Asioiden tausta

Kuusamon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 1.12.2023 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Nissinvaaran koulun rakentamisen arkkitehti- ja pääsuunnittelua koskevasta palveluhankinnasta 30 kuukauden ajalle.

Kuusamon kaupungin rakennuttajainsinööri on 22.12.2023 tekemällään hankintapäätöksellä numero 51/2023 valinnut tarjouskilpailun voittajan.

Kuusamon kaupungin yhdyskuntajohtaja on 11.1.2024 tehnyt päätöksen numero 2/2024, jolla on edelleen valittu sama tarjouskilpailun voittaja. Päätöksessä on todettu, että se korvaa 22.12.2023 tehdyn hankintapäätöksen. Päätöksessä on lisäksi todettu, että päätöksen asiasisältöön on korjattu hankinta kansallinen kynnysarvon ylittäväksi, mutta muilta osin päätöksen asiasisältö on säilynyt muuttumattomana.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 60.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 15.1.2024.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden asia dnro 17/2024

A on markkinaoikeudelle toimittamassaan valituksessa ja sen täydennyksessä vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen 22.12.2023 numero 51/2023. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen arvonlisäverottomat asianosaiskulunsa 616 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on esittänyt vaatimustensa perusteluina muun ohella, että hankintayksikkö on arvioinut hankinnan ennakoidun kokonaisarvon hankintasäännösten vastaisesti ja että hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ylittänyt EU-kynnysarvon. Valittaja on lisäksi esittänyt väitteitä tarjouspyynnön epäselvyydestä sekä voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudesta ja alihintaisuudesta.

Valittaja on toimittanut markkinaoikeudelle tiedoksi hankintayksikön 11.1.2024 tekemän uuden päätöksen numero 2/2024, joka on korvannut 22.12.2023 tehdyn hankintapäätöksen. Valittaja on esittänyt, että epäselvyys muutoksenhakuohjeessa on korjattu ja hankinta vaihdettu kansallisen kynnysarvon alittavasta hankinnasta kansallisen kynnysarvon ylittäväksi, mutta EU-kynnysarvon alittavaksi hankinnaksi. Valittaja on lisäksi esittänyt, että sen valitus on ollut tehokas korjaamaan osan hankintayksikön laiminlyönneistä. Valittaja on vielä esittänyt harkitsevansa valituksen jättämistä muutoksenhakuajan puitteissa, mutta odottavansa ensin hankintayksikön ratkaisevan valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.520 eurolla viivästyskorkoineen. Hankintayksikkö on esittänyt, että 11.1.2024 tehdyllä päätöksellä ei ole ollut vaikutusta valittajan asemaan hankintamenettelyssä. Valittaja on puutteellisista muutoksenhakuohjeista huolimatta kyennyt tekemään markkinaoikeudelle valituksen, jota koskevat vaatimukset se on kuitenkin peruuttanut. Hankintayksikkö on siten voittanut asian.

Valittaja onantanut lisälausumia. Valittaja on esittänyt muun ohella, ettei hän ole peruuttanut valitustaan.

Markkinaoikeuden asia dnro 44/2024

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen 11.1.2024 numero 2/2024, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus asettaa tehottomuusseuraamusuhan sille, ettei hankintasopimusta tehdä ennen valituksen käsittelyä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan hänelle hyvitysmaksuna 15.000 euroa, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen, määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun ja lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulunsa 300 eurolla ja arvonlisäverottomat asianosaiskulunsa 1.386 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankinnasta on julkaistu kansallinen hankintailmoitus, vaikka hankinnan ennakoitu arvo on ollut 300.000 euroa. Hankintayksikkö on varannut suunnittelulle määrärahoja 300.000 euroa vuodelle 2023. Hankkeeseen sisältyvät erilaiset suunnittelutyöt muodostavat kokonaisuuden, mikä olisi tullut ottaa huomioon hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa. Tarjouspyynnön liitteenä ollut yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja (ESPD) on osoittanut sen, että EU-kynnysarvon ylittyminen on otettu huomioon.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä. Hintaa koskeva vertailuperuste on sisältänyt kolme tekijää, joista yksi on koskenut kokonaishintaa ja kaksi kokoushintaa. Tarjouspyynnössä ei ole esitetty kaavaa siitä, miten hinnat otetaan huomioon. Laadun vertailuperusteissa on jätetty harkintavaltaa. Tarjouspyynnössä on muun ohella edellytetty kustannuslaskijan kokemustietoja, joita voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole annettu.

Tarjoajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastainen tarjous tarjouskilpailusta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ollut sellainen hintaan ja palvelun suorittamiseen liittyvä tarjouspyynnön vastaisuus, jota ei voida korjata tarjousajan jälkeen.

Voittaneen tarjoajan tarjoama kokonaishinta on ollut alle 50 prosenttia saapuneiden tarjousten keskiarvosta. Hankintayksikkö ei ole tästä huolimatta selvittänyt voittaneen tarjoajan tarjouksen alhaisen hinnan syitä.

Päätöksestä 11.1.2024 tai sen liitteenä toimitetusta vertailutaulukosta ei ole käynyt ilmi, millä perusteilla hankintayksikkö on päätynyt tarjoajille antamiinsa laatupisteisiin.

Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulosta muille tarjoajille tai markkinaoikeudelle. Hankintayksikkö on myös tehnyt hankintasopimuksen noudattamatta odotusaikaa ja odottamatta muutoksenhaun lopputulosta.

Vastine

Vaatimukset

Kuusamon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.510 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajalla ei ole asianosaisasemaa valittaa 11.1.2024 tehdystä päätöksestä. Hankintayksikön 11.1.2024 tekemään päätökseen on lisätty muutoksenhakuohjeet markkinaoikeuteen, jotka ovat inhimillisen virheen vuoksi jääneet pois alkuperäisestä hankintapäätöksestä. Valittaja on kuitenkin alkuperäisen hankintapäätöksen puutteellisista muutoksenhakuohjeista huolimatta tehnyt valituksen markkinaoikeuteen. Kummassakin päätöksessä valittajan tarjous on sijoittunut toiseksi. Hankintayksikön 11.1.2024 tekemällä päätöksellä ei ole ollut vaikutusta valittajan sijoitukseen tarjouskilpailussa. Valittajan olisi siten tullut hakea muutosta alkuperäiseen hankintapäätökseen, kuten se on tehnytkin. Valittaja on kuitenkin peruuttanut alkuperäisestä hankintapäätöksestä tekemänsä valituksen. Valittajalla ei ole valitusoikeutta 11.1.2024 tehdystä päätöksestä, minkä vuoksi 11.1.2024 tehtyyn päätökseen kohdistuva valitus on jätettävä tutkimatta.

Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo on ylittänyt palveluhankintojen kansallisen kynnysarvon, mutta alittanut EU-kynnysarvon. Hankintayksikkö on arvioinut hankinnan ennakoiduksi kokonaisarvoksi 60.000 euroa ja kilpailuttanut hankinnan kansallisen kynnysarvon ylittävänä hankintana. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta 37.650 euroa on jopa alittanut kansallisen kynnysarvon. Yhtä tarjoajaa lukuun ottamatta kaikkien muiden tarjoajien tarjoushinnat ovat jääneet selvästi EU-kynnysarvon alapuolelle.

Vuodelle 2023 varattu menomääräraha 300.000 euroa on kohdistettu kaikkeen uuden Nissinvaaran koulun rakentamistyöhön. Kyseinen määräraha sisältää suunnittelun lisäksi kaikki muut uuden koulun rakentamiseen liittyvät, vuoden 2023 aikana aiheutuvat kustannukset, joista suunnittelutyöt muodostavat vain osan. Vuoden 2023 talousarviossa esitetty määrärahavaraus ei ole koskenut suunnittelupalveluiden hankintojen arvon määrittämistä hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla. Määrärahavaraus osoittaa ainoastaan käytettävissä olevan rahamäärän kullekin vuodelle.

Arkkitehti- ja pääsuunnittelupalveluun nähden erillisiä suunnitteluhankintoja ovat muun ohella tarve- ja hankeselvitys sekä rakenne-, lvia- ja sähkösuunnitteluhankinnat. Nyt esillä olevan hankinnan arvoon ei ole tullut laskea muiden, erillisten suunnittelualojen hankintoja. Arkkitehti- ja pääsuunnittelu on täysin erillinen kokonaisuutensa muihin mainittuihin suunnittelualoihin nähden. Kyse ei ole samaan aikaan kilpailutettavista hankinnoista. Kuhunkin suunnittelualaan haetaan omat täysin erilliset toimijansa. Jokaisella eri suunnittelualalla on omat vakiintuneet ja toisiinsa nähden erilliset markkinansa. Muiden suunnitteluhankintojen ennakoitu arvo, laajuus ja kohde selviävät vasta arkkitehti- ja pääsuunnittelun edetessä.

Vaikka kaikkien suunnittelualojen hankintojen arvot laskettaisiin yhteen, niiden yhteenlaskettu arvo jäisi EU-kynnysarvon alapuolelle. Muiden suunnittelualojen hankinnan kohde on merkittävästi pienempi kuin nyt esillä olevan hankinnan kohde.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Tarjouspyynnön perusteella alalla ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle on tullut olla selvää, että hintavertailu tapahtuu kokonaishinnan perusteella. Tarjouspyynnössä ei ole todettu, että kokoushintoja käytettäisiin miltään osin tarjousten vertailussa.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Mikäli voittaneen tarjoajan tarjouksen katsottaisiin olleen tarjouspyynnön vastainen, siinä tapauksessa myös valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Kysymys on joka tapauksessa ollut hankintakokonaisuuteen nähden epäolennaisesta ja vähämerkityksellisestä seikasta, jonka perusteella voittanutta tarjoajaa ei olisi voitu sulkea tarjouskilpailusta.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Hankintayksiköllä ei ole ollut hankintapäätöstä tehdessään tai sen jälkeen epäilyksiä siitä, etteikö voittanut tarjoaja voisi suoriutua hankinnan kohteen mukaisista palveluista tarjoamallaan hinnalla. Nyt kysymyksessä olevaan kansalliseen hankintaan ei joka tapauksessa ole tarvinnut soveltaa poikkeuksellisen alhaista tarjoushintaa koskevia hankintasäännöksiä.

Hankintayksikkö on suorittanut tarjousvertailun hankintasäännösten ja tarjouspyynnössä esitetyn mukaisesti. Valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset on pisteytetty tarjouspyynnössä ilmoitettujen pisteytysperusteiden ja tarjouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella.

Hankintapäätös on perusteltu hankintasäännösten vaatimalla tavalla. Tarjouksiin sisältyneet pisteytettävät seikat ovat olleet tarjoajien liikesalaisuuksia, minkä vuoksi niitä ei ole voitu avata julkisessa päätöksessä.

Vastaselitys täydennyksineen

Valittaja on esittänyt, että alkuperäinen hankintapäätös 22.12.2023 on tehty virheellisessä järjestyksessä ja 11.1.2024 tehty päätös on laillinen, korjattu päätös. Valittaja on käyttänyt niitä oikeussuojakeinoja, joita se on hankintayksikön huolimattomuudesta huolimatta voinut käyttää. Valittaja ei ole peruuttanut alkuperäistä valitustaan, vaan on ilmoittanut valituksensa koskevan edelleen samaa asiaa.

Hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa ei voida arvioida jälkikäteen. Hankintailmoituksessa ennakoitua arvoa ei ole ilmoitettu, mutta Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekninen lautakunta on tehnyt ennen hankintamenettelyn käynnistymistä päätöksen, jossa suunnitteluun on ilmoitettu varattavan 300.000 euroa. Nissinvaaran koulun suunnittelu on teknisesti ja ajallisesti yhtenäinen hankintakokonaisuus, jonka ennakoidun kokonaisarvon laskemisessa on tullut ottaa huomioon kaikki suunnittelupalvelut. Hankinta-asiakirjoissa on kuvattu, miten suunnittelulajit muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Rakennesuunnittelu voi olla alle puolet tai yli kaksi kertaa arkkitehtisuunnittelun arvoinen riippuen pääsuunnitelmaratkaisun vaikeusasteesta. Hankintasäännökset kieltävät hankintakokonaisuuden pilkkomisen kynnysarvojen välttämiseksi.

Voittaneen tarjoajan tarjousta on parannettu, sillä hankintasopimus on laadittu kokonaispalkkioperusteisena eikä kokonaishintaperusteisena.

Voittanut tarjoaja ei myöskään ole tiedottanut hankintayksikköä tarpeeksi uhasta, joka kohdistuu sen taloudelliseen kykyyn toteuttaa hankinta.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu vain laadun vertailuperusteet ja jätetty hankintayksikölle harkintavaltaa pisteyttää tarjoukset.

Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut markkinaoikeudelle hankintasopimuksen tekemisestä hankintasäännösten mukaisesti. Sopimus on hankintasäännösten vastainen myös sillä perusteella, että hankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulosta ei ole ilmoitettu viivytyksettä muille tarjoajille. Edelleen sopimuksesta puuttuu hankintayksikön laillisen edustajan nimi.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että Nissinvaaran koulun rakentamiseen varattu suunnittelumääräraha 300.000 euroa on sisältänyt kaikki koulun rakentamiseen vuonna 2023 liittyvät kustannukset. Kyseinen summa on sisältänyt suunnittelukustannusten lisäksi esimerkiksi mahdolliset varaukset tutkimuksille, selvityksille, kustannusvarauksia tilaajan tai rakennuttajan kustannuksille, asiantuntijapalveluille sekä luvituksista ja muista vastaavista aiheutuvat kustannukset.

Hankintasopimus on tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti tehty kiinteänä kokonaispalkkiona. Maksettava korvaus on tarjouspyynnön suunnitteluohjelmassa olevien tarkennusten perusteella käytännössä konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE 2023) tarkoittama kiinteä kokonaishinta, koska tarjoushinta sisältää kaikki konsulttisopimuksen mukaiset työt kokouksiin ja tarkastuksiin osallistumisineen. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa suunnitteluohjelmassa on lisäksi todettu, että erityisiä korvauksia ja kuluja korvataan vain, mikäli asiasta on ennakolta erikseen sovittu. Voittaneella tarjoajalla ei siten ole oikeutta veloittaa näistä erikseen. Normaalissa kokonaispalkkiossa suunnittelija sen sijaan voisi veloittaa matkakulut ja erityiset korvaukset ja kulut. Kyseiset ehdot ovat olleet selkeästi esitettyinä tarjouspyynnön suunnitteluohjelmassa.

Tehottomuusseuraamus tai sopimuskauden lyhentäminen eivät ole määrättävissä, sillä kysymyksessä on EU-kynnysarvon alittava hankinta. Tehottomuusseuraamus tulisi joka tapauksessa jättää määräämättä yleisen edun takia. On välttämätöntä, että yksi ja sama palveluntuottaja tekee suunnittelun kokonaisuudessaan ja on siten myös kokonaisuudessaan vastuussa siitä.

Hyvitysmaksukaan ei ole määrättävissä, sillä valittajalla ei ole ollut todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua. Mikäli hankintayksikkö velvoitettaisiin maksamaan valittajalle hyvitysmaksua, on hyvitysmaksun enimmäismääräksi harkittava 3.765 euroa.

Valittaja on käyttänyt organisaationsa ulkopuolista juristia asiansa hoitamiseen. Valittajalle itselleen ei siten voida katsoa aiheutuneen sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata. Vaatimus valittajan omien asianosaiskulujen korvaamisesta on hylättävä. Valittaja ei ole myöskään toimittanut erittelyä asianosaiskuluistaan. Valittajan oikeudenkäyntikuluiksi hyväksytään ulkopuolisen lakimiehen oikeudenkäyntikulujen arvonlisäveroton määrä 300 euroa. Oikeudenkäyntikuluvaatimus on hylättävä arvonlisäveron osalta, sillä valittaja voi vähentää arvonlisäveron verotuksessaan.

Valittaja on paljoksunut hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta. Valittaja on lisäksi esittänyt, että ulkopuolinen asiantuntija on tehnyt vain oikoluentaa ja pieniä tarkastuksia valittajan itse laatimiin kirjelmiin. Mikäli valittaja hankintayksikön tavoin vaatisi korvausta kaikista kuluistaan, mukaan lukien hankintaoikaisumenettelystä aiheutuvat kulut, nousisi valittajan kuluvaatimus kolmi- tai nelinkertaiseksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sen oikeudenkäyntikuluvaatimus ei ole sisältänyt hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelystä aiheutuvia kustannuksia.

Valittaja on antanut lisälausumia.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Markkinaoikeuden asia dnro 17/2024

Valittaja on markkinaoikeuden asiassa dnro 17/2024 vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus kumoaa 22.12.2023 tehdyn hankintapäätöksen numero 51/2023.

Hankintayksikkö on valituksen vireilletulon jälkeen 11.1.2024 tehnyt päätöksen numero 2/2024, joka on päätöksessä todetulla tavalla korvannut 22.12.2023 tehdyn hankintapäätöksen.

Valittaja on valittanut myös uudesta, 11.1.2024 tehdystä päätöksestä (markkinaoikeuden asia dnro 44/2024) peruuttamatta kuitenkaan 22.12.2023 tehtyyn hankintapäätökseen kohdistunutta valitustaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 132 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.

Hankintalain 134 §:n 3 momentin mukaan, jos hankintayksikkö korjaa hankintapäätöksensä tai muun ratkaisunsa hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeudelle valituksen tehneellä ei ole enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada perusteltua päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa tällaisen asian käsittelystään antamatta pääasiasta ratkaisua.

Edellä todetulla tavalla 11.1.2024 tehty päätös on korvannut 22.12.2023 tehdyn hankintapäätöksen. Hankintayksikkö on näin ollen tosiasiassa poistanut valituksenalaisen hankintapäätöksen 22.12.2023. Koska 22.12.2023 tehty hankintapäätös on menettänyt oikeudellisen merkityksensä valittajan kannalta, valittajalla ei ole tarvetta saada markkinaoikeuden asiassa dnro 17/2024 markkinaoikeuden perusteltua päätöstä siitä, oliko hankintayksikkö menetellyt hankintapäätöksen 22.12.2023 osalta valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Ottaen huomioon edellä hankintalain 134 §:n 3 momentissa asian käsittelystä poistamisesta todettu ja se, ettei valittaja ole miltään osin peruuttanut valitustaan markkinaoikeuden asiassa dnro 17/2024, markkinaoikeus katsoo, että asia dnro 17/2024 on poistettava markkinaoikeuden käsittelystä antamatta siitä pääasiaratkaisua siltä osin kuin siinä on esitetty vaatimuksia hankintapäätökseen 22.12.2023 kohdistuen.

Markkinaoikeuden asia dnro 44/2024

Valituksen tutkiminen

Valittaja on markkinaoikeuden asiassa dnro 44/2024 vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus kumoaa 11.1.2024 tehdyn päätöksen numero 2/2024.

Hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää 11.1.2024 tehtyyn päätökseen kohdistuvan valituksen tutkimatta. Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajalla ei ole asianosaisasemaa valittaa 11.1.2024 tehdystä päätöksestä, kun otetaan huomioon, että 11.1.2024 tehdyllä päätöksellä ei ole ollut vaikutusta valittajan sijoitukseen tarjouskilpailussa ja valittaja on peruuttanut alkuperäisestä hankintapäätöksestä tekemänsä valituksen.

Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintalain 145 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 85 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainitun lainkohdan esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58) mukaan säännös on vastannut asianosaisen puhevallan osalta tuolloin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia, jota koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hankintalain esitöissä ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä asianosaisena on pidetty lähinnä alalla toimivaa yrittäjää, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Valittaja on valittanut markkinaoikeuteen hankintayksikön 22.12.2023 tekemästä hankintapäätöksestä. Valituksen ollessa vireillä hankintayksikkö on 11.1.2024 tehnyt uuden päätöksen, joka on päätöksessä ilmoitetun mukaan korvannut 22.12.2023 tehdyn hankintapäätöksen. Valittaja on valittanut markkinaoikeuteen myös 11.1.2024 tehdystä päätöksestä.

Kuten edellä on todettu, valittajan ei ole katsottava peruuttaneen miltään osin valitustaan markkinaoikeuden asiassa dnro 17/2024. Vaikka uudessa, 11.1.2024 tehdyssä päätöksessä hankintamenettelyn lopputulos on pysynyt samana kuin hankintapäätöksessä 22.12.2023, päätöksen on kuitenkin ilmoitettu korvanneen aikaisemmin tehdyn hankintapäätöksen. Lisäksi 11.1.2024 tehdyssä päätöksessä on ilmoitettu alkuperäisessä hankintapäätöksessä todetusta poiketen hankinnan ylittävän kansallisen kynnysarvon ja kuuluvan hankintalain soveltamisalaan, millä tiedolla voidaan katsoa olleen olennainen merkitys tarjouskilpailuun osallistuneille niiden oikeusturvan kannalta. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on siten ratkaissut asian uudelleen 11.1.2024 tekemällään päätöksellä.

Valittaja on osallistunut tarjouskilpailuun sijoittuen siinä toiseksi. Valittajalla on siten katsottava olevan asianosaisaseman edellyttämä oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseksi katsomaansa hankintamenettelyyn. Valittaja on toimittanut hankintayksikön 11.1.2024 tekemään päätökseen kohdistuvan valituksensa markkinaoikeuteen muutoksenhakuajan puitteissa. Hankintayksikön vaatimus valituksen tutkimatta jättämisestä markkinaoikeuden asiassa dnro 44/2024 on siten hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu

Asiassa on valittajan esittämän johdosta arvioitava ensin, onko hankintayksikkö arvioinut hankinnan ennakoidun kokonaisarvon hankintasäännösten vastaisesti ja onko kysymyksessä ollut hankintailmoituksessa ja valituksenalaisessa päätöksessä todetusta poiketen EU-kynnysarvon ylittävä hankinta. Asiassa on tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä vertailuperusteiden osalta. Asiassa on vielä tarvittaessa arvioitava, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön vastainen tai hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen ja onko hankintapäätös perusteltu hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Nissinvaaran koulun rakentamisen arkkitehti- ja pääsuunnittelua koskevasta hankinnasta.

Hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta kansallisen hankintailmoituksen. Hankintailmoituksessa ei ole ilmoitettu hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa. Tarjouspyynnön kohdan II.1.5 ”Arvioitu kokonaisarvo” alakohdassa ”Julkaistaanko ennakoitu arvo tai hintahaarukka?” on ilmoitettu ”Ei” ja alakohdassa ”Hankinta ylittää hankintalain 25 §:n kynnysarvon” on ilmoitettu ”Kyllä”.

Tarjouspyynnön kohdan II ”Hankinnan kohde” alakohdassa II.2.4 ”Kuvaus hankinnasta” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Koko tontin / piha-alueen suunnittelu kokonaisuudessaan sisältyy tarjouspyyntöön. Olemassa oleva rakennuskanta puretaan hankkeen aikana ja kuuluvat huomioitavaksi suunnittelussa / toimeksiannossa. Suunnittelussa tulee huomioida myös kuinka suunnitteluratkaisut mahdollistavat / mahdollistaako nykyisen koulun käytön varsinaisen rakentamisen aikana / väistötilat. Liitetiedostona on asemapiirustus (pdf), jossa näkyy olemassa oleva rakennukset (purkautuvat) sekä viereinen urheilualue.

Kohteen päärakennusmateriaali valitaan suunnittelun aikana (esim. hirsi) kuitenkin niin, että rakenteissa jotka aiheuttavat tarpeettomia lisäkustannuksia, voidaan käyttää tarkoituksenmukaisia muita materiaaleja. Suunnittelussa tulee huomioida kohteen energiatehokkuus.

Arkkitehti- ja pääsuunnittelijan toimeksiantoon kuuluu akustiikan ja irtaimiston suunnittelu, samoin palotekninen suunnittelu sisältyy toimeksiantoon.

Rakennesuunnittelija toimii kohteen turvallisuus- ja kosteudenhallintakoordinaattorina. Suunnittelija omalta osaltaan varmistaa kosteudenhallintasuunnitelman toteutumisen.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” on ilmoitettu kokonaishinnan enimmäispisteiden olevan 60 ja laadun 40 pistettä. Mainitussa kohdassa on todettu myös muun ohella seuraavaa:

”Hankittava määrä: 1 kokonaishinta (EUR / kokonaishinta)

Kohteen hinta kysytään ja se vaikuttaa vertailuhintaan”.

Tarjoajien on lisäksi tullut ilmoittaa tarjouksessaan seuraavat hinnat:

”Yksikköhinnat eri projektiin osallistuvien henkilöiden tuntiveloitushinnoista ja muista erillisveloitettavista kustannuksista.

Kokouksen yksikköhinta (alv 0 %). Hinta, kun kokouksessa ollaan paikan päällä Kuusamossa.

Kokouksen yksikköhinta (alv 0 %). Hinta, kun kokouksessa ollaan etäyhteyden välityksellä (esim. Teams)”.

Mainitussa kohdassa laadullisiksi vertailuperusteiksi on ilmoitettu seuraavat vertailuperusteet:

”Projektin vetäjän (nimettävä) pätevyys arvioidaan koulutuksen perusteella sekä kokemuksesta vastaavanlaisista kohteista lähimmän viiden vuoden aikana. Kohteet ja toteutusaika ilmoitettava, ei yrityskohtaisesti vaan vastuuhenkilön mukaan. Projektinvetäjän varahenkilö on nimettävä vastaavalla tavalla referensseineen.

Projektin / yrityksen suunnittelijat on nimettävä tehtävittäin. Osaaminen arvioidaan henkilöiden koulutuksen ja vastaavanlaisten kohteiden (lähimmät viisi vuotta) referenssien perusteella. Mikäli johonkin suunnittelualueeseen käytetään alihankkijoita, tulee myös heidät nimetä vastaavalla tavalla. Kustannuslaskijan koulutus ja kokemus tulee ilmoittaa. Jokainen suunnitteluala laskee kustannusarvion omalta osioltaan. Kustannusseurantaa tehdään koko kohteen ajan.

Toimitettava selostus laadunvarmistusjärjestelmästä ja atk-ympäristöstä. Selvitys suunnittelijan energiansäästötoimenpiteistä.”

Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että edellä ensiksi mainitusta laadullisesta vertailuperusteesta on voinut saada enintään 25, toisesta 10 ja viimeisestä 5 pistettä.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut Suunnitteluohjelma-niminen asiakirja, jonka kohdassa 3 ”Suunnitteluorganisaatio” on todettu seuraavaa:

”Konsulttityöt jaetaan seuraaviin osa-alueisiin: pää- ja arkkitehtisuunnittelu (sisältää akustiikan ja irtaimiston sekä paloteknisen suunnittelun), rakennesuunnittelu, lvia-suunnittelu sekä sähkösuunnittelu.

Suunnittelijoiden työtä johtaa ja koordinoi hankkeen pääsuunnittelijana toimiva arkkitehtisuunnittelija, rakennuttaja vastaa koko hankkeen ohjauksesta”.

Mainitun asiakirjan kohdan 4 ”Suunnittelutehtävien määrittely” alakohdassa 4.1. ”Arkkitehtisuunnittelu (pääsuunnittelu)” on määritelty arkkitehtisuunnitteluun ja pääsuunnitteluun sisältyvät tehtävät viittaamalla tehtäväluetteloiden ARK 18 (RT 103253) ja PS 18 (RT 103254) tiettyihin tehtäviin. Kunkin alakohdan 4.2 ”Rakennesuunnittelu”, 4.3 ”Lvi- ja rakennusautomaatiosuunnittelu” ja 4.4 ”Sähkösuunnittelu” yhteydessä on ollut maininta ”valitaan rakennuttajan toimesta myöhemmin”.

Kohdassa 7 ”Aikataulu” on esitetty hankkeelle alustava aikataulu, jonka mukaan arkkitehtisuunnittelijan valinta on ollut tarkoitus tehdä joulukuussa 2023 ja aloittaa suunnittelu tammikuussa 2024. Rakenne-, lvi- ja sähkösuunnittelijan valinta on ollut tarkoitus tehdä maalis-huhtikuussa 2024. Suunnitelmien on ollut tarkoitus olla valmiina lokakuussa 2024 ja varsinainen toteutus ja rakentaminen on ollut tarkoitus aloittaa vuosien 2025 ja 2026 aikana.

Kohdassa 11.3 ”Konsultin valintaperusteet” on todettu, että konsultin valintaperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous ja että vertailuperusteet on esitetty tarjouspyynnössä.

Hankintayksikölle on hankintamenettelyn aikana esitetty muun ohella seuraavat kysymykset laatupisteiden muodostumisesta, joihin hankintayksikkö on antanut seuraavat vastaukset:

”Kysytty: Kuinka laatupisteet muodostuvat? Miten koulutuksesta annetaan pisteitä? Millä perusteella refenssikohteista annetaan pisteitä ja mitkä ovat referenssien vaatimukset?

Vastaus: Laatupisteet muodostuvat tarjouspyynnön mukaisesti, jossa kriteerit on yksilöity. Koulutuksella arvioidaan projektin vetäjän sekä hänen varahenkilönsä pätevyyttä toimia ko. kohteen suunnittelijana ja referenssikohteiden osalta katsotaan ko. henkilöiden kokemusta. Vastaavissa tehtävissä toimiminen työvuosien osalta huomioidaan myös kokemuspisteitä määriteltäessä. Pisteytykseen vaikuttaa koulutus, vastaavien kohteiden referenssit lähimmältä viideltä vuodelta tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla ja suunnittelijan kokemus vuosina.

[– –]

Kysytty: Hei, onko mahdollista saada perusteluja laatupisteytykselle: painotetaanko pisteytyksessä vastaavien kohteiden määrää, kokemusvuosia vai kuinka olette pisteytyksen laatineet? Näin pystymme osoittamaan tarjouksessa parhaan mahdollisen henkilön kohteen suunnitteluun.

Vastaus: Laatupisteet muodostuvat tarjouspyynnön mukaisesti, jossa kriteerit on yksilöity. Koulutuksella arvioidaan projektin vetäjän sekä hänen varahenkilönsä pätevyyttä toimia ko. kohteen suunnittelijana ja referenssikohteiden osalta katsotaan ko. henkilöiden kokemusta. Vastaavissa tehtävissä toimiminen työvuosien osalta huomioidaan myös kokemuspisteitä määriteltäessä. Pisteytykseen vaikuttaa koulutus, vastaavien kohteiden referenssit lähimmältä viideltä vuodelta tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla ja suunnittelijan kokemus vuosina.

Kysytty: Voisitteko tarkentaa vaadittua selvitystä suunnittelijan energiansäästötoimenpiteistä? Tarkoitetaanko tällä suunnittelijan tekemiä suunnitteluratkaisuja, joiden tuloksena syntyy energiatehokas rakennus, vai kenties jotakin muuta?

Vastaus: Kyllä, selvitys kuinka energiasäästötoimenpiteet tullaan huomioimaan suunnittelussa ja suunnitteluratkaisuissa.”

Hankinnan ennakoitu arvo

Valittaja on esittänyt, että hankinnasta on julkaistu kansallinen hankintailmoitus, vaikka hankinnan ennakoitu arvo on ollut EU-kynnysarvon ylittävä 300.000 euroa. Valittajan mukaan hankintayksikkö on varannut suunnittelulle määrärahoja 300.000 euroa vuodelle 2023. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankkeeseen sisältyvät erilaiset suunnittelut muodostavat kokonaisuuden, mikä olisi tullut ottaa huomioon hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa. Hankinta-asiakirjoissa on kuvattu, miten suunnittelulajit muodostavat yhdessä kokonaisuuden. Rakennesuunnittelu voi olla alle puolet tai yli kaksi kertaa arkkitehtisuunnittelun arvoinen riippuen pääsuunnitelmaratkaisun vaikeusasteesta.

Hankintayksikkö on esittänyt arvioineensa hankinnan ennakoiduksi kokonaisarvoksi 60.000 euroa ja kilpailuttaneensa hankinnan kansallisen kynnysarvon ylittävänä hankintana. Yhtä tarjoajaa lukuun ottamatta kaikkien muiden tarjoajien tarjoushinnat ovat jääneet selvästi EU-kynnysarvon alapuolelle. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että vuoden 2023 talousarviossa esitetty määrärahavaraus ei ole koskenut suunnittelupalveluiden hankintojen arvon määrittämistä hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla. Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että hankinnan arvoon ei ole tullut laskea muiden, erillisten suunnittelualojen hankintoja. Arkkitehti- ja pääsuunnittelu on täysin erillinen kokonaisuutensa muihin mainittuihin suunnittelualoihin nähden. Kuhunkin suunnittelualaan haetaan omat täysin erilliset toimijansa ja jokaisella eri suunnittelualalla on omat vakiintuneet ja toisiinsa nähden erilliset markkinansa. Muiden suunnitteluhankintojen ennakoitu arvo, laajuus ja kohde selviävät vasta arkkitehti- ja pääsuunnittelun edetessä.

Hankintalain 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Pykälän 3 momentin mukaan hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 26 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu palveluhankintojen EU-kynnysarvo on hankintamenettelyn alkamishetkellä ollut muiden kuin valtion keskushallintoviranomaisten osalta 215.000 euroa.

Hankintalain 27 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon.

Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 118) mukaan lähtökohtana on hankintayksikön oma arvio hankintasopimuksen arvosta. Toisaalta hankintayksikön on asianmukaisesti ja riittävän tarkasti asiaa selvittäen arvioitava hankinnan arvo, koska jos arvo on laskettu perusteettomasti väärin ja toteutuneiden tarjousten hinnat ylittävät merkittävästi hankintayksikön ennakoidun arvion ja kynnysarvo ylittyy, on hankinnasta julkaistava uusi ilmoitus.

Hankintalain 27 §:n 3 momentin mukaan, jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien osien ennakoitu arvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo on vähintään kansallisen kynnysarvon tai EU-kynnysarvon suuruinen, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä.

Hankintalain 29 §:n 3 kohdan mukaan hankinnan ennakoidun arvon laskennassa perusteena on käytettävä suunnittelua koskevassa palveluhankinnassa maksettavia maksuja, palkkioita ja muita korvauksia.

Hankintalain 31 §:n mukaan hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin mainitun lain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 121 ja 122) mukaan hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksiköiden tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa on luontevan hankintakokonaisuuden määrittely. Luontevasti samanaikaisesti kilpailutettavien samantyyppisten hankintojen tulee katsoa kuuluvan samaan hankintakokonaisuuteen. Huomiota voidaan kiinnittää ajanjaksoihin, joiden aikana tehtäviä hankintaeriä kilpailutetaan kokonaisuuksina suunnitelmallisessa hankintatoimessa. Pykälän vastaista on siten esimerkiksi pilkkoa samanlaisista tavaroista koostuva hankinta osissa kilpailutettavaksi lain säännösten välttämisen tarkoituksessa. Menettely ei ole pykälässä tarkoitetun pilkkomiskiellon vastaista, jos sen tavoitteena ei ole lain velvoitteiden kiertäminen. Sitä vastoin ilman kilpailuttamista samanaikaisesti tai lyhyehkön ajan kuluessa tilattavien samanlaisten tavaroiden, palvelujen tai rakennustöiden osalta kysymyksessä voidaan katsoa olevan pilkkomiskiellon vastainen menettely.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset hankintamenettelyn avoimuudesta ja syrjimättömyydestä, hankinnan ennakoidun arvon laskemisesta sekä kiellosta pilkkoa hankinta osiin hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Edellä kuvatulla tavalla hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Nissinvaaran koulun arkkitehti- ja pääsuunnittelupalveluista. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö ei ole kilpailuttanut samaan aikaan muita tarjouspyynnössä mainittuja suunnitteluhankintoja, vaan kyseiset hankinnat on ollut tarjouspyynnössäkin esitetyllä tavalla tarkoitus kilpailuttaa vasta arkkitehti- ja pääsuunnittelun käynnistyttyä. Hankinta-asiakirjoissa ei ole asetettu kriteerejä tai määritelmiä kyseisille muille suunnittelupalveluille tai vaadittu tarjoajia toimittamaan niistä tietoja.

Hankintayksikkö on edellä kuvatulla tavalla esittänyt markkinaoikeudessa, että arkkitehti- ja pääsuunnittelu on täysin erillinen kokonaisuutensa muihin suunnittelualoihin nähden. Muiden suunnitteluhankintojen ennakoitu arvo, laajuus ja kohde selviävät hankintayksikön esittämän perusteella vasta arkkitehti- ja pääsuunnittelun edetessä. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että kuhunkin suunnittelualaan haetaan omat täysin erilliset toimijansa ja jokaisella eri suunnittelualalla on omat vakiintuneet ja toisiinsa nähden erilliset markkinansa. Asiassa esitetyn perusteella ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikön kuvaus hankinnan etenemisestä ja merkityksellisistä markkinoista olisi olennaisesti paikkansapitämätön. Kun otetaan lisäksi huomioon mitä hankinta-asiakirjoissakin on todettu mainittujen muiden suunnitteluhankintojen kilpailuttamisesta, markkinaoikeus katsoo, ettei muiden suunnitteluhankintojen arvoja ole tullut ottaa valittajan esittämällä tavalla huomioon nyt esillä olevan hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa arvioitaessa.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö on saanut 18 tarjousta. Tarjoushinnat ovat olleet 37.650 ja 249.000 euron välillä. Vain korkein tarjoushinta on ylittänyt sovellettavan EU-kynnysarvon muiden tarjoushintojen jäädessä EU-kynnysarvon alapuolelle. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole perusteita katsoa hankintayksikön määrittäneen hankinnan ennakoitua arvoa siten virheellisesti, että hankinnan ennakoidun arvon olisi hankinta-asiakirjoissa ja 11.1.2024 tehdyssä päätöksessä todetusta poiketen katsottava ylittäneen hankintalain 26 §:n mukaisen palveluhankintoja koskevan EU-kynnysarvon.

Tarjouspyynnössä asetettujen vertailuperusteiden epäselvyys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä. Hintaa koskeva vertailuperuste on sisältänyt kolme tekijää, joista yksi on koskenut kokonaishintaa ja kaksi kokoushintaa. Tarjouspyynnössä ei ole esitetty kaavaa siitä, miten hinnat otetaan huomioon. Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyynnössä on ilmoitettu vain laadun vertailuperusteet ja jätetty hankintayksikölle harkintavaltaa pisteyttää tarjoukset.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Tarjouspyynnön perusteella alalla ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle on tullut olla selvää, että hintavertailu tapahtuu kokonaishinnan perusteella. Tarjouspyynnössä ei ole todettu, että kokoushintoja käytettäisiin miltään osin tarjousten vertailussa.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 106 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisessa. Hankintalain 106 §:n esitöiden mukaan hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti siten, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä hankintayksikölle anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa. Tarjouspyynnöstä tulee käydä ilmi ne nimenomaiset seikat, jotka tulevat vaikuttamaan tarjousten vertailuun.

Tarjouspyynnöstä on käynyt edellä kuvatulla tavalla ilmi, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut paras hinta-laatusuhde hinnan painoarvon ollessa 60 ja laadun 40 prosenttia. Tarjouspyynnöstä on lisäksi käynyt ilmi kokonaishinnan enimmäispisteet. Tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjouksessaan yksi kokonaishinta. Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti mainittu, että kyseinen hinta vaikuttaa vertailuhintaan. Kokonaishinnan lisäksi tarjoajien on tullut ilmoittaa myös muita hintoja, mutta tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole mistään kohdin käynyt ilmi, että muut hinnat vaikuttaisivat tarjouksen vertailuhintaan. Tarjoajien on siten tullut ymmärtää, että vertailuhinta on muodostunut pelkästään kokonaishinnan perusteella. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut tältä osin valittajan esittämällä tavalla epäselvä.

Tarjouspyynnössä on lisäksi ilmoitettu kolme laadun vertailuperustetta ja kunkin vertailuperusteen enimmäispisteet. Vertailuperusteet ovat koskeneet projektinvetäjän pätevyyttä, suunnittelijoiden osaamista sekä laadunvarmistusjärjestelmää, atk-ympäristöä ja energiasäästötoimenpiteitä. Projektinvetäjän pätevyyden osalta tarjouspyynnössä on edellä kuvatulla tavalla tuotu esiin kokemus vastaavanlaisista kohteista ja pyydetty ilmoittamaan kohteet ja toteutusaika. Suunnittelijoiden osaamisen osalta tarjouspyynnössä on tuotu esiin koulutus ja vastaavanlaisten kohteiden referenssit.

Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan millään tavalla tuotu esille sitä, minkälaista tai kuinka pitkältä ajalta hankittua pätevyyttä, koulutusta tai kokemusta hankintayksikkö arvostaa tarjousvertailussa. Tarjouspyynnöstä ei ole myöskään käynyt ilmi muun ohella sitä, minkälaisesta pätevyydestä, kokemuksesta tai koulutuksesta tarjous on voinut saada täydet pisteet ja miten täysiä pisteitä alhaisempia pisteitä on voinut saada. Laadunvarmistusjärjestelmän, atk-ympäristön ja energiasäästötoimenpiteiden osalta tarjouspyynnössä ei ole millään tavalla tuotu esille sitä, minkälaisia asioita hankintayksikkö mainituissa asioissa arvostaa tarjousvertailussa.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asetetut laadulliset vertailuperusteet ovat olleet omiaan antamaan hankintayksikölle käytännössä lähes rajoittamattoman harkintavallan tarjousten vertailussa. Tarjoajat eivät ole voineet tarjouspyynnön perusteella riittävällä tavalla ennakoida, millä nimenomaisilla seikoilla tulee olemaan merkitystä tarjousten vertailussa. Hankintamenettelyn aikana annetut vastaukset eivät ole myöskään selventäneet laadun vertailuperusteiden sisältöä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnön laatimisessa julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Markkinaoikeuden määrättävissä olevista seuraamuksista säädetään hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–7 kohdassa.

Kansallisessa hankinnassa hankintayksiköllä on markkinaoikeudelle tehdystä valituksesta huolimatta oikeus tehdä hankintasopimus. Hankintasopimus on allekirjoitettu 15.1.2024. Tämän vuoksi hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaiset seuraamukset eivät enää voi tulla kysymykseen. Koska hankinnassa on kysymys EU-kynnysarvon alittavasta hankinnasta, myöskään hankintalain 154 §:n 1 momentin 5–7 kohdan mukaiset seuraamukset eivät hankintalain 154 §:n 3 momentti huomioon ottaen ole käytettävissä. Näin ollen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voisi tulla kysymykseen hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukainen hyvitysmaksun määrääminen. Mainitun lainkohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä (321/2010) säädettyä. Viimeksi mainittua säännöstä koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön menettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö olisi laatinut tarjouspyynnön tarjousten vertailuun vaikuttavien seikkojen osalta niin selvästi, että tarjoajien olisi ollut sen perusteella mahdollista tietää, miten tarjouksia tullaan arvioimaan ja mihin seikkoihin tarjousten vertailu tulee perustumaan.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintamenettely on toteutettu kysymyksessä olevassa hankinnassa siten virheellisesti, ettei asiassa ole jälkikäteen riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja hyvitysmaksun määräämistä koskeva vaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat muun ohella asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (4 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan korvausta voidaan suorittaa myös oikeudenkäynnin osapuolelle oikeudenkäynnistä aiheutuneesta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

Säännöksen esitöiden (HE 29/2018 vp s. 172) mukaan, mikäli oikeudenkäynnin osapuoli käyttää asiamiestä tai avustajaa, ei osapuolelle itselleen voida arvioida yleensä aiheutuvan sellaista työtä tai menetystä, joka tulisi korvata. Säännöksen esitöissä on kuitenkin lisäksi todettu, että käytännössä esiintyy myös tilanteita, joissa on perusteltua suorittaa asianosaiselle korvausta työstä sen vuoksi, että hän osallistuu asiantuntijana valituskirjelmän tai sen liitteiden laatimiseen siitä huolimatta, että hänellä on oikeudenkäynnissä myös avustaja tai asiamies.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi asioissa annetuista ratkaisuista huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan.

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulunsa yhteensä 372 eurolla ja hänen arvonlisäverottomat asianosaiskulunsa yhteensä 2.002 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on laatinut oikeudenkäyntikirjelmänsä omana työnään. Valittajan toimittaman oikeudenkäyntikuluerittelyn perusteella ulkopuolisen juristin käyttämisestä aiheutunut oikeudenkäyntikulu on muodostunut yhden tunnin mittaisesta hankintaoikeudellisesta konsultaatiosta. Markkinaoikeus katsoo, ettei valittajalle itselleen aiheutuneita kuluja tule tämän takia jättää korvaamatta. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut, jotka sisältävät myös asianosaiskulut, markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla 1.500 eurolla, mikä määrä sisältää oikeudenkäyntimaksun määrän. Vastaavasti hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus poistaa asian dnro 17/2024 käsittelystään antamatta pääasiaratkaisua siltä osin kuin valittaja on esittänyt vaatimuksia poistettuun hankintapäätökseen 22.12.2023 kohdistuen.

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta markkinaoikeuden asiassa dnro 44/2024.

Markkinaoikeus velvoittaa Kuusamon kaupungin korvaamaan A:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Kuusamon kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Markus Ukkola ja Liisa Kauramäki.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.