Asian tausta

Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä on ilmoittanut 21.5.2019 julkaistulla sosiaali- ja terveyspalveluita koskevalla hankintailmoituksella rajoitetulla menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 1 mukaisesta dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisesta lääkäripalveluiden hankintaan ajalle 1.5.2019–30.4.2029.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on 1.1.2023 alkaen siirtynyt Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (jäljempänä myös hankintayksikkö) on edellä mainitun dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisessä kilpailutuksessa pyytänyt 22.12.2023 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia silmätautien erikoisalan lääkäripalveluita koskevasta hankinnasta ajalle 1.7.2024–30.6.2026 ja sen jälkeen toistaiseksi voimassa olevalle optiokaudelle.

Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen toimialuejohtaja on 13.2.2024 tekemällään hankintapäätöksellä § 7/2024 valinnut Silmäasema Julkiset Silmäterveyspalvelut Oy:n tarjouksen.

Dynaamisen hankintajärjestelmän ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 81.720.000 euroa. Nyt kysymyksessä olevan dynaamisessa hankintajärjestelmässä tehtävän silmätautien erikoisalan lääkäripalveluita koskevan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 9.550.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Terveystalo Julkiset palvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut päätöksenteon perusteiden osalta epäselvä ja tulkinnanvarainen siten, että tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut mahdollista saada vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyynnön virheellisyydellä on ollut olennainen vaikutus kilpailutuksen lopputulokseen. Valittaja olisi hinnoitellut tarjouksensa eri tavalla ja todennäköisesti voittanut tarjouskilpailun, jos se olisi tiennyt, että tarjoukset vertaillaan hankintapäätöksestä ilmenevällä tavalla.

Tarjousvertailu on suoritettu tarjouspyynnön vastaisesti. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut antaa 12 eri nimikkeelle hinta ja kullekin nimikkeelle on määrätty hinnan painoarvo. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksia olisi tullut verrata toisiinsa nimikkeiden mukaisille toimenpiteille annettujen painotettujen hintojen summana muodostuvan vertailuhinnan perusteella. Tarjousvertailussa ei olisi tullut antaa merkitystä sille, miten annetut nimikekohtaiset yksikköhinnat ovat vertautuneet muiden tarjoajien antamiin tarjoushintoihin. Nimikekohtaista pisteytystä ei olisi tullut tehdä hankintapäätöksestä ilmenevällä tavalla siten, että nimikekohtaiset pisteet on laskettu yhteen tarjousvertailua varten.

Hankintapäätöstä ei ole perusteltu hankintasäännösten mukaisesti. Hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt, millä vertailuhinnalla tarjoukset on vertailtu. Hankintapäätöksestä on sen sijaan ilmennyt hinta, jolla ei ole ollut merkitystä tarjousvertailussa.

Vastine

Vaatimukset

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä. Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti ilmoitettu pisteiden suhteuttamisesta muihin tarjottuihin arvoihin. Tarjouspyynnössä on kunkin tarjousvertailussa huomioidun nimikkeen kohdalla erikseen mainittu kyseisten nimikkeiden painoarvot tarjousvertailussa. Alalla ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle on tullut olla ilmeistä, että tarjottujen nimikkeiden hintoja verrataan toisiinsa pisteyttämällä ne tarjouspyynnössä ilmoitettujen painoarvoprosenttien mukaisesti.

Hankintapäätöksessä on kuvattu tarjousvertailun lopputulos ja toimittajan valinta tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintapäätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta on ilmennyt kunkin tarjoajan lopulliset vertailupisteet. Vertailupisteissä on otettu huomioon tarjouspyynnön mukaisesti painotus kunkin nimikkeen osalta. Hinnan pisteiden laskentatapa on suhteutettu pienimpään tarjottuun arvoon siten, että vertailupisteiden suurin mahdollinen määrä on ollut 100 pistettä. Tarjousvertailu on suoritettu johdonmukaisesti ja kaikkia tarjoajia tasavertaisesti kohdellen alalla tyypillisen käytännön mukaisesti kunkin vertailtavaksi ilmoitetun nimikkeen tarjoushinnan pisteytykseen perustuen.

Kuultavan lausunto

Silmäasema Julkiset Silmäterveyspalvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Kuultava on esittänyt, että hankintapäätös on tehty tarjouspyynnön mukaisesti. Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, miten hintapisteet lasketaan. Tarjouspyynnöstä on käynyt lisäksi ilmi toimenpiteittäin hinnan painoarvo. Jokaiselle nimikkeelle on ollut tarkoitus laskea oma pistemäärä, minkä jälkeen nimikekohtaiset pisteet on ollut tarkoitus laskea yhteen. Kysymyksessä on ollut tavanomainen tapa pisteiden laskemiselle sosiaali- ja terveyspalveluita koskevissa hankinnoissa. Tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Yksikään tarjoaja ei ole esittänyt tarjouspyynnöstä lisätietokysymyksiä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön epäselvyys on käynyt ilmi vasta hankintapäätöksestä, jossa tarjoukset on vertailtu yllättävällä tavalla. Näin ollen valittaja ei ole esittänyt tarjouspyynnöstä lisäkysymyksiä.

Hankintapäätöksestä ilmenevä tarjousten vertailutapa on harvinainen. Vastaavissa kilpailutuksissa vertaillaan yleensä kokonaishintoja, jotka on saatu laskemalla yhteen määrätyillä painoarvoilla kerrotut toimenpiteille annetut hinnat. Asianosaisella on oikeus saada tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut riittävän selvä ja onko se tuottanut vertailukelpoisia tarjouksia. Asiassa on tämän jälkeen tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt valittajan esittämällä tavalla virheellisesti tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä perustellessaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä hankintalain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 12 luvun (107–115 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 109 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on noudatettava hankinnan kilpailuttamisessa sellaista menettelyä, joka on 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen periaatteiden mukainen. Hankintayksikön on kuvattava käyttämänsä hankintamenettely hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Pykälän 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintalain 123 §:n 2 momentissa täsmennetään päätöksen perusteluvelvollisuutta siten, että hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintayksikön ei näin ollen tarvitse esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Perusteluvelvollisuuden keventämisellä pyritään vähentämään hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa sekä vähentämään yksinomaan hankintapäätösten perusteluvelvollisuutta koskevia valituksia markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hankintapäätöksen perustelujen tulee kuitenkin olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Keskeiset tosiseikat

Hankintayksikkö on 22.12.2023 julkaissut dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisenä kilpailutuksena toteutetusta silmätautien erikoisalan lääkäripalveluita koskevasta hankinnasta tarjouspyynnön.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdasta ”Silmätautien erikoisalan lääkäripalvelut keskussairaalassa” on käynyt ilmi, että hinnan maksimipistemäärä on ollut 100 pistettä. Samassa kohdassa on ilmoitettu hinnan pisteiden laskentatapa seuraavasti: ”(pienin annettu arvo / tarjottu arvo) * maksimipisteet”.

Samasta tarjouspyynnön kohdasta on käynyt lisäksi ilmi, että tarjoajien on tullut antaa toimenpidekohtainen hinta 12 eri silmätautien erikoisalan lääkäripalvelulle, joista kaikkien paitsi alakohdan 12. ”Erikoistuvan lääkärin ohjaus” osalta on todettu, että kohteen hinta vaikuttaa vertailuhintaan. Kunkin yksikköhinnan osalta on ilmoitettu painoarvo prosentteina siten, että prosenttiluku on vaihdellut 1–50 välillä.

Tarjouspyynnön kohdan ”Muut tiedot” alakohdassa ”Päätöksenteon perusteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on halvin hinta, koska laatuun liittyvillä vähimmäisvaatimuksilla taataan hankittavalle palvelulle riittävä laatutaso.

Tarjous valitaan korkeimman pistemäärän perusteella hintavertailu huomioiden. Hintavertailu muodostuu hankinnan kohteen kriteerien mukaisesti eri palveluiden tai suoritteiden hinnoista painokertoimet huomioiden. Enimmäispistemäärä on 100 pistettä ja hinnan pisteiden laskentatapa on suhde pienimpään.”

Hankintayksikkö on 13.2.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Silmäasema Julkiset Silmäterveyspalvelut Oy:n tarjouksen. Hankintapäätöksestä ja sen liitteenä olevasta tarjousten vertailutaulukosta on käynyt ilmi, että voittaneen tarjoajan tarjousvertailussa huomioon otettujen yksikköhintojen yhteishinta on ollut 1.797,06 euroa ja pistemäärä on ollut 98,47831 pistettä. Toiseksi sijoittuneen valittajan tarjousvertailussa huomioon otettujen yksikköhintojen yhteishinta on ollut 2.826 euroa ja pistemäärä on ollut 61,17755 pistettä. Tarjotut yksikköhinnat eivät ole käyneet ilmi vertailutaulukosta, vaan vertailutaulukossa on ollut kaikkien yksikköhintojen kohdalla maininta ”liikesalaisuus”. Tämän vuoksi myöskään yksikköhintojen viereisissä sarakkeissa ”pisteet” ei ole ilmoitettu tarjoajien toimenpidekohtaisista hinnoista saamia pisteitä.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen ja sitä koskevien vaatimusten määrittelemisessä. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa myös sovellettavien kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä. Vertailuperusteet on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa riittävän täsmällisesti ja ne on asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Lisäksi hankintamenettelyssä on noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on hankintayksiköllä.

Oikeuskäytännössä on annettu merkitystä sille, miten alalla ammattimaisesti toimivat tahot ovat voineet ymmärtää tarjouspyynnön. Tarjouspyyntö voi lähtökohtaisesta vaikeatulkintaisuudesta huolimatta olla sellainen, ettei sitä lähemmässä tarkastelussa ole kuitenkaan pidettävä alalla ammattimaisesti toimivalle taholle epäselvänä tai muutoin tarjousten yhteismitallisuutta ja vertailukelpoisuutta vaarantavana.

Edellä todetusti tarjouksen valintaperusteena on ollut yksinomaan halvin hinta. Tarjouspyynnöstä on käynyt ilmi, että hintapisteiden enimmäismäärä on 100 pistettä ja että tarjoajien on annettava yksikköhinta yhteensä 12 erilaiselle toimenpiteelle, joista 11 toimenpiteen osalta ilmoitettu yksikköhinta on otettu huomioon tarjousten vertailussa. Näiden 11 yksikköhinnan osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu kullekin yksikköhinnalle painoarvo. Tarjouspyynnöstä on käynyt niin ikään ilmi, että hintapisteet lasketaan seuraavalla laskukaavalla: (pienin annettu arvo / tarjottu arvo) * maksimipisteet.

Tarjouspyynnössä ei ole nimenomaisesti ilmoitettu sitä, että eri toimenpiteiden hintapisteet lasketaan ensin erikseen edellä viitattua laskukaavaa käyttämällä ja että kunkin toimenpiteen enimmäispistemäärä vastaa hinnan painoarvoksi ilmoitettua prosenttilukua. Tarjouspyynnöstä ei ole käynyt nimenomaisesti ilmi sekään, että toimenpidekohtaiset hintapisteet lasketaan lopulta yhteen ja tästä saadaan tarjoajan kokonaishintapisteet.

Markkinaoikeus katsoo, että vaikka hintavertailun toteuttamistapaa ei ole selostettu tarjouspyynnössä edellä kuvattua seikkaperäisemmin, on tarjouspyynnöstä kuitenkin ollut sitä kokonaisuutena tarkastellen tarjoajan pääteltävissä se, että kustakin niistä 11 toimenpiteestä, joiden yksikköhinta on vaikuttanut vertailuhintaan, on voinut saada prosentuaalisen painoarvon mukaisesti hintapisteitä. Laskukaavan perusteella tarjouksia on tullut nimenomaisesti arvioida suhteessa halvimpaan tarjottuun toimenpidekohtaiseen yksikköhintaan. Jotta tarjoajalle on saatu kokonaishintapisteet, on lopuksi tullut laskea yhteen saadut toimenpidekohtaiset hintapisteet. Näin ollen se, että jokin tarjous on saanut täydet 100 pistettä, on edellyttänyt, että tarjoaja on tarjonnut halvimman yksikköhinnan kaikkien 11 pisteytetyn toimenpiteen osalta.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöä ei ole pidettävä alalla ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle sillä tavoin epäselvänä, että tarjouspyynnön perusteella ei olisi saatu keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hintavertailua koskevat määräykset eivät ole antaneet hankintayksikölle myöskään rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa.

Siltä osin kuin valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen virheellisesti suorittaessaan tarjousvertailun tarjouspyynnön vastaisesti ja hankintapäätöstä perustellessaan, markkinaoikeus toteaa seuraavan.

Hankintayksikön on tarjouksia pisteyttäessään vertailtava tarjoukset ilmoitettujen vertailuperusteiden perusteella tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen ja tarjoajia tasapuolisesti kohdellen. Hankintapäätös tulee perustella sillä tavoin riittävästi, että tarjoajalla on mahdollisuus arvioida päätöksen oikeellisuutta ja valitustarvettaan.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että tarjouspyyntöä ei ole pidettävä sillä tavoin epäselvänä, että sen perusteella ei olisi saatu keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia.

Valituksenalaisen hankintapäätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta on käynyt ilmi kaikkien tarjousvertailuvaiheeseen päässeiden tarjoajien 11 eri toimenpiteelle tarjoamien yksikköhintojen perusteella laskettu yhteishinta. Vertailutaulukon sarakkeessa ”Pisteet” on laskettu kunkin tarjoajan osalta yhteen kullekin 11 eri toimenpiteelle annetut pisteet tarjouspyynnössä ilmoitettujen painoarvoprosenttien mukaisesti ja ilmoitettu tämän perusteella muodostunut kokonaispistemäärä. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ole käynyt ilmi, etteikö hankintayksikkö olisi tarjousten hintavertailussa soveltanut tarjouspyynnössä kuvattua hintapisteiden laskentatapaa.

Tarjousten vertailutaulukosta ei edellä todetun mukaisesti ole käynyt ilmi tarjoajien antamia yksikköhintoja, joiden on ilmoitettu olevan tarjoajien liikesalaisuuksia, eikä tarjoajien tältä osin saamia pisteitä. Kun vertailutaulukosta on kuitenkin ilmennyt sekä tarjoajien tarjousvertailussa huomioon otettujen yksikköhintojen yhteishinta että hintapisteiden kokonaismäärä, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöksen hankintasäännösten edellyttämällä tarkkuudella ja valittaja on voinut hankintapäätöksessä esitetyn perusteella arvioida päätöksen oikeellisuutta ja oikeussuojan tarvettaan.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt valittajan esittämällä tavalla julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti tarjouksia vertaillessaan ja hankintapäätöstä perustellessaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Terveystalo Julkiset palvelut Oy:n korvaamaan Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pasi Yli-Ikkelä, Liisa Kauramäki ja Mika Kuuppo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.