Asian tausta

Väylävirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 20.9.2023 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Saimaan kanavan käytön ja kunnossapidon palveluhankinnasta ajalle
1.2.2024–31.1.2029.

Väyläviraston osastonjohtaja on 13.11.2023 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut NRC Group Finland Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 10.000.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Arctia Meritaito Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.707,50 eurolla viivästyskorkoineen lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä.

Perustelut

Tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen ja hankintayksikön olisi tullut sulkea se tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Voittanut tarjoaja on nimennyt urakan vastuuhenkilöksi sekä sähkötöiden johtajaksi saman henkilön. Yhdelle henkilölle ei voi kertyä viiden vuoden aikana samanaikaisesti tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytettyä kolmea vuotta kokemusta sekä urakan vastuuhenkilön/projektipäällikön tehtävistä että työnjohtajan tehtävistä. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että henkilölle kertyisi viiden vuoden aikana yhteensä kuusi vuotta kokemusta.

Vaikka sama henkilö hoitaisikin sekä urakan vastuuhenkilön/projektipäällikön että työnjohtajan tehtäviä samanaikaisesti, suorittaa hän tosiasiallisesti vain jompaakumpaa tehtävistä kerrallaan, jolloin tehtävistä kertynyt kokemus tulee jakaa tehtävien kesken. Myös rakennusalalla vakiintuneen hankintakäytännön mukaan työkokemus jaetaan eri tehtävien kesken, ja esimerkiksi hankintayksikön aikaisemman rakennusurakan muistiossa on näin todettu. Muunlainen tulkinta johtaisi tilanteeseen, jossa kokemuksen kertymistä varten määritelty ajanjakso menettäisi merkityksensä.

Tarjouspyynnössä ei ole urakan vastuuhenkilön ja työnjohtajien osalta nimenomaisesti määritelty, kuinka kokemuksen pituus lasketaan tai kuinka kokemus jakautuu eri tehtävien kesken. Tarjouspyynnössä on kuitenkin toisessa yhteydessä ilmoitettu, että pisteytetyn henkilön kokemus huomioidaan 20 vuoden ajalta, jolta henkilölle voi kertyä työkokemusta enimmillään 20 vuotta, ja että moniammatillisen henkilön yhteenlaskettu työkokemus tulee jakaa eri tehtävien kesken. Näitä periaatteita noudattaen urakan vastuuhenkilön/projektipäällikön ja työnjohtajan yhteenlaskettu kokemus voi viiden vuoden ajalta olla enemmillään viisi vuotta, ja kokemus tulee jakaa eri tehtävien kesken.

Voittaneen tarjoajan urakan vastuuhenkilöksi ja sähkötöiden johtajaksi nimeämä henkilö ei siten täytä asetettuja vaatimuksia. Hänen ansioluettelostansa ei myöskään ilmene, että hän olisi viimeisen viiden vuoden aikana toiminut työnjohtajana.

Urakan vastuuhenkilöksi ja työnjohtajiksi on lisäksi tullut nimetä eri henkilöt. Sekä urakan vastuuhenkilön että sähkötöiden johtajan osalta on hankittavaksi määräksi ilmoitettu tarjouspyynnössä yksi. Tarjouspyyntöön liitettyjen sopimuskohtaisten urakkaehtojen (jäljempänä urakkaehdot) kohdassa 4.1. todetaan, että urakan suorittajalla tulee olla urakassa vastuuhenkilö ja työnjohtajat, joilla on riittävä kokemus ja osaaminen. Urakan vastuuhenkilöstä puhutaan yksikössä ja työnjohtajista monikossa, mikä viittaa siihen, että urakan vastuuhenkilö ja työnjohtaja ovat eri henkilöitä.

Urakkaehdoissa todetaan myös, että urakan vastuuhenkilöllä ja työnjohtajilla on oltava aina sijainen. Urakan vastuuhenkilön tai työnjohtajien yli viikon mittaisen poissaolon aikaisella sijaisella tulee olla riittävä osaaminen urakan vastuuhenkilön ja kyseisen työnjohtajan työtehtävistä. Saman henkilön nimeäminen sekä urakan vastuuhenkilöksi että sähkötöiden johtajaksi tarkoittaisi käytännössä sitä, että hänellä tulisi olla kaksi sijaista, mikä on omiaan aiheuttamaan ongelmia hankinnan kohteena olevan urakan kannalta.

Rakennusalalla vallitsevan käytännön mukaan urakan vastuuhenkilön/projektipäällikön ja työnjohtajien tehtäviä hoitavat lähtökohtaisesti eri henkilöt, koska tehtävät eroavat toisistaan merkittävästi. Urakan vastuuhenkilö/projektipäällikkö vastaa pääurakoitsijan edustajana muun muassa urakan työvaiheiden etenemisestä, urakan aikatauluista ja kustannuksista sekä muutoinkin urakkakokonaisuuden hallinnasta suhteessa tilaajaan sekä ali- ja sivu-urakoitsijoihin. Työnjohtaja vastaa käytännön mukaisesti urakan jostakin osa-alueesta.

Edelleen voittanut tarjoaja ei ole tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla nimennyt kaikkia työnjohtajia ja muita vastuuhenkilöitä, esimerkiksi tarjouspyynnössä tarkoitettua Sähkönhuolto- ja viankorjaushenkilöä 1 tai Konehuolto- ja viankorjaushenkilöä 1. Kyseiset henkilöt ovat tarjouspyynnössä tarkoitettuja työnjohtajia tai muita vastuuhenkilöitä, jotka olisi tullut nimetä tarjouksessa. Hankintayksikön lisäkirjeessä 2 antama vastaus tarjousaikana esitettyyn kysymykseen osoittaa, että kyseiset henkilöt ovat työnjohtajia tai muita vastuuhenkilöitä.

Vastine

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.245 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti ja voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnön mukaan on ollut mahdollista esittää samaa henkilöä kahteen eri tehtävään ja voittaneen tarjoajan nimeämä henkilö on täyttänyt molempien tehtävien vaatimukset.

Tarjouspyynnössä on selkeästi esitetty jokaista palvelun suorittamiseen osallistuvaa henkilöä koskevat vaatimukset. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu sähkötöiden johtajalle vaatimusta urakkaehtojen kohdan 4.1 työnjohtajan kokemusvaatimuksen täyttämisestä.

Sähkötöiden johtaja on tehtävä, jonka mukaiset vastuut on määritelty sähköturvallisuuslaissa, eikä tämä ole kyseistä tehtävää hoitaessaan työnjohtaja vaan henkilö, joka vastaa laissa todetusti sähköturvallisuudesta. Ottaen huomioon sähkötöiden johtajan tehtäväkenttä ei ole esteitä sille, että sama henkilö voisi toimia sähkötöiden johtajana ja urakan vastuuhenkilönä/projektipäällikkönä. Tarjouspyynnössä ei myöskään ole ollut kielletty saman henkilön toimimista sekä urakan vastuuhenkilönä että sähkötöiden johtajana.

Tarjouksessa ei ollut pakollista nimetä Sähkönhuolto- ja viankorjaushenkilöä 1 tai Konehuolto- ja viankorjaushenkilöä 1. Tarjouspyynnössä on ollut henkilöitä koskeva luettelo, josta on käynyt ilmi kunkin henkilön kohdalla, onko tämä nimettävä tarjouksessa. Tarjousjärjestelmä oli määritelty siten, että jokaisen tarjouksessa nimettävän henkilön kohdalla on täytynyt ilmoittaa henkilön nimi. Jos henkilöä ei ole edellytetty nimettäväksi jo tarjousvaiheessa, tämä on käynyt ilmi siten, ettei henkilön nimen syöttämistä ole tarjousjärjestelmässä vaadittu.

Kuultavan lausunto

NRC Group Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 1.488 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyynnössä ainoastaan urakan vastuuhenkilön/projektipäällikön osalta on asetettu vähimmäisvaatimuksena, että tämä täyttää urakkaehtojen kohdan 4.1 vaatimukset kokemuksesta. Sähkötöiden johtajalta/sähkötöiden vastuuhenkilöltä tätä ei ole edellytetty. Tarjouspyynnön mukaan Sähkötöiden johtajan mahdollisesta työkokemuksesta ei ole myöskään saanut tarjousvertailuun vaikuttavia laatupisteitä. Näin ollen sillä, miten pitkä työkokemus mistäkin tehtävästä sähkötöiden johtajaksi nimetyllä henkilöllä on, ei ole ollut merkitystä hankinnan lopputulokseen.

Myöskään urakkaehtojen kohdan 4.1 työnjohtajia koskevat vaatimukset eivät ole koskeneet sähkötöiden johtajaa. Sähkötöiden johtaja ei ole työnjohtaja vaan henkilö, joka vastaa laissa todetusti sähköturvallisuudesta. Hankintayksikkö on myös tarjousvaiheen aikana esitettyihin kysymyksiin vastatessaan todennut, että työnjohtajia koskeva urakkaehtojen kohdan 4.1 vaatimus ei koske sähkötöiden johtajaa muulloin kuin tämän toimiessa työnjohtajana. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ollut ehtoa, jonka mukaan sähkötöiden johtaja ei voisi olla sama henkilö kuin urakan vastuuhenkilö. Valittajan omaa tulkintaa rakennusalan käytännöstä ei voida ottaa huomioon arvioitaessa sitä onko annettu tarjous tarjouspyynnön mukainen.

Kuultavan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Tarjouspyynnössä on selkeästi ilmaistu henkilöt, joiden nimeämistä tarjouslomakkeella vaaditaan. Näiden henkilöiden nimet kuultava on myös ilmoittanut tarjouslomakkeellaan.

Vastaselitys

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ja sen liitteistä on yksiselitteisesti käynyt ilmi, että nimetty henkilö toimii tosiasiallisesti tarjouspyynnön tarkoittamana työnjohtajana. Nimetty henkilö on sähkötöistä vastaavana henkilönä vastaava työnjohtaja, jonka tehtävänä on muun muassa sähkötöiden suorituksen johtaminen ja työmaahan perehdyttäminen, sekä samanaikaisesti sähköturvallisuuslaista johtuvat tehtävät. Sähkötöiden johtajan ja sähkötöistä vastaavan työnjohtajan toimenkuvien tehtävät ovat suoraan päällekkäisiä erityisesti sähköturvallisuuslain velvoitteista huolehtimisen osalta. Nimetty henkilö ei siis voi täyttää sähkötöiden johtajalle asetettuja tehtäviä ilman, että hän toimisi samalla myös sähkötöistä vastaavana työnjohtajana.

Lisäksi koska nimetty henkilö on myös nimetty sähkötöistä vastaavaksi työnjohtajaksi, olisi hänen tullut täyttää urakkaehtojen kohdan 4.1 mukaiset työnjohtajille asetetut kokemusvaatimukset riippumatta siitä, nimetäänkö hänet tarjouspyynnön mukaiseksi sähkötöiden johtajaksi.

Käytetyn kilpailutusjärjestelmän teknisten ominaisuuksien ei voida katsoa ohittavan tarjouspyynnön sanamuodon mukaista sisältöä, jonka mukaan työnjohtajat ja muut vastuuhenkilöt on tullut nimetä tarjouksessa.

Muut kirjelmät

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön mukaiseksi konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1:ksi (työmaalla töistä vastaava) nimetyllä henkilöllä ei ole tarjoukseen liitetyn ansioluettelon mukaan ollut edellytettyä koneteknistä perustutkintoa.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut kyseisen henkilön työkokemuksen ja koulutuksen täyttävän vaihtoehdon, jonka perusteella saisi täydet 35 laatupistettä. Tarjousten vertailussa laatupisteitä on saanut tarjouspyynnön mukaan ainoastaan koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä. Kyseisen henkilön ajanjaksolta 7/1995–5/2014 ilmoitettu työkokemus koostuu sähkökunnossapitotehtävistä, joiden ei voida katsoa olevan tarjouspyynnön mukaisia koneteknisiä asennus- huolto- tai kunnossapitotöitä vaan sähkötöitä. Ansioluettelossa tai muissa voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoissa ei ole tarkemmin eritelty, kuinka tämän henkilön työkokemus ajalta 6/2014–1/2022 jakaantuu laatupisteitä kerryttävien työtehtävien ja muiden tehtävien kesken. Laatupisteiden edellyttämän kokemuksen lisäksi myös edellytetyn kahdeksan vuoden työkokemukseen perustuvan vähimmäisvaatimuksen täyttyminen on jäänyt epäselväksi.

Riippumatta siitä, voidaanko konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1:ksi nimetyn henkilön työkokemuksen katsoa täyttävän vähimmäisvaatimusta työkokemuksesta vai ei, samaa työkokemusta ei voi käyttää samanaikaisesti sekä vähimmäisvaatimuksen täyttämiseen että laatupisteiden kerryttämiseen ilman että valittajaa kohdeltaisiin syrjivästi. Kyseiselle henkilölle on kertynyt pisteytettävää työkokemusta ainoastaan ajanjaksolta 6/2014–2/2024 eli noin 9 vuotta ja 7 kuukautta. Kun tästä vähennetään vähimmäisvaatimuksen täyttämiseen vaadittu 8 vuoden työkokemus, on nimetyllä henkilöllä ainoastaan noin 1 vuosi ja 7 kuukautta pisteytettävää työkokemusta. Koska laatupisteiden saaminen on edellyttänyt vähintään 6 vuoden työkokemusta, voittaneen tarjoajan ei olisi tullut saada yhtään laatupisteitä kyseisen henkilön työkokemuksen perusteella.

Voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön mukaiseksi Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 2:ksi nimeämällä henkilöllä ei ole koneteknistä perustutkintoa, joten täyttääkseen tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksen tulee hänellä olla vähintään neljän vuoden kokemus sulku- tai siltalaitteiden tai hankintaa vastaavien mekaanisten laitteiden asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut kyseisen henkilön työkokemuksen täyttävän vaihtoehdon, jolla saisi täydet 35 pistettä, vaikka hänen työkokemuksekseen on kirjattu yli 8 vuotta. Koska kyseisellä henkilöllä ei ole koneteknistä perustutkintoa, tulisi mainitulla työkokemuksella saada ainoastaan 25 pistettä.

Lisäksi valittaja on kyseisen henkilön entinen työnantaja, ja tämän työsuhteen aikana toteutetut sulkumestarin tehtävät ovat koostuneet vain vähäisissä määrin tarjouspyynnön edellyttämistä koneteknisistä tehtävistä. Valittajan näkemyksen mukaan tarjouspyynnössä vaaditulle koneosaamisella painoarvoa jäisi ainoastaan kolme vuotta viimeisen 20 vuoden ajalta. Voittaneen tarjoajan ei tulisi saada lainkaan pisteitä tarjousvertailussa kyseisen henkilön työkokemuksen perusteella.

Edelleen voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön mukaiseksi Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 3:ksi nimetyn henkilön ansioluettelon mukaan hänen käyttö-, huolto- ja viankorjaustehtävät ovat rajoittuneet hänen työssään käyttämiinsä työkoneisiin sekä rautateiden mekaanisiin turvalaitteisiin, eli tarjouspyynnössä tarkoitettujen silta- ja sulkulaitteiden osalta lähinnä tiepuomeihin, jotka nekin toimivat sähkömoottorilla. Työkokemus ei siten vastaa tarjouspyynnössä tarkoitettua työkokemusta koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä. Voittanut tarjoaja ei ole esittänyt selvitystä siitä, kuinka tämän henkilön työtehtäviin kuuluneet ratatyöt rinnastettaisiin sulkujen ja siltojen huolto- ja kunnossapitotehtäviin, ja hankintayksikön olisi tullut pyytää tästä selvitystä. Voittaneen tarjoajan olisi tullut saada tämän henkilön työkokemuksen perusteella 0 pistettä saadun 35 pisteen sijaan.

Voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön mukaiseksi Käyttöhenkilö 1:ksi nimetyn henkilön ansioluettelossa ei ole yksilöity hänen kone- ja metallialan perustutkintonsa tutkintolinjaa. Hankintayksikkö ei ole esimerkiksi aiemmissa tarjouskilpailuissaan hyväksynyt ajoneuvoasentajalinjan tutkintoa tarjouspyynnön vähimmäisvaatimuksen täyttäväksi kone- ja metallialan perustutkinnoksi. On siten epäselvää, täyttääkö kyseinen henkilö tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusta kone- tai sähköalalta vähintään asentajan perustutkinnosta.

Kyseisen henkilön ansioluettelossa kuvatut tukemiskoneen kuljettajan tehtävät eivät myöskään sisällä tarjouspyynnössä tarkoitettuja kaukokäytettävien koneiden käyttö- ja valvontatehtäviä siten, kuin ansioluettelossa on esitetty. Kuljettamiskoneissa, kaivinkoneissa ja kuorma-autoissa on nykyisin kamerat ja näytöt, joista työtä ohjataan ja hallitaan. Tarjouspyynnössä on kuitenkin tarkoitettu koneiden käyttämistä valvomosta käsin kaukovalvonnalla kamerayhteyden ja ohjausjärjestelmän välityksellä. Tämän johdosta voittaneen tarjoajan olisi tullut saada kyseisen henkilön työkokemuksen perusteella 0 pistettä saadun 10 pisteen sijaan.

Kuultava on esittänyt, että konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1:ksi (työmaalla töistä vastaava) nimetyllä henkilöllä on laitosasentajan tutkinto, mikä ilmenee myös hänen ansioluettelostaan. Laitosasentajan tutkinto on urakkaehtojen edellyttämä konetekninen perustutkinto. Hänen työkokemuksensa vastaa tarjouspyynnössä vaadittua koneteknistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotyötä. Yleisen käytännön mukaan ansioluetteloihin ei kirjata tyhjentävää selvitystä kaikista työhön kuuluvista tehtävistä vaan yleiskuvaus keskeisistä tehtävistä ja hankintayksiköllä on hankintasäännösten mukaan oikeus pyytää tarkennuksia tarjouksessa annettuihin tietoihin.

Tarjouslomaketta täyttäessään voittanut tarjoaja on Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 2:ksi nimetyn henkilön kohdalla virheellisesti ilmoittanut hänellä olevan konetekninen perustutkinto ja 8 vuoden työkokemuksen, vaikka olisi pitänyt ilmoittaa vaihtoehto ”B. Muu koulutus + Työkokemus koneteknisistä asennus, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 10 vuotta”. Virhekirjaus on pystytty toteamaan ja tieto on täsmennetty hankintayksikölle ennen sopimuksen allekirjoittamista toimitetuilla todistuksilla. Virhekirjauksella ei ole ollut vaikutusta pisteytykseen ja hankinnan lopputulokseen. Ilmoitetulla henkilöllä on noin 40 vuoden työkokemus, mikä ilmenee myös hänen ansioluettelostansa.

Valittajan esittämä kyseisen henkilön työkokemuksen rajaaminen vain kolmeen vuoteen viimeisen 20 vuoden ajalta olisi tarjouspyynnön vastaista. Tarjouspyynnössä ei ole vaadittu, että kokemusta kertyisi vain sellaiselta ajalta, jolloin henkilö on työskennellyt kokemukseksi luettavassa tehtävässä jonkin prosentuaalisen, murto-osaisen tai vastaavan vähimmäismäärän työajastaan.

Voittaneen tarjoajan Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 3:ksi nimetty henkilö on täyttänyt tarjouspyynnössä vaaditun työkokemuksen jo kaluston päivittäishuollon, määräaikaishuollon ja viankorjauksen tehtävillä sekä kiskopyöräkaivinkoneen päivittäisillä huoltotöillä, joita hän on tehnyt vuodesta 2009 alkaen eli yli 14 vuotta. Hänen tehtäväkuvauksessansa mainitun tehtävän ”rautateiden mekaanisten turvalaitteiden käyttö- ja huoltotehtävät” sisällöllä ei näin ollen ole merkitystä kokemuksen suhteen.

Käyttöhenkilö 1:n osalta tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että nimetyn henkilön tutkintolinja tulisi yksilöidä. Tarjouspyynnössä on vaadittu kone- tai sähköalalta vähintään asentajan perustutkintoa. Nimetyllä henkilöllä on nimenomaan kone- ja metallialalta perustutkinto, mikä ilmenee myös hänen ansioluettelostaan. Perustutkinto tarkoittaa vähintään asentajan tasoista tutkintoa. Nimetyn henkilön tarkka tutkintonimike on kone- ja metallitekniikan asentajan tutkinto eli koneasentaja. Tukemiskoneita käytetään valvomosta, josta ei ole täyttä näköyhteyttä tukemista tekeviin koneosiin ja näiden koneosien ohjaus tehdään kameroiden ja mittalaitteiden avulla, eli ne ovat tarjouspyynnössä tarkoitettuja kaukokäyttöisiä koneita.

Hankintayksikkö on esittänyt, että molemmilta tarjoajilta on pyydetty täsmennyksiä tarjouksissa nimettyjen henkilöiden referensseistä. Tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti.

Voittaneen tarjoajan konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1:ksi nimeämällä henkilöllä on vähimmäisvaatimuksena edellytetty konetekninen perustutkinto, eli laitosasentajan koulutus. Kyseisen henkilön referenssi ei ole koskenut sähkötöitä, vaan sähköradan sähkökunnossapitosopimusta, johon sisältyy tyypillisesti myös mekaanisten laitteiden asennus-, huolto- tai kunnossapitotöitä.

Voittaneen tarjoajan konehuolto- ja viankorjaushenkilö 2:ksi nimeämällä henkilöllä ei ole ollut urakkaehdoissa edellytettyä koneteknistä perustutkintoa. Henkilö on kuitenkin täyttänyt vaihtoehtoisen vähimmäisvaatimuksen vähintään neljän vuoden kokemuksesta sulku- tai siltalaitteiden tai hankintaa vastaavien mekaanisten laitteiden asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä. Ei ole ollut olennaista, kummalla tavalla henkilö on täyttänyt vähimmäisvaatimuksen, ja tarjoaja on mainitun henkilön osalta joka tapauksessa ollut oikeutettu 35 pisteeseen työkokemuksen koneteknisistä asennus-, huolto tai kunnossapitotöistä ollessa yli 10 vuotta.

Voittaneen tarjoajan konehuolto- ja viankorjaushenkilö 3:ksi nimeämällä henkilöllä on tarjouksessa ilmoitetun mukaisesti ollut konetekninen perustutkinto, ja tehtävänkuvauksen perusteella yli 8 vuoden kokemus koneteknisistä asennus-, huolto tai kunnossapitotöistä. Henkilöllä on tullut olla kokemusta nimenomaan yleisesti koneteknisistä asennus-, huolto tai kunnossapitotöistä, eikä koneteknistä kokemusta ole vaadittu sulkujen ja siltojen huolto- ja kunnossapitotehtäviin rinnastettavista töistä.

Voittaneen tarjoajan käyttöhenkilö 1:ksi nimetyn henkilön ansioluettelon mukaisesti hän on täyttänyt asetetun perustutkintoa koskevan vähimmäisvaatimuksen ”kone- tai sähköalalta vähintään asentajan perustutkinto”, koska hänellä on kone- ja metallialan perustutkinto. Sillä että tarjouksessa ei ole yksilöity tarkempaa tutkintolinjaa, ei ole merkitystä, koska sellaista ei tarjouspyynnössä edellytetty. Hänellä on myös yli 8 vuotta kokemusta ”kaukokäytettävien koneiden käyttö- ja valvontatehtävistä”: Tukemiskoneen kuljettajan tehtävät ovat sisältäneet kaukokäytettävän koneen käyttö- ja valvontatehtäviä. Tukemiskoneet ovat kaukokäytettäviä, koska niitä käytetään valvomosta käsin.

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta lausunut kuultavan tai hankintayksikön toimittamista lisäkirjelmistä.

Kuultava on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

1 Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän perusteella arvioitava onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön vastainen sillä perusteella, että urakan vastuuhenkilöksi ja sähkötöiden johtajaksi on nimetty sama henkilö, ja että kyseinen henkilö ei olisi täyttänyt mainituille tehtäville asetettuja työkokemuksen vähimmäisvaatimuksia. Lisäksi asiassa on valittajan esittämän perusteella arvioitava, onko voittaneen tarjoajan tarjouksen laatupisteytys tehty oikein tehtävänimikkeisiin Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1, Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 2, Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 3, ja Käyttöhenkilö 1 nimettyjen henkilöiden työkokemuksen perusteella.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 79 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on tarkistettava, että tarjous on hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetettujen vaatimusten, ehtojen ja perusteiden mukainen.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

2 Hankintamenettely keskeisiltä osin

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Urakan henkilöstöresurssien laadullinen vertailu” on todettu seuraava:

”Vaatimukset henkilöstön kokemuksesta ja osaamisesta on esitetty SKU:ssa. Myös sopimuksen aikaiset henkilövaihdokset ja lisähenkilöiden lisääminen sekä henkilöstön vaadittu osallistuminen - tarjottuun henkilöstöön nähden on esitetty SKU:ssa. Ennen hankintapäätöksen tekoa, edullisimman tarjouksen tehneen tarjoajan tulee toimittaa tämän kohdan vastauksia tukevat tiedot urakan henkilöstön koulutustaustasta ja/tai työkokemuksesta. Tarjouksessa pisteytetyn henkilön työkokemus huomioidaan viimeisen 20 vuoden ajalta. Yhdelle henkilölle voi kertyä viimeisen 20 vuoden osalta työkokemusta enimmillään 20 vuotta. Jos yhtä moniammatillista henkilöä tarjotaan useaan tehtävään, voi henkilön yhteenlaskettu työkokemus olla enimmillään 20 vuotta ja 20 vuoden työkokemus tulee jakaa eri tehtävien kesken. Työkokemuksen ei tarvitse olla yhtäjaksoista, myös useista lyhyistä työjaksoista kertyvä työkokemus hyväksytään. Urakan vastuuhenkilö, vastuunalaiset työnjohtajat ja muut vastuuhenkilöt tulee nimetä tarjouksessa. Muun henkilöstön nimeäminen tarjoukseen ei ole pakollista. Laatupisteitä saava henkilöstö tulee kuitenkin nimetä ennen sopimuksen allekirjoittamista. Tarjoajan tulee pyydettäessä toimittaa koko henkilöstön työ- ja tutkintotodistukset ennen urakan alkua.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Urakan vastuuhenkilö / projektipäällikkö”, tarjoajien on minimivaatimuksina tullut syöttää urakan vastuuhenkilön nimi, vastata ”Kyllä” kohtaan ”Täyttää SKU:n kohdan 4.1 vaatimukset kokemuksen osalta”, sekä ladata tarjousjärjestelmässä ”ansioluettelo, josta SKU:n kohdan 4.1 vaatimusten täyttyminen käy ilmi”.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdissa ”Sähkötöiden johtaja”, tarjoajien on minimivaatimuksina tullut syöttää sähkötöiden vastuuhenkilön nimi, ja ladata ” Sähköpätevyys 1 -todistus
(S1 / A)”.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut kyseisiin tehtäviin nimettäväksi saman henkilön, ilmoittanut hänen täyttävän urakkaehtojen kohdan 4.1. kokemusvaatimuksen, sekä ladannut pyydetyn ansioluettelon ja sähköpätevyystodistuksen.

Tarjoajien tarjousaikana esittämien kysymysten johdosta julkaistu lisäkirje 1 on sisältänyt muun ohella seuraavan kysymyksen ja vastauksen:

”Kysymys 1: Kysymys: Liitteessä 3 kohdassa 4.1 sanotaan ”Työnjohtajilla tulee olla viimeisen 5 vuoden ajalta vähintään 3 vuoden kokemus työnjohtajan tehtävissä toimimisesta toimeksiannoissa, jotka ovat jatkuneet vähintään 12 kuukautta ja ovat vuosihinnaltaan yli 200 000 euroa.” Tarjouslomakkeella on Infra- ja rakennusteknisistä tehtävistä vastaava työnjohtaja ja liitteessä 3 Infra- ja rakennusteknisistä tehtävistä vastaava. Koskeeko edellä mainittu SKU 4.1. vaatimus sähkötöiden vastuuhenkilöä, koneteknisten töiden vastuuhenkilöä sekä infra- ja rakennusteknisistä töistä vastaavaa työnjohtajaa? Ja koskeeko vaatimus myös seuraavia nimikkeitä; Sähköhuolto- ja viankorjaushenkilö 1 (työmaalla töistä vastaava) ja Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1 (työmaalla töistä vastaava)?

Vastaus 1: Vaatimus koskee työnjohtotehtävissä toimivia henkilöitä. Ko. henkilöiden toimiessa työnjohtajan tehtävissä on heillä oltava myös kyseinen vaadittu kokemus.

[– –]

Kysymys 38:

Hyväksytäänkö autoasentajan koulutus konehuolto- ja viankorjaushenkilön koulutukseksi?

Vastaus 38: Konehuolto- ja viankorjaushenkilön koulutusvaatimus on esitetty SKU:n kohdassa 4.2 Henkilöstön ammattitaito, pätevyydet ja perehdyttäminen.

Koneteknisissä vika- ja korjaustehtävistä vastaavalla (konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1) tulee olla konetekninen perustutkinto ja vähintään viiden (5) vuoden kokemus itsenäisestä mekaanisten laitteiden asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä. Vastaavan tulee osallistua huoltoihin paikan päällä ja hankkia kohteesta riittävät tekniset tiedot, jotta pystyy tarvittaessa opastamaan muita huolto- ja viankorjaus-henkilöitä huoltojen ja vikatilanteiden hoitamisessa.”

Vaihtoehtoisesti konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1:n vähimmäisvaatimukseksi riittää myös pelkästään vähintään kahdeksan (8) vuoden työkokemus itsenäisestä sulku- tai siltalaitteiden tai hankintaa vastaavien mekaanisten laitteiden asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä. ”

Tarjouspyyntöön liitettyjen urakkaehtojen kohdasta 4.1 ”Urakoitsijan valmius ja työnjohto” ilmenee muun ohella seuraavaa:

”Urakan suorittajalla tulee olla urakassa vastuuhenkilö ja työnjohtajat, joilla on riittävä kokemus ja osaaminen.

Urakan vastuuhenkilöllä tulee olla viimeisen 5 vuoden ajalta vähintään 3 vuoden kokemus urakan vastuuhenkilönä/projektipäällikkönä toimimisesta toimeksiannoissa, jotka ovat jatkuneet vähintään 12 kuukautta ja ovat vuosihinnaltaan yli 200 000 euroa.

Työnjohtajilla tulee olla viimeisen 5 vuoden ajalta vähintään 3 vuoden kokemus työnjohtajan tehtävissä toimimisesta toimeksiannoissa, jotka ovat jatkuneet vähintään 12 kuukautta ja ovat vuosihinnaltaan yli 200 000 euroa.

Urakan vastuuhenkilöllä ja työnjohtajilla on oltava aina sijainen. Urakan vastuuhenkilön tai työnjohtajien yli viikon mittaisen poissaolon (esim. vuosiloman) aikaisella sijaisella tulee olla riittävä osaaminen urakan vastuuhenkilön ja ko. työnjohtajan työtehtävistä. Lyhyempien lomien aikana sijaisena voi toimia joku muu urakan työnjohtovastuussa oleva henkilö.”

Urakkaehtojen kohdasta 4.2 ”Henkilöstön ammattitaito, pätevyydet ja perehdyttäminen” ilmenee muun ohella seuraavaa:

”Käyttötehtäviä suorittavalla henkilöllä tulee olla:

- kone- tai sähköalalta vähintään asentajan perustutkinto tai vähintään kahden (2) vuoden kokemus avattavien siltojen käyttötehtävistä 1.1.2010 jälkeen.

[– –] Sähkö- ja automaatiolaitteiden vika- ja korjaustehtävistä vastaavan (sähköhuolto- ja viankorjaushenkilö 1) tulee täyttää Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 516/1996 11 § vaatimuksen ammattitaitoa edellyttävissä sähköalan töistä ja lisäksi vähintään viiden (5) vuoden sähköalan työkokemus sähkömekaanisten laitteiden asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä. Vastaavan tulee hankkia kohteesta riittävät tekniset tiedot, jotta pystyy tarvittaessa opastamaan viankorjaushenkilöä vikatilanteiden hoitamisessa ja osallistua keväthuoltoihin liittyvien tarkastuksien tekemiseen kohteessa.

[– –] Koneteknisissä vika- ja korjaustehtävistä vastaavalla (konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1) tulee olla konetekninen perustutkinto ja vähintään viiden (5) vuoden kokemus itsenäisestä mekaanisten laitteiden asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä. Vastaavan tulee osallistua huoltoihin paikan päällä ja hankkia kohteesta riittävät tekniset tiedot, jotta pystyy tarvittaessa opastamaan muita huolto- ja viankorjaus-henkilöitä huoltojen ja vikatilanteiden hoitamisessa.

Koneteknisissä vika- ja korjaustehtävissä toimivilla henkilöillä tulee olla joko:
A. vähintään konetekninen perustutkinto sekä vähintään kahden (2) vuoden työkokemus mekaanisten laitteiden asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä
TAI
B. vähintään neljän (4) vuoden kokemus sulku- tai siltalaitteiden tai hankintaa vastaavien mekaanisten laitteiden asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1 (työmaalla töistä vastaava)” on tullut tehtävään valittavan henkilön työkokemuksen perusteella ilmoittaa yksi seuraavista vaihtoehdoista:

• täyttää (SKU 4.2) minimivaatim. 0 pistettä
• Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto tai kunnossapitotöistä yli 6 vuotta, alle 7 vuotta 5 pistettä
• Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto tai kunnossapitotöistä yli 7 vuotta, alle 8 vuotta 15 pistettä
• Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto tai kunnossapitotöistä yli 8 vuotta, alle 10 vuotta 25 pistettä
• Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto tai kunnossapitotöistä yli 10 vuotta 35 pistettä

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut vaihtoehdon Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto tai kunnossapitotöistä yli 10 vuotta.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 2” on tullut tehtävään valittavan henkilön pohjakoulutuksen ja työkokemuksen perusteella ilmoittaa yksi seuraavista vaihtoehdoista:

• täyttää (SKU 4.2) minimivaatim. 0 pistettä
• A. Konetekninen perustutkinto + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 2 vuotta, alle 4 vuotta 5 pistettä
• A. Konetekninen perustutkinto + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 4 vuotta, alle 6 vuotta 15 pistettä
• A. Konetekninen perustutkinto + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 6 vuotta, alle 8 vuotta 25 pistettä
• A. Konetekninen perustutkinto + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 8 vuotta 35 pistettä
• B. Muu koulutus + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 5 vuotta, alle 6 vuotta 5 pistettä
• B. Muu koulutus + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 6 vuotta, alle 8 vuotta 15 pistettä
• B. Muu koulutus + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 8 vuotta, alle 10 vuotta 25 pistettä
• B. Muu koulutus + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 10 vuotta 35 pistettä

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut vaihtoehdon A. Konetekninen perustutkinto + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 8 vuotta, 35 pistettä. Hankintayksikön toteuttamassa täsmennysmenettelyssä valittaja on kuitenkin ilmoittanut, että kyseinen henkilö on täyttänyt vaihtoehdon B. Muu koulutus + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 10 vuotta.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 3” on tullut tehtävään valittavan henkilön pohjakoulutuksen ja työkokemuksen perusteella ilmoittaa yksi seuraavista vaihtoehdoista:

• täyttää (SKU 4.2) minimivaatim. 0 pistettä
• A. Konetekninen perustutkinto + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 2 vuotta, alle 4 vuotta 5 pistettä
• A. Konetekninen perustutkinto + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 4 vuotta, alle 6 vuotta 15 pistettä
• A. Konetekninen perustutkinto + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 6 vuotta, alle 8 vuotta 25 pistettä
• A. Konetekninen perustutkinto + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 8 vuotta 35 pistettä
• B. Muu koulutus + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 5 vuotta, alle 6 vuotta 5 pistettä
• B. Muu koulutus + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 6 vuotta, alle 8 vuotta 15 pistettä
• B. Muu koulutus + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 8 vuotta, alle 10 vuotta 25 pistettä
• B. Muu koulutus + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 10 vuotta 35 pistettä

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut vaihtoehdon A. Konetekninen perustutkinto + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 8 vuotta, 35 pistettä.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Käyttöhenkilö 1” on tullut tehtävään valittavan henkilön pohjakoulutuksen ja työkokemuksen perusteella ilmoittaa yksi seuraavista vaihtoehdoista:

• täyttää (SKU 4.2) minimivaatim. 0 pistettä
• A. Kone- tai sähköalan asentaja, työkokemus kaukokäytettävien koneiden käyttö- ja valvontatehtävistä alle alle 4 vuotta 2 pistettä
• A. Kone- tai sähköalan asentaja, työkokemus kaukokäytettävien koneiden käyttö- ja valvontatehtävistä 4–6 vuotta 5 pistettä
• A. Kone- tai sähköalan asentaja, työkokemus kaukokäytettävien koneiden käyttö- ja valvontatehtävistä 6–8 vuotta 7 pistettä
• A. Kone- tai sähköalan asentaja, työkokemus kaukokäytettävien koneiden käyttö- ja valvontatehtävistä yli 8 vuotta 10 pistettä
• B. Työkokemus sulku- ja siltalaitteiden käyttötehtävistä 2–4 vuotta 2 pistettä
• B. Työkokemus sulku- ja siltalaitteiden käyttötehtävistä 4–6 vuotta 5 pistettä
• B. Työkokemus sulku- ja siltalaitteiden käyttötehtävistä 6–8 vuotta 7 pistettä
• B. Työkokemus sulku- ja siltalaitteiden käyttötehtävistä yli 8 vuotta 10 pistettä

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut vaihtoehdon A. Kone- tai sähköalan asentaja, työkokemus kaukokäytettävien koneiden käyttö- ja valvontatehtävistä yli 8 vuotta 10 pistettä.

3 Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

3.1 Urakan vastuuhenkilö ja sähkötöiden johtajan nimeäminen

Valittaja on esittänyt voittaneen tarjoajan tarjouksen olevan tarjouspyynnön vastainen siksi, että urakan vastuuhenkilöksi sekä sähkötöiden johtajaksi olisi tullut nimetä eri henkilöt.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole nimenomaisesti kielletty sitä, että urakan vastuuhenkilöksi nimetty henkilö voisi olla nimettynä muihin urakkaan sisältyviin tehtäviin, kuten sähkötöiden johtajan tehtävään. Sen sijaan tarjouspyyntöasiakirjoissa henkilöstöresurssien laadullisen vertailun osalta on todettu, että yhtä moniammatillista henkilöä voidaan tarjota useaan tehtävään, jolloin henkilön yhteenlaskettu työkokemus olla enimmillään 20 vuotta ja 20 vuoden työkokemus tulee jakaa eri tehtävien kesken. Tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetyt sijaisjärjestelyt eivät myöskään estä sitä, että urakan vastuuhenkilöksi ja sähkötöiden johtajaksi voitaisiin nimetä sama henkilö.

Asiassa ei ole edes esitetty, että voittaneen tarjoajan nimeämä urakan vastuuhenkilö ei olisi täyttänyt urakkaehtojen kohdasta 4.1 ilmenevää vaatimusta, jonka mukaan urakan vastuuhenkilöllä on edellytetty olevan viimeisen viiden vuoden ajalta vähintään kolmen vuoden kokemus urakan vastuuhenkilönä/projektipäällikkönä toimimisesta toimeksiannoissa, jotka ovat jatkuneet vähintään 12 kuukautta ja ovat vuosihinnaltaan yli 200.000 euroa.

Urakkaehtojen kohdassa 4.1 on sinänsä myös edellytetty, että työnjohtajilla tulee olla viimeisen viiden vuoden ajalta vähintään kolmen vuoden kokemus työnjohtajan tehtävissä toimimisesta toimeksiannoissa, jotka ovat jatkuneet vähintään 12 kuukautta ja ovat vuosihinnaltaan yli 200.000 euroa. Hankintayksikkö on tarjousaikana esitetyn kysymyksen johdosta lisäkirjeessä 1 ilmoittanut, että mainittu vaatimus koskee työnjohtotehtävissä toimivia henkilöitä, ja että vaadittua kokemusta edellytetään muun ohella sähkötöiden johtajalta kyseisen henkilön toimiessa työnjohtajan tehtävissä. Kun lisäksi otetaan huomioon, että tarjouspyynnön sähkötöiden johtajaa koskevassa kohdassa ei ole esimerkiksi urakan vastuuhenkilön tavoin esitetty vähimmäisvaatimusta urakkaehtojen kohdan 4.1. mukaisen työkokemuksen täyttymisestä, markkinaoikeus katsoo, ettei työnjohtajia koskevaa työkokemusvaatimusta voida katsoa edellytetyn sähkötöiden johtajaksi nimetyltä henkilöltä.

Edellä todetun perustella markkinaoikeus katsoo, että voittanut tarjoaja on voinut nimetä saman henkilö sekä urakan vastuuhenkilöksi että sähkötöiden johtajaksi, ja ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan, että nimetty henkilö on täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetun vaatimuksen työkokemuksesta. Hankintayksikkö ei siten myöskään ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole kyseisellä perustella sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta.

3.2 Työnjohtajien ja muiden vastuuhenkilöiden nimeäminen

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja ei ole tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla nimennyt kaikkia työnjohtajia ja muita vastuuhenkilöitä, esimerkiksi tarjouspyynnössä tarkoitettua Sähkönhuolto- ja viankorjaushenkilöä 1 tai Konehuolto- ja viankorjaushenkilöä 1.

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan urakan vastuuhenkilö, vastuunalaiset työnjohtajat ja muut vastuuhenkilöt on tullut nimetä tarjouksessa. Muun henkilöstön nimeäminen tarjouksessa ei ole ollut pakollista.

Tarjouspyynnössä tarkoitettujen Sähkönhuolto- ja viankorjaushenkilö 1:n tai Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1:n kohdalla ei ole tarjouspyyntöasiakirjoista käynyt ilmi, että kyseessä olisi sellaiset edellä tarkoitetut urakan vastuuhenkilöt, vastuunalaiset työnjohtajat tai muut vastuuhenkilöt, joita olisi tullut nimetä tarjouksessa. Tällaista johtopäätöstä ei voida valittajan esittämin tavoin tehdä sillä perusteella, että hankintayksikkö on vastauksena tarjoajan esittämään kysymykseen ilmoittanut työnjohtajia koskevien vaatimusten koskevan muun ohella Sähkönhuolto- ja viankorjaushenkilö 1:n tai Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1:n tehtävänimikkeitä, mikäli he toimivat työnjohtajan tehtävissä.

Tarjouspyyntö, joka on ollut myös sähköinen tarjouslomake, on lisäksi sisältänyt vähimmäisvaatimuksina tiettyjen henkilöiden nimien syöttämisen. Sähkönhuolto- ja viankorjaushenkilö 1:n tai Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1:n kohdalla ei ole ollut tällaista vähimmäisvaatimusta, eikä lomakkeessa ole ollut kohtaa, johon nimet olisi voinut syöttää.

Markkinaoikeus katsoo siten, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei kaikkia työnjohtajia ja muita vastuuhenkilöitä ole tarjouksessa nimetty.

4 Voittaneen tarjoajan tarjouksen pisteytys

Työkokemuksen pisteytystä arvioitaessa markkinaoikeus toteaa, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön vaatimusten mukainen ja hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamat tiedot pitävät paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

4.1 Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1(työmaalla töistä vastaava)

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 1:ksi nimetyn henkilön tarjousten täsmennysmenettelyn yhteydessä hankintayksikölle toimitetun ansioluettelon kohdassa koulutus ja erikoistuminen on merkitty ”laitosasentaja”. Ottaen huomioon, että laitosasentaja on ammatillisen peruskoulutuksen tutkintonimike tekniikan alalta, markkinaoikeus katsoo, että sitä voidaan pitää siten koneteknisenä, että hankintayksikkö on voinut arvioida kyseisen henkilön täyttäneen urakkaehtojen kohdassa 4.2 asetetun vähimmäisvaatimuksen koneteknisestä perustutkinnosta.

Kyseisen henkilön ansioluettelosta on myös käynyt ilmi, että hänellä on työkokemusta ajanjaksolta 7/1995–5/2014 sähköradan sähkökunnossapidosta, ajanjaksolta 6/2014–5/2021 avattavien rautatiesiltojen kunnossapidosta, ajanjaksolta 1/2017–1/2022 Taipaleen ja Konnuksen kanavien kunnossapidosta, Itä-Suomen sähkökunnossapidosta, sekä sähkömekaanisten laitteiden asennus- huolto ja kunnossapitotöistä, sekä ajanjaksolta 1/2022 eteenpäin avattavien siltojen kunnossapidosta, Iisalmen ja Rautalammin reitin kanavien kunnossapidosta, Itä-Suomen sähkökunnossapidosta, ja sähkömekaanisten laitteiden asennus-, huolto ja kunnossapitotyöstä.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköllä ole ansioluettelossa ilmoitettujen tietojen perusteella ollut syytä epäillä, etteikö kyseisellä henkilöllä olisi ollut yli kymmenen vuoden työkokemusta muun ohella kunnossapitotöistä koostuvista tehtävistä, ja hankintayksikkö on siten voinut arvioida henkilön työkokemuksen tarjouksessa ilmoitetun mukaisesti oikeuttavan 35 pisteeseen.

4.2 Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 2

Voittanut tarjoaja on edellä todetusti tarjouksessaan ilmoittanut Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 2:ksi nimetyn henkilön kohdalla vaihtoehdon A. ”Konetekninen perustutkinto + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 8 vuotta”, jolloin pisteitä on saanut 35.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on sittemmin ilmoittanut hankintayksikölle mainitun vaihtoehdon ollen virheellinen, ja että oikean tiedon olisi pitänyt olla ”B. Muu koulutus + Työkokemus koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä yli 10 vuotta”, jolloin pisteitä on saanut myös 35.

Markkinaoikeus toteaa, että Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 2:ksi nimetyn henkilön kohdalla ei ole tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetty toimitettavan ansioluetteloa tarjouksen yhteydessä.

Voittaneen tarjoajan täsmennysmenettelyn yhteydessä toimittamasta nimikirjanotteesta on käynyt ilmi, että tehtävään nimitetty henkilö on toiminut vuodesta 1984 lähtien sulkumestarina, ja että hänellä on yhteensä 39 vuoden työkokemus. Kyseisen henkilön nimikirjaotteesta on lisäksi käynyt ilmi, että sulkumestarin tehtäviin on kuulunut ”sulkulaitteiden sähkö-, kunnossapito- ja käyttötehtävät”.

Valittaja, joka on esittänyt olevansa kyseisen henkilön työnantaja 20 vuoden ajan, ei ole kyseenalaistanut henkilön toimimineen sulkumestarina eikä myöskään edellä mainittua tehtävänkuvausta. Sen sijaan valittaja on esittänyt sulkumestarin tehtävien koostuneen käytännössä niin vähäisiltä osin laatupisteitä oikeuttavista koneteknisistä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöistä, että viimeisen 20 vuoden ajalta sulkumestarin tehtävistä vain kolme työkokemusvuotta oikeuttaisivat pisteisiin.

Kun nimetyn henkilön työkokemuksesta ilmoitetut tiedot eivät ole sisältäneet mitään sellaista, joka olisi antanut aihetta epäillä nimetyn henkilön työkokemusta tai ilmoitettua tehtäväkuvausta, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut luottaa voittaneen tarjoajan ilmoittamiin tietoihin nimetyn henkilön työkokemuksesta ja arvioida työkokemuksen täsmennetyssä tarjouksessa ilmoitetun mukaisesti oikeuttavan 35 pisteeseen sen ylittäessä kymmenen vuotta.

4.3 Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 3

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan Konehuolto- ja viankorjaushenkilö 3:ksi nimetty henkilö on hankintayksikölle toimitetun väliaikaisen työtodistuksen perusteella tammikuusta 2009 alkaen hoitanut ratatyökoneen kuljettajan ominaisuudessa liikkuvan kaluston kuljettajan tehtäviä sisältäen kaluston päivittäishuollot, määräaikaishuollot ja viankorjaustehtävät. Tehtäviin on 25.5.2009 alkaen kuulunut myös kiskopyöräkaivinkoneen käyttöä sisältäen päivittäiset huoltotyöt ja rautateiden mekaanisten turvalaitteiden käyttö- ja huoltotehtäviä.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköllä kyseisen tehtäväkuvauksen perusteella ole ollut syytä epäillä, etteikö kyseisen henkilön työtehtävät olisi olleet tarjouspyynnössä tarkoitettuja koneteknisiä asennus-, huolto- tai kunnossapitotöitä.

Hankintayksikkö on siten voinut luottaa voittaneen tarjoajan ilmoittamiin tietoihin nimetyn henkilön työkokemuksesta ja arvioida työkokemuksen tarjouksessa ilmoitetun mukaisesti oikeuttavan 35 pisteeseen sen ylittäessä kahdeksan vuotta.

4.4 Käyttöhenkilö 1

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan Käyttöhenkilö 1:ksi nimetylle henkilölle on hankintayksikölle toimitetun ansioluettelon kohdassa koulutus ja erikoistuminen merkitty ”kone- ja metallialan perustutkinto”. Lisäksi ansioluettelosta ilmenee, että hän on aikavälillä 8/2005–10/2014 toiminut tukemiskoneen kuljettajana, jonka tehtäviin on sisältynyt ”kaukokäytettävien koneiden ja käyttö- ja valvontatehtäviä”.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköllä ole kyseisen henkilön ansioluettelon perusteella ollut syytä epäillä, etteikö kyseisellä henkilöllä olisi ollut edellytettyä vähintään asentajan perustutkintoa kone- tai sähköalalta, tai että hänen ilmoitetut työtehtävänsä eivät olisi olleet tarjouspyynnössä tarkoitettuja kaukokäytettävien koneiden käyttö- ja valvontatehtäviä ilmoitetulla aikavälillä.

Hankintayksikkö on siten voinut luottaa voittaneen tarjoajan ilmoittamiin tietoihin nimetyn henkilön työkokemuksesta ja arvioida työkokemuksen tarjouksessa ilmoitetun mukaisesti oikeuttavan kymmeneen pisteeseen sen ylittäessä kahdeksan vuotta.

5 Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

NRC Group Oy on esittänyt, että kuluvaatimukseen lisätty arvonlisäveron osuus on omalle työlle lisättävä arvonlisävero, jota ei saa verotuksessa vähentää. Arvonlisäverolain 1 §:n 1 kohdan mukaan arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Sen vuoksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisäveron määrä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Arctia Meritaito Oy:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 4.245 eurolla viivästyskorkoineen ja NRC Group Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.200 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Riikka Pirttisalo ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.