Asian tausta

Helsingin Yliopisto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 9.11.2022 julkaistulla sosiaalipalveluita ja muita erityispalveluita koskevalla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 2 mukaisesta digitaalisia videopalveluita yleisille kirjastoille koskevasta palveluhankinnasta kahdelle vuodelle ja enintään yhdelle enintään kahden vuoden optiokaudelle.

Helsingin Yliopiston palvelujohtaja on 21.12.2022 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut FörlagEtt AB:n tarjouksen.

Helsingin Yliopiston palvelujohtaja on 21.12.2022 tekemällään päätöksellä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 1.871.400 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Nordic Content Distribution Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätöksen ja hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.015 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä, koska tarjouspyyntö ja sen liitteet ovat olleet ristiriitaiset hankintasopimuksen solmimisen ja palvelun suunnitellun käyttöönoton aikataulun osalta eikä tarjouspyynnössä ole määritelty tarjouspyynnön ja sen liitteiden etusijajärjestystä. Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös sen takia, ettei palvelukuvaukselta vaadittua sisältöä ole yksilöity tarjouspyynnössä.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen käyttöönoton aikataulun osalta. Valittajan tarjouksen käyttöönottosuunnitelmaan sisältyneen alustavan aikatauluarvion mukaan valittajan tarjoama palvelu olisi ollut hankintayksikön käytettävissä palvelusopimusluonnoksen mukaisesti 1.5.2023 mennessä. Valittaja olisi voinut toimittaa palvelun hankintayksikölle alle kolmen kuukauden toimitusajalla, mikäli hankintayksikkö olisi näin edellyttänyt. Valittajan käyttöönottosuunnitelmaa olisi ollut mahdollista palvelusopimusluonnoksen mukaan päivittää hankintayksikön niin toivoessa.

Valittaja on tarjouksessaan vakuuttanut sen tarjouksen täyttäneen tarjouspyynnössä ja sen liitteissä asetetut vaatimukset sekä hyväksyvänsä tarjouspyynnön liitteenä olleet sopimusehdot ilman varaumia. Hankintayksikön olisi tullut varata valittajalle tilaisuus täsmentää tarjoustaan käyttöönottoaikataulun osalta. Hankintayksikkö on menetellyt tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vastaisesti, kun se on varannut vain voittaneelle tarjoajalle tilaisuuden täsmentää tarjoustaan.

Valittajan tarjoukseen ei ole sisältynyt laskutukseen liittyvää tarjouspyynnön vastaista varaumaa. Valittajan tarjoukseen on liitetty palvelukuvaus, jossa on ollut esimerkinomainen maininta valittajan referenssiasiakkaiden käytössä olleesta palvelusta. Hankintayksikkö on virheellisesti tulkinnut valittajan palvelukuvauksessa olleen esimerkinomaisen maininnan olleen tarjouspyynnön vastainen varauma. Valittaja on antamassaan tarjouksessa muun ohella vakuuttanut, ettei sopimusehtoihin ole tehty varaumia. Hankintayksikön olisi tullut myös palvelukuvaukseen sisältyneen väitetyn varauman vuoksi varata valittajalle tilaisuus täsmentää tarjoustaan.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin Yliopisto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.253,56 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä käyttöönoton aikataulua koskevan vaatimuksen osalta. Tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti ilmoitettu käyttöönottoprojektin aikataulua ja kestoa koskevat vaatimukset. Hankinta-asiakirjoissa on ollut vähäisiä eroja päivämäärissä, jotka ovat koskeneet käyttöönoton aloitusta. Käyttöönotto on kuitenkin yksiselitteisesti määritelty siten, että se on voinut olla enintään kolme kuukautta sopimuksen allekirjoittamisesta. Käyttöönoton aikataululle on lisäksi asetettu ehdoton takaraja, koska palvelun on tullut olla kirjastojen käytössä viimeistään 1.5.2023 riippumatta siitä, milloin sopimus on ollut tarkoitus allekirjoittaa. Kahdessa tarjousvertailussa mukana olleessa tarjouksessa on käyttöönottoprojektin toimitusajaksi ilmoitettu enintään kolme kuukautta tarjouspyynnön mukaisesti.

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä myöskään sen vuoksi, että siinä ei ole yksilöity palvelukuvaukselle asetettuja vaatimuksia.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut ladata tarjoustensa liitteeksi käyttöönottosuunnitelma, josta on tullut käydä ilmi muun ohella käyttöönottoprojektin aikataulu. Valittaja on tarjoukseensa sisältyneessä käyttöönottosuunnitelmassa ilmoittanut käyttöönottoprojektin aikatauluksi 17 viikkoa, mikä on ylittänyt käyttöönottoprojektille asetetun enimmäiskeston. Valittajan tarjous on tullut sulkea tarjouskilpailusta, vaikka valittaja on vakuuttanut tarjouksensa täyttävän tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää valittajalta täsmennystä sen ilmoittaman käyttöönottoprojektin aikataulun osalta. Valittajan tarjous on ollut selkeästi tarjouspyynnön vastainen siten, ettei valittaja olisi voinut hankintayksikölle annettavalla täsmennyksellä korjata tarjouksensa virheellisyyksiä vaarantamatta tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Tarjouspyyntö ei ole mahdollistanut myöskään käyttöönottosuunnitelman päivittämistä hankintapäätöksen jälkeen. Voittanutta tarjoajaa on pyydetty vahvistamaan annettu yksikköhinta eikä voittaneelle tarjoajalle ole annettu mahdollisuutta muuttaa annettua hintaa tai tarjousta.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen sen palvelukuvaukseen sisältyneen hinnoittelua koskevan varauman vuoksi. Hankintayksikkö ei ole voinut vakuuttua siitä, onko valittaja sitoutunut tarjouspyynnössä yksilöityyn hinnoittelumalliin vai onko sen tarkoituksena ollut palvelukuvaukseen sisältyneen varauman vuoksi soveltaa jotain muuta kuin tarjouspyynnön ehtojen mukaista hinnoittelumallia.

Hankintayksikkö ei ole pyytänyt valittajalta täsmennystä hinnoitteluun liittyvistä vaihtoehdoista, koska valittajan tarjous on tullut joka tapauksessa sulkea tarjouskilpailusta. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta täsmennyksen pyytämiseen palvelukuvauksen osalta.

Kuultavan lausunto

FörlagEtt AB on antanut lausunnon.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohella, että käyttöönotolle asetettu kolmen kuukauden enimmäiskesto ei ole ollut hankinnan ehdoton vaatimus, kun tarjouspyyntö kokonaisuutena on ollut omiaan antamaan kuvan siitä, että palvelun toimittaminen 1.5.2023 mennessä on ollut hankinnan käyttöönoton aikataulua koskeva ensisijainen vaatimus. Se, että kaksi tarjouskilpailuun osallistuneesta neljästä tarjoajasta on ilmoittanut toimitusajaksi enintään kolme kuukautta, ei ole poistanut tarjouspyynnön epäselvyyttä.

Valittaja on tarjouksessaan tuonut esiin, että 17 viikon toimitusaika on ollut alustava arvio, minkä lisäksi valittaja on nimenomaisesti sitoutunut tarjouspyynnössä esitettyyn 1.5.2023 takarajaan käyttöönotolle. Valittaja ei ole tehnyt käyttöönoton aikataululle varaumaa.

Vaikka hankintayksikkö olisi pyytänyt valittajaa täsmentämään tarjoustaan, kysymys ei olisi ollut tarjouksen parantamisesta vaan tarjouspyynnössä olevasta epäselvyydestä johtuvan ristiriidan poistamisesta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman ja lisälausuman.

Valittaja on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valittajan esittämän johdosta arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut epäselvä ja onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt syrjivästi ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun periaatteen vastaisesti, kun se ei ole varannut valittajalle tilaisuutta täsmentää tarjoustaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 12 luvun (107–115 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 113 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 216) mukaan kyseiseen lainkohtaan soveltuu lain 104 §:ssä todettu. Esitöissä on puolestaan 104 §:n 2 momentin osalta todettu (HE 108/2016 vp s. 212‒213), että hankintayksikkö voi pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Hankintalain 113 §:n 2 momentin tulkintaan sovellettavan hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Hankintayksikön ei tule kuitenkaan sallia tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen. Hankintayksiköllä on esitöiden mukaan harkintavaltaa siitä, pyytääkö se tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely merkityksellisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia digitaalisista videopalveluista (VoD-palvelu) SaaS-palveluna yleisille kirjastoille tarjouspyynnössä ja sen liitteissä määritellyn mukaisesti.

Tarjouspyynnön kohdan II ”Hankinnan kohde” alakohdassa II.2.14) ”Lisätiedot” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tavoitteena on, että sopimus tulee voimaan 6.1.2023 mennessä.

Sopimus on voimassa kaksi (2) vuotta. Sopimus tulee voimaan kun molemmat sopijapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimukseen sisältyy enintään yksi (1) enintään kahden (2) vuoden pituinen optiokausi. Katso sopimuksen kohta 1.5.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut ehdot” alakohdan ”TARJOUKSEEN LIITETTÄVÄT MUUT SELVITYKSET” mukaan tarjoajien on tullut ladata tarjoustensa liitteeksi tarjottavan ratkaisun palvelukuvaus ja käyttöönottosuunnitelma. Käyttöönottosuunnitelmasta on tullut muun ohella käydä ilmi käyttöönottoprojektin vaiheet, aikataulu ja sisältö.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdan ”Yleiset kriteerit/tiedot” alakohdan ”Tarjouspyynnön muut ehdot” mukaan tarjoajien on tullut vastata ”kyllä” muun ohella seuraaviin kohtiin:

”Tarjotut tuotteet ja palvelut täyttävät tarjouspyynnössä ja sen liitteissä esitetyt vaatimukset.

[– –]

Tarjoaja hyväksyy tarjouspyynnön liitteenä olevat sopimusehdot ja on ottanut ne huomioon tarjousta tehdessään.

Tarjoaja vakuuttaa, että sopimusehtoihin ei ole tehty mitään varaumia ja että tarjoukseen ei ole sisällytetty tarjoajan omia sopimusehtoja.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdan ”Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot” alakohdassa 5.2. ”Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjottujen tuotteiden ja palveluiden on oltava tarjouspyynnön ja sen liitteiden sisällön mukaisia. Tarjoajan on vastattava kaikkiin vaadittuihin kohtiin ja liitettävä tarjoukseensa kaikki vaaditut selvitykset. Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistuksessa käytetään tarjousta kokonaisuudessaan.

Tarjouskilpailusta suljetaan pois ne tarjoukset, jotka eivät ole tarjouspyynnön tai tarjousmenettelyn ehtojen mukaisia.”

Edellä mainitun kohdan alakohdan ”Muut asiat” alakohdassa ”SOPIMUSEHDOT” on todettu seuraavaa:

”Hankinnan sopimusehdot esitetään tarjouspyynnön liitteenä olevassa sopimusmallissa. Sopimusehdoilla varmistetaan tarjousten vertailukelpoisuus. Liitteessä esitetyt sopimusehdot ovat tarjouspyynnön ehdottomia vaatimuksia ja niihin ei ole sallittua tehdä mitään muutoksia. Tarjoukseen ei tule liittää tarjoajan omia sopimusehtoja.”

Tarjouspyynnön liitteenä 1 on ollut ”Hankinnan kohteen kuvaus” -otsikoitu asiakirja, jonka kohdassa 5 ”Käyttöönottoprojekti” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Käyttöönottoprojekti alkaa sopimuksen allekirjoittamisesta (tavoite vuoden 2022 loppuun mennessä) ja palvelun käyttöönotto tulee olla kokonaisuudessaan suoritettu luvussa 6 Hankinnan aikataulu esitetyn aikataulun puitteissa.”

Mainitun asiakirjan kohdassa 6 ”Hankinnan aikataulu” on todettu seuraavaa:

”Palvelun käyttöönotto tulee alkaa kahden viikon kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta, kuitenkin viimeistään 9.1.2023 ja käyttöönoton tulee olla valmis 3 kuukauden kuluttua sopimuksen allekirjoittamisesta.”

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut ”Palvelusopimus” -otsikoitu sopimusluonnos. Mainitun sopimusluonnoksen kohdassa 4.2 ”Käyttöönottoprojekti” on todettu muun ohella seuraavaa:

”(1) Palvelun tulee olla kokonaisuudessaan Tilaajan ja käyttäjien käytettävissä kolmen (3) kuukauden kuluessa tämän sopimuksen allekirjoittamisesta kuitenkin viimeistään 1.5.2023.

[– –]

(3) Toimittaja on laatinut osana tarjoustaan käyttöönoton toteuttamiseksi Käyttöönottosuunnitelman tarjouspyynnön mukaisesti. Käyttöönottosuunnitelmassa on kuvattu käyttöönottoprojektin vaiheet, aikataulu ja sisältö. Ennen käyttöönoton aloittamista Toimittaja päivittää Käyttöönottosuunnitelman yhteisesti sovitulta osin.”

Hankintayksikkö on 21.12.2022 tekemällään päätöksellä valinnut FörlagEtt AB:n tarjouksen. Hankintayksikkö on samana päivänä tekemällään toisella päätöksellä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena perustellen päätöstään seuraavasti:

”Tarjoaja on liitteessä käyttöönottosuunnitelma ilmoittanut seuraavasti:

’Palveluntuottaja toimittaa palvelun Asiakkaalle noin seitsemäntoista (17) viikkoa sisällä sopimuksen allekirjoituksesta. Asiakkaan Tavoitteena on, että sopimus tulee voimaan 6.1.2023 mennessä, jolloin palvelu olisi asiakkaan käytössä viimeistään 1.5.2023.’ Liitteellä on myös ajankohdaksi ja alustavaksi toimitusajaksi merkitty 17 viikkoa.

Tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen, koska tarjouksessa ilmoitettu käyttöönoton aikataulu ylittää tarjouspyyntöasiakirjoissa käyttöönotolle asetetun enimmäisajan kolme (3) kuukautta.”

Hankintayksikkö on mainitulla päätöksellään perustellut valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta lisäksi sillä, että valittajan tarjouksen liitteenä olleessa palvelukuvauksessa on ollut hinnoittelua koskeva varauma.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, koska tarjouspyyntö ja sen liitteet ovat sisältäneet ristiriitaista tietoa hankinnan kohteena olleen palvelun käyttöönottoaikataulun osalta eikä tarjouspyynnössä ole määritelty tarjouspyynnön ja sen liitteiden etusijajärjestystä. Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, koska tarjouspyynnössä ei ole yksilöity palvelukuvaukselle asetettuja vaatimuksia.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä käyttöönottoprojektin aikataulun osalta. Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnössä on yksiselitteisesti määritelty käyttöönoton kesto siten, että se on voinut olla enintään kolme kuukautta sopimuksen allekirjoittamisesta. Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa on lisäksi määritelty ehdoton takaraja käyttöönotolle, koska palvelun on tullut olla viimeistään 1.5.2023 käytössä riippumatta sopimuksen allekirjoituksen ajankohdasta. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä sen vuoksi, että tarjouspyynnössä ei ole yksilöity palvelukuvaukselle asetettuja vaatimuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen ja sitä koskevien vaatimusten määrittelemisessä. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja sitä koskevat vaatimukset on kuitenkin kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa, ja että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on hankintayksiköllä.

Tarjouspyynnön mukaan tavoitteena on ollut, että sopimus tulee voimaan 6.1.2023. Edellä todetusti tarjouspyynnön liitteenä olleessa hankinnan kohteen kuvauksessa on kohdassa 5 ”Käyttöönottoprojekti” viitattu siihen, että tavoitteena on ollut allekirjoittaa sopimus vuoden 2022 loppuun mennessä ja että palvelun käyttöönotto on tullut olla kokonaisuudessaan suoritettuna kohdan 6 ”Hankinnan aikataulu” mukaisesti. Mainitussa kohdassa 6 on puolestaan edellytetty, että palvelun käyttöönoton on tullut alkaa kahden viikon kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta, kuitenkin viimeistään 9.1.2023. Samassa kohdassa on lisäksi edellytetty, että tarjottavan palvelun käyttöönoton on tullut olla valmis kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelusopimusluonnoksessa on todettu, että palvelun on tullut olla kokonaisuudessaan käytettävissä kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta, kuitenkin viimeistään 1.5.2023.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ja sen hankinnan kohteen kuvausta koskevassa liitteessä on viitattu jossain määrin ristiriitaisesti siihen, milloin hankintasopimus on ollut tarkoitus allekirjoittaa. Tarjouspyynnössä on kuitenkin useassa kohdassa yksiselitteisesti tuotu esiin, että käyttöönottoprojektin kesto ei ole saanut ylittää kolmea kuukautta hankintasopimuksen allekirjoittamisesta lukien. Vaikka hankintayksikkö on tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelusopimusluonnoksessa asettanut erillisen 1.5.2023 takarajan käyttöönotolle, on tämän katsottava olleen toissijainen siihen palvelusopimusluonnoksessa samassa kohdassa olleeseen nimenomaiseen ehtoon nähden, jonka mukaan palvelun on tullut olla kokonaisuudessaan käytettävissä kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöasiakirjoja voida siten pitää kysymyksessä olevan vaatimuksen osalta sillä tavoin epäselvinä tai ristiriitaisina, että tarjoajat eivät olisi niiden perusteella ymmärtäneet, että käyttöönottoprojektin kesto ei ole saanut ylittää kolmea kuukautta. Edellä todetun perusteella asiaa ei ole arvioitava toisin sillä perusteella, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole erikseen määritelty tarjouspyynnön ja sen liitteiden etusijajärjestystä.

Edellä todetusti tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut ladata tarjoustensa liitteeksi tarjottavan ratkaisun palvelukuvaus. Tarjouspyynnössä ei ole asetettu tarkempia vaatimuksia palvelukuvauksen sisällölle. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöä ole pidettävä epäselvänä myöskään siitä valittajan esittämästä syystä, että tarjouspyynnössä ei ole asetettu tarkempia vaatimuksia palvelukuvauksen sisällölle.

Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Markkinaoikeus arvioi seuraavaksi, onko hankintayksikkö menetellyt valittajan esittämällä tavalla virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Markkinaoikeus arvioi ensin, onko valittajan tarjous ollut käyttöönottosuunnitelman aikataulun osalta tarjouspyynnön mukainen.

Valittaja on esittänyt, että sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, koska sen tarjous on täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetetut käyttöönoton aikataulua koskevat vaatimukset ottaen huomioon, että käyttöönoton osalta tosiasiallinen aikataulua koskeva vaatimus on ollut palvelun toimittaminen 1.5.2023 mennessä. Valittajan mukaan se on lisäksi tarjouksessaan antanut tarjouspyynnössä pyydetyt vakuutukset siitä, että sen tarjous on täyttänyt tarjouspyynnössä ja sen liitteissä asetetut vaatimukset. Valittaja on lisäksi esittänyt, että sen käyttöönottosuunnitelmaa olisi ollut mahdollista palvelusopimusluonnoksen mukaan päivittää aikataulun osalta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut käyttöönoton toimitusajaksi 17 viikkoa, mikä on ylittänyt tarjouspyynnössä asetetun käyttöönoton toimitusajalle asetetun kolmen kuukauden enimmäiskeston. Hankintayksikön mukaan valittajan tarjous on tullut sulkea tarjouskilpailusta, vaikka valittaja on vakuuttanut tarjouksensa täyttävän tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset eikä tarjouspyyntö ole mahdollistanut käyttöönottosuunnitelman päivittämistä hankintapäätöksen jälkeen.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen.

Valittaja on tarjouksensa liitteenä toimittamassaan käyttöönottosuunnitelmassa ilmoittanut toimittavansa palvelun noin 17 viikon sisällä sopimuksen allekirjoituksesta. Valittajan toimittamassa käyttöönottosuunnitelmassa on lisäksi viitattu siihen, että palvelu olisi käytössä viimeistään 1.5.2023 ottaen huomioon, että sopimuksen on ollut tarkoitus tulla voimaan 6.1.2023.

Markkinaoikeus on edellä katsonut tarjouspyynnön olleen selvä sen suhteen, että käyttöönottoprojektin enimmäiskesto ei ole saanut ylittää kolmea kuukautta. Ottaen huomioon, että valittaja on käyttöönottosuunnitelmassaan ilmoittanut käyttöönottoprojektin kestoksi 17 viikkoa, on valittajan tarjous ollut tältä osin tarjouspyynnön vastainen. Edellä todetun perusteella hankintayksikkö ei ole esillä olevassa asiassa voinut luottaa valittajan tarjouksen yleisluonteisiin vakuutuksiin siitä, että valittaja sitoutuu tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin. Asiaa ei ole arvioitava myöskään toisin sillä perusteella, että valittajan tarjouksen mukaan palvelu olisi ollut hankintayksikön käytössä viimeistään 1.5.2023, koska tarjouspyynnössä on nimenomaisesti asetettu käyttöönottoprojektin aikataululle ehdoton kolmen kuukauden enimmäiskestoa koskeva vaatimus. Palvelusopimusluonnoksen käyttöönottosuunnitelman päivitystä koskevaa ehtoa ei ole myöskään tulkittava valittajan esittämällä tavalla siten, että tarjouspyynnön vastaiseksi katsottua tarjousta olisi ollut mahdollista päivittää sen perusteella aikataulun osalta tarjouspyynnön mukaiseksi. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten tai tarjouspyynnön vastaisesti arvioidessaan, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen siinä ilmoitetun käyttöönottoprojektin aikataulun johdosta.

Asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt valittajan esittämällä tavalla virheellisesti tarjousten täsmentämisessä.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut varata sille tilaisuus täsmentää tarjoustaan käyttöönottoprojektin aikataulun osalta. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden vastaisesti, kun se on varannut vain voittaneelle tarjoajalle tilaisuuden täsmentää tarjoustaan.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä ei ole ollut velvollisuutta pyytää valittajalta täsmennystä sen ilmoittaman käyttöönottoprojektin aikataulun osalta. Hankintayksikön mukaan valittajan tarjous on ollut selkeästi tarjouspyynnön vastainen siten, ettei valittaja olisi voinut hankintayksikölle annettavalla täsmennyksellä korjata tarjouksensa virheellisyyksiä vaarantamatta tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hankintayksikön mukaan voittanutta tarjoajaa on pyydetty vahvistamaan annettu yksikköhinta eikä voittaneelle tarjoajalle ole annettu mahdollisuutta muuttaa annettua hintaa tai tarjousta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouksia on lähtökohtaisesti arvioitava sellaisina kuin ne ovat saapuneet hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varatun määräajan kuluessa. Hankintayksiköllä on oikeus, mutta ei velvollisuutta, pyytää tarjoajia täydentämään tai täsmentämään tarjouksiaan, mikäli niissä on epäolennaisia virheitä tai puutteita. Tarjousasiakirjojen täsmentämisessä ja täydentämisessä tulee kuitenkin noudattaa tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jonka mukaisesti täsmentämis- ja täydentämismahdollisuus tulee antaa samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville tarjoajille.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö on varmistanut tarjousten jättämiselle asetetun määräajan jälkeen voittaneelta tarjoajalta, onko hankintayksikkö ymmärtänyt voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitetun käyttöönottoprojektin hinnan oikein. Voittanut tarjoaja on vastannut hankintayksikön kysymykseen myöntävästi. Asiassa saadun selvityksen perusteella ei siten voida todeta, että voittanut tarjoaja olisi hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen esittämällään selvityksellä saattanut tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi. Hankintayksikön ei ole myöskään katsottava menetelleen tarjousten täsmennyttämisessä tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisesti, koska kysymys ei ole ollut siitä, että täsmentämismahdollisuutta ei olisi annettu kaikille samassa asemassa oleville tarjoajille.

Valittajan tarjous on ollut edellä todetulla tavalla tarjouspyynnön vastainen käyttöönottoprojektin aikataulun osalta, eikä hankintayksiköllä ole ollut velvollisuutta pyytää valittajaa täsmentämään tarjoustaan, koska tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi saattaminen olisi edellyttänyt tarjouspyynnön vastaisen käyttöönottosuunnitelman muuttamista tarjouspyynnön mukaiseksi. Näin ollen hankintayksikön ei ole katsottava menetelleen valittajan tarjouksen täsmennyttämättä jättämisen osalta hankintasäännösten vastaisesti.

Edellä todettuun nähden markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta pyytämättä valittajaa täsmentämään tai täydentämään tarjoustaan käyttöönottoprojektin aikataulun osalta. Hankintayksiköllä on näin ollen ollut hankintasäännösten ja tarjouspyynnön perusteella oikeus sulkea valittajan tarjous tarjousten vertailusta. Tämän johdosta asiassa ei ole tarpeen arvioida muita valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisiksi esitettyjä kohtia.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Nordic Content Distribution Oy:n korvaamaan Helsingin Yliopiston oikeudenkäyntikulut 1.253,56 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Liisa Kauramäki ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.