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja on vastauksena selvityspyyntöön esittänyt, että se täyttää liikevaihtovaatimuksen välitilinpäätöksellään.

Hankintapäätöksen mukaan välitilinpäätöksestä ei synny hankintayksikön tarkoittamaa vahvistettua tilikautta, jolloin liikevaihtovaatimus ei ole täyttynyt ja valittaja on suljettu tarjouskilpailusta.

Asian arviointi

Asiassa on arvioitava, onko valittaja täyttänyt tarjouspyynnössä esitetyn vaatimuksen siitä, että tarjoajalla on tullut olla vähintään 1.200.000 euron liikevaihto viimeiseltä kolmelta vahvistetulta tilikaudelta, kun valittajan vetoaman kolmannen tilikauden liikevaihto on perustunut vuotta 2022 koskevan tilikauden välitilinpäätökseen ajalta 1.1.–30.9.2022.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät edellytykset täyttyvät, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista. Asiassa ei ole esitetty, etteikö hankintayksikkö olisi harkintavaltansa puitteissa voinut asettaa edellä kuvattua vähimmäisliikevaihtoa koskevaa vaatimusta.

Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta sellaiset tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön mainittujen periaatteiden mukaisesti asettamia soveltuvuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön vaatimus viimeisen kolmen vahvistetun tilikauden liikevaihdosta, jonka on tullut olla vähintään 1.200.000 euroa vuodessa, on katsottava tarkoittaneen viimeisintä kolmea kokonaista tilikautta, joiden osalta tilinpäätös on vahvistettu. Tätä tukee myös se, että kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momentin mukaisesti tilikausi on 12 kuukauden pituinen eräin poikkeuksin, joista nyt ei ole kysymys. Tarjoajien on näin ollen tullut ymmärtää, että mikäli tarjoajan tilikausi on ollut kalenterivuosi, vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus on tarjouspyynnön ajankohta huomioon ottaen käytännössä tarkoittanut kalenterivuosien 2019, 2020 ja 2021 liikevaihtoa.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajan tilikausi on ollut kalenterivuosi, ja se on täyttänyt vaatimuksen kalenterivuosien 2020 ja 2021 osalta, mutta valittajan liikevaihto ei ole täyttänyt asetettua vähimmäisvaatimusta tarjouspyyntöä edeltäneen kolmannen kokonaisen tilikauden eli kalenterivuoden 2019 osalta. Vuoden 2019 asemesta valittaja on vedonnut vuotta 2022 koskevan tilikauden välitilinpäätökseen yhdeksän kuukauden ajanjaksolta. Kun otetaan huomioon, että tilikaudella on edellä todetusti tarkoitettu kokonaista tilikautta, valittaja ei ole tällä vajaata tilikautta koskevan välitilinpäätöksen toimittamisella osoittanut, että sillä olisi ollut tarjouspyynnössä edellytetty liikevaihto.

Koska valittaja ei ole hankintayksikölle ennen hankintapäätöksen tekemistä toimittamansa selvityksen perusteella täyttänyt liikevaihdolle asetettua vaatimusta, markkinaoikeus katsoo, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun takaamiseksi hankintayksikön on tullut sulkea valittaja tarjouskilpailusta. Tarjousten jättämisen jälkeistä aikaa koskevalle, vasta markkinaoikeudessa toimitetulle koko tilikautta 2022 koskevalle selvitykselle ei voi antaa merkitystä asian arvioinnissa.

Kunkin hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuutta arvioidaan erikseen, joten hankintayksikön menettelyllä muissa tarjouskilpailussa ei ole oikeudellista merkitystä. Näin ollen asiaa ei anna aihetta arvioida toisin myöskään se, miten valittajan tarjouksia on mahdollisesti arvioitu muissa hankintamenettelyissä tai miten hankintayksikkö on mahdollisesti menetellyt aiemmissa vastaavissa hankinnoissaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin LVIS Säätölaitepalvelu Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin asunnot Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisestiratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Pekka Savola ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 22.2.2024 numero 494/2024.