MAO:346/2025
Asian tausta
HUS-yhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.7.2024 julkaistulla
EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta välinehuollon tuotannonohjausjärjestelmän tavarahankinnasta kolmen vuoden määräaikaiselle ja sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevalle sopimuskaudelle.
HUS-yhtymän tietohallintojohtaja on 29.10.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 71/2024 valinnut CGI Suomi Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt EU-kynnysarvon.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Getinge Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 23.640 eurolla viivästyskorkoineen sisältäen markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun.
Perustelut
Tarjouspyynnössä olevat hinnoittelua koskevat vaatimukset ovat olleet epäselvät. Tarjouspyynnössä ei ole kuvattu toteutettavien ohjelmistointegraatioiden (Apotti, IDM, RFID ja Taloushallinto) konkreettista sisältöä. Ohjelmistointegraatioiden sisältövaatimusten määrittelemättä jättäminen on johtanut siihen, että alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat eivät ole voineet tarjouksiaan laatiessaan yhdenmukaisesti päätellä tarvittavien integraatioiden sisältöä, eivätkä näin ollen myöskään keskenään vertailukelpoisesti hinnoitella integraatioita varten tarvittavia ja tarjousvertailussa huomioitavia asiantuntijapalveluita.
Tarjoajille on jäänyt epäselväksi paitsi se, minkä verran aikaperusteisesti hinnoiteltavaa asiantuntijatyötä pakolliset ohjelmistointegraatiot edellyttävät, erityisesti myös se, mitä erityisosaamista tarjoajan asiantuntijoilla on oltava, mikä suoraan vaikuttaa asiantuntijatyön hinnoitteluun tarjouksessa. Kun aikaperusteisesti hinnoiteltavien asiantuntijapalveluiden hintaliitteellä ilmoitettu määrä on ollut ainoastaan laskennallinen ja ainoastaan vertailua varten, hankintayksikön menettely on merkinnyt myös sitä, että hankinnassa ei ole voinut tulla valituksi kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Epäselvä hankinnan sisältö merkitsee hankintayksikölle merkittävää taloudellista riskiä, koska kiinteähintaiseen projektihintaan kuulumattomia aikaperusteisesti veloitettavia asiantuntijapalveluita ei ole millään tavalla hankintayksikön toimesta ennen sopimuskautta määritelty hankinnan todellista sisältöä kuvaavasti.
Hankintayksikön menettely on myös ollut voittanutta tarjoajaa suosivaa, koska voittaneella tarjoajalla on hankintayksikön nykyisenä sopimuskumppanina yksityiskohtaisempaa tietoa ainakin Apotti- ja RFID-ohjelmistojen rajapintaratkaisujen sisällöstä.
Tarjouspyynnössä ei ole myöskään ilmoitettu käyttöönottoprojektiin tarvittavien projektinjohdon asiantuntijapalveluiden osalta, tuleeko niiden hinnoittelu huomioida tarjouksen käyttöönottoprojektin kiinteähintaisesti hankittavassa osuudessa vai asiantuntijapalveluiden aikaperusteisesti hankittavassa osuudessa. Kun tarjouspyynnössä ei oteta asiaan lainkaan kantaa, tarjoajat ovat voineet tulkita tarjouspyynnön sisällön eri tavoin. Kysymyksessä olevan ohjelmiston käyttöönottoprojekti on laajuudeltaan sellainen, että toimittajalla on oltava hankintaa varten toimiva projektinjohto, eli käytännössä vähintään nimetty projektipäällikkö ja tekninen asiantuntija.
Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen ottaen huomioon kilpailutetun järjestelmän laajuus. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut lähes 73 prosenttia edullisempi kuin valittajan tarjous. Voittanut tarjoaja ei kykene tarjoamallaan hinnalla toimittamaan järjestelmää ja tarjoamaan järjestelmän käyttöoikeutta ja jatkuvia palveluita tarjouspyynnön vaatimusten ja toiminnallisuuksien mukaisesti. Hankinnassa on siten merkittävä riski, että sopimusaikana järjestelmän käyttöönotto aiheuttaa hankintayksikölle merkittäviä ja odottamattomia kustannuksia. Hankintayksikön olisi pitänyt pyytää voittaneelta tarjoajalta selvitys hinnoittelusta.
Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti julkaistessaan hankintailmoituksen, jossa hankintalajiksi on ilmoitettu tavarahankinta ja jossa on virheellisesti käytetty pääasiallisena CPV-koodina tavarahankintaa kuvaavaa CPV-koodia. Ainoastaan käyttöönottoprojektin kiinteän hinnoittelun osuuteen voi sisältyä tavarahankintaa palveluiden ohella. Tässäkin hinnoitteluosuudessa valmiin ohjelmistotuotteen osuus on arvoltaan selvästi vähäisempi kuin palveluiden osuus. Hankinnan pääpaino on siten selvästi palveluissa.
Vastine
Vaatimukset
HUS-yhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.562,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Integraatioiden toiminnallista sisältöä ja teknisiä lähtökohtia on avattu yksityiskohtaisesti tarjouspyynnön liiteasiakirjoissa. Integraatioiden sisältö on siten määritelty tarjouspyyntöasiakirjoissa riittävällä tarkkuudella, jotta tarjoaja on voinut arvioida edellytyksensä sitoutua yhteistyöhön hankintayksikön kanssa integraatioiden teknisten ratkaisujen toteuttamiseksi. Integraatioiden toiminnallista ja teknistä sisältöä on kuvattu tarjoajille jopa poikkeuksellisen kattavasti huomioiden hinnoittelumalliksi valittu aikaperusteinen veloitus.
Käyttöönottoprojektin hinnoittelu on jaettu kiinteästi hinnoiteltuun osuuteen ja aikaperusteisesti veloitettavaan osuuteen. Käyttöönottoprojektin kuvauksessa on todettu, että integraatiot toteutetaan käyttöönottoprojektin aikana, mutta veloitetaan aikaperusteisesti. Tarkoituksena on ollut, että valittu sopimustoimittaja saa veloittaa työstä toteutuneen mukaan hankintayksikön hyväksymiä tosiasiallisia kustannuksia vastaan. Pelkästään se seikka, että hankintayksikkö on tarjouspyyntöasiakirjoissa muodostanut vertailuun vaikuttaneen asiantuntijatyön hinnan laskennallisella lukumäärällä kertomalla, ei johda valittajan esittämällä tavalla siihen, että hankintayksikkö olisi toiminut hankintasäännösten vastaisesti. Kyseessä on ollut tavanomainen ja vakiintunut sekä hankintayksikön harkintavaltaan kuuluva tapa vertailla tarjousten hinnat. Kerrointa on käytetty ainoastaan vertailuhinnan laskentaa varten. Kertoimen sitomattomuus sopimuskaudella on ollut tasapuolisesti ja etukäteen kaikkien tarjoajien tiedossa. Laskennallisen lukumäärän/kertoimen käytön ajatuksena on, että tarjoajan henkilötyöpäivän yksikköhinnalla on riittävästi vaikutusta hintavertailussa. Tarjoajan yksittäisen henkilötyöpäivän hinta on yleensä vain murto-osa käyttöönottoprojektin tai jatkuvien palveluiden hinnasta, joilla on ollut yhtäläinen vaikutus kokonaisvertailuhintaan.
Aikaperusteinen veloitus on ollut hankintayksikölle kustannustehokas ratkaisu, kun tilattava työmäärä ja sen suoriteperusteinen veloitus perustuu hankintayksikön oikeaan tarpeeseen sopimuskaudella. Järjestelmähankinnoissa hyödynnetään tavanomaisesti aikaperusteista hinnoittelua, kun hankinnan onnistunut toteuttaminen edellyttää kustannusriskien jakamista sekä liikkumavaraa tilattaviin työmääriin. Hankintayksikön oikeutena ja velvollisuutena on itse arvioida, että millainen hinnoittelumalli ja hinnoittelun epävarmuus on sille hankinnan luonne huomioiden tarkoituksenmukaista ja kustannustehokkainta.
Voittanutta tarjoajaa ei ole suosittu. Järjestelmähankintaa koskevat integraatiovaatimukset ovat perustuneet hankintayksikön tosiasiallisiin tarpeisiin. Hankinnan kohteen vaatimukset on määritelty siten, että hankintayksikkö on hyödyntänyt kilpailuolosuhteet asianmukaisesti. Hankinnan nykyisen sopimustoimittajan lisäksi myös uudet potentiaaliset tarjoajat ovat voineet jättää tarjouksen integraatiovaatimusten sitä estämättä. Pelkästään se seikka, että hankintayksikön nykyinen sopimustoimittaja on osallistunut kilpailutukseen ja on voinut aiemmin rakentaa integraatioita vastaavaan järjestelmään hankintayksikölle, ei tee tarjouspyynnöstä hankintasäännösten vastaista. Tarjouspyynnön liitteellä 1 ”Hankinnan kohteen kuvaus” on kuvattu kattavasti hankintayksikön tarpeita nykyisten integraatioratkaisujen parantamiseen uuden järjestelmähankinnan myötä. Nykyisessä välinehuollon tuotannonohjauksen järjestelmässä ei ole myöskään valmiina IDM-integraatiota, vaan kyseessä on uusi tarve. Lisäksi kilpailutukseen valittu integraatiotöiden aikaperusteinen veloitusmalli on nimenomaisesti edistänyt kaikkien tarjoajien tasapuolista kohtelua, kun tarjoajalta ei ole edellytetty kaikkien hankinnan kohteeseen liittyvien yksityiskohtien etukäteistä tuntemista kiinteän projektihinnan antamiseksi. Vastaavasti aikaperusteinen veloitusmalli on mahdollistanut, että kukaan tarjoajista ei ole voinut saada hinnoitteluetua sillä, että se olisi jo rakentanut vaatimusten mukaisen integraation järjestelmäänsä.
Tarjoajan on tullut laskea kiinteään hintaansa kaikki projektiosuuden suorittamiseen liittyvät kustannuksensa, kuten projektinjohtotyö. Tämän kiinteähintaisesti veloitettavan projektiosuuden osalta tarjoajan omalla vastuulla on ollut määrittää, mitä osaamista ja hallintoa (esimerkiksi projektinjohtotyö) onnistunut käyttöönottoprojekti sopimustoimittajan puolelta edellyttää. Aikaperusteisesti veloitettavan osuuden osalta hankintayksikkö on edellyttänyt asiantuntijatyöltä ainoastaan yhtä yleistä henkilötyöpäivähintaa. Käyttöönottoprojektin kuvauksen perusteella tarjoajalle on ollut selvää, että aikaperusteisten veloitusten osalta osapuolten kesken sovitaan tarkemmin yhteistyössä, mitä asiantuntijatyötä (esimerkiksi projektinjohtotyö, integraatioasiantuntijat) kukin aikaperusteisesti veloitettava tehtävä edellyttää. Tarjoajalle ei ole jäänyt aikaperusteisen veloituksen osalta tulkinnanvaraisuutta tai perusteetonta hinnoitteluriskiä.
Hankintayksiköllä ei ole ollut syytä arvioida voittaneen tarjoajan hintaa poikkeuksellisen alhaiseksi. Nyt kyseessä oleva hankinta on kannustanut tarjoajia tarjoamaan mahdollisimman kustannustehokasta hinnoittelua. Hankinnassa saatiin vain kaksi tarjousta ja pelkästään niiden välisen prosentuaalisen hintaeron tarkastelu ei anna luotettavaa kuvaa siitä, mitä tekijöitä hinnoittelun taustalla on. Hankintayksiköllä on aiempaa kokemusta vastaavien hankintojen tekemisestä ja lisäksi nykyistä kilpailutusta on edeltänyt markkinakartoitus. Voittanut tarjoaja on hankintayksikön aiempi välinehuollon tuotannonohjausjärjestelmän sopimustoimittaja. Hankintayksikön käsityksen mukaan voittaneen tarjoajan hinnoittelu vastaa realistista hintatasoa hankinnan kohteena olevalle järjestelmätoimitukselle. Mikään voittaneen tarjoajan soveltuvuusvaatimuksia koskevissa selvityksissä, yksikköhinnoittelussa eikä myöskään ratkaisukuvauksessa ole antanut syytä epäillä, että voittanut tarjoaja ei antamallaan hinnoittelulla noudattaisi ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia sekä muita lakisääteisiä velvoitteitaan taikka kykenisi selviämään hankintasopimusvelvoitteistaan asianmukaisesti.
Hankinnan kohteena on ollut tarjouspyyntöasiakirjoissa kuvatusti tilaajan ympäristöön asennettava valmisohjelmistotuote, joka on jo kilpailutushetkellä tuotantokäytössä. Valittu tavarahankinnan pääasiallinen CPV-koodi on kuvannut hankinnan kohdetta parhaiten. Hankintailmoituksessa on lisäksi annettu lisäkoodina palveluhankintojen CPV-koodi, koska hankinta sisältää joitakin palveluhankinnan piirteitä, mutta palveluhankinnan osuus on tavarahankintaan nähden ollut pienempi. Palveluhankinnan osuus on hankintayksikön arvion mukaan ensisijaisesti kohdistunut asiantuntijapalveluna hankittavaan aikaperusteiseen työhön, kuten integraatioihin liittyvään kehitystyöhön, vastaaviin muihin käyttöönottoprojektin asiantuntijatehtäviin, jatkuvien palveluiden mukaiseen tukeen henkilötyönä sekä sopimuskauden aikaisiin erikseen tilattaviin asiantuntijapalveluihin, kuten koulutusten järjestämiseen hankintayksikön henkilökunnalle. Vaikka kyseessä olisikin pääasialliselta kohteeltaan palveluhankinta, hankintailmoituksessa käytetty pääasiallisen CPV-koodin ja lisäkoodin yhdistelmä on turvannut sen, että tarjouspyyntö on ollut potentiaalisten tarjoajien vaivatta löydettävissä.
Kuultavan lausunto
CGI Suomi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.698,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ollut mahdollista ilmoittaa ohjelmistojen tai niiden integraatioiden yksityiskohtaista sisältöä. Alalla toimiva tarjoaja on kuitenkin tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella saanut riittävästi tietoja tarjouksensa hinnoittelua varten.
Kuultava ei ole aikaisempana toimittajana saanut tarjouksen hinnoittelussa parempaa asemaa.
Tarjouspyynnön mukaan käyttöönottoprojekti on sisältänyt sekä kiinteähintaista että aikaperusteista hinnoittelua. Koska järjestelmän käyttöönotto tuotantokäyttöön kaikissa välinehuoltokeskuksissa ja välinehuoltopisteissä on ilmoitettu kiinteähintaisena, on ammattimaisen tarjoajan täytynyt ymmärtää, että järjestelmän käyttöönottoon kuuluu myös käyttöönoton projektin johto. Käyttöönottoprojektin aikaperusteisesti laskutettavat työt ovat sen sijaan olleet selkeästi muita töitä, joita projektissa on mukana tai saattaa tulla mukaan. Itse käyttöönoton projektinjohtaminen ei ole kuulunut näiden aikaperusteisesti laskutettavien töiden joukkoon.
Kuultava on sitoutunut antamaansa tarjoukseen ja sillä on resurssit hankinnan toimittamiseen esitetyllä hinnoittelulla. Kuultava on täyttänyt kaikki tarjoajan soveltuvuusvaatimukset, se on vakavarainen yhtiö, eikä sen aikaisempien hankintasopimusten suorituksissa ole ollut puutteita.
Pääasiallinen tavarahankintaa koskeva CPV-koodi on ollut kuvaava kyseessä olevalle hankinnalle, koska haetun ratkaisun on tullut pohjautua tuotantokäytössä jo olevaan ja tilaajalle siitä konfiguroitavaan tuotteeseen. Ilmoitus on ollut löydettävissä hakupalveluita ja ilmoitusvahteja hyödyntämällä ja ilmoitettuja CPV-koodeja käyttämällä myös potentiaalisille tarjoajille.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, ettei hankintayksikön markkinaoikeudessa viittaamista tarjouspyynnön liitteistäkään ole käynyt ilmi vaadittujen ohjelmistointegraatioiden konkreettinen sisältö. Tarjoajan ei ole ollut mahdollista päätellä, mitä konkreettista tietoa ohjelmistojen välillä on integroitava, mihin ohjelmistoihin tieto on integroitava ja millä tavoin. Tarjoajan ei siten ole ollut mahdollista arvioida integrointia varten tarvittavan ohjelmointityön määrää, millä on ollut suoraan vaikutus tarjouslaskentaan. Tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Käyttöönottoprojektin kuvaus” hankintayksikkö on lisäksi nimenomaisesti ilmoittanut jättävänsä tarkempien integraatiovaatimusten määrittelyn voittavan tarjoajan kanssa tehtäväksi vasta sopimuskaudella. Lisäksi tarjouslaskentaa varten olennaista ei ole paitsi ohjelmointityön laajuus, vaan myös laatu eli se, mitä erityisosaamista ohjelmointityön suorittavilla tarjoajan asiantuntijoilla on oltava.
Epäselvyyttä korostaa se, että hankintayksikön vastineessaan myöntämällä tavalla aikaperusteisesti hinnoiteltavan asiantuntijatyön määrä on ollut ainoastaan laskennallinen. Pelkästään laskennallinen asiantuntijatyön työmääräarvio tarjousvertailussa merkitsee myös sitä, että vertailun lopputulos ei voi mitata tarjousten kokonaistaloudellista edullisuutta. Kun asiantuntijatyön työmääräarvio vertailussa ei ole mitenkään perustunut todelliseen tarpeeseen, eikä sillä siten edes karkealla tasolla ole liittymää hankinnan ennakoituun arvoon, tämä yhdessä määrittelemättä jätettyjen integraatiovaatimusten kanssa on jättänyt tarjouspyynnön epäselväksi siten, että se ei ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintayksikön vastineen perusteella on jälkikäteen arvioitavissa, että projektinjohtotyötä voi sisältyä sekä tarjouksen kiinteähintaisesti että aikaperusteisesti hinnoiteltavaan osuuteen. Hankintayksikön vastineessa ja voittaneen tarjoajan lausunnossa esitetyt näkemykset ovat keskenään ristiriidassa sen suhteen, missä hinnoitteluosuudessa projektinjohtotyö on tarjouksessa pitänyt hinnoitella. Tämä ristiriitaisuus osaltaan tukee sitä, että tarjouspyyntö on jäänyt projektinjohtotyön hinnoittelun osalta epäselväksi.
Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös migraatiotietojen osalta, koska siinä ei ole ilmoitettu, mitä tietoja käytössä olevaan järjestelmään on tallennettu, missä muodossa tiedot on tallennettu ja miten tiedot ovat siirrettävissä uuteen järjestelmään. Toimittajalle nämä tiedot ovat olennaisia, koska niiden perusteella toimittajan on suunniteltava muun ohella tietojen siirtoa, testausta ja validointia eli uuden järjestelmän vaatimusten mukaisen käyttöönoton vaatimia ratkaisuja. Tarjoajat eivät ole voineet tarjouksiaan laatiessaan yhdenmukaisesti päätellä migraation sisältöä, eivätkä tarjoajat ole näin ollen voineet keskenään vertailukelpoisesti hinnoitella sitä tarjouksessaan. Hankintayksikön menettely on suosinut voittanutta tarjoajaa, koska se nykyisenä toimittajana tietää, mitä tietoja sen ylläpitämässä järjestelmässä on, missä muodossa ne on tallennettu ja miten tiedot ovat siirrettävissä uuteen järjestelmään.
Hankintayksikkö on voittaneen tarjoajan hinnoittelun osalta vedonnut siihen, että se on suorittanut asiassa markkinakartoituksen ja että se on myös aiempien hankintojensa pohjalta osannut arvioida hintatasoa luotettavasti. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan esittänyt markkinaoikeudelle mitään tarkempaa selvitystä väitteittensä tueksi. Lisäksi huomattava hintaero kahden tarjouksen välillä joka tapauksessa osaltaan osoittaa, että tarjouspyyntö on valittajan esittämin tavoin jäänyt epäselväksi ja ollut voittanutta tarjoajaa suosiva.
Nyt kysymyksessä oleva hankinta on sisältänyt sekä tavarahankintaa että palveluita. Hankintayksikkö ei ole vastineessaan esittänyt selvitystä hankinnan ennakoidusta arvosta, sen laskentaperusteista taikka ennakoidun arvon jakaantumisesta palvelun ja tavarahankinnan välillä. Hankinnan pääasiallisena kohteena ei ole ollut suoraan käyttöön otettu valmisohjelmisto, vaan ohjelmiston käyttöönotto on edellyttänyt käyttöönottoprojektin, tuki- ja ylläpitopalvelut sekä asiantuntijapalvelut. Hankinnan pääasiallinen painopiste palveluhankinnassa ilmenee selvästi esimerkiksi siitä, että tarjouksissa on tullut hinnoitella käyttöönottoprojekti, johon on kuulunut kiinteästi ja aikaperusteisesti hinnoiteltava projektityö.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on vaatinut, että valitus on jätettävä tutkimatta migraatiotöiden epäselvyyttä koskevan valitusperusteen osalta, koska valittaja on esittänyt sen vasta vastaselityksessään valitusajan päättymisen jälkeen ja asia on tämän johdosta muuttunut toiseksi. Migraatiotöiden kuuluminen hankinnan käyttöönottoprojektiin on ollut valittajan tiedossa jo tarjouskilpailun aikana, joten kyse ei ole myöskään valittajan tietoon tulleesta uudesta seikasta.
Joka tapauksessa migraatiotöiden väitetty epäselvyys ei ole tosiasiassa vaikuttanut millään tavalla valittajan asemaan tarjouskilpailussa valittajan esittämällä tavalla eikä migraatiotöitä koskevassa vaatimuksessa ole ylipäätään ollut valittajan väittämää epäselvyyttä eikä sillä ole suosittu nykyistä järjestelmätoimittajaa. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on selkeästi todettu, että tarkoituksena on siirtää kaikkien välinehuoltokeskusten ja välinehuoltopisteiden tiedot. Alalla ammattimaisesti toimivana tarjoajana valittaja tietää toimialalla vallitsevan käytännön migraatiotöiden toteutuksen osalta, kuten esimerkiksi sen, että tyypillisesti myös järjestelmän nykyinen toimittaja on velvollinen avustamaan hankintayksikköä ja uutta toimittajaa migraatiotöissä sopimukseen perustuvan avustamisvelvollisuuden mukaisesti. Ei ole mahdollista tai kohtuullista edellyttää, että hankintayksikkö toimittaisi yksityiskohtaiset tekniset kuvaukset kaikista hankintayksikön käytössä olevista järjestelmistä ja eritelmät nykyisen järjestelmän kaikesta siirrettävästä tietosisällöstä tiedostomuotoineen. On myös oletettavaa, että tarjoajalla on kyky ja osaaminen toteuttaa migraatiotyöt, eikä hankintayksikön tarvitse erikseen selvittää tarjoajalle, miten tietojärjestelmän migraatio kuuluu toteuttaa.
Valittajan valituksessa tai vastaselityksessä ei ole otettu lainkaan kantaa aikaperusteisen, tosiasialliseen ohjelmointityöhön perustuvan hinnoittelun merkitykseen, vaikka tämä on olennainen seikka ohjelmistointegraatiotöiden tarjouslaskennan ja tarjousten vertailukelpoisuuden arvioinnissa. Käyttöönottoprojektin integraatiotyön työn veloitus on tarjouspyynnössä määritelty kokonaisuudessaan aikaperusteiseksi. Aikaperusteinen veloitus tarkoittaa, että tarjoajan ei ole tarjousta laatiessaan tarvinnut tietää sitovaa arviota ohjelmointityön määrästä. Integraatiotöiden laskutus perustuu toimittajan tosiasiallisiin kustannuksiin. Tarjouslaskennan kannalta tarjoajan on tullut määrittää ainoastaan se, millä henkilötyöpäivähinnalla se on halunnut aikaperusteista asiantuntijatyötään tarjota. Asiantuntijatyön yksikköhinnan asettaminen on osa tarjoajan normaalia liiketaloudellista harkintaa, jota jokainen tarjoaja tekee omista lähtökohdistaan tarjousta jättäessään. Jokainen tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja on joutunut asettamaan asiantuntijatyönsä hinnan samoilla periaatteilla ja harkitsemaan, millä yksikköhinnalla se kykenee asiantuntijatyötään sopimuskaudella tarjoamaan.
Merkittävään osaan julkisista järjestelmähankinnoista sisältyy vaatimus suoriutua integraatiotöistä osana hankinnan kohdetta. Kyseessä ei ole ollut ohjelmistotoimittajille niin epätyypillinen vaatimus, että hankintayksikön olisi tullut erikseen listata tarjouspyyntöasiakirjoissa integraatiotöissä tarvittava erityisosaaminen. Hankintayksikkö voi luottaa siihen, että alalla ammattimaisesti toimiva tarjoaja on kyennyt tekemään itse perusteltuja arvioita tarvittavasta osaamisesta integraatiotyölle.
Tarjouspyynnön hintaliitteellä on selkeästi todettu, että henkilötyöpäivän hintaa sovelletaan kaikkiin tarjoajan asiantuntijoihin, mikäli hankintayksikkö erikseen tilaa tarjoajalta aikaperusteisesti veloitettavaa erillistyötä. Käyttöönoton kiinteä hinta sisältää sen sijaan kaikki kustannukset, jotka valittu toimittaja saa hankintayksiköltä laskuttaa. Mikään hankintayksikön vastineessa todettu ei viittaa siihen, että kiinteähintaisen käyttöönottoprojektin projektinjohtoa saataisiin laskuttaa erikseen asiantuntijapalvelun henkilötyöpäivähinnoittelulla. Sen sijaan hankintayksiköllä on oikeus tilata sopimuskaudella mitä tahansa asiantuntemusta toimittajan asiantuntijatyön hinnalla, jos se tämän näkee tarpeelliseksi.
Valittajan ainut perustelu voittaneen tarjoajan hinnoittelun poikkeukselliselle alhaisuudelle on ollut tarjousten kokonaishinnoittelun välinen hintaero. Valittaja ei ole avannut esimerkiksi omaa käsitystään toimialan yleisestä hinnoittelusta, saati omaan hinnoitteluunsa liittyviä tekijöitä, joiden perusteella valittajan antama tarjoushinnoittelu vastaisi ainoaa kustannustasoa, jolla hankinta on mahdollista toteuttaa. Lisäksi tarjousten kokonaishinnoittelun ero ei muodosta hankintayksikölle velvoitetta pyytää voittaneelta tarjoajalta selvitystä. Tarjousten välinen hintaero ei myöskään ole osoitus siitä, että tarjouspyyntö olisi ollut epäselvä.
Nyt esillä olevan hankinnan käyttöönottoprojektiin kuuluu luonteensa puolesta kiistattomasti joitakin palvelusuoritteita. Kaikilta muilta osin hankinta on luonteeltaan merkittävin osin tavarahankintaa, koska hankinnassa hankitaan jo tuotantokäytössä olevan valmiin tietojärjestelmän jatkuvat lisenssit.
Kuultava on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ollut integraatioiden kuvaus on ollut yksityiskohtainen ja tarkempi kuin useassa muussa vastaavassa alan kilpailutuksessa. Integraatiot ovat normaaleja välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmään tehtäviä integraatioita, joten niiden arvioinnissa ei ole ollut ammattimaiselle toimijalle mitään poikkeavaa. Mainitut integraatiot toteutetaan aikaperusteisesti, eikä tarjoajan ole tullut siten antaa tältä osin kiinteätä hintaa.
Myöskään migraatiotiedot eivät ole olleet millään tavalla epäselviä. Hankintayksiköllä ei ole ollut mahdollisuutta muun ohella tietoturvasyistä avata nykyisen järjestelmän tietokantaa tarjouspyyntöasiakirjoissa, eikä sellainen ole edes tarpeellista tarjouksen laatimista varten.
Valittaja on esittänyt muun ohella, että vastaselityksessä esitetyt seikat migraatiotiedoista koskevat tarjouspyynnön epäselvyyttä, joten perusteluilla on yhteys jo valituksessa esitettyyn. Asia ei muutu toiseksi hankintayksikön väittämällä tavalla, ja esitetyt perustelut on tutkittava. Tarjouspyynnön yleisluontoiset viittaukset migraatioiden toteuttamisesta eivät ole antaneet migraatioista konkreettista tietoa. Valittaja osallistuu säännönmukaisesti julkisiin hankintoihin, eikä tunnista hankintayksikön lausumassaan viittaamaa alan käytäntöä migraatioiden toteuttamisesta, eikä tällaisella käytännöllä ole nyt kysymyksessä olevan hankintamenettelyn hankintasäännösten mukaisuuden arvioinnissa merkitystä.
Tarjoaja ei ole voinut päätellä, että käyttöönottoprojektin kiinteähintaiseen osuuteen nimenomaisesti ilmoitetut palvelut sisältävät myös projektinjohtotyöhön kuuluvan asiantuntijatyön. Voittaneella tarjoajalla on nykyisenä sopimustoimittajana muita potentiaalisia tarjoajia parempi käsitys myös tarvittavista projektinjohtopalveluista.
Valittajan tarjoushinnasta yli 50 prosenttia on kohdistunut hankintayksikölle tarjottaviin palveluihin. Hankintailmoitus on siten ollut valittajan esittämällä tavalla virheellinen.
Markkinaoikeus on varannut hankintayksikölle vielä tilaisuuden lausua asiassa ja lisäksi toimittaa selvitystä siitä, miten hankinnan ennakoitu arvo on jakaantunut tavarahankinnan ja hankittavien palveluiden kesken.
Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että migraatiotöihin liittyvät vaatimukset ja hankintasopimusehtojen tarjoama jousto ovat olleet tasapuolisesti kaikkien tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien tiedossa.
Hankintayksikkö on arvioinut kilpailutuksen julkaisuhetkellä, että kyseessä on hankintalain tarkoittama sekamuotoinen sopimus, jossa hankinnan pääasiallisen kohteen muodostaa tavarahankinta. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 1.200.000–1.400.000 euroa. Hankintayksikkö on kilpailutuksen julkaisuhetkellä arvioinut, että hankinnan kokonaisarvosta 60 prosenttia on muodostunut asennettavasta välinehuollon tuotannonohjausjärjestelmästä, 15 prosenttia järjestelmän projektimuotoisesta käyttöönotosta, 10 prosenttia järjestelmän tukipalveluista, 10 prosenttia järjestelmän ylläpitopalveluista sekä 5 prosenttia järjestelmän jatkokehityksestä, koulutuksesta, konsultoinnista sekä muista erikseen tilattavista asiantuntijapalveluista. Kilpailutuksen julkaisuhetkellä tehtävä hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa koskeva arvio ei tarkoita oikeudellisesti samaa asiaa kuin myöhemmin tarjousten vertailussa muodostuva tarjouksen vertailuhinta.
Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausumaa hankintayksikön lausumasta.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Valituksen tutkiminen
Hankintayksikkö on vaatinut, että valitus on jätettävä tutkimatta siltä osin kuin valittaja on valitusajan päättymisen jälkeen esittänyt vastaselityksessään migraatiotöitä koskevan tarjouspyynnön epäselvyysväitteen. Asia on hankintayksikön mukaan muuttunut tämän johdosta toiseksi.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 167 §:n 1 momentin mukaan valitukseen sovelletaan hankintalain säännösten lisäksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.
Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on valituksessa esitetyn perusteella kysymys muun ohella siitä, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä. Myös vastaselityksessä esitetty väite migraatiotöihin liittyen on koskenut sitä, onko tarjouspyyntöä pidettävä epäselvänä. Markkinaoikeus katsoo, että oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentin säännös ja valittajan jo valituksessa tarjouspyynnön epäselvyydestä esittämä huomioon ottaen valittajan vastaselityksessä edellä mainitulta osin esitetyssä ei ole ollut kysymys sellaisen uuden perustelun esittämisestä, jonka johdosta asia olisi muuttunut toiseksi.
Hankintayksikön vaatimus uuden perustelun tutkimatta jättämisestä on siten hylättävä.
Pääasiaratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu
Asiassa on valittajan esittämän johdosta kysymys ensinnäkin siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankinnasta ilmoittaessaan hankintasäännösten mukaisesti. Lisäksi kysymys on siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti tarjouspyynnön laatiessaan ja kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjouksen hinnoista tai kustannuksista.
Hankinnasta ilmoittaminen
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti julkaistessaan hankintailmoituksen, jossa hankintalajiksi on ilmoitettu tavarahankinta ja jossa on virheellisesti käytetty pääasiallisena CPV-koodina tavarahankintaa kuvaavaa CPV-koodia. Valittajan mukaan hankinnan pääpaino on ollut palveluissa, ja tämä on ilmennyt esimerkiksi siitä, että tarjouksissa on tullut hinnoitella käyttöönottoprojekti, johon on kuulunut kiinteästi ja aikaperusteisesti hinnoiteltava projektityö.
Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinnan kohteena on ollut tilaajan ympäristöön asennettava valmisohjelmistotuote, joka on jo kilpailutushetkellä tuotantokäytössä. Suurin osa hankinnan kokonaisarvosta on muodostunut tavarahankinnasta, vaikka hankinta on sisältänyt myös palveluhankintaa. Hankintayksikön mukaan hankintailmoituksessa käytetty pääasiallisen CPV-koodin ja lisäkoodin yhdistelmä on turvannut sen, että tarjouspyyntö on ollut vaivatta potentiaalisten tarjoajien löydettävissä.
Hankintalain 4 §:n 3 kohdan mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä; tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- tai asennustöitä.
Hankintalain 4 §:n 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen.
Hankintalain 4 §:n 15 kohdan mukaan yhteisellä hankintanimikkeistöllä (CPV) tarkoitetaan yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY)
N:o 2195/2002 sekä yhteisestä hankintasanastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2195/2002 sekä julkisista hankintamenettelyistä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta ja yhteisen hankintasanaston tarkistuksesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 213/2008 tarkoitettua viitenimikkeistöä.
Hankintalain 7 §:n 1 momentin mukaan hankintaan, joka koskee kahta tai useampaa mainitun lain 4 §:n 2–4 kohdassa ja liitteessä E tarkoitettua hankintalajia, sovelletaan hankintasopimuksen pääasiallisen kohteen mukaan määräytyviä säännöksiä. Hankinnan, joka koskee osaksi liitteessä E tarkoitettuja palveluja ja osaksi muita palveluja tai joka koskee osaksi palveluja ja osaksi tavaroita, pääasiallinen kohde on määritettävä palvelujen tai tavaroiden korkeimman ennakoidun arvon mukaan.
Hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi muun ohella hankintailmoitus EU-kynnysarvot ylittävästä hankinnasta (1 kohta).
Hankintalain 59 §:n 1 momentin mukaan edellä 58 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintoihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/1986 kumoamisesta (sähköiset lomakkeet) annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2019/1780 (vakiolomakeasetus) vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen. Ilmoituksissa on oltava hankintadirektiivin liitteessä V esitetyt tiedot.
Hankintalain 59 §:n 2 momentin mukaan hankintojen määrittelyssä on käytettävä 4 §:n 15 kohdassa tarkoitettua yhteistä hankintanimikkeistöä (CPV).
Markkinaoikeus toteaa, että yhtenäisen viitenimikkeistön käytöllä on pyritty turvaamaan hankintojen avoimuus ja läpinäkyvyys. Menettely mahdollistaa tavara- ja palvelukohtaisten hakupalveluiden käytön ilmoitusten seurannassa. Jos CPV-koodi on määritelty virheellisesti, ilmoitusten löytäminen on vaikeaa ja sattumanvaraista.
Euroopan unionissa julkisista hankinnoista tietoa tarjoavilla verkkosivuilla https://ted.europa.eu/fi/simap/cpv on julkaistu muun ohella ”CPV 2008 Seliteosa”, jonka mukaan ohjelmatuotteita ja tietojärjestelmiä koskevaa osastoa 48 käytetään vain ostettaessa valmisohjelmatuotteita, jolloin se katsotaan tavarahankinnaksi. Osastoon eivät kuulu kehittämispalvelut. Mainitulla verkkosivuilla on julkaistu lisäksi ”Yhteisen hankintasanaston (CPV) käyttöopas”. Mainitun käyttöoppaan mukaan CPV:tä on tarkistettu vuosina 2004–2007 muun ohella siten, että ohjelmistopalvelut ja valmisohjelmistot on jaettu kahteen eri osastoon. Käyttöoppaan mukaan valmisohjelmiston ostaminen ”suoraan hyllyltä” (osasto 48) katsotaan tavarahankinnaksi, jolloin siihen sovelletaan tavarahankintoja koskevia sääntöjä. Ohjelmointi tai asiakaskohtaisen ohjelmiston hankinta (osastossa 72) katsotaan palveluksi, jolloin siihen sovelletaan palveluja koskevia sääntöjä.
Markkinaoikeus toteaa, että siinä tapauksessa, että hankinta kattaa sekä tavaroita että palveluita, on hankinnan pääasiallinen kohde määritettävä tavaroiden tai palvelujen korkeimman ennakoidun arvon mukaan. CPV-koodi on vastaavasti ilmoitettava pääasiallisen kohteen mukaan.
Hankintayksikkö on ilmoittanut 10.7.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella välinehuollon tuotannonohjausjärjestelmän hankinnasta. Hankintailmoituksessa hankintalajiksi on ilmoitettu tavarat. Hankinnan pääasialliseksi CPV-koodiksi on ilmoitettu tavarahankintoja koskeva 48451000 (Ohjelmatuotteet toiminnanohjaukseen (ERP)). Kohdassa ”Lisäluokitus” on käytetty CPV-koodia 72212451 ”Toiminnanohjausohjelmistojen (ERP) kehittämispalvelut”.
Hankintailmoituksen kohdassa 2.1 ”Menettely” on todettu muun ohella seuraavaa:
”HUS pyytää tarjoustanne Välinehuollon tuotannonohjauksen järjestelmästä. Hankittavaan järjestelmään konfiguroidaan tuotannonohjauksen edellyttämät prosessit ja perustiedot. Järjestelmässä tuotetaan ja hallinnoidaan välinehuoltoon liittyviä tapahtumatietoja. [– –] Tuotannonohjausta on useassa toimipisteessä ja siitä johtuen hankittavan järjestelmän käyttöönotto jakautuu useampaan käyttöönoton vaiheeseen. [– –] HUS hakee ratkaisua, jonka tulee pohjautua tuotantokäytössä jo olevaan ja tilaajalle siitä konfiguroitavaan tuotteeseen.”
Tarjouspyynnön liitteen 4 ”Käyttöönottoprojektin kuvaus” kohdassa 1 ”Tuotannonohjausjärjestelmä” on todettu muun ohella seuraavaa:
”HUSin Välinehuollon tuotannonohjausjärjestelmän (myöhemmin käytetään tekstissä sanaa järjestelmä) kilpailutuksen tavoitteena on hankkia ‘on premise’ -ratkaisuna toimitettava ratkaisukokonaisuus. Toimitukseen sisältyy ratkaisun määrittely, toteutus ja käyttöönotto. Järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain toimipiste kerrallaan sekä välinehuoltokeskuksissa että välinehuoltopisteissä. [– –]
Käyttöönottoprojekti sisältää sekä kiinteähintaista että aikaperusteista työtä.”
Mainitun liitteen kohdissa 3.1 ”Käyttöönottoprojekti kiinteähintaisena” ja 3.2 ”Käyttöönottoprojekti aikaperusteisesti veloitettuna” on kuvattu miten käyttöönottoprojekti sisältää muun ohella järjestelmän konfigurointia, koulutuksen tarjoamista, testausta, käyttöönoton tuen ja integraatiototeutusta.
Tarjouspyynnön liitteessä 2 ”Palvelukuvaus” on kuvattu vaatimuksia järjestelmän toimittajan tuottamille jatkuville palveluille. Liitteessä on todettu, että jatkuvat palvelut koostuvat seuraavista osa-alueista: tuki (service desk -palvelu ja häiriönhallinta), jatkuvien palvelujen seuranta ja ylläpito (järjestelmänhallinta, versionhallinta ja muutoshallinta).
Tarjouspyynnön liitteen 8 ”Referenssilomake” sekä tarjouspyynnön liitteenä olleen ESPD-lomakkeen mukaan tarjoajan on tullut täyttää referenssivaatimukset, jotka ovat edellyttäneet muun ohella, että tarjoaja on aiemmin toimittanut hankinnan kohdetta vastaavan välinehuollon tuotannonohjausjärjestelmän, joka on ollut tuotantokäytössä vähintään yhden vuoden ja on edelleen tuotantokäytössä referenssiasiakkaalla ja tarjoaja tuottaa siihen tukea ja ylläpitoa.
Edellä kuvatusti hankintayksikkö on ollut hankkimassa jo tuotantokäytössä olevaa välinehuollon tuotannonohjausjärjestelmää. Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa, että se on kilpailutuksen julkaisuhetkellä arvioinut, että hankinnan kokonaisarvosta 60 prosenttia on muodostunut tästä hankittavasta järjestelmästä.
Edellä todettuun ja tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenevään nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut arvioida pääosan hankinnasta kohdistuvan valmiiseen tuotannonohjausjärjestelmään, vaikka hankinnan on edellä todetusti ilmoitettu sisältävän myös erinäistä palveluhankintaa.
Edellä esitetyin perustein hankinnan pääasiallisena kohteena on pidettävä tavarahankintaa, jota hankintailmoituksessa käytetty pääasiallinen CPV-koodi on vastannut. Markkinaoikeus katsoo, että hankintailmoituksessa käytetty pääasiallinen CPV-koodi ei ole antanut hankintakokonaisuudesta väärää tai harhaanjohtavaa kuvaa tai estänyt potentiaalisia tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun.
Markkinaoikeus toteaa vielä, että kun otetaan huomioon kyseessä olevan kaltainen kahdesta eri hankintalajista muodostuva sekamuotoinen hankinnan kohde, tarjoajien tulee siihen sisältyvistä eri osista ja hankintalajin määrittämiseen liittyvistä epävarmuustekijöistä johtuen seurata erilaisia sekä tavara- että palveluhankintoja koskevia hankintailmoituksia. Hankintailmoitus on ollut mahdollista löytää hakupalveluita ja ilmoitusvahteja hyödyntämällä molempia edellä mainittuja sekä tavara- että palveluhankintaa koskevia CPV-koodeja käyttämällä.
Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankinnasta ilmoittaessaan.
Tarjouspyynnön arviointi
Oikeusohjeet
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (1 kohta) ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (12 kohta).
Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus.
Asian arviointi
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä ei ole kuvattu toteutettavien ohjelmistointegraatioiden (Apotti, IDM, RFID ja Taloushallinto) konkreettista sisältöä. Alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat eivät ole voineet tarjouksiaan laatiessaan yhdenmukaisesti päätellä tarvittavien integraatioiden sisältöä, eivätkä keskenään vertailukelpoisesti hinnoitella integraatioita varten tarvittavia ja tarjousvertailussa huomioitavia asiantuntijapalveluita. Valittajan mukaan hankintayksikön menettely on myös ollut voittanutta tarjoajaa suosivaa, koska tämä on ennen esillä olevaa kilpailutusta ollut hankintayksikön sopimuskumppani.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen ja sitä koskevien vaatimusten määrittelemisessä sekä oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.
Tarjouspyynnön liitteessä 1 ”Hankinnan kohteen kuvaus” on kuvattu hankintayksikön välinehuollon nykytilaa ja tavoitetilaa muun ohella integraatioiden näkökulmasta. Tarjouspyynnön liitteen 5 ”Vaatimusmäärittelyt” mukaan pakolliset integraatiot on lueteltu tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Välinehuollon ohjelmisto- ja laiteintegraatiot”.
Edellä mainitun liitteen 3 kohdassa 1 ”Johdanto” on todettu muun ohella, että käyttöönottoprojektin aikana toteutettavia integraatioita ovat IDM-integraatio, Apotti-integraatio, taloushallinnon integraatio ja RFID-integraatio. Liitteessä on IDM-integraation osalta todettu, että se tulee toteuttaa käyttöönottoprojektin alussa tarjouspyyntöasiakirjoihin kuuluvan ICT-tietoturvallisuusliitteen ehtojen mukaisesti. Apotti-integraation osalta on kuvattu työpöytäintegraation nykytilaa ja edellytetty, että myös jatkossa tulee olla kohdassa kuvatut tiedot välittävä integraatio. Taloushallinnon integraation osalta on kerrottu taloushallinnon järjestelmä, johon hankittavan välinehuollon järjestelmän tulee integroitua ja mitä tietoja niiden välillä tulee siirtyä. RFID-integraation osalta on kuvattu RFID-tekniikan käyttöä hankintayksikön välinehuoltokeskuksissa, mitä tietoa integraation kautta kulkee ja mikä RFID-ohjelmisto hankintayksiköllä on käytössä.
Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteena on ollut hinta. Tarjouspyynnön liitteessä 6 ”Hintalomake” tarjoajan on tullut antaa tarjoushinta kolmelle kokonaishinnan osatekijälle: 1) käyttöönottoprojekti tarjouspyynnön liitteen ”Käyttöönottoprojektin kuvaus” laajuisena e/kpl, 2) asiantuntijapalvelut: käyttöönottoprojektin aikaperusteiset työt ja kaikki erikseen tilattavat asiantuntijapalvelut e/htp ja 3) järjestelmän käyttöoikeus e/kk sisältäen jatkuvat palvelut.
Tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Käyttöönottoprojektin kuvaus” on todettu, että käyttöönottoprojekti sisältää sekä kiinteähintaista että aikaperusteista hinnoittelua. Liitteen kohdassa 3.2 ”Käyttöönottoprojekti aikaperusteisesti veloitettuna” on todettu, että Apotti, IDM, RFID ja taloushallinto -integraatiot toteutetaan käyttöönottoprojektin aikana, mutta veloitetaan aikaperusteisesti.
Tarjouspyynnön liitteissä 8 ”Referenssilomake” sekä ESPD-lomake on edellytetty, että tarjoaja on aiemmin toimittanut hankinnan kohdetta vastaavan välinehuollon tuotannonohjausjärjestelmän ja tältä osin on edellytetty muun ohella, että järjestelmä on sisältänyt integraatioita muun muassa muihin hallinnollisiin järjestelmiin.
Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvatusti hankinnan kohteena olevan välinehuollon tuotannonohjausjärjestelmän yhtenä edellytyksenä on ollut, että järjestelmän tulee integroitua ohjelmistorajapintojen kautta eri ohjelmistoihin. Tarjouslaskennan kannalta tarjoajan on tullut määrittää se, millä henkilötyöpäivähinnalla se tarjoaa aikaperusteista asiantuntijatyötä, johon on kuulunut muun ohella edellä mainitut integraatiotyöt. Markkinaoikeus katsoo, että tässä tilanteessa tarjoajan ei ole ollut välttämätöntä tietää tarvittavan ohjelmointityön tarkkaa määrää pystyäkseen hinnoittelemaan tarjoamansa aikaperusteinen asiantuntijatyö.
Asian arvioinnissa voidaan myös ottaa huomioon, että tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjoajalla on täytynyt olla aiempaa kokemusta vastaavan välinehuollon tuotannonohjausjärjestelmän toimittamisesta, jonka on tullut sisältää integraatioita muun muassa muihin hallinnollisiin järjestelmiin. Jo tällä perusteella on oletettava, että alalla olevalla tarjoajalla on ainakin lähtökohtainen käsitys siitä, minkälaista työtä ja osaamista ainakin osa mainituista integraatioista edellyttävät.
Esillä olevan kaltaisissa hankinnoissa on luonteenomaista, että nykyisellä toimittajalla on palveluntuottajana käytettävissään kokemusperäisiä tietoja hankinnan kohteesta. Tästä huolimatta jokainen hankintamenettely on uusi, eikä juuri koskaan täysin identtinen aikaisemmin toteutettujen kanssa, minkä lisäksi on tyypillistä, että markkinaympäristössä ja teknologisessa kehityksessä tapahtuu jatkuvia muutoksia. Ei voida katsoa, että yksinomaan se, että tarjouskilpailuun osallistuu nykyinen toimittaja, muodostaisi muiden tarjoajien kannalta tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vastaisen tilanteen.
Luonteenomaisena esillä olevan kaltaisille hankinnoille voidaan pitää sitäkin, että vaadittujen integraatioiden tarkka työmäärä ei ole välttämättä tiedossa siinä vaiheessa, kun hankintaa kilpailutetaan.
Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi sillä tavoin riittävät tiedot vaadituista ohjelmistointegraatioista, että tarjoaja on niiden perusteella voinut sitoutua hankinnan toteuttamiseen, hinnoitella tarjouksensa ja että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntöasiakirjojen ei ole myöskään katsottava tässä tapauksessa suosineen voittanutta tarjoajaa sen vuoksi, että sillä on aiempana järjestelmätoimittajana kokemusta integraatiomäärityksistä.
Valittaja on esittänyt lisäksi, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös migraatiotietojen osalta, koska siinä ei ole ilmoitettu toimittajan kannalta olennaisia tietoja, kuten sitä, mitä tietoja käytössä olevaan järjestelmään on tallennettu, missä muodossa tiedot on tallennettu ja miten tiedot ovat siirrettävissä uuteen järjestelmään. Valittajan mukaan tarjoajat eivät ole voineet tarjouksiaan laatiessaan yhdenmukaisesti päätellä migraation sisältöä, eivätkä keskenään vertailukelpoisesti hinnoitella sitä tarjouksessaan. Lisäksi hankintayksikön menettely on suosinut voittanutta tarjoajaa.
Markkinaoikeus toteaa, että migraatiotyöt ovat kuuluneet kiinteähintaisesti hinnoiteltavaan käyttöönottoprojektin osuuteen yhdessä muiden tältä osin tarjouspyyntöasiakirjoissa mainittujen toimenpiteiden kanssa. Tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Käyttöönottoprojektin kuvaus” on todettu, että käyttöönottoprojekti kiinteähintaisena sisältää muun ohella seuraavan toimenpiteen:
”Kaikkien välinehuoltokeskusten ja välinehuoltopisteiden tietojen migroinnin nykyisestä järjestelmästä uuteen järjestelmään. Migrointi tehdään silloin, kun uusi kohde otetaan käyttöön. Migraation taustatyö laaditaan yhdessä tilaajan ja toimittajan kanssa sisältäen tarvittavat tietojen mäppäykset (esim. koontitaulukot).”
Markkinaoikeus toteaa, että esillä olevan kaltaisissa hankinnoissa on tavanomaista, että tietoja siirretään järjestelmävaihdostilanteissa järjestelmästä toiseen. Siten on oletettavaa, että alalla toimivat tarjoajat tietävät ainakin lähtökohdiltaan sen, miten tieto on siirrettävissä yhdestä järjestelmästä toiseen. Erityisesti tähän nähden yksityiskohtaista aiempaan järjestelmään tallennettujen tietojen kuvaamista tarjouspyyntöasiakirjoissa ei voida pitää välttämättömänä tarjouksen tekemiseksi ja hinnoittelemiseksi. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole ollut epäselvä migraatiotietojen osalta eikä se ole estänyt tarjousten vertailukelpoista hinnoittelua. Asiassa ei ole myöskään arvioitavissa, että tarjouspyyntöasiakirjat olisivat tältä osin suosineet voittanutta tarjoajaa.
Valittaja on esittänyt myös, että tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu käyttöönottoprojektiin tarvittavien projektinjohdon asiantuntijapalveluiden osalta, tuleeko niiden hinnoittelu huomioida tarjouksen käyttöönottoprojektin kiinteähintaisesti hankittavassa osuudessa vai asiantuntijapalveluiden aikaperusteisesti hankittavassa osuudessa. Valittajan mukaan tarjoajat ovat voineet tulkita tarjouspyynnön sisällön eri tavoin.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellytetty, että tarjoajan olisi tarjouksessaan tullut kuvata projektinjohtotyön henkilöresursseja. Tarjouspyynnön liitteen 4 ”Käyttöönottoprojektin kuvaus” on kuitenkin todettu, että valittu toimittaja laatii tilaajan hyväksyttäväksi projektisuunnitelman, josta ilmenee projektin vaiheistus ja vaiheittaiset tehtävät, sekä niille tarvittavat resurssit ja tekijät. Kohdassa on edelleen todettu, että suunnitelman tulee antaa kuva siitä, mitä osapuolten resurssitarpeet ovat projektin missäkin vaiheessa.
Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä kuvatulla tavalla todettu, että välinehuollon tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönottoprojekti sisältää sekä kiinteähintaista että aikaperusteista hinnoittelua.
Käyttöönottoprojekti kiinteähintaisena on sisältänyt tarjouspyynnön liitteen 4 ”Käyttöönottoprojektin kuvaus” mukaan useita eri toimenpiteitä ja muun ohella seuraavan kohdan:
”Järjestelmän käyttöönotto tuotantokäyttöön kaikissa välinehuoltokeskuksissa ja välinehuoltopisteissä.”
Sen sijaan käyttöönottoprojekti aikaperusteisesti veloitettuna on sisältänyt kolme kohtaa:
- Apotti, IDM, RFID ja Taloushallinto -integraatiot
- Muut mahdolliset välinehuoltokeskusten ja välinehuoltopisteiden käyttöönottoon tarvittavat työt, mitkä eivät sisälly kiinteään hintaan.
- Koodistopalveluintegraatio ja matalalämpösterilointikoneiden liittymät, jotka tehdään myöhemmin sovittavana ajankohtana aikaperusteisen hinnoittelun mukaan.
Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että alan ammattimaisen tarjoajan on tullut ymmärtää, että aikaperusteisesti veloitettavassa käyttöönottoprojektin osuudessa on ollut kyse erityisistä töistä, joita projektissa on mukana tai saattaa tulla mukaan, ja tarjouksen antamisen osalta kyse on ollut yhden henkilötyöpäivähinnan antamisesta. Alan ammattimaisen tarjoajan on lisäksi tullut ymmärtää, että koska käyttöönottoprojekti kiinteähintaisena kattaa järjestelmän käyttöönoton tuotantokäyttöön, on tarvittava käyttöönottoprojektin projektinjohtotyö tullut huomioida tarjouksessa käyttöönottoprojektin kiinteähintaisen hinnoittelun osuudessa. Tarjouspyyntö ei ole siten ollut tältä osin valittajan esittämin tavoin epäselvä.
Markkinaoikeus toteaa vielä edellä todettuihin seikkoihin liittyen, että valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjousten välisen hintaeron ei voida tässä asiassa arvioida olevan osoitus tarjouspyynnön epäselvyydestä tai syrjivyydestä eikä se siten anna aihetta arvioida toisin edellä tässä jaksossa todettua.
Valittaja on esittänyt vielä, että kun aikaperusteisesti hinnoiteltavien asiantuntijapalveluiden hintaliitteellä ilmoitettu määrä on ollut ainoastaan laskennallinen ja ainoastaan vertailua varten, hankintayksikön menettely on merkinnyt myös sitä, että hankinnassa ei voi tulla valituksi kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta hankinnan kohteen ja kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisen osalta. Hankintayksiköllä on myös harkintavaltaa sen suhteen, mitä seikkoja se haluaa vertailussa painottaa. Vertailuperusteiden tulee kuitenkin liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.
Tarjouspyynnön liitteessä 6 ”Hintalomake” aikaperusteisesti hinnoiteltavien asiantuntijapalveluiden henkilötyöpäivän hinta on painotettu 400 henkilötyöpäivän laskennallisella määrällä ainoastaan tarjousten vertailua varten. Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole arvioitavissa, etteikö näin asetettu vertailuperuste olisi liittynyt hankinnan kohteeseen. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ole myöskään pääteltävissä, että vertailuperuste ja siihen liittyvä painotus olisi ollut tarjoajien kannalta epätasapuolinen tai syrjivä tai että kyseinen vertailuperuste olisi estänyt hankinnassa kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valituksi tulemisen. Aikaperusteisesti hinnoiteltavien asiantuntijapalveluiden painotettu hinta on ollut osa tarjousten vertailuhintaa, johon on sisältynyt myös muun ohella käyttöönottoprojektin kiinteä hinta. Painoarvon asettaminen aikaperusteisesti hinnoiteltavien asiantuntijapalveluiden henkilötyöpäivän hinnalle, ilmoittamalla henkilötyöpäivien laskennallinen arviomäärä, on näin ollen ollut välttämätöntä tarjousten vertailua varten. Hankintayksikkö on siten harkintavaltansa puitteissa voinut asettaa kyseisen vertailuperusteen.
Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan.
Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta
Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen ottaen huomioon kilpailutetun järjestelmän laajuus. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut lähes 73 prosenttia edullisempi kuin valittajan tarjous. Valittajan mukaan voittanut tarjoaja ei kykene tarjoamallaan hinnalla toteuttamaan hankintaa vaaditulla tavalla. Hankintayksikön olisi valittajan mukaan pitänyt pyytää voittaneelta tarjoajalta selvitys hinnoittelusta.
Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä ei ole ollut syytä arvioida voittaneen tarjoajan hintaa poikkeuksellisen alhaiseksi. Nyt kyseessä oleva hankinta on kannustanut tarjoajia tarjoamaan mahdollisimman kustannustehokasta hinnoittelua. Hankinnassa saatujen vain kahden tarjouksen välisen prosentuaalisen hintaeron tarkastelu ei anna luotettavaa kuvaa siitä, mitä tekijöitä hinnoittelun taustalla on tai muodosta hankintayksikölle velvoitetta pyytää voittaneelta tarjoajalta selvitystä. Hankintayksikön aiempaan kokemukseen ja tehtyyn markkinakartoitukseen perustuen voittaneen tarjoajan hinnoittelu vastaa hankintayksikön käsityksen mukaan realistista hintatasoa hankinnan kohteena olevalle järjestelmätoimitukselle. Hankintayksikön mukaan voittanut tarjoaja on sen aiempi välinehuollon tuotannonohjausjärjestelmän sopimustoimittaja eikä mikään voittaneen tarjoajan tarjouksessa ole antanut syytä epäillä, että voittanut tarjoaja ei antamallaan hinnoittelulla noudattaisi ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia sekä muita lakisääteisiä velvoitteitaan taikka kykenisi selviämään hankintasopimusvelvoitteistaan asianmukaisesti.
Kuultava on esittänyt, että se on sitoutunut antamaansa tarjoukseen ja sillä on resurssit hankinnan toimittamiseen esitetyllä hinnoittelulla. Se on myös täyttänyt kaikki tarjoajan soveltuvuusvaatimukset, se on vakavarainen yhtiö, eikä sen aikaisempien hankintasopimusten suorituksissa ole ollut puutteita.
Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea.
Hankintalain 96 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan lainkohta poikkeaa aiemmin voimassa olleesta laista siten, että se velvoittaa hankintayksiköitä pyytämään selvitystä hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista. Aikaisemmin voimassa olleen lain mukaan hankintayksiköllä oli selvitysvelvollisuus vain ennen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämistä. Mainituissa esitöissä on lisäksi todettu, että hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää selvitystä ja tarjoajalla velvollisuus antaa selvitys hankintayksikön pyynnöstä aina, kun kysymyksessä on poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on kuitenkin hankintayksiköiden harkintavallassa. Hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota muun muassa hankinnan laatuun ja laajuuteen sekä toimitusaikaan, hankinnan oikeudellisiin, taloudellisiin sekä teknisiin tekijöihin, muiden tarjoajien antamiin hintoihin sekä toimialalla tyypilliseen hinnoittelurakenteeseen.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 96 §:ssä hankintayksikölle säädetty velvollisuus selvittää tarjouksen hintoja tai kustannuksia koskee tilannetta, jossa tarjous vaikuttaa hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta. Hankintayksiköllä on sinänsä lähtökohtaisesti harkintavaltaa arvioida, milloin sen on aiheellista selvittää tarjoushinnan määräytymisen perusteita. Tämä arviointi tulee kuitenkin perustaa todellisiin ja perusteltuihin seikkoihin. Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia. Hankintasäännöksissä on asetettu hankintayksikölle velvollisuus hylätä tarjous poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella vain tilanteessa, jossa alhainen hinta osoittaa ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden rikkomisen.
Nyt esillä olevassa asiassa hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt edellä kuvatut perustelut sille, miksi sillä ei ole ollut syytä arvioida voittaneen tarjoajan hintaa poikkeuksellisen alhaiseksi.
Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjous on sinänsä ollut selvästi edullisempi kuin valittajan tarjous. Tarjouskilpailussa on toisaalta saatu vain kaksi tarjousvertailuun edennyttä tarjousta, joten alan hintatason laajempi vertailu ei ole ollut mahdollista. Tällaisessa tilanteessa suuretkaan hintaerot eivät siten välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous.
Edellä todettu ja hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämä huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa, kun se ei ole ennen hankintapäätöksen tekemistä pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä hinnoittelusta. Asiassa ei ole myöskään käynyt muutoinkaan ilmi, että hankintayksiköllä olisi ollut velvollisuus hylätä voittaneen tarjoajan tarjous hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää HUS-yhtymän vaatimuksen jättää valittajan vastaselityksessään esittämä uusi perustelu tutkimatta.
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Getinge Finland Oy:n korvaamaan HUS-yhtymän oikeudenkäyntikulut 8.562,50 eurolla viivästyskorkoineen ja CGI Suomi Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.698,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Eeva Tiainen ja Teemu Matikainen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.