Asian tausta

Kymenlaakson Jäte Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.11.2023 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta jätteiden keräys- ja kuljetuspalveluiden hankinnasta ajalle 7.10.2024–31.3.2029 ja kahdelle vuoden pituiselle optiokaudelle. Hankinta on jaettu kahteen osaan.

Kymenlaakson Jäte Oy on 20.12.2023 tekemällään päätöksellä sulkenut Meine Oy:n tarjouskilpailusta.

Kymenlaakson Jäte Oy on 20.12.2023 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut hankinnan osaan 1 Jätehuolto E. Parkkinen Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 6.000.000 euroa.

Hankintasopimusta osan 1 osalta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Meine Oy on hankinnan osaa 1 koskevassa valituksessaan vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.860 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittaja on täyttänyt asetetut soveltuvuusvaatimukset ja ilmoittanut kaikki tarjoajan soveltuvuutta koskevat pyydetyt tiedot tarjouksessaan.

Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan käyttävänsä nimettyä voimavara-alihankkijaa täyttääkseen liikevaihtoa ja tulosta koskevat soveltuvuusvaatimukset ja antanut voimavara-alihankkijan liikevaihtoa ja kumulatiivista liikevaihdon tulosta koskevat tiedot tarjouksessaan. Koska valittajayhtiö on perustettu vuonna 2022, valittaja on tarjoajan liikevaihtoa koskevassa kohdassa ilmoittanut voimavarayksikkönsä keskimääräisen liikevaihdon ja kolmen viimeisen tilikauden kumulatiivisen tuloksen. Valittajan voimavarayksikkö on jättänyt täyttämässään tarjouspyynnön liitteenä olleessa yhteisessä eurooppalaisen hankinta-asiakirjassa (ESPD-lomake) liikevaihtoa ja tulosta koskevan kohdan tyhjäksi siinä käsityksessä, että valittaja ilmoittaa kyseiset tiedot omassa ESPD-lomakkeessaan. Hankintayksikkö on valittajan ilmoittamien tietojen perusteella pystynyt varmistumaan valittajan täyttävän asetetut soveltuvuusvaatimukset yhdessä voimavara-alihankkijaksi ilmoitetun yhtiön kanssa. Hankintayksikkö on ollut tietoinen, että valittajayhtiö on perustettu vuonna 2022 ja että valittajan ESPD-lomakkeella ilmoittamat liikevaihtoa ja tulosta koskevat tiedot ovat olleet sen voimavarayksikön.

Hankintayksikkö ei ole voinut sulkea valittajaa tarjouskilpailusta myöskään sillä perusteella, ettei valittajan tarjouksesta olisi ilmennyt riittävän selvästi ja yksilöidysti, minkä osan hankinnasta valittajan tarjouksessaan ilmoittaman voimavara-alihankkijan on ollut tarkoitus suorittaa, sillä tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellytetty tällaisen tiedon ilmoittamista. Voimavara-alihankkijasta on ESPD-lomakkeella pyydetty ilmoittamaan ainoastaan ”rooli”, johon valittaja on vastannut pyydetyllä tavalla. Edellä todetusti valittaja on vedonnut voimavara-alihankkijaan täyttääkseen liikevaihtoa ja tulosta koskevat soveltuvuusvaatimukset, minkä lisäksi valittaja on sanalla ”kalusto” kuvannut voimavara-alihankkijan osallistuvan hankintaan myös palveluntuottamiseen tarvittavan kaluston osalta. Mikäli hankintayksikkö on edellyttänyt tarjoajan ilmoittavan tarkempia tietoja voimavara-alihankkijan suorittamasta osuudesta, tarjouspyyntö on ollut epäselvä voimavara-alihankkijoiden selvityksiä koskevilta osin.

Hankintayksikkö on menetellyt suhteellisuusperiaatteen vastaisesti sulkemalla valittajan tarjouskilpailusta varaamatta valittajalle tilaisuutta esittää lisäselvitystä koskien soveltuvuusvaatimusten täyttymistä.

Hankintayksikkö ei olisi voinut sulkea valittajan tarjousta tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei valittaja ole liittänyt tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältynyttä tarjouslomaketta tarjoukseensa, koska tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole tällaista edellytetty. Tarjouspyynnössä on ainoastaan pyydetty tarjoajia ilmoittamaan tarjouksessaan tarjouslomakkeen perusteella muodostunut koko urakan vertailuhinta sille varattuun kohtaan. Mikäli hankintayksikön tarkoituksena on ollut edellyttää tarjoajan liittävän myös tarjouslomakkeen sen tarjoukseen, tarjouspyyntö on ollut tältä osin epäselvä.

Vastine

Vaatimukset

Kymenlaakson Jäte Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.450 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittajan tarjouksessa on ollut niin olennaisia puutteita ja virheellisyyksiä, ettei hankintayksikön ole ollut mahdollista pyytää valittajaa täsmentämään tarjousta.

ESPD-lomakkeessa on pyydetty ilmoittamaan, käyttääkö tarjoaja muiden yksiköiden voimavaroja täyttääkseen hankinnassa asetetut soveltuvuusvaatimukset. Jos tarjoaja on vastannut kohtaan myönteisesti, tarjoajan on tullut ilmoittaa kyseisen voimavara-alihankkijan nimi ja rooli. Valittaja on ilmoittanut ESPD-lomakkeella käyttävänsä voimavara-alihankkijaa ja ilmoittanut kyseisen voimavara-alihankkijan nimen sekä tiedon ”Liikevaihto ja tulos, kalusto investoinnit”. Valittajan ilmoituksesta ei ole ilmennyt riittävän selvästi ja yksilöidysti se, minkä osuuden hankinnasta sen voimavara-alihankkijan on ollut tarkoitus suorittaa.

ESPD-lomakkeella on edellytetty, että jos tarjoaja on päättänyt antaa osan hankintasopimuksesta alihankkijalle ja hyödyntää alihankkijan voimavaroja kyseisen osan toteuttamisesta, kyseisestä alihankkijasta on täytettävä erikseen ESPD-lomakkeet. Valittajan voimavara-alihankkijan ESPD-lomakkeessa ei ole ollut mitään tietoja voimavara-alihankkijan taloudellisesta tilanteesta tai rahoitusasemasta. Vaadittuja tietoja ei ole annettu lainkaan muun muassa vuotuisesta liikevaihdosta, tilikauden tuloksesta, vastuuvakuussummista tai kalustovaatimusten täyttymisestä, vaikka valittaja on ilmoittanut käyttävänsä voimavara-alihankkijan voimavaroja roolissa ”Liikevaihto ja tulos, kalusto investoinnit”.

Valittaja on esittänyt sen omassa ESPD-lomakkeessa virheellisiä tietoja ilmoittaessaan kolmen viimeisen tilikauden keskimääräisen vuotuisen liikevaihdon ja kumulatiivisen tuloksen, vaikka valittajayhtiö on perustettu vasta vuonna 2022.

Vaikka valittaja olisi täyttänyt soveltuvuusvaatimukset, olisi sen tarjous tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, koska valittaja ei ole täyttänyt tarjouslomaketta ja liittänyt sitä tarjoukseensa. Tästä johtuen valittaja ei ole antanut tarjouksessaan lainkaan yksikköhintoja. Laskutus tapahtuu tarjouslomakkeella ilmoitettujen hyväksyttyjen yksikköhintojen perusteella ja ellei yksikköhintoja ole ilmoitettu, ei hankintaa voida sopimuksen mukaisesti toteuttaa. Tarjoajille on tullut olla selvää, että tarjouslomake on osa annettavaa tarjousta, sillä tarjouspyynnön liitteenä olleessa tarjouslomakkeessa on pyydetty täyttämään tarjouksen tiedot tarjouslomakkeen kohtiin, minkä lisäksi tarjouslomakkeeseen on viitattu useissa muissa tarjouspyynnön kohdissa. Hankintayksikkö on myös ilmoittanut tarjouspyynnössä, että tarjouksen on oltava sisällöltään tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukainen ja sisällettävä kaikki tarjousten arvioinnissa sekä tarjousten vertailussa pyydetyt tiedot. Kaikki muut tarjoajat ovat toimittaneet tarjouslomakkeen tarjouksensa liitteenä. Hankintayksikkö on käyttänyt samanlaista tarjouksen liitteeksi lisättävää tarjouslomaketta ainakin vuodesta 2011, eikä liitteen täyttämisessä ole ollut valittajalle aiemmin epäselvyyttä ja valittaja on liittänyt sen tarjoukseensa. Kyse on ollut niin olennaisesta puutteesta, ettei hankintayksikkö olisi edes voinut pyytää täsmennystä.

Kuultavan lausunto

Jätehuolto E. Parkkinen Oy on esittänyt, ettei tarjouspyyntö ole ollut epäselvä tai ristiriitainen täytettävien kohtien, liitettävien tiedostojen ja annettavien tietojen osalta. Hankintamenettely on noudattanut alan yleisiä käytäntöjä ja ollut linjassa muiden vastaavien hankintojen kanssa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on ollut tietoinen, että valittajan ESPD-lomakkeella ilmoitetut liikevaihtoa ja tulosta koskevat tiedot ovat olleet valittajan nimeämän voimavara-alihankkijan tietoja. Hankintayksikön on ollut mahdollista tarkastaa julkisista tietokannoista kyseiset liikevaihtoa koskevat tarjouksessa annetut tiedot. Valittajan ESPD-lomakkeesta on myös ilmennyt selvästi, että valittajan voimavara-alihankkija osallistuu hankintaan siinä tarvittavan kaluston osalta. Lisäksi tarjouspyynnössä on todettu, että kilpailutuksen voittaneelta tarjoajalta tarkastetaan ESPD-lomakkeella ilmoitettujen soveltuvuusvaatimusten täyttyminen ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Tilanteessa, jossa hankintayksikkö ei voi suoraan todeta tarjousta tarjouspyynnön vastaiseksi tai sen mukaiseksi, hankintayksikön tulisi pyytää tarjoajalta lisäselvitystä.

Valittaja ei ole tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä voimavara-alihankkijan henkilöstön pätevyyteen ja kokemukseen liittyviä voimavaroja hankinnan toteuttamiseen, jolloin ei voida katsoa edellytetyn, että voimavara-alihankkijan olisi suoritettava hankinnan kohteena olevat palvelut tai osa niistä.

Tarjouspyynnössä ei ole ollut mitään kohtaa, johon kyseinen tarjouslomake tai mikään muukaan liite olisi ohjeistettu lataamaan, joten valittajalle on epäselvää, miten muut tarjoajat ovat toimittaneet kyseisen dokumentin hankintayksikölle. Aiemmissa kilpailutuksissa tarjouspyynnössä on ollut nimenomainen kohta, johon täytetty tarjouslomake on selkeästi ohjeistettu lataamaan, ja ilman liitteen lataamista tarjousta ei ole ollut mahdollista lähettää. Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta, ja tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kohteen kriteerit” tarjoajia on ainoastaan pyydetty ilmoittamaan syöttölomakkeella koko urakan vertailuhinta. Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjouksen/hakemuksen lähettäminen” on niin ikään ilmoitettu, että ”Tarjouksen tiedot annetaan hankinnan kohteen syöttölomakkeella”. Näiden sittemmin epäselviksi osoittautuneiden ohjeiden mukaisesti valittaja on toiminut ja antanut tarjouspyynnön syöttölomakkeella pyydetyn vertailuhinnan ja jättänyt liittämättä tarjoukseensa mitään mitä ei nimenomaisesti ole pyydetty liittämään. Ennen tarjouksen lähettämistä ”Näytä puutteelliset tiedot” -toiminto ei myöskään ole ilmoittanut tarjouksen sisältäneen puutteellisia tietoja, vaan tarjousjärjestelmä on ilmoittanut tarjouslomakkeella vastatun kaikkiin tarjouspyynnön pakollisiin kohtiin. Valittaja on ollut tarjousta jättäessään tarjouspyynnön tietojen nojalla siinä käsityksessä, että täytetty tarjouslomake tullaan pyytämään ainoastaan voittaneelta tarjoajalta.

Kuten hankintayksikkö on itsekin todennut, sopimuskaudella laskutus tapahtuu hyväksyttyjen yksikköhintojen perusteella. Kun yksikköhintoja ei ole edes pyydetty ilmoittamaan, ei hankintaa voida sopimuksen mukaisesti toteuttaa. Tarjouspyyntö on siten ollut epäselvä tarjouslomakkeen täyttämisen ja sen tarjoukseen liittämisen osalta, eikä tarjouspyyntö ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan on tullut ymmärtää, ettei yksikköhintoja sisältävää tarjouslomaketta voida pyytää vasta tarjousten antamisen jälkeen ja vain voittaneelta tarjoajalta. Tarjouslomake on ollut olennainen osa tarjousta, eikä hankintayksikkö voisi missään olosuhteissa pyytää sen toimittamista tarjousten jättämisen jälkeen. Kysymys olisi kokonaan uudesta tarjouksesta. Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti todettu, että tarjouksen on tullut sisältää kaikki tarjousten arvioinnissa ja tarjousten vertailussa pyydetyt tiedot.

Valittaja on esittänyt, että jos tarjouslomake olisi tullut liittää tarjoukseen mukaan, tarjouspyynnössä olisi tullut olla nimenomainen kohta, johon tarjouslomake olisi selkeästi ohjeistettu lataamaan. Kyseistä liitettä ei ole kuitenkaan pyydetty eikä sitä ole myöskään voinut ladata vertailuhinnan ilmoittamisen yhteyteen, toisin kuin aiemmissa kilpailutuksissa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että muut tarjoajat ovat osanneet antaa tarjouslomakkeen osana tarjoustaan kohdassa ”Muut liitteet”.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Hankintayksikön ei tule kuitenkaan sallia tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Soveltuvuuteen liittyvien asiakirjojen täydentämiseen ja täsmentämiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin tarjouksiin. Siten tarjoajien ei ole sallittua tehdä olennaisia muutoksia toimittamiinsa tietoihin ja asiakirjoihin. Koska soveltuvuusvaatimusten täyttyminen todistetaan hankintamenettelyn aikana yleensä yhteisellä eurooppalaisella hankinta-asiakirjalla annetulla vakuutuksella, osallistumishakemusten täsmentäminen ja täydentäminen voi koskea lähinnä eurooppalaisella hankinta-asiakirjalla annettuja tietoja sekä hankintamenettelyn aikana pyydettyjä ja toimitettuja soveltuvuuteen liittyviä selvityksiä. Hankintayksiköllä on esitöiden mukaan harkintavaltaa siitä, pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava käytettäväksi yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa alustavana näyttönä siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää hankintayksikön asettamat mainitun lain 83 §:ssä tarkoitetut soveltuvuusvaatimukset (2 kohta).

Hankintalain 87 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 193) mukaan lähtökohtaisesti hankintayksikön tulee luottaa toimittajan yhteisessä eurooppalaisessa hankinta-asiakirjassa antamiin tietoihin ja vakuutuksiin. Tarjoaja vastaa kuitenkin antamiensa tietojen vaatimustenmukaisuudesta. Tarjoaja tai tarjous voidaan sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle lain 74 §:n mukaisesti, mikäli ne eivät vastaa hankinta-asiakirjoissa asetettuja vaatimuksia.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Kouvolan kaupungin sekä Iitin ja Lapinjärven kuntien alueiden jätteiden keräys- ja kuljetuspalveluiden hankinnasta. Hankinta on jaettu pohjoiseen (osa 1) ja eteläiseen (osa 2) osaurakkaan. Valittaja on jättänyt tarjouksen hankinnan osassa 1.

Tarjouspyyntöasiakirjoihin sisältyneen ESPD-lomakkeen IV osan ”Valintaperusteet” kohdassa B ”Taloudellinen tilanne ja rahoitusasema” on asetettu tarjoajalle soveltuvuusvaatimus, jonka mukaan tarjoajan keskimääräisen vuotuisen liikevaihdon tulee olla kolmelta edelliseltä tilikaudelta vähintään 1.000.000 euroa. Tarjoajia on edellä mainittuun vaatimukseen liittyen pyydetty ilmoittamaan tarjouksessaan keskimääräinen vuotuinen liikevaihto sekä se, onko kyseinen tieto saatavilla sähköisesti. Lisäksi kohdassa on todettu, että jos liikevaihtoa (yleistä tai erityistä) koskevia tietoja ei ole saatavilla koko vaaditulta jaksolta, on tullut ilmoittaa päivämäärä, jona tarjoaja on perustettu tai aloittanut kaupallisen toimintansa. Lisäksi mainitussa kohdassa B on asetettu tarjoajan taloudellista tilannetta ja rahoitusasemaa koskeva vaatimus, jonka mukaan tarjoajan kumulatiivisen tilikauden tuloksen on tullut olla voitollinen kolmen viimeisen vahvistetun tilinpäätöksen osalta.

ESPD-lomakkeen IV osan ”Valintaperusteet” kohdassa C ”Tekninen ja ammatillinen pätevyys” on asetettu seuraava tarjoajan soveltuvuutta koskeva vaatimus:

”Tarjoajalla on käytettävissään seuraavat työvälineet, kalusto tai tekniset laitteet hankintasopimuksen toteuttamiseksi:

Vaatimukset työvälineille, kalustolle tai teknisille laitteille:

pakkaava jäteauto.”

Tarjoajan on tullut vastata edellä mainittuun vaatimukseen ”Kyllä”.

Lisäksi edellä mainitussa kohdassa C on todettu seuraavaa:

”Tarjoaja aikoo mahdollisesti antaa seuraavan osuuden (ts. prosenttiosuuden) hankintasopimuksesta alihankkijoille:

Jos tarjoaja on päättänyt antaa osan hankintasopimuksesta alihankkijoille ja hyödyntää alihankkijan voimavaroja kyseisen osan toteuttamisessa, kyseisistä alihankkijoista on täytettävä erilliset yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan lomakkeet, ks. II osan C jakso.”

ESPD-lomakkeen II osan ”Tarjoajaa koskevat tiedot” kohdassa C ”Muiden yksiköiden voimavarojen hyväksi käyttämistä koskevat tiedot” on kysytty, käyttääkö tarjoaja hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja täyttääkseen IV osassa esitetyt valintaperusteet ja V osassa esitetyt perusteet ja (mahdolliset) säännöt. Jos tarjoaja on vastannut kysymykseen ”Kyllä”, sen on tullut ilmoittaa kyseisessä kohdassa kyseisen voimavarayksikön nimi ja rooli.

Valittaja on tarjouksessaan vastannut edellä mainittuun II osan kohdan C kysymykseen ”Kyllä” ja ilmoittanut kyseisessä kohdassa sen voimavara-alihankkijan nimen ja roolin ”Liikevaihto ja tulos, kalusto investoinnit”. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut IV osan kohdassa B ”Taloudellinen tilanne ja rahoitusasema” sen tilikausien lukumääräksi kolme ja keskimääräiseksi vuotuiseksi liikevaihdoksi 2.700.000 euroa sekä kolmen viimeisen tilikauden kumulatiivisen tuloksen olevan positiivinen 130.000 euroa. Valittaja on lisäksi IV osan kohdassa C vastannut täyttävänsä asetetun kalustovaatimuksen sekä ilmoittanut alihankkijan prosenttiosuudeksi nolla prosenttia. Valittaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä sekä sitä itseään koskevan että kyseistä voimavara-alihankkijaa koskevan ESPD-lomakkeen.

Valittajaa itseään koskevalla ESPD-lomakkeella on ilmoitettu II ja IV osissa vastaavat tiedot kuin edellä sen tarjouksessa. Valittaja on lisäksi liittänyt tarjoukseensa velvoitteidenhoitoselvityksen, josta ilmenee, että yhtiö on rekisteröity kaupparekisteriin vuonna 2022.

Valittajan voimavara-alihankkijaa koskevalla ESPD-lomakkeella ei ole ilmoitettu IV osan kohdassa B ”Taloudellinen tilanne ja rahoitusasema” tietoa keskimääräisestä vuotuisesta liikevaihdosta eikä kolmen viimeisen tilikauden kumulatiivisesta tuloksesta. ESPD-lomakkeella ei ole myöskään vastattu IV osan kohtaa C koskeviin kysymyksiin.

Tarjouspyynnön mukaan tarjousten valintaperusteena on ollut halvin hinta.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Hankinnan kuvaus” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Sopimusluonnoksessa esitetyt asiat ovat toimeksiantoon sisältyviä vähimmäisvaatimuksia, joiden mukaisesti palveluntuottaja tarjouksen tekemällä sitoutuu toimeksiannon toteuttamaan.”

Tarjouspyynnön kohdassa ”Muut ehdot” on asetettu muun ohella seuraava ehto:

”Tarjoaja on tutustunut tarjouspyynnön liitteenä olevaan urakkasopimusluonnokseen ja siinä mainittuihin vaatimuksiin. ”

Tarjoajan on tullut vastata edellä mainittuun vaatimukseen ”Kyllä”.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Pohjoinen osaurakka” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Pohjoinen osaurakka, täytä tarjouslomakkeen kohta: koko urakan vertailuhinta. Liite 2.1 punainen solu”

Tarjouspyynnön liitteessä 2.1 ”Tarjouslomake Osa 1 Pohjoinen osaurakka” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjouspyyntönne mukaisesti tarjoamme jätteiden kuljetusta seuraavasti:

Tarjouksen tiedot pyydetään täyttämään vain keltaisella merkittyihin kohtiin.

Astiatyhjennysmäärät ja erillisveloituksiin oikeuttavat suoritemäärät perustuvat arvioihin, ne eivät sido tilaajaa. Esitettyjä arvioita käytetään tarjousten vertailussa vuosikustannusten laskentaan.”

Tarjouslomakkeen keltaisella merkittyihin kohtiin on tullut täyttää tarjoajan yksikköhinnat, joista on muodostunut punaisella merkittyyn kohtaan hankinnan vuosikustannus eli tarjouksen vertailuhinta. Tarjouslomakkeessa on pyydetty lisäksi ilmoittamaan tarjouksen tekijän tiedot sekä allekirjoittamaan lomake.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Tarjouksen/hakemuksen lähettäminen” on todettu muun ohella, että ”Tarjouksen tiedot annetaan hankinnan kohteen syöttölomakkeella”.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Hylkäämisperusteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjouksen on oltava sisällöltään tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukainen ja sisällettävä kaikki tarjousten arvioinnissa sekä tarjousten vertailussa pyydetyt tiedot.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Sopimusmenettely” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Valittu palveluntuottaja velvoitetaan hyväksymään tarjousvaiheessa sopimusluonnoksen sisältö sellaisenaan, minkä jälkeen olennaiset sopimusmuutokset eivät ole mahdollisia.

Sopimusluonnoksessa esitetyt asiat ovat toimeksiantoon sisältyviä vähimmäisvaatimuksia, joiden mukaisesti palveluntuottaja tarjouksen tekemällä sitoutuu toimeksiannon toteuttamaan.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu muun ohella, että tarjoushinnat annetaan tarjouspalveluun arvonlisäverottomina yksikköhintoina.

Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Sopimusluonnos” kohdassa ”Yleistä” on todettu muun ohella, että tarjous annetaan tarjouslomakkeella suoritekohtaisina yksikköhintoina.

Mainitun sopimusluonnoksen kohdan 13 ”Urakasta maksettavat korvaukset” alakohdassa 13.1 on todettu muun ohella, että tilaaja maksaa urakoitsijalle kyseisen sopimuksen mukaisista töistä liitteenä olevassa tarjouslomakkeessa esitettyjen ja sopimukseen hyväksyttyjen yksikköhintojen perusteella.

Valittaja on täyttänyt tarjoukseensa hankinnan osaa 1 koskevan koko urakan vertailuhinnan. Valittaja ei ole liittänyt tarjoukseensa tarjouspyynnön liitettä 2.1 ”Tarjouslomake Osa 1 Pohjoinen osaurakka”.

Hankintayksikkö on 20.12.2023 tekemällään päätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta ja samana päivänä tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Jätehuolto E. Parkkinen Oy:n tarjouksen.

Valittajan poissulkemista koskevan päätöksen mukaan valittaja on suljettu tarjouskilpailusta, koska se ei ole osoittanut täyttävänsä tarjoajalle asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö on perustellut valittajan poissulkemista sillä, että valittaja on esittänyt tarjouksensa ESPD-lomakkeella virheellisiä tietoja sen taloudellisesta tilanteesta ja rahoitusasemasta sekä esittänyt puutteelliset tiedot sen tarjouksessa ilmoitetun voimavara-alihankkijan taloudellisesta tilanteesta ja rahoitusasemasta sekä voimavara-alihankkijan osuudesta hankinnan toteuttamisessa. Päätöksessä on vielä todettu, että vaikka valittaja olisi täyttänyt soveltuvuusvaatimukset, olisi sen tarjous tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena, sillä valittaja ei ole täyttänyt lainkaan tarjouslomaketta.

Valittaja on valittanut edellä mainituista päätöksistä markkinaoikeuteen ja esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittaja on täyttänyt asetetut soveltuvuusvaatimukset ja ilmoittanut kaikki tarjoajan soveltuvuutta koskevat pyydetyt tiedot tarjouksessaan. Valittajan mukaan hankintayksikkö on ollut tietoinen, että valittajayhtiö on perustettu vuonna 2022 ja että valittajan ESPD-lomakkeella ilmoittamat liikevaihtoa ja tulosta koskevat tiedot ovat olleet sen voimavarayksikön. Hankintayksikön olisi tullut varata valittajalle tilaisuus esittää lisäselvitystä, mikäli hankintayksikölle on tarjouksen perusteella jäänyt epäselväksi se, täyttääkö valittaja asetetut soveltuvuusvaatimukset. Mikäli hankintayksikkö on edellyttänyt tarjoajan ilmoittavan tarkempia tietoja voimavara-alihankkijan suorittamasta osuudesta, tarjouspyyntö on ollut epäselvä voimavara-alihankkijoiden selvityksiä koskevilta osin. Valittajan tarjous ei ole ollut myöskään tarjouspyynnön vastainen, sillä tarjouslomaketta ei ole pyydetty liittämään tarjoukseen. Mikäli hankintayksikön tarkoituksena on ollut edellyttää tarjoajan liittävän myös tarjouslomakkeen sen tarjoukseen, tarjouspyyntö on ollut tältä osin epäselvä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintamenettelyn lähtökohtana on soveltuvuusvaatimustenkin osalta tarjousten lopullisuus. Tarjoaja vastaa siten tarjouksensa sisällöstä. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa, eikä tarjoajalle anneta mahdollisuutta tarjouksensa olennaiseen muuttamiseen. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia, vaan sillä on edellä hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä tarkoitetulla tavalla harkintavaltaa siitä, pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Edellä todetusti hankintayksikkö on nyt kyseessä olevassa hankinnassa asettanut tarjoajan taloudellista tilannetta ja rahoitusasemaa sekä käytettävää kalustoa koskevat edellä mainitut soveltuvuusvaatimukset. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu, että tarjoaja voi hyödyntää soveltuvuusvaatimusten täyttämiseen muiden yksiköiden voimavaroja ja että mikäli näin tehdään, on tarjoajan tullut ilmoittaa tarjouksessaan kyseisen voimavarayksikön nimi ja rooli sekä toimittaa sitä koskeva erillinen ESPD-lomake. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut kyseessä olevien vaatimusten osalta riittävän selvä.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella valittajayhtiö on perustettu vuonna 2022, joten sillä ei ole ollut saatavilla sen liikevaihtoa koskevia tietoja koko vaaditulta jaksolta. Valittajan tarjouksesta on ollut pääteltävissä, että se on tarkoittanut tarjouksessaan ilmoittaa käyttävänsä voimavara-alihankkijaa liikevaihtoa ja kumulatiivista tilikauden tulosta koskevien tarjoajan taloudellista tilannetta ja rahoitusasemaa koskevien soveltuvuusvaatimusten täyttämiseen. Valittaja on kuitenkin sekä tarjouksessaan että sitä itseään koskevassa ESPD-lomakkeessa ilmoittanut liikevaihtoa ja kumulatiivista tilikauden tulosta koskevat tiedot kolmen edellisen tilikauden ajalta ominaan sekä jättänyt ilmoittamatta kyseiset tiedot voimavara-alihankkijan ESPD-lomakkeella. Valittajan tarjouksessaan ilmoittamien tietojen perusteella ei ole ollut yksiselitteisesti pääteltävissä, onko valittajan tarkoituksena ollut käyttää myös voimavara-alihankkijan kalustoa tarjoajalle asetetun kalustovaatimuksen täyttämiseen. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole voinut valittajan tarjouksen perusteella varmistua siitä, täyttääkö valittaja tarjoajalle asetetut soveltuvuusvaatimukset.

Edellä todetun perusteella ja kun lisäksi otetaan huomioon, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä eikä hankintayksiköllä ole velvollisuutta varata tarjoajalle tilaisuutta selventää tai täydentää tarjoustaan, hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta sen tarjouksesta ilmenevien puutteellisten ja ristiriitaisten tarjoajan soveltuvuutta koskevien tietojen perusteella.

Siltä osin kuin valittajan poissulkemista koskevassa päätöksessä on todettu, että valittajan tarjous olisi joka tapauksessa tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, koska valittaja ei ole täyttänyt lainkaan tarjouslomaketta, markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä tarjouspyyntöasiakirjoissa tarjousmenettelyn ehdot. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjousmenettelyn ehdot tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa, ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle varatun määräajan kuluessa eikä tarjoajalle anneta mahdollisuutta tarjouksensa olennaiseen muuttamiseen.

Edellä todetusti tarjousten valintaperusteena on ollut halvin hinta. Tarjoajan tarjousvertailuun vaikuttanut urakan kokonaistahinta on tullut ilmoittaa tarjouksessa sille erikseen varatussa kohdassa. Kyseinen hinta on muodostunut tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjouslomakkeen yksikköhintojen perusteella. Tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt selkeästi ilmi, että tarjouslomakkeella annetut yksikköhinnat ovat olennainen osa päätöksenteon perusteita ja urakasta maksettavat korvaukset perustuvat kyseisiin yksikköhintoihin. Tarjoajan on lisäksi tullut tarjouksessaan vakuuttaa tutustuneensa liitteenä olleen urakkasopimusluonnoksen vaatimuksiin ja sitoutua tarjouslomakkeella annettuihin hintoihin. Tarjouspyynnössä ei ole ollut erillistä mainintaa, jonka mukaan tarjouslomake on tullut liittää tarjoukseen, eikä hankintayksikön käytössä olleessa sähköisessä tarjousjärjestelmässä ole ollut nimenomaista kohtaa kyseisen asiakirjan liittämiseksi tarjoukseen. Tarjouslomake on kuitenkin ollut mahdollista ladata tarjousjärjestelmässä kohtaan ”Muut liitteet”.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt riittävän selvästi ilmi, että tarjouslomake on ollut välttämätön asiakirja sopimuksen mukaisen urakan toteuttamiseksi ja se on tullut liittää osaksi tarjoajan tarjousta. Saadun selvityksen mukaan tarjouslomakkeen liittämiseksi tarjoukseen ei ole ollut estettä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan sen koko urakan vertailuhinnan, mutta se ei ole liittänyt tarjoukseensa lainkaan tarjouslomaketta. Hankintayksikkö olisi siten voinut esittämällään perusteella sulkea valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Meine Oy:n korvaamaan Kymenlaakson Jäte Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.450 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Markus Mattila ja Jenni Poropudas.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.