Asian tausta

Keski-Suomen hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 12.5.2023 julkaistulla ja 30.5.2023 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta terveydenhoidon tarvikkeiden hankinnasta tilauskohtaisina toimituksina 48 kuukauden ajalle ja kahdelle 12 kuukauden optiokaudelle. Hankinta on jaettu kuuteen tuoteryhmään ja kahteen osa-alueeseen siten, että valituksi tulee sekä kokonaistoimittaja (osa-alue 1) että täydentäviä toimittajia (osa-alue 2).

Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja on 8.12.2023 tekemällään hankintapäätöksellä numero 39/2023 hylännyt muun ohella Suomen MediTuote Oy:n tarjouksen osa-alueessa 1 ja valinnut siinä OneMed Oy:n kokonaistoimittajaksi sekä valinnut osa-alueessa 2 täydentävät toimittajat.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 36.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Suomen MediTuote Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.595,50 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja siitä on puuttunut keskeisiä tarjousten yhteismitallisuuteen ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tietoja. Tarjouspyynnössä ei ole yksilöity kaikkia vaatimuksia, joiden perusteella asiantuntijaryhmä on arvioinut tuotteita. Vastaavia tuotteita koskevissa tarjouspyynnöissä on tyypillisesti eritelty yksityiskohtaisesti kultakin tuotteelta vaadittavat ominaisuudet.

Lisäksi tarjouspyynnössä on joidenkin tuotenimikkeiden kohdalla mainittu useita esimerkkituotteita. Tarjouspyynnöstä ei ole kuitenkaan ilmennyt, kuinka montaa tuotetta tarjoajan olisi tullut tarjota usean esimerkkituotteen omaavalle nimikkeelle. Hankintapäätösasiakirjoista ilmenee, että hankintayksikkö on hylännyt tuotteita, mikäli tarjoaja ei ole tarjonnut yhtä montaa tuotetta kuin nimikkeellä on ollut esimerkkituotteita. Epäselvää on ollut myös se, onko samaa tuotetta voinut tarjota usean esimerkkituotteen kohdalla, ja mikäli tarjotaan eri tuotteita samalle nimikkeelle, miten näiden eri tuotteiden volyymi jaetaan tuotteiden kesken hintavertailussa.

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö on hylännyt perusteettomasti yhteensä 303 valittajan tarjoamaa tuotetta, mikä on johtanut valittajan tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta
osa-alueessa 1.

Valittajan tarjoamat tuotteet ovat täyttäneet tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut vaatimukset ja valittajan tarjous on ollut asianmukaisesti laadittu. Tuotteiden arviointi on ollut epäjohdonmukaista ja virheellistä. Hankintapäätöksessä ei ole esitetty perusteita tuotteiden hylkäämiselle, eikä siitä ilmene, miltä osin tuotteet eivät ole vastanneet niille esitettyjä vaatimuksia.

Vastine

Vaatimukset

Keski-Suomen hyvinvointialueon vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 735 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet selviä siten, että niiden perusteella on ollut mahdollista antaa vertailukelpoisia tarjouksia. Hankittavilta tuotteilta vaaditut ominaisuudet on esitetty hankinta-asiakirjoissa riittävän täsmällisesti siten, että tarjoajat ovat kyenneet määrittämään hankinnan kohteen. Hankinnan kohteena olevien tuotteiden vähimmäisvaatimukset ovat olleet omassa liiteasiakirjassaan. Hintaliitteen sarakkeessa C on mainittu hankittavan tuotteen nimike ja samalla rivillä sarakkeessa F hyvinvointialueella käytössä oleva esimerkkituote. Molemmissa sarakkeissa on tuotu esille hankittavan tuotteen mitat tai muut ominaisuudet kuten esimerkiksi se, että tuotteen tulee olla käytettävissä yhdellä kädellä. Tarjouskilpailuun osallistujilla on ollut myös mahdollisuus esittää hankintayksikölle tarkentavia kysymyksiä, joihin hyvinvointialue on vastannut.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta osa-alueessa 1, koska osa tarjotuista tuotteista ei ole täyttänyt niille tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuja vaatimuksia.

Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle asiakirjan, josta ilmenevät perustelut valittajan tarjoamien tuotteiden hylkäämiselle.

Hankintayksikkö on varannut mahdollisuuden esittää henkilötodistelua valittajan kiistäessä asiantuntijaryhmän tekemien havaintojen oikeellisuuden.

Kuultavien lausunnot

OneMed Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 840 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyynnössä asetetut valintaperusteet eivät ole millään tavalla poikenneet tavanomaisista terveydenhuoltotarvikkeiden valintaperusteista. Valintaperusteet on ilmoitettu selkeästi, ne ovat olleet tasapuoliset kaikille tarjouskilpailuun osallistujille ja niiden perusteella on kyetty saamaan vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintayksikkö on menetellyt oikein hylätessään valittajan tarjouksen, koska hylätyt tuotteet eivät ole asiantuntijaryhmän tekemän arvioinnin mukaan täyttäneet niiltä edellytettyjä laatu- tai muita vaatimuksia. Asiantuntijaryhmä on toiminut objektiivisesti, ja se on myös OneMed Oy:n tarjouksen osalta hylännyt eräitä tuotteita.

Steripolar Oy on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole kohdellut hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättömästi eikä toiminut avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

B. Braun Medical Oy, Coloplast Oy, Kir-Fix Oy, Mediplast Fenno Oy, Mediq Suomi Oy, Olympus Finland Oy, Pedihealth Oy, Treestep Oy, Vingmed OY, Walki Medical Oy ja Wellspect Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tuotteille asetetut vähimmäisvaatimukset ovat koskeneet ainoastaan tiettyjä tuoteryhmiä eikä vähimmäisvaatimuksia ole kirjattu muiden tuoteryhmien osalta. Valittajan tarjoamien tuotteiden hylkäämisessä ei lähtökohtaisesti ole ollut kysymys siitä, että jokin vähimmäisvaatimuksista ei olisi täyttynyt, vaan hylkääminen on perustunut seikkoihin, joita ei ole tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetty.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole yksilöity sellaisia laadullisia ominaisuuksia, joihin asiantuntijaryhmä on perustanut arvionsa niissä tapauksissa, joissa ei ole ollut kysymys vähimmäisvaatimuksia koskevassa liiteasiakirjassa listatuista vaatimuksista. Tarjouspyynnössä on edellytetty laadultaan ja mitoiltaan esimerkkituotetta vastaavia tuotteita, mutta esimerkkituotteiden tarjoamista ei ole edellytetty eikä ”laadultaan vastaavuutta” ole määritelty.

Hankintayksikkö ei ole voinut myöskään edellyttää, että sellaisten tarjoajien, joiden valikoimissa ei ole kyseistä esimerkkituotetta, olisi tullut tuntea tarkasti esimerkkituotteen ominaisuuksia. Voittaneella tarjoajalla OneMed Oy:llä on ollut aikaisempana tuotetoimittajana lähtökohtaisesti muita tarjoajia parempi asema arvioida omaan tuotevalikoimaansa kuuluvien tuotteiden tuoteominaisuuksia, tai jopa tarjota esimerkkituotteita.

Tuotemäärillä on voinut olla olennainen merkitys tarjousten laatimisessa esimerkiksi tuotteen hinnoittelun ja saatavuuden kannalta. Näin ollen kyseessä on ollut tarjoajan kannalta tärkeä tieto, joka olisi tullut antaa jo tarjouspyynnössä.

Hankintayksikkö on toiminut virheellisesti, kun se ei ole antanut tarkempia hylkäämisperusteita valittajalle jo hankintapäätöksen tiedoksi antamisen yhteydessä. Joka tapauksessa hylkäämistä on perusteltu epämääräisesti ilman yksilöintiä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan korvattavaksi vaatimien arvonlisäverollisten oikeudenkäyntikulujen määrää 4.564,75 euroa ylittäviltä osin ja esittänyt, että kuluvaatimus on perusteeton hankintaoikaisuvaatimuksen tekemisestä aiheutuneiden kulujen osalta.

Valittaja on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän johdosta kysymys ensinnäkin siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan. Tarvittaessa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, ja onko hankintayksikkö esittänyt valituksenalaiselle hankintapäätökselleen riittävät perustelut.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (1 kohta) ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (12 kohta).

Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.

Hankintalain 71 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät on laadittava sellaisten suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä, jotta tarjoajat pystyvät määrittämään hankinnan kohteen ja hankintayksiköt pystyvät tekemään hankintasopimuksen.

Hankintalain 71 §:n 3 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavassa määritelmässä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tavaroita, eikä siinä myöskään saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotetyyppiin, alkuperään, erityiseen menetelmään, joka on ominainen tietyn tarjoajan tavaroille, palveluille tai tuotantoon siten, että viittaus suosii tai syrjii tiettyjä tarjoajia tai tavaroita. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu vain, jos hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja selvästi kuvata muutoin. Viittaukseen on tällöin liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely merkityksellisiltä osin

Keski-Suomen hyvinvointialue on pyytänyt tarjouksia terveydenhoidon tarvikkeista tilauskohtaisina toimituksina.

Hankinta on koostunut kahdesta osa-alueesta siten, että hankinnassa on valittu kokonaistoimittaja (osa-alue 1) ja täydentävät toimittajat (osa-alue 2). Tarjoaja on voinut valita, mihin osa-alueisiin se tarjoaa.

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kuvaus” kohdassa ”2.1. Tarvikkeet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Molemmat osa-alueet sisältävät tarvikkeita, joiden nimikkeet kuuluvat seuraaviin tuoteryhmiin:

1.1 Suonikanyylit, Nesteen-/verensiirto Lääkkeensekoitus/-anto tarvikkeet (65 nimikettä),

1.2 Perussairaanhoidon tarvikkeet (110 nimikettä, 92 tuotetta)

1.3 Haavanhoito/sidonta/lastoitus tarvikkeet (319 nimikettä, 133 tuotetta)

1.4 Suojaus ja peittely tarvikkeet (102 nimikettä, 413 tuotetta)

1.5 Urologiset tarvikkeet (111 nimikettä, 183 tuotetta)

1.6 Neulat ja ruiskut (65 nimikettä, 96 tuotetta)

Kokonaisuudessa on yhteensä 707 nimikettä ja 1074 tuotetta, jotka on yksilöity liitteessä 2.”

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kuvaus” kohdassa ”2.1.1. Kokonaistoimittaja” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Liitteen 2 riveillä on mainittu viimeksi käytössä olleet nimikkeet ja nimikkeen mukaiset tuotteet. Jokaiselle nimikerivin tuotteelle tulee tarjota laadultaan ja mitoiltaan vastaava tuote. Mainitut tuotteet ovat esimerkkituotteita, joiden tarkoitus on täsmentää nimikettä ja antaa tukea tarjoajille tarjouksen tekemisessä. Tarjoajan ei edellytetä tarjoavan mainittuja esimerkkituotteita.

Tarjoajan tulee ilmoittaa liitteellä 2 tarjousten hintavertailuun mukaan otettavat tuotteet. Kokonaistoimittajan tarjouksen tulee sisältää vähintään 860 hyväksyttyä tuotetta hankinnan kohteena olevista liitteen 2 tuotteista eli kokonaistoimittajan tulee tarjota vähintään 80 % hankintakokonaisuuden tuotteista. Kokonaistoimittajan tarjous ei voi olla osatarjous. Muut saman nimikkeen tuotteet tai eri koot, jotka tarjoaja esittää valikoimaan kuuluviksi tai korvaaviksi sopimustuotteiksi, tulee ilmoittaa liitteellä 3. Tuotteita voidaan ottaa valikoimaan sopimuskaudella vain valikoimatyöryhmän hyväksynnällä.

Hankintayksikön terveydenhuollon ammattilaisista koostuva asiantuntijaryhmä arvioi tarjotut tuotteet niille asetettujen vaatimusten ja tarjoajan antamien tietojen pohjalta. Mahdolliset vaatimukset on ilmoitettu liitteellä 2 ja 4.”

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kuvaus” kohdassa ”2.1.2. Täydentävä toimittaja” on todettu, että tarjouspyynnön liitteessä 3 on mainittu viimeksi käytössä olleet tuotenimikkeet ja että jokaiselle nimikerivin tuotteelle on voinut tarjota laadultaan ja mitoiltaan vastaavan tuotteen. Lisäksi kohdassa on edellä kuvattua kohtaa 2.1.1. vastaavalla tavalla todettu, että esimerkkituotteiden tarkoitus on täsmentää nimikettä ja antaa tukea tarjouksen tekemisessä, ja että tarjoajien ei edellytetä tarjoavan esimerkkituotteita. Kohdassa on lopuksi todettu, että asiantuntijaryhmä arvioi tarjotut tuotteet niille asetettujen vaatimusten ja tarjoajan antamien tietojen pohjalta ja että mahdolliset vaatimukset on ilmoitettu tarjouspyynnön liitteillä 3 ja 4.

Tarjouspyynnön liitteinä 2 ja 3 ovat olleet osa-alueiden hintaliitteet. Kummankin liitteen välilehdiltä ovat löytyneet edellä kuvatut tuoteryhmät 1.1–1.6, kukin omalta välilehdeltään. Kunkin välilehden sarakkeessa C on mainittu hankittavan tuotteen nimike, sarakkeessa D määrä ja sarakkeessa F hyvinvointialueella käytössä oleva esimerkkituote. Joistakin tuotenimikkeistä, esimerkkituotteista tai molemmista on myös käynyt ilmi tuotteen mitat tai mahdolliset muut ominaisuudet. Tarjottava tuote on tullut nimetä tuotemerkillä ja kuvauksella sarakkeeseen I.

Tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Vähimmäisvaatimukset” on esitetty hankinnan kohteena olevien tuotteiden vähimmäisvaatimukset. Mainitun liitteen kohdan ”1. Kokonaistoimittaja” ja kohdan ”2. Täydentävä toimittaja” alakohdissa 1–3 on asetettu hankittavia tuotteita koskevia yleisiä vaatimuksia. Alakohdassa 1 on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjotut tuotteet täyttävät lääkinnällisistä laitteista annetut lait (719/2021 ja 629/2010) sekä lääkinnällisiä laitteita koskevat EU-asetukset sekä ovat CE –merkittyjä, mikäli tuotteet kuuluvat lain soveltamisalan piiriin.”

Mainitun liitteen ja kohtien alakohdissa 2 ja 3 on asetettu yleisiä pakkauksiin liittyviä vaatimuksia ja edellytetty, että tuotteiden valmistuksessa ei ole käytetty optisia valkaisuaineita.

Mainitun liitteen ja kohtien alakohdissa 4–24 on asetettu leikkausliinoja, taitoksia, -maskeja, -päähineitä ja -takkeja koskevia vaatimuksia.

Tarjouspyynnössä on kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” todettu kokonaistoimittajan valinnan osalta, että tarjouksista valitaan hinta-laatu-suhteeltaan paras tarjous. Hinnan painoarvo on ollut 80 ja laadun 20 pistettä. Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Hankinnan kuvaus” kohdassa 4.1 on ilmoitettu hintapisteiden muodostumisesta, että kokonaistarjoajan nimikekohtainen hinta lasketaan kertomalla tarjotun tuotteen arvonlisäveroton yksikköhinta arvioidulla vuoden kulutusmäärällä. Hintavertailuun otetaan mukaan vain ne nimikkeiden tuotteet, joille kaikki kokonaistoimittajan tarjouksen jättäneet ovat tarjonneet hyväksytyn tuotteen. Tarjottujen tuotteiden hintaan lisätään ilmoitetut logistiset kustannukset. Laatupisteet ovat perustuneet valikoiman laajuuteen (10 pistettä) ja kokonaistoimittajan palvelulupaukseen (10 pistettä). Täydentävää toimittajaa koskevassa osa-alueessa 2 vertailuperusteena on ollut hinta.

Tarjouspyynnössä on kokonaistoimittajaa koskevan osa-alueen 1 osalta todettu kohdassa II.2.5 ”Hankintasopimuksen tekoperusteet” seuraavaa:

”Hinta ei ole ainoa myöntämisperuste, ja kaikki perusteet on mainittu pelkästään hankinta-asiakirjoissa.”

Hankintayksikölle on tarjousaikana esitetty useita hankittavia tuotteita koskevia kysymyksiä, joihin hankintayksikkö on vastannut. Hankintayksikölle on esitetty muun ohella seuraava kysymys:

”Esitetty kysymys:

Liitteiden 2 ja 3 riveillä on mainittu viimeksi käytössä olleet nimikkeet ja nimikkeen mukaiset tuotteet. Jokaiselle nimikerivin tuotteelle tulee tarjota laadultaan ja mitoiltaan vastaava tuote. Mainitut tuotteet ovat esimerkkituotteita, joiden tarkoitus on täsmentää nimikettä ja antaa tukea tarjoajille tarjouksen tekemisessä. Tarjoajan ei edellytetä tarjoavan mainittuja esimerkkituotteita. – Miten arvioitte, että tarjottu tuote on laadultaan vastaava kuin esimerkkituote/nimikkeellä viimeksi käytössä ollut tuote? Liitteessä 4 on pienelle osalle tuoteryhmistä asetettu vain joitain vähimmäisvaateita, eikä Liitteessä 1 kuvattu laatuvertailu 20% ota mitenkään kantaa itse tuotteiden laadun vertailuun.

Annettu vastaus (Lähetetty 25.05.2023 17.05):

Esimerkkituotteet ovat tällä hetkellä käyttötarkoitukseemme soveltuvia ja seuraavan sopimuskauden tuotteiden tulee olla vastaavasti samoihin käyttötarkoituksiin soveltuvia eli laadultaan vastaavia. Tämän arvion tekevät asiantuntijat eli tuotteiden käyttäjät.”

Valituksenalaisessa hankintapäätöksessä on todettu, että valittajan tarjous on sisältänyt 351 tyhjää tai hylättyä tuoteriviä. Asiantuntijaryhmän arvion mukaan hylätyt tuotteet eivät ole täyttäneet asetettuja vaatimuksia. Hyväksyttyjä tuotteita on ollut 718, jolloin tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettua vaatimusta 860 hyväksytystä tuotteesta osa-alueessa 1. Valittajan tarjous on siten tullut suljetuksi tarjouskilpailusta osa-alueessa 1 tarjouspyynnön vastaisena. Hankintapäätöksen liitteessä 2 on listattu valittajan hyväksytyt ja hylätyt tuotteet. Kokonaistoimittajaksi on valittu OneMed Oy ilman tarjousvertailua, koska sen tarjous oli osa-alueessa 1 tehdystä kolmesta tarjouksesta ainoa tarjouspyynnön vaatimukset täyttänyt tarjous.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä ja siitä on puuttunut keskeisiä tarjousten yhteismitallisuuteen ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tietoja. Valittajan mukaan tarjouspyynnössä ei ole yksilöity kaikkia vaatimuksia, joiden perusteella tarjottuja tuotteita on arvioitu.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet selviä siten, että niiden perusteella on ollut mahdollista antaa vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikön mukaan hankittavilta tuotteilta vaaditut ominaisuudet on esitetty hankinta-asiakirjoissa riittävän täsmällisesti niin, että tarjoajat ovat kyenneet määrittämään hankinnan kohteen. Hankinnan kohteena olevien tuotteiden vähimmäisvaatimukset ovat olleet omassa liiteasiakirjassaan. Lisäksi hintaliitteessä on mainittu kunkin hankittavan tuotteen nimike sekä hyvinvointialueella käytössä oleva esimerkkituote ja näiden kohdalla on mainittu tuotemitat ja mahdolliset muut tuotteelta edellytetyt ominaisuudet.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja että hankintayksikölle ei anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten arvioinnissa. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankinnan kohteen teknisessä kuvaamisessa ei saa hankintalain 71 §:n 3 momentti huomioon ottaen mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevia tuotteita kuin vain poikkeuksellisesti, jos hankinnan kohdetta ei ole muutoin mahdollista kuvata riittävän täsmällisesti ja selvästi. Näin ollen muun ohessa valmistajaan tai tuotemerkkiin viittaaminen on siten viimesijainen keino, kun mitään muuta tapaa hankinnan kohteen ominaisuuksien yksilöimiseksi ei ole käytettävissä.

Tarjouspyynnössä on edellä kuvatusti pyydetty tarjouksia terveydenhuollon tarvikkeista, jotka on ominaisuuksiensa perusteella jaettu kuuteen tuoteryhmään.

Tarjouspyynnön hintaliitteistä on edellä kuvatusti kunkin tuoteryhmän välilehdeltä ilmennyt hankittavan tuotteen tuotenimike, tuotemäärä ja yksi tai useampi esimerkkituote. Tarjouspyynnön liitteessä 1 ”Hankinnan kuvaus” on todettu, että jokaiselle nimikerivin tuotteelle tulee tarjota laadultaan ja mitoiltaan vastaava tuote. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole täsmennetty sitä, mitä termillä ”laadultaan vastaava tuote” on tarkoitettu. Edellä mainitussa liitteessä on todettu, että esimerkkituotteiden tarkoituksena on täsmentää tuotenimikettä ja antaa tukea tarjoajille tarjouksen tekemisessä. Tarjoajien ei ole edellytetty tarjoavan mainittuja esimerkkituotteita. Hintaliitteissä on pääsääntöisesti esitetty vain yksi tuotteiden määrää koskeva luku myös niissä tapauksissa, joissa yhdellä tuotenimikkeellä on ollut useampi kuin yksi esimerkkituote.

Tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Vähimmäisvaatimukset” on kohtien 1 ja 2 alakohdissa 1–3 asetettu edellä kuvatusti joitakin hankinnan kohteena olevia tuotteita koskevia yleisiä vaatimuksia. Tämän jälkeen alakohdissa 4–24 on asetettu ainoastaan leikkausliinoja, -taitoksia, -maskeja, -päähineitä ja -takkeja koskevia vähimmäisvaatimuksia. Nämä alakohtien 4–24 vähimmäisvaatimukset ovat kohdistuneet lähinnä edellä mainittujen tuotteiden materiaaliin, pakkauksiin ja toiminnallisuuteen.

Hankintayksikkö on oikeudenkäynnin aikana toimittanut markkinaoikeuteen asiakirjan, josta on ilmennyt perusteet valittajan tarjoamien tuotteiden hylkäämiselle. Mainitusta asiakirjasta käy ilmi, että joidenkin tuotteiden kohdalla hankintayksikön vaatimat tuoteominaisuudet ovat ilmenneet ainoastaan esimerkkituotteen kuvauksesta eivätkä hankittavan tuotteen tuotenimikkeestä tai tuotteiden vähimmäisvaatimuksia koskevasta asiakirjasta. Joidenkin tuotteiden kohdalla vaaditut tuoteominaisuudet, kuten esimerkiksi tuotteen erityinen käyttötarkoitus tai erityinen lisäominaisuus, eivät ole ilmenneet edes esimerkkituotteen kuvauksesta. Hankintayksikkö on mainitussa asiakirjassa useissa kohdissa perustellut tuotteiden hylkäämistä tarjouspyynnön vastaisina vetoamalla siihen, että tarjotut tuotteet eivät ole vastanneet esimerkkituotteiden tuoteominaisuuksia.

Hankintayksikölle on esitetty tarjousaikana tuotteita koskevista vaatimuksista ja tuotteiden ominaisuuksista useita kysymyksiä, joihin hankintayksikkö on vastannut. Joissakin vastauksissa hankintayksikkö on kysymysten perusteella tarkentanut tuotteita koskevia vaatimuksia. Hankintayksikkö on myös useissa vastauksissaan painottanut sitä, että hankittavan tuotteen tulee vastata esimerkkituotetta. Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle osoitetut kysymykset osoittavat osaltaan, että hankintamenettelyyn osallistuneille toimijoille on ollut paitsi yksittäisten tuotteiden osalta, mutta myös yleisemminkin epäselvää, mitä hankittavilta tuotteilta on vaadittu ja miten tarjottujen tuotteiden tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi suoritetaan.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että se tapa, millä hankittavia tuotteita koskevat vaatimukset ovat kokonaistoimittajan osalta osa-alueessa 1 ja täydentävän toimittajan osalta osa-alueessa 2 asetettu, ei ole ollut omiaan antamaan tarjoajille riittävän selvää kuvaa hankittavilta tuotteilta vaadituista ominaisuuksista ja tämän on katsottava jättäneen monen tuotteen kohdalla hankintayksikölle käytännössä varsin laajan harkintavallan tarjottujen tuotteiden arvioinnissa. Se, että hankintayksikön hankintamenettelyn aikana antamat vastaukset sille osoitettuihin kysymyksiin ovat selventäneet joidenkin tuotteiden osalta niitä koskevia vaatimuksia, ei anna aihetta arvioida asiaa toisin. Hankinnan kohteena olevat tuotteet ovat lisäksi olleet ainakin suurelta osin luonteeltaan sellaisia, että ne olisi ollut mahdollista kuvata tarjouspyyntöasiakirjoissa yksittäisen valmistajan tuotemerkkiin viittaamista täsmällisemmin ja tarjoajien kannalta yksiselitteisellä tavalla. Tarjouspyyntö ei kokonaisuutena arvioiden ole ollut omiaan turvaamaan hankintamenettelyn avoimuuden sekä tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden toteutumista.

Markkinaoikeus katsoo myös, että tarjouspyyntö on ollut jossain määrin epäselvä myös siltä osin, onko tarjoajan tullut tarjota usean esimerkkituotteen omaavalle tuotenimikkeelle kutakin esimerkkituotetta vastaavaa tuotetta, ja lisäksi siltä osin, mikä hankittavien tuotteiden määrä on ollut ja miten se on jakautunut silloin, kun yhdelle tuotenimikkeelle on ilmoitettu useampi esimerkkituote.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä eikä arvioida tarvetta suullisen käsittelyn järjestämiselle hankintayksikön henkilötodistelun esittämiseksi.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalainen päätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Mikäli Keski-Suomen hyvinvointialue aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat muun ohella oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut (kohta 1), asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (kohta 4) ja muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut (kohta 5). Mainitun pykälän esitöissä (HE 29/2018 vp s. 171) on todettu, että oikeudenkäyntikuluina voidaan korvata vain oikeudenkäyntivaiheesta aiheutuneita kuluja. Oikeudenkäyntiä mahdollisesti edeltäneestä oikaisuvaatimusvaiheesta tai muusta hallintomenettelystä aiheutuneita kuluja ei voida korvata oikeudenkäyntikuluina. Myöskään arvonlisäveron osuutta oikeudenkäyntikuluista ei korvata, jos sen saa vähentää arvonlisäverotuksessa.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava OneMed Oy saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisäveron määrä. Markkinaoikeudessa käsiteltävän valitusasian oikeudenkäyntikuluina eivät tule myöskään korvattavaksi toimenpiteet, jotka liittyvät hankintayksikölle tehtyyn hankintaoikaisuvaatimukseen.

Edellä lausutun perusteella sekä asian laatu ja laajuus sekä määrättävä oikeudenkäyntimaksu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että valittajan kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina on pidettävä 10.000 euroa.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Keski-Suomen hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtajan 8.12.2023 tekemän hankintapäätöksen numero 39/2023. Markkinaoikeus kieltää Keski-Suomen hyvinvointialuetta tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 500.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Keski-Suomen hyvinvointialueen korvaamaan Suomen MediTuote Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Keski-Suomen hyvinvointialueen ja OneMed Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Riikka Pirttisalo ja Teemu Matikainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.