Asian tausta

Oulun Yliopisto ja Oulun Ammattikorkeakoulu Oy (jäljempänä myös hankintayksiköt) ovat ilmoittaneet 10.11.2023 julkaistulla käyttöoikeussopimusta koskevalla ilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Linnanmaan ja Kontinkankaan kampusten ravintolapalveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta ajalle 1.7.2024–30.6.2026, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana.

Oulun Yliopisto ja Oulun Ammattikorkeakoulu Oy ovat 21.12.2023 tekemällään hankintapäätöksellä valinneet osa-alueessa 1 Uniresta Oy:n tarjouksen ja osa-alueessa 2 Juvenes Oy:n tarjouksen (Linnanmaan kampus) sekä osa-alueessa 3 Sodexo Oy:n tarjouksen (Kontinkankaan kampus).

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksiköiden ilmoituksen mukaan ollut noin 14.000.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksiköiden ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Compass Group Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksiköt korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksiköt korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.360 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksiköt ovat menetelleet virheellisesti, sillä tarjousvertailussa on tarjouspyynnön mukaan huomioitu vain hyvin vähäinen osa hankinnan kohteesta. Hankintayksiköt eivät ole varmistaneet sitä, että tarjoajien välistä kilpailua hyödynnettäisiin täysimääräisesti ja että tarjouskilpailun lopputuloksena on ollut aidosti kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta. Hankinnassa ei ole hyödynnetty olemassa olevia kilpailuolosuhteita ja varmistettu julkisten varojen tehokasta käyttöä hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla.

Vastine

Vaatimukset

Oulun Yliopisto ja Oulun Ammattikorkeakoulu Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Korkeakouluopiskelijoiden opiskelija-aterioiden laatua ja hintaa sääntelee valtioneuvoston asetus korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista sekä Kansaneläkelaitoksen ateriatuki. Jotta Kansaneläkelaitos voi myöntää ateriatukioikeuden ravintolalle, opiskelija-aterioiden pitää täyttää vaatimukset aterian sisällöstä ja hinnoittelusta. Perushintainen opiskelija-ateria saa ennen ateriatuen vähentämistä maksaa enintään 5,50 euroa, ja henkilökunnan aterioiden hinnan tulee Kansaneläkelaitoksen ohjeen mukaan olla vähintään 7,1 prosenttia korkeampi kuin opiskelija-aterian alentamaton hinta.

Hankinnan arvosta valtaosa muodostuu opiskelijaruokailusta, jonka arvo on 48 kuukaudelle laskettuna noin 12.000.000 euroa. Opiskelija-aterioista maksetut hinnat ovat kiinteät, ulkopuolisten tekijöiden määrittämät, eivätkä hankintayksiköt ole voineet vaikuttaa aterioiden hintoihin kilpailutuksella. Lisäksi hyvin edullisiin ateriahintoihin ei ole järkevää puuttua, jotta tarjoajien olisi ylipäätään mahdollista tarjota Kansaneläkelaitoksen suositusten mukaisia aterioita.

Tarjoajilla on ollut myös mahdollisuus lausua mielipiteensä tarjouskilpailusta ennen tarjouspyynnön julkaisemista, ja tarjoajat ovat toivoneet, ettei opiskelijaaterioiden hintaa kilpailutettaisi. Hankintayksiköt ovat ottaneet hankinnassa huomioon markkinatilanteen ja tarjoajien toiveet. Koska opiskelija-aterian hinta on ollut kaikille tarjoajille sama, se on ollut tasapuolinen.

Tarjousvertailu on suoritettu hankintasäännösten mukaisesti. Tarjousvertailussa on vertailtu kokous- ja edustustarjoilujen hintoja, joiden painoarvo on ollut vertailussa 40 prosenttia. Kokous- ja edustustarjoilujen osalta hintavertailuun on valittu viisi tuotetta. Hankintayksiköillä ei ole ollut tarvetta kilpailuttaa muita tuotteita, koska hankinnan pääasiallinen tarkoitus on ollut Kansaneläkelaitoksen tukeman ruokailun mahdollistaminen korkeakouluopiskelijoille.

Tarjousvertailussa on lisäksi vertailtu tarjoajan hankintayksiköille maksamaa osuutta tietystä arvonlisäverollisesta myynnistä, jonka painoarvo on vertailussa ollut 60 prosenttia.

Hankinnan kohteen laatua koskevat vaatimukset, kuten ruoan kotimaisuus- ja omavalmistusaste, on asetettu vähimmäisvaatimuksiksi, jotta hankintayksiköt ovat voineet varmistaa, että valitut palveluntarjoajat ovat laadukkaita ja vastuullisia.

Hankintayksiköt ovat keskeyttäneet aiemman samaa hankinnan kohdetta koskevan hankintamenettelyn, jossa hankintapäätös ja tarjousten vertailutaulukko oli jo ehditty antaa tarjoajille tiedoksi. Sen tähden käsillä olevassa hankinnassa tarjouspyyntöä on täytynyt muokata niin, että laadulliset vertailuperusteet ja hintavertailussa huomioidut henkilökunnan aterioiden hinnat on muutettu vähimmäisvaatimuksiksi, jotta aiempaan menettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät olisi saaneet kilpailuetua uudessa hankintamenettelyssä. Lisäksi tarjousten välillä ei ollut juurikaan piste-eroja näiden vertailuperusteiden osalta.

Kuultavien lausunnot

Juvenes Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.492,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Hankintayksiköt ovat harkintavaltansa puitteissa määritelleet kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet ja hyödyntäneet kilpailuolosuhteita täysimääräisesti. Opiskelija-aterioiden hinnoista säännellään valtioneuvoston asetuksella, eikä tarjoajilla ole mahdollisuutta vaikuttaa hintoihin. Lounaiden enimmäisyksikköhinnat ovat olleet ammattimaisesti toimivien tarjoajien tiedossa, ja lisäksi ne on yksilöity selkeästi hankintaasiakirjoissa. Lounaiden jättämisellä tarjousvertailun ulkopuolelle ei ole ollut merkitystä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjoajan valinnassa, sillä tarjoajien välille ei käytännössä syntyisi hintaeroa, koska opiskelija-aterioiden hinta on säännelty.

Sodexo Oy ja Uniresta Oy ovat ilmoittaneet, että ne eivät anna asiassa lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että olennaisimpaan osaan hankinnan kohteesta eli opiskelija- ja henkilökuntaruokailuun ei ole kohdistunut minkäänlaista hinta- eikä laatukilpailua. Hankintayksiköt ovat vahvistaneet, että opiskelijaruokailu muodostaa hankinnan kohteesta valtaosan.

Vaikka korkeakouluopiskelijoiden opiskelija-aterioiden hintoja säännellään valtioneuvoston asetuksella, se ei estä opiskelijaruokailun kilpailuttamista ja tarjousten vertailua hinnan ja laadun perusteella. Asetuksessa ei määritetä opiskelija-aterialle kiinteää hintaa. Opiskelija-aterian hinnalle on asetettu yläraja muttei alarajaa. Jos opiskelija-aterioiden hinta olisi kilpailutettu, se olisi voinut vaikuttaa alentavasti myös henkilöstön aterioiden hintaan. Hankintayksiköt ovat jättäneet opiskelija- ja henkilöstöateriat kilpailutuksen ulkopuolelle tarjoajien toiveesta, mikä osoittaa, että aterioiden hinnat olisi ollut mahdollista kilpailuttaa. Sen sijaan tarjousvertailussa on huomioitu kokous- ja edustustarjoilujen hintoja, joiden osuus hankinnasta on hyvin vähäinen.

Hankintayksiköt ovat voineet järjestää uuden tarjouskilpailun normaalisti, vaikka aiempi menettely onkin keskeytetty. Hankintayksiköiden esittämillä seikoilla liittyen aiemmin järjestettyyn ja sittemmin keskeytettyyn hankintamenettelyyn ei ole asiassa merkitystä.

Kyse ei ole myöskään ollut käänteisestä kilpailutuksesta, koska hankinta-asiakirjoissa ei ole ilmoitettu, että opiskelija- ja henkilöstöaterioiden hinta olisi kiinteä. Hankintayksiköt eivät myöskään ole suorittaneet minkäänlaista laatuvertailua, mikä olisi ollut olennainen osa käänteistä kilpailutusta.

Hankintayksiköt ovat menetelleet hankintasäännösten vastaisesti myös määrittäessään sopimuskauden keston. Kyse on ollut käyttöoikeussopimuksen kilpailutuksesta, ja hankintasäännösten mukaan käyttöoikeussopimuksen sopimuskauden on oltava määräaikainen. Kuitenkin sopimuskauden on ilmoitettu olevan ensin määräaikainen kaksi vuotta, jonka jälkeen sopimuksen on ollut tarkoitus jatkua toistaiseksi voimassa olevana.

Muut kirjelmät

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että vähimmäisvaatimukset ylittävällä laatuvertailulla ei käytännössä pystytä varmistamaan palvelun laatua. Vaikka opiskelija-aterioita koskevassa asetuksessa ei määritellä kiinteää hintaa aterioille, hankintayksiköt ovat halunneet varmistaa opiskelija-aterioiden laadun mahdollistamalla aterioille asetuksessa määritellyn enimmäishinnan. Aterioiden hinnan kilpailuttaminen tarkoittaisi aterioiden valmistamista halvemmilla raaka-aineilla ja pienemmillä henkilöstöresursseilla. Lisäksi pienemmät toimijat eivät pystyisi osallistumaan kilpailutukseen, sillä sopimus olisi liiketaloudellisesti kannattamaton. Kansaneläkelaitoksen suosituksen mukaiset laadulliset vaatimukset opiskelija-aterioille ovat hyvin tiukat ja niiden noudattaminen edellyttää riittävän suurta korvausta.

Hankintayksiköiden ravintoloissa ei ole erillisiä tiloja ja linjastoja henkilökunnalle, joten henkilöstön aterioita ei voitaisi tarjota erikseen, jos ne kilpailutettaisiin. Tästä syystä henkilöstöaterian hinta on ollut hankinnassa suoraan Kansaneläkelaitoksen ohjeistuksen mukainen.

Oulun Yliopiston pääkampus Linnanmaalla on tulossa lähivuosina teknisen käyttöikänsä päähän, minkä takia yliopisto joko muuttaa uusiin tiloihin tai nykyiset tilat remontoidaan. Hankintayksiköt eivät ole sen tähden voineet sitoutua pitkään määräaikaiseen sopimukseen. Kahden vuoden määräaikaisuuden jälkeen sopimus on irtisanottavissa tarpeen vaatiessa. Sopimuskauden ei ole ollut tarkoitus olla pitkä, eikä missään tapauksessa hankintasäännösten sallimaa viittä vuotta pidempi. Sopimuksen tarkoituksena on ollut olla voimassa tosiasiallisesti määräaikaisena kaksi vuotta.

Koska tarjoajat olivat saaneet tietää toistensa tarjoushinnat ja laatupisteet aikaisemman keskeytetyn hankintamenettelyn seurauksena, hankintayksiköiden on täytynyt muokata uutta tarjouspyyntöä aiemmasta, jotta syrjimätön ja tasapuolinen kohtelu on toteutunut.

Hankintayksiköt ovat antaneet lausuman.

Valittaja on antanut lausuman.

Hankintayksiköt ovat antaneet lausuman valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta paljoksuen vaatimusta avustajan tuntilaskutuksen määrän ja käytettyjen tuntien määrän osalta.

Valittaja on antanut lausuman.

Hankintayksiköt ovat antaneet lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Hankintayksiköt ovat julkaisemansa EU-hankintailmoituksen kohdassa 2.1.4 viitanneet hankinnan oikeusperustan osalta direktiiviin 2014/23/EU eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2014/23/EU käyttöoikeussopimusten tekemisestä. Hankintayksiköt ovat näin ollen kilpailuttaneet hankinnan käyttöoikeussopimuksena.

Julkisista hankinnoissa ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 13 lukuun (116–122 §) kuuluvan 116 §:n 1 momentin mukaan sen lisäksi, mitä kyseisen lain 1, 2, 8 ja 14–17 luvussa, lukuun ottamatta 12 §:n 1 momenttia ja 124 sekä 170 §:ää, säädetään, sovelletaan sellaisiin käyttöoikeussopimuksiin, jotka ovat ennakoidulta arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetyn kynnysarvon suuruisia, mitä tässä luvussa säädetään. Käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan lisäksi, mitä 26, 28, 31, 67–69, 71, 73, 77–83, 91 ja 92 §:ssä säädetään.

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Saman pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 2 §:n 2 momenttia koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 72) on muun ohella todettu, että kilpailuolosuhteiden hyödyntämisellä tarkoitetaan tuolloin voimassa olleen hankintalain (348/2007)
2 §:n mukaisesti markkinoiden ja markkinakilpailun hyödyntämistä parhaan lopputuloksen aikaansaamiseksi. Julkisia hankintoja koskevat menettelyt tulee toteuttaa siten, että tarjouskilpailuissa saadaan aikaan todellista kilpailua, jolla optimaalinen hinta tai hinta-laatusuhde voidaan määrittää.

Hankintalain 118 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan hankintayksikön on noudatettava käyttöoikeussopimuksen kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 122 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi, eivätkä ne saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin

Hankintayksiköt ovat pyytäneet tarjouksia Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksien ravintolapalvelujen tuottamisesta.

Hankintailmoituksen kohtien 5.1.10 mukaan tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste on ollut paras hinta-laatusuhde.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on tarjousten vertailuperusteiden osalta todettu seuraavaa:

”Tarjouksien vertailuperusteet ovat:
Hinta:
Painoarvo 40 pistettä
Prosenttiosuus arvonlisäverollisesta myynnistä:
Painoarvo 60 pistettä”.

Tarjouksien vertailuperusteet ovat olleet tiettyjen kokous- ja edustustarjoilujen ja eri kokoisille ryhmille tehtävien tilausten toimituksien hinnat sekä palveluntuottajan tilaajalle maksama prosenttiosuus sen kaikesta ravintoloiden, kahviloiden ja tarjoilujen arvonlisäverollisesta myynnistä, pois lukien take away -lounasruoka, hävikkiruoka, henkilöstön lounasruoka ja henkilöstön tilaamat kokoustarjoilut sekä lukiolaisten ruokailu. Tarjoilujen hinnasta on voinut saada enimmillään 40 pistettä ja arvonlisäverollisen myynnin prosenttiosuudesta enimmillään 60 pistettä.

Tarjouspyynnön liitteen 4. ”Palvelukuvaus” kohdassa 7. ”Tuotteiden hinnoittelu ja maksaminen” on muun ohella todettu seuraavaa:

”Opiskelijaruoan hinta on tällä hetkellä 2,95 euroa ja se määräytyy aina KELA-suositusten mukaisesti.

Henkilökunnan hinta määräytyy KELA-suosituksen mukaisesti eikä se saa olla enempää, kuin 7,1 % korkeampi kuin vastaavan opiskelija-aterian alentamaton hinta.

[– –]

Avustukseen oikeuttavan opiskelija-aterian hinta on tällä hetkellä 5,50 euroa. Avustukseen oikeuttavan erikoisannoksen hinta on 6,80–8,15 euroa. Opiskelijalta ateriasta perittävää hintaa alennetaan ateriakohtaisen avustuksen määrällä.

Opiskelija-aterian hinnoittelun tulee noudattaa valtioneuvoston kulloinkin voimassa olevaa asetusta (375/2020).”

Tarjouspyynnön liitteen 9. ”KELA Korkeakouluopiskelijoiden ruokailusuositus” kohdassa ”Ruokapalveluiden kilpailuttaminen” on todettu, että hinnoittelussa on huomioitava Kansaneläkelaitoksen ohje opiskelija-aterian hinnasta suhteessa henkilökunnan ja muiden asiakkaiden aterioiden hinnoitteluun.

Kansaneläkelaitoksen ohjeen mukaan henkilökunta-aterian arvonlisäverollisen hinnan pitää olla vähintään 7,1 prosenttia korkeampi kuin vastaavan opiskelija-aterian alentamaton hinta.

Tarjousten vertailuperusteet ja kokonaistaloudellinen edullisuus

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä ja soveltamisessa. Vertailuperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousvertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Hankintailmoituksessa kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi on ilmoitettu paras hinta-laatusuhde, mutta edellä kuvattujen, hankintailmoituksesta ja muista hankinta-asiakirjoista ilmenevien vertailuperusteiden perusteella tarjousvertailussa ei ole kuitenkaan huomioitu tarjousten laatua, vaan laatuun liittyvät vaatimukset on asetettu vähimmäisvaatimuksiksi. Ensimmäinen vertailuperusteista, painoarvoltaan 40 pistettä, on kohdistunut edustus- ja kokoustarjoilujen hintaan viidessä eri tuotekategoriassa sekä tilausten toimituksien hintaan. Toisessa vertailuperusteessa, painoarvoltaan 60 pistettä, on puolestaan vertailtu palveluntuottajien hankintayksiköille tietystä arvonlisäverollisesta myynnistään maksaman prosenttiosuuden suuruutta.

Hankinnan pääasiallinen tarkoitus on ollut toteuttaa Kansaneläkelaitoksen tukema ruokailu korkeakouluopiskelijoille hankintayksiköiden kampuksilla. Asiassa saadun selvityksen perusteella valtaosa hankinnan kohteen arvosta, eli noin 12.000.000 euroa yhteensä 14.000.000 eurosta, on muodostunut opiskelijaruokailusta, mutta opiskelija- ja henkilöstöaterioiden hinnat eivät ole olleet miltään osin osana tarjousvertailua.

Korkeakouluopiskelijoiden ruokailun tukemisen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (375/2020) 2 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan ateriakohtaisen avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija-ateriasta peritään enintään kyseisessä asetuksessa vahvistettu enimmäishinta alennettuna ateriakohtaisen avustuksen määrällä. Asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaan avustukseen oikeuttavan opiskelija-aterian enimmäishinta on 5,50 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että valtioneuvoston asetuksella korkeakouluopiskelijoiden tuetulle ruokailulle on asetettu enimmäishinta muttei vähimmäishintaa. Kyse ei siten ole ollut sellaisesta kiinteästä hinnasta, jota ei olisi ollut mahdollista kilpailuttaa.

Hankinta-asiakirjoista on ilmennyt opiskelija-aterioiden enimmäishinta ja Kansaneläkelaitoksen ateriatuen suuruus. Hankinta-asiakirjoista ei ole kuitenkaan ilmennyt, että opiskelija-aterian enimmäishinta olisi asetettu myös kiinteäksi hinnaksi, jota tarjoajien olisi tullut noudattaa.

Edellä kuvatusti henkilöstöaterian hinta on saanut olla palvelukuvauksen mukaan enintään ja Kansaneläkelaitoksen ohjeen mukaan vähintään 7,1 prosenttia korkeampi kuin vastaavan opiskelija-aterian alentamaton hinta. Näin ollen henkilöstöaterioiden hinta on tarjouspyynnössä asetettu kiinteäksi suhteessa kunkin tarjoajan opiskelija-aterian hintaan.

Opiskelija- ja henkilöstöaterioihin ei ole kohdistunut tarjoajien välistä kilpailua hinnan eikä laadun osalta, vaikka ne ovat muodostaneet pääosan koko hankinnan kohteesta. Vaikka hankintayksiköillä on ollut harkintavalta määrittää tarjousten vertailuperusteet, jättämällä valtaosa hankinnan kohteesta tarjousvertailun ulkopuolelle asiassa ei voida arvioida, ovatko hankintayksiköt valinneet tosiasiallisesti kokonaistaloudellisesti edullisimmat tarjoukset ja hyödyntäneet olemassa olevia kilpailuolosuhteita. Mikäli hinnan ja laadun kilpailuttaminen ja tarjousvertailu olisi kohdistunut myös opiskelija- ja henkilöstöaterioihin ja tarjousten välille ei siltä osin olisi syntynyt eroja, kokonaistaloudellisen edullisuuden toteutuminen olisi kuitenkin ollut mahdollista todentaa toisin kuin tilanteessa, jossa vertailua ei ole ollut lainkaan.

Ottaen huomioon hankintalain 2 §:n 1 momentista ilmenevät lain tavoitteet, saman pykälän
2 momentin mukaisen suosituksen kilpailuolosuhteiden hyödyntämisestä sekä hankintalain 122 §:n
1 momentin vaatimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valitsemisesta, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköt eivät ole menetelleet hankinnassaan hankintalain edellyttämällä tavalla.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että asian arvioinnin ja lopputuloksen kannalta ei ole merkitystä sillä seikalla, että hankintayksiköt ovat aiemmin keskeyttäneet samaa hankinnan kohdetta koskevan hankintamenettelyn, jonka perusteella tarjoajat ovat saaneet tietoonsa toistensa tarjoushinnat ja laatupisteet.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksiköt ovat jättäessään valtaosan hankinnan kohteesta tarjousvertailun ulkopuolelle menetelleet hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten määräämisen osalta todettu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista valittajan väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Saman pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Markkinaoikeus katsoo, että kilpailuttamisvelvollisuuden laiminlyönti on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen ja valittajan asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintasopimuksia ei hankintayksiköiden ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Oulun Yliopisto ja Oulun Ammattikorkeakoulu Oy aikovat edelleen kilpailuttaa Linnanmaan ja Kontinkankaan kampusten ravintolapalveluja koskevan käyttöoikeussopimuksen julkisena hankintana, niiden on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 99 §:n 1 momentin mukaan, jos useampi kuin yksi oikeudenkäynnin osapuolista on vastuussa samoista oikeudenkäyntikuluista, he vastaavat niiden korvaamisesta yhteisvastuullisesti.

Saman pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin määrää, kuinka kulut usean korvausvelvollisen välillä jaetaan tai onko jonkun heistä korvattava kaikki kulut.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksiköiden hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksiköt on näin ollen velvoitettava yhteisvastuullisesti korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksiköt ja kuultava Juvenes Oy saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Oulun Yliopiston ja Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n 21.12.2023 tekemän hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Oulun Yliopistoa ja Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:tä tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 1.000.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Oulun Yliopiston ja Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Compass Group Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Oulun Yliopiston, Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n ja Juvenes Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.