Asian tausta

Samkommunen för Österbottens välfärdsområde – Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä (jäljempänä myös Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä ja hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.6.2022 julkaistulla sosiaalipalveluita ja muita erityispalveluita koskevalla
EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohtien 5–15 mukaisesta vartiointi- ja järjestyksenvalvontapalveluja koskevasta hankinnasta ajalle 1.10.2022–30.9.2024 ja optiokaudelle 1.10.2024–30.9.2025.

Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä on 22.8.2022 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut STSEC Ky:n tarjouksen.

Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymästä on jäljempänä ilmenevin tavoin 1.1.2023 tullut Pohjanmaan hyvinvointialue.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.650.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Securitas Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus asettaa edellä mainitun kiellon ja velvoitteen tehosteeksi riittävän suuruisen uhkasakon. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua ja määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Edelleen valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.600 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut tarjouskilpailusta voittanutta tarjoajaa, vaikka kyseinen tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua referenssivaatimusta.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajalla on ollut vähintään kaksi vuotta kokemusta hankintaa vastaavasta palveluntuottamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalta viimeisen kuuden vuoden aikana. Vastaavaksi referenssikohteeksi on tarjouspyynnön mukaan hyväksytty paikallisvartiointi keskussairaalatasoisessa ympäristössä 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

Valittajan hallussa on turvallisuuspalvelualaan kuuluvien julkisten hankintojen tiedot viimeisen kuuden vuoden ajalta. Voittanut tarjoaja on valikoitunut keskussairaalatasoisen vartiointipalvelun tuottajaksi kuluneen vuoden aikana vain yhdessä kilpailutuksessa, jonka mukainen hankintasopimuskausi ei ole voinut tuottaa tarjouspyynnössä edellytettyä kahden vuoden kokemusta vastaavan palvelun toteuttamisesta siihen mennessä, kun tarjoukset on tullut nyt kyseessä olevassa hankinnassa jättää.

Hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy epäillä voittaneen tarjoajan referenssejä koskevan tiedon todenperäisyyttä ja sillä on ollut velvollisuus selvittää referenssikohteen vastaavuus tarjouspyynnössä asetettuihin vaatimuksiin nähden jo ennen hankintapäätöksen tekemistä. Hankintayksikkö on varta vasten edellyttänyt tarjoajilta hankintayksikön kilpailutusjärjestelmään ladattavaa selvitystä referenssistä. Lisäksi hankintayksikkö on tarjouspyynnössä etukäteen ilmoittanut potentiaalisille tarjoajille, että se hylkää kaikki asetettuja ehtoja vastaamattomat ja/tai puutteelliset, tulkinnanvaraiset tai epäselvät tarjoukset.

Valituksenalaisesta hankintapäätöksestä ei käy ilmi hankintasäännösten edellyttämällä tavalla päätöksen perusteluja, eikä asianosaisilla ole ollut mahdollisuutta arvioida, perustuuko hankintayksikön päätöksenteko sitä velvoittaviin oikeusohjeisiin. Hankintapäätöksen liitteenä olleessa valitusosoituksessa on lisäksi ollut virheelliset yhteystiedot muutoksenhakutuomioistuimen osalta.

Vastine

Vaatimukset

Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä (1.1.2023 alkaen Pohjanmaan hyvinvointialue) on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen. Voittanut tarjoaja on täyttänyt kaikki tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Hankintayksikön tiedossa ei ole syytä, jonka perusteella sen olisi tullut sulkea voittanut tarjoaja tarjouskilpailusta.

Oikeuskäytännön mukaan sen vaatiminen, että palvelun tuottamisen edellyttämien voimavarojen on oltava tarjoajan hallussa ennen kuin hankintapäätös on tehty, voi olla omiaan rajoittamaan kilpailua ja saattamaan yritykset eriarvoiseen asemaan. Organisaatioresurssien osalta riittävää on se, että tarjoaja sitoutuu hankkimaan esittämänsä resurssit tarjousajan jälkeen. Vartiointikokemuksessa on viime kädessä kyse siitä inhimillisestä pääomasta, jota tarjoaja on onnistunut keräämään, minkä vuoksi tapausta on pidettävä täysin verrannollisena edellä mainitun organisaatioresurssivaatimuksia koskevan tulkinnan kanssa. Vartiointikokemusta koskeva vaatimus on täyttynyt ja jopa selvästi ylittynyt voittaneen tarjoajan osalta hankintapäätöstä tehtäessä.

Hankintayksikkö ei ole vaatinut, että referenssivaatimuksen tulisi täyttyä tarjousten jättämiselle varattuun määräpäivään mennessä. Hankintayksikkö on tarkoittanut tältä osin sitä, että referenssivaatimuksen on tullut täyttyä, kun toiminta aloitetaan. Sopimuskausi on alkanut 1.10.2022, johon mennessä referenssivaatimus on täyttynyt voittaneen tarjoajan osalta. Lisäksi voittaneen tarjoajan ilmoittaman referenssikohteen sopimus on yhä voimassa ja päättyy aikaisintaan 31.12.2023. Kun tarjouskilpailun päättymisajankohtana referenssikohteen vähimmäispituutta koskevan vaatimuksen täyttymiseen on ollut jäljellä vain kaksi viikkoa, hankintayksiköllä ei ole ollut mitään syytä olettaa, että voittaneen tarjoajan referenssikohteen sopimus esimerkiksi yhtäkkisesti purkautuisi ennen hankintapäätöksen tekemistä.

Kuultavan lausunto

STSEC Ky ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että nyt esillä olevassa asiassa kyse ei ole hankintayksikön viittamassa oikeuskäytännössä tarkoitetuista palvelun tuottamiseen liittyvistä resursseista vaan tarjoajan aikaisemman kokemuksen selvittämiseen liittyvästä referenssivaatimuksesta. Viimeksi mainitun vaatimuksen osalta oikeuskäytännössä ei ole vahvistettu poikkeusta pääsäännöstä, jonka mukaan tarjoukset ovat lopullisia ja niitä tarkastellaan tarjousten jättämishetken tilanteen mukaisesti.

Vaatimus tarjoajan kokemuksesta on erillinen tarjoajan henkilöstö- ja muita voimavaroja eli resursseja koskevasta vaatimuksesta, mikä ilmenee myös hankintasäännöksistä. Jos referenssivaatimuksen täyttymishetkeä ei ole hankinta-asiakirjoissa erikseen ilmoitettu ja jos tarjousajan päättymisen jälkeen täyttyvät referenssit otettaisiin tässä tilanteessa huomioon, menettely olisi omiaan vaarantamaan ehdokkaiden ja tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun.

Jos referenssivaatimuksen täyttyminen tarjousajan jälkeen olisi sallittua, ehdokkaat ja tarjoajat eivät tarjousta laatiessaan voisi tietää, mitkä referenssit ovat kelvollisia ja mitkä eivät. Hankintayksikkö voisi tällöin esimerkiksi suosia haluamiaan tarjoajia lykkäämällä hankintapäätöksen tai -sopimuksen tekemistä niin kauan, kunnes hankintayksikön suosikkitarjoajan referenssit täyttäisivät tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Lisäksi, jos referenssivaatimusten täyttymisen ajankohta ei ole etukäteen tiedossa, johtaisi tämä todennäköisesti siihen, että jotkin alalla toimivat toimittajat jättäisivät kokonaan tarjoamatta, kun ne eivät voisi tarjouspyyntöasiakirjoista selvittää, onko heillä ylipäätään olemassa riittäviä referenssejä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei hankintasäännöksistä tai oikeuskäytännöstä yksiselitteisesti ilmene, että referenssivaatimus pitäisi täyttyä tarjouksen jättämisen määräpäivään mennessä.

Yrityksen kokemukseen liittyvä referenssivaatimus ja riittävän kokeneen henkilöstön resurssivaatimus asetetaan aina samasta syystä: hankintayksikkö haluaa vaatimuksilla varmistua, että toimittaja selviää tarjoamastaan palvelusta. On mitä suurimmassa määrin todennäköistä, että voittaneen tarjoajan voimassa oleva referenssi jatkuu kahden viikon päästä tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymisestä. Kun otetaan huomioon suhteellisuusperiaate ja se, että sopimuksen täyttymisen alkaessa referenssivaatimus on voittaneen tarjoajan osalta täyttynyt selvästi, on asiaa arvioitava hankintayksikön esittämällä tavalla.

Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta kriteeriensä määrittelyssä. Hankintayksikkö on päättänyt käyttää kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena halvinta hintaa, jolla perusteella voittaneen tarjoajan tarjous on valittu. Referenssivaatimuksen asettamisella on ainoastaan pyritty takaamaan palveluntuottajalle tietty vähimmäislaatutaso. Voittaneen tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta olisi ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Pohjanmaan hyvinvointialue on 18.1.2023 antamassaan selvityksessä esittänyt, että erikoissairaanhoidon palvelut, joita aiemmin on hoitanut Vaasan sairaanhoitopiiri, ovat siirtyneet Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymälle 2022. Lisäksi Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän jäsenkunnat ovat päättäneet siirtää perusterveydenhuollon ja Korsnäsiä lukuun ottamatta sosiaalihuollon järjestämisen Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymälle 1.1.2022 alkaen. Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut taas ovat lakisääteisesti siirtyneet itsehallinnollisten hyvinvointialueiden vastuulle. Vaasan sairaanhoitopiiri, Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymä ja Pohjanmaan hyvinvointialue tarkoittavat tämän asian yhteydessä kaikki samaa asianosaista.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta puuttuneen soveltuvuuden vuoksi. Tähän liittyen asiassa on arvioitava, onko voittanut tarjoaja täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun referenssivaatimuksen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1‒31 §) ja IV (123‒174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, lain liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään lain 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 12 luvun säännöksiä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan nyt kyseessä olevan lain liitteessä E lueteltuja palveluja koskevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetyn kynnysarvon. Asiassa on siten otettava huomioon, mitä edellä hankintalain 107 §:ssä on nyt kyseessä olevan kaltaisiin palveluhankintoihin sovellettavista oikeusohjeista säädetty.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Hankintalain 114 §:n 2 momentin (499/2021) mukaan hankintayksikön tulee soveltaa lain 80 §:ssä ja se voi soveltaa lain 81 §:ssä säädettyjä poissulkemisperusteita ehdokkaisiin ja tarjoajiin. Poissulkemisperusteita voidaan soveltaa myös alihankkijoihin. Ehdokkaiden ja tarjoajien taikka näiden alihankkijoiden korjaaviin toimenpiteisiin ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamiseen voidaan soveltaa, mitä lain 82–86 sekä 88 §:ssä säädetään.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Tarjouspyyntö, voittaneen tarjoajan selvitys ja hankintapäätös

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” alakohdassa ”Referenssit” on todettu, että tarjoajien on tullut liittää tarkempi selvitys referenssikohteesta tai -kohteista, ”viitaten ESPD-lomakkeen osaan IV, kohta C: TEKNINEN JA AMMATILLINEN PÄTEVYYS”.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen ja hankintayksikön täyttämän yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan (ESPD) IV osan ”Valintaperusteet” kohdassa C ”Tekninen ja ammatillinen pätevyys” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoaja on suorittanut viitejakson aikana seuraavantyyppiset pääasialliset palvelut:

[‒ ‒]

Vaatimus: Tarjoavalla yrityksellä on vähintään kaksi (2) vuotta kokemusta hankintaa vastaavasta palveluntuottamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalta, viimeisen kuuden (6) vuoden aikana.

Vastaavaksi referenssikohteeksi hyväksytään 24/7 paikallisvartiointi keskussairaalatasoisessa ympäristössä.

Tarjouspyynnön kohdassa Muut ehdot, tulee liittää tarkempi kuvaus referenssikohteesta.”

Tarjouspyynnön kohdassa IV.2.2 on ilmoitettu, että tarjousten vastaanottamisen määräaika on 15.7.2022.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Hylkäämisperusteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjouskilpailusta suljetaan pois sellaiset tarjoajat, joita koskee hankintalain 80 §:n mukainen poissulkemisperuste. Tarjouskilpailusta voidaan sulkea pois tarjoajat, jotka ovat laiminlyöneet verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen tai jota koskee muu hankintalain 81 §:n mukainen poissulkemisperuste.

Tarjouksen tulee olla huolellisesti ja täsmällisesti laadittu tämän tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Tarjouksen tulee vastata tarjouspyyntöä.

[– –]

Sisällöltään tarjouspyyntöä tai tarjouspyynnössä asetettuja kaupallisia ehtoja vastaamattomat, puutteelliset sekä tulkinnanvaraiset ja/tai epäselvät tarjoukset hylätään suhteellisuusperiaatetta noudattaen, jotta voidaan turvata tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu.”

Tarjouskilpailun voittanut tarjoaja STSEC Ky on ilmoittanut tarjouksensa liitteenä olleessa referenssilomakkeessa yhden referenssikohteen, jonka osalta toimeksiannon alkamisajankohdaksi on ilmoitettu 1.8.2020.

Valituksenalaisen hankintapäätöksen kohdassa ”Anskaffningsförslag och motivering / Hankintaehdotus ja perustelu” on todettu, että STSEC Ky ”täyttää toiminnan vaatimukset” ja että kyseisen elinkeinonharjoittajan tarjous on ollut halvin tarjouspyynnön kriteerien mukaisesti.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Asetettavien soveltuvuusvaatimusten tulee olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Esillä olevassa asiassa tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajalla on vähintään kaksi vuotta kokemusta hankintaa vastaavasta palveluntuottamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalta viimeisen kuuden vuoden aikana. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut toimittaa tarjoustensa jättämisen yhteydessä hankintayksikölle selvitys referenssikohteesta tai -kohteista. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole ilmoitettu, mihin ajankohtaan mennessä referenssivaatimuksen on tullut täyttyä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on referenssejään koskevassa ja tarjoukseensa liitetyssä selvityksessä ilmoittanut referenssikohteen, jonka toimeksiannon alkamisajankohdaksi on ilmoitettu 1.8.2020. Mikäli referenssivaatimuksen täyttymisen ajankohtana on pidettävä tarjousten jättämiselle varatun määräajan umpeutumisajankohtaa 15.7.2022, tarjouspyynnössä asetettu referenssikohteen pituutta koskeva vaatimus ei ole voittaneen tarjoajan osalta täyttynyt, ja hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta. Asiassa on näin ollen seuraavaksi arvioitava, minä ajankohtana tarjouspyynnön referenssivaatimuksen täyttymistä on tullut arvioida.

Valittaja on esittänyt, että referenssivaatimuksen täyttymisen arvioimisen ajankohtana tulee asiassa pitää tarjousten jättämiselle asetetun määräajan umpeutumisajankohtaa. Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, että arviointiajankohtana tulee pitää hankintasopimuksen toteuttamisen alkamisajankohtaa. Hankintayksikkö on tältä osin lisäksi esittänyt, että oikeuskäytännön perusteella sen vaatiminen, että palvelun tuottamisen edellyttämien voimavarojen on oltava tarjoajan hallussa jo ennen kuin hankintapäätös on tehty, voi olla omiaan rajoittamaan kilpailua ja saattamaan yritykset eriarvoiseen asemaan. Valittaja on tältä osin puolestaan esittänyt, että mainittu oikeusohje koskee ainoastaan tarjoajan voimavaroja, jollaisiksi tarjoajan referenssejä ei voida luokitella.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjoajalla lähtökohtaisesti tarvitse olla tarjouspyynnössä edellytettyjä resursseja vielä tarjouksen tekohetkellä, vaan riittää, että tarjouksessa on sitouduttu tarjouspyynnössä edellytetyn hankinnan toteuttamiseen tarjouspyynnössä edellytetyillä resursseilla sopimuskauden alkaessa. Esillä olevassa asiassa ei ole kuitenkaan kyse voittaneen tarjoajan resursseja vaan referenssejä eli kokemusta koskevasta vaatimuksesta. Tarjoaja ei voi osoittaa kerryttäneensä aiempien vastaavien hankkeiden kautta syntynyttä monipuolista tietotaitoaan pelkästään sitoutumalla rekrytoimaan uusia henkilöitä tai hankkimaan muita yksittäisiä resursseja sopimuskauden alkamiseen mennessä. Näin ollen tarjoajan referenssien osalta ei ole lähtökohtaisesti riittävää, että tarjouksessa on sitouduttu tarjouspyynnössä edellytetyn kokemuksen kerryttämiseen sopimuskauden alkaessa.

Hankintayksikkö on nyt esillä olevassa hankintamenettelyssä edellyttänyt tarjoajien toimittavan selvityksen referenssivaatimuksen täyttymisestä tarjousten jättämisen yhteydessä. Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti vaadittu tarjousten olevan täsmällisesti laadittu tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti tarjouksen tarjouskilpailusta poissulkemisen uhalla. Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoissa on nimenomaisesti edellytetty, että vaadittu kokemus on kertynyt viimeisen kuuden vuoden aikana. Viimeksi mainitun ajanjakson ei voida katsoa tarkoittaneen tarjousten jättämiselle varatun määräajan umpeutumisen jälkeistä aikaa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön referenssivaatimuksen täyttymistä on tullut arvioida tarjousasiakirjojen perusteella sellaisina kuin ne ovat olleet tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättymishetkellä. Edellä esitetyllä tavalla voittanut tarjoaja ei tarjousasiakirjoissaan ilmoitetun perusteella ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua vaatimusta vähintään kahden vuoden kokemuksesta hankintaa vastaavasta palveluntuottamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalta viimeisen kuuden vuoden aikana. Siten voittanut tarjoaja olisi tullut hankintalain 114 §:n 1 momentin nojalla sulkea tarjouskilpailusta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta puuttuneen soveltuvuuden vuoksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Saadun selvityksen perusteella valittajan esittämien muiden kuin hankintapäätöksen kumoamista koskevien vaatimusten on katsottava 1.1.2023 alkaen kohdistuvan Pohjanmaan hyvinvointialueeseen.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa mainitussa laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että Pohjanmaan hyvinvointialue käsittelee ja vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Pohjanmaan hyvinvointialue aikoo toteuttaa vartiointi- ja järjestyksenvalvontapalveluja koskevan hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on käsiteltävä ja vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pohjanmaan hyvinvointialue, joka on tullut valittajan vastapuoleksi asiassa 1.1.2023 alkaen, on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä Pohjanmaan hyvinvointialue saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Samkommunen för Österbottens välfärdsområde – Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntayhtymän 22.8.2022 tekemän hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Pohjanmaan hyvinvointialuetta tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Pohjanmaan hyvinvointialueen korvaamaan Securitas Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Pohjanmaan hyvinvointialueen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Markus Ukkola ja Esko Pakka.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 9.5.2023 numero 1364/2023