MAO:389/2025
Asian tausta
Huoltovarmuuskeskus (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 13.6.2024 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella ja nopeutetulla menettelyllä toteutettavasta kenttäkäyttöön tarkoitettujen analysaattorilaitteiden tavarahankinnasta neljän vuoden sopimuskaudelle. Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen.
Huoltovarmuuskeskus on 29.10.2024 tekemällään osa-aluetta 2 (hälyttävät kaasunilmaisinlaitteet) koskevalla päätöksellä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sekä samana päivänä tekemällään osa-aluetta 2 koskevalla hankintapäätöksellä valinnut Smiths Detection - Watford Limited’n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 8.000.000 euroa, josta osa-alueen 2 ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ollut noin 4.500.000 euroa.
Markkinaoikeus on 3.1.2025 antamallaan välipäätöksellä numero 6/2025 hylännyt Huoltovarmuuskeskuksen vaatimuksen sallia valituksenalaisen hankintapäätöksen täytäntöönpano.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Environics Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 33.458,75 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on menetellyt hankinnassa virheellisesti, sillä tarjouspyyntö on ollut puutteellinen ja hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta, vaikka tarjous on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.
Tarjouspyynnössä on todettu, että hankintayksikkö voi suorittaa tarjottavien kaasunilmaisinlaitteiden testauksen. Tarjouspyynnössä ei ole ollut tarkkaa kuvausta siitä, miten mahdollinen testaus suoritetaan, eikä tietoa ole ollut myöskään siitä, millä vaarallisten aineiden pitoisuuksilla laitteiden toimintakykyä testataan. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole myöskään viitattu esimerkiksi mihinkään aineiden testauspitoisuuksia koskevaan standardiin tai suositukseen. Tarjouspyynnöstä ei ole ilmennyt, miten hankintayksikkö tarkistaa tarjottujen laitteiden tarjouspyynnön mukaisuuden.
Tarjouspyynnössä on vaadittu, että kaasunilmaisin antaa hälytyksen, kun vaarallista kaasua tai höyryä havaitaan ja että laite palautuu hälytystilasta 60 sekunnin kuluessa siitä, kun altistus kaasulle tai höyrylle on päättynyt. Lisäksi kaasunilmaisimen tulee pystyä luokittelemaan erityyppiset aineet toisistaan tarjouspyynnössä määritellyllä luokittelulla.
Laitteiden testauksessa on eräiltä osin käytetty kahden kemikaalin seosta, ja valittajan laite on antanut seoksesta hälytyksen. Hankintayksikkö on kuitenkin katsonut valittajan laitteen toimineen aineen luokittelun osalta vastoin tarjouspyynnössä vaadittua. Tarjouspyynnössä ei ole ollut vaatimuksia sen suhteen, miten laitteen tulee luokitella kahden kemikaalin seokset.
Hankintayksikkö on katsonut valittajan laitteen tarjouspyynnön vastaiseksi, koska laite ei ole palautunut hälytystilasta tarjouspyynnössä vaaditulla tavalla.
Hankintayksiköltä saatujen tietojen perusteella on todennäköistä, että valittajan tarjoamaa laitetta on testattu käyttöohjeiden vastaisesti ja laitteen normaalista käyttötilanteesta poikkeavalla tavalla. Käyttöohjeiden mukaan laitetta ei suositella testattavaksi korkeilla pitoisuuksilla syövyttäviä kemikaaleja ja laitteen toimintakyky voi heikentyä, jos laite altistetaan kemikaalille pitkäaikaisesti siten, että vaste nousee hitaasti. Normaalissa käytössä pitoisuustaso nousee nopeasti korkealle tasolle. Hankittavien laitteiden on tullut tunnistaa aineet ihmiselle vaarallisilla pitoisuuksilla. Tarjouspyynnössä on siten asetettu kemikaalien minimipitoisuus, joka laitteen tulee kyetä tunnistamaan. Vaatimuksia ei sen sijaan ole ollut siitä, kuinka voimakkaita enimmäispitoisuuksia laitteen on kestettävä säilyäkseen toimintakykyisenä.
Tarjouksen poissulkemispäätös ja sen liitteet eivät ole sisältäneet mittauspöytäkirjaa, kuvausta testauksesta tai tietoa, millä pitoisuuksilla kemikaalialtistuksia on tehty, eikä hankintayksikkö ole kertonut, miten laitteiden testaus on dokumentoitu. Siten valittaja ei pysty todentamaan, onko sen tarjoamaa laitetta testattu oikein.
Laitteiden testauksen suorittaneella Puolustusvoimien yksiköllä on omassa käytössään voittaneen tarjoajan kaasunilmaisinlaite. Sen sijaan sillä ei ole huomattavaa kokemusta tai koulutusta valittajan tarjoaman laitteen käytöstä, eikä hankintayksikkö ole pyytänyt käyttökoulutusta testausta varten. Laitteita testanneen henkilöstön vaihteleva kokemus testattavista laitteista on ollut omiaan vaikuttamaan testauksen tasapuolisuuteen.
Vastine
Vaatimukset
Huoltovarmuuskeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.916 eurolla ja asianosaiskulut 877,50 eurolla, molemmat viivästyskorkoineen.
Perustelut
Tarjouspyyntö ei ole ollut puutteellinen. Siitä on ilmennyt, että tarjottavien laitteiden tarjouspyynnön mukaisuutta voidaan testata ja tässä voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Tarjouspyynnön mukaan testit voidaan suorittaa kemiallisilla taisteluaineilla ja myrkyllisillä teollisuuskaasuilla laboratorio- tai kenttäolosuhteissa. Lisäksi tarjouspyynnöstä ovat ilmenneet olosuhteet, joissa laitteen tulee toimia, ja että hankittavat laitteet on tarkoitettu käytettäväksi hätäalueilla hätätilanteen sattuessa. Kemikaalionnettomuuksissa tai kemiallisten aseiden käytössä laitteen käyttäjällä ei ole välttämättä mahdollisuutta vaikuttaa laitteeseen kohdistuvaan kemikaalialtistukseen, vaan aineet on pystyttävä havainnoimaan vaihtelevissa olosuhteissa.
Hankintayksikkö on suorittanut laitteiden testauksen tarjouspyynnössä määritetyillä tavoilla ja testaukset on tehty olosuhteissa, jotka vastaavat niitä olosuhteita, joissa laitteiden tulee tarjouspyynnön vaatimusten mukaan toimia. Hankintayksikön määrittämien vähimmäisvaatimusten testaamiseen kenttäolosuhteissa ei ole olemassa standardia tai yleistä suositusta hankittavana olleen laitetyypin osalta. Hankittavien laitteiden tulee pystyä havainnoimaan kemikaaleja eri pitoisuuksissa ja vaihtelevissa ympäristöolosuhteissa. Tämä on tuotu esille myös tarjouspyyntöasiakirjoissa.
Valittajan tarjoama laite ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia, joten hankintayksikön on täytynyt sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta.
Valittajan laite ei ole antanut oikean luokituksen mukaista hälytystä testatusta aineesta. Laitteen käyttötarkoituksen kannalta on oleellista, että laite antaa kemiallisista taisteluaineista erilaisen hälytyksen kuin tavanomaisista kemikaaleista. Laitteen tulee toimia kenttäoloissa. On yleisesti tiedossa, että tällaisissa tilanteissa on poikkeuksellista, että käytetyt aineet olisivat täysin puhtaita kemikaaleja. Laitteen tulee siten tunnistaa kemialliset taisteluaineet myös kemikaalien seoksista.
Valittajan tarjoama laite ei ole palautunut altistuksen jälkeen tarjouspyynnössä vaaditussa ajassa. Valittajan perustelut käyttöohjeiden osalta ovat ristiriitaiset, koska pitoisuustason nopea nousu on kuvattu normaaliksi käyttötavaksi, mutta toisaalta käyttöohjeen mukaan laitetta ei suositella testattavaksi korkeilla pitoisuuksilla. Lisäksi kyse on ollut laitteen käytölle asetetusta suosituksesta. Hankittava laite on niin sanottu ensi-ilmaisin, jota käytetään selvitettäessä, mikä kemikaali mahdollisessa vaaratilanteessa on kyseessä. Laitetta käytettäessä on mahdotonta tietää etukäteen, onko tunnistettava aine syövyttävä vai ei, ja mikä on aineen pitoisuus.
Tarjotut laitteet on testattu samalla tavalla ja tasapuolisesti. Testauksen toteuttaneella Puolustusvoimien Suojelun erikoisosastolla on kokemusta kummankin tarjoajan aiemmista laitemalleista. Testauksen suorittaneet henkilöt ovat käyneet valittajan tarjoaman laitteen käyttökoulutuksen jo ennen kyseessä olevan hankinnan käynnistämistä. Hankintayksikkö on lisäksi toimittanut kummankin laitteen käyttöohjeet testauksen suorittaneelle erikoisosastolle. Tarjouspyynnössä määritellyn mukaisesti laitteiden todennäköiset käyttäjät ovat ensivasteen henkilöstöä, ja heidän tulee pystyä käyttämään laitetta tarvittaessa myös lyhyellä koulutuksella ja pikakäyttöohjeella.
Kuultavan lausunto
Smiths Detection - Watford Limited on esittänyt, että hankintayksikön menettely ei ole ollut virheellistä, ja tarjouspyynnön tekniset vaatimukset ovat olleet selkeät ja riittävät. Laitteen testauksessa ja arvioinnissa negatiivista vaikutusta ei tule olla sillä, että voittaneen tarjoajan laite on yleisesti käytössä.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on mahdollistanut hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan laitteiden tarjouspyynnön mukaisuutta arvioitaessa. Tarjoajilla ei ole ollut ennakkoon tietoa siitä, millä kemikaaleilla ja taisteluaineilla testaus tehdään, miten altistus toteutetaan ja minkälainen palautumisaika laitteille annetaan altistusten välillä. Nämä tiedot ovat välttämättömiä laitteiden puolueettomalle arvioinnille, koska eri tarjoajien laitteet ovat ominaisuuksiltaan erilaisia ja ne esimerkiksi tunnistavat tiettyjä aineita herkemmin kuin toiset.
Koska tarjouspyyntö ei ole rajoittanut hankintayksikön harkintavaltaa laitteiden testauksessa, hankintayksikkö on voinut toteuttaa tarjottujen laitteiden testauksen suosien voittaneen tarjoajan laitetta. Vaikka tarjottuja laitteita olisi testattu yhdenmukaisesti samalla tavalla, testausjärjestelyillä ja käytettävällä testausmenetelmällä on oleellinen merkitys tarjoajien tasapuolisessa kohtelussa, ja näitä seikkoja testauksesta ei ole tarjouspyynnössä kerrottu.
Testaus on toteutettu vastoin valittajan laitteen käyttöohjeita. Valittajan laitteessa on perusnäkymä, joka ilmaisee, onko ilmassa hälytystason ylittävä määrä vaarallista ainetta, ja trendinäkymä, joka näyttää kuvaajalla haitallisen aineen esiintymistason nousun ja laskun. Reaaliaikainen pitoisuustason seuranta edellyttää laitteen trendinäkymän käyttämistä. Valittajan laite olisi pitänyt testata trendinäkymää käyttäen, jolloin laitteen ylisaturoinnin riski on paljon pienempi, sillä testaaja näkee kuvaajasta aineen esiintymistason nousun ennen kuin se ylittää hälytystason. Valittajan laitetta ei ole tällöin tarvetta viedä testauksessa käytetyn aineen välittömään läheisyyteen, kun aineen pitoisuustason nousu on havaittu jo trendikuvaajasta. Kenttätestissä taistelukaasun tai kemikaalin pitoisuustaso voi olla korkea ja tuottaa kaasunilmaisinlaitteessa hälytyksen jo huomattavan kaukana näyteastiasta. Trendinäkymän käyttö mahdollistaa myös sen, että laitetta ei altisteta uudelleen kemikaalille tai taisteluaineelle ennen kuin se on palautunut edellisestä altistuksesta, koska testaaja näkee trendinäytöltä, onko laite yhä palautumassa edellisestä altistuksesta.
Voittaneen tarjoajan laitteessa ei ole trendinäkymää. Hankintayksikön ilmoittaman mukaan trendinäkymää ei ole käytetty myöskään valittajan laitetta testattaessa. Perusnäkymän käyttö valittajan laitteen testauksessa on ollut käyttö- ja testausohjeen sekä käyttökoulutuksen vastaista.
Hankintayksikkö ei ole katsonut tarpeelliseksi sitä, että testaajille olisi järjestetty käyttökoulutus valittajan tarjoamasta laitteesta ennen testausta. Hankintayksikön viittaama valittajan laitetta koskeva käyttökoulutus on pidetty vuonna 2021. Testaajien kokemus valittajan tarjoamasta laitteesta on siten perustunut aiempiin laitemalleihin sekä yhteen usean vuoden takaiseen koulutukseen, kun taas tarjouskilpailun voittajaksi valitun tarjoajan laite on Puolustusvoimien Suojelun erikoisosastolla säännöllisessä käytössä.
Lisäksi laitteiden testaus on toteutettu vastoin hyvää testaustapaa. Valittajan laitteisiin tallentuneen raakadatan perusteella hankintayksikön testaustapa on muuttunut testauksen aikana. Normaalissa testauksessa laite altistetaan näytteelle useaan kertaan yhdenmukaisella tavalla, jotta varmistetaan laitteen toimintavarmuus ja se, ettei yksittäisessä testialtistuksessa tapahdu virhettä. Hankintayksikön testauksesta saatu raakadata verrattuna normaaliin testaukseen osoittaa, että testit eivät ole olleet toistettavia ja normaalin testaustavan mukaisia.
Hankintayksikön mukaan laitteille tehdyt voimakkaat altistukset ovat olleet perusteltuja, koska laitteiden on toimittava luotettavasti myös äärimmäisissä olosuhteissa. Mikään kaasunilmaisin ei toimi, jos sitä käytetään käyttöohjeiden vastaisesti. Hankintayksikön soveltama testaustapa ei myöskään vastaa laitteen todellisia kenttäolosuhteita.
Tarjouspyynnössä ei ole ollut vaatimusta siitä, mikä hälytys laitteen tulee antaa kahden aineen yhdisteestä, tai että laitteen olisi tullut identifioida molemmat aineet. Tarjouspyynnössä on ainoastaan edellytetty, että laite havaitsee molemmat aineet. Valittajan tarjoama laite on tältä osin toiminut tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten mukaisesti.
Hankintayksikkö ei ole antanut valittajalle tietoa testausjärjestelyistä tai ‑tuloksista. Valittajalla ei siten ole edelleenkään täyttä varmuutta siitä, miksi valittajan tarjoama laite ei ole suoriutunut testauksesta tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten mukaisesti. Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle hylkäyspäätöksen yhteydessä salassa pidettäväksi luokitellun liitteen tarjouksen poissulkemisen perusteista. Hankintayksiköllä ei ole ollut todellista turvallisuusperusteisiin liittyvää syytä olla toimittamatta valittajalle tietoja myös testausjärjestelyistä ja -tuloksista vastaavalla tavalla salassa pidettäväksi luokiteltuna.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on esittänyt, että sen harkintavalta ei ole ollut rajoittamatonta, vaan se on perustunut tarjouspyynnössä esitettyihin vähimmäisvaatimuksiin. Valittajan laitteen testauksessa trendinäkymän käyttäminen on ollut suositus eikä pakollinen käyttötapa. Testaustulokset eivät olisi olleet vertailukelpoisia keskenään, jos valittajan laitetta olisi käytetty testauksessa eri tavoin kuin muita laitteita. Koska testaus on suoritettu kenttäolosuhteissa, olosuhteet eivät ole olleet niin kontrolloituja kuin laboratoriossa. Tämän takia testit on tehty tarjotuille laitteille yhtäaikaisesti, jotta testaus on toteutunut yhdenmukaisesti ja vertailukelpoisesti.
Todellisissa käyttötilanteissa ei välttämättä ole mahdollista hallita, mille pitoisuudelle laite altistuu, eikä käyttäjä tiedä, mistä aineesta tai pitoisuudesta on kyse. Altistus kaasulle voi tulla myös odottamatta, jolloin laitteen pitää pystyä hälyttämään vaarallisesta pitoisuudesta ja toisaalta palautumaan normaalitilaan, kun pitoisuus pienenee normaalitasolle käyttäjän poistuessa vaara-alueelta. Kyseessä on siten laitteen käytön kannalta tärkeä ominaisuus, joka on sen takia ollut myös osana laitteen vähimmäisvaatimuksia.
Valittaja on esittänyt, että laitteita olisi tullut testata niiden käyttöohjeiden mukaisesti, mikä ei ole tarkoittanut sitä, että laitteita olisi testattu toisistaan poikkeavalla tavalla. Hankintayksikön testaustavalla ei ole ollut mitään tekemistä niiden olosuhteiden kanssa, joissa laitteen tulee toimia.
Hankintayksikkö on paljoksunut valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimusta.
Valittaja on antanut lisälausuman.
Kuultava on esittänyt, että Suomen puolustusvoimilla on kokemusta valittajan tuotteiden käytöstä.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on arvioitavana kysymys siitä, onko tarjouspyyntö ollut valittajan esittämin tavoin epäselvä ja antanut hankintayksikölle rajoittamattoman harkintavallan tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät sekä niihin mahdollisesti sisältyvät tekniset eritelmät on esitettävä hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä, neuvottelukutsussa tai näiden liitteissä ja niissä on vahvistettava rakennusurakoilta, palveluilta tai tavaroilta vaadittavat ominaisuudet. Määritelmien on mahdollistettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa.
Hankintalain 71 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan hankinnan kohdetta kuvaavat määritelmät on laadittava sellaisten suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, jotka ovat riittävän täsmällisiä, jotta tarjoajat pystyvät määrittämään hankinnan kohteen ja hankintayksiköt pystyvät tekemään hankintasopimuksen.
Euroopan unionin tuomioistuin on todennut (tuomio 13.6.2024, C-737/22, BibMedia, EU:C:2024:495) avoimuusperiaatteen edellyttävän, että hankintamenettelyn ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt esitetään selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa ensinnäkin siten, että kaikki kohtuullisen valistuneet ja tavanomaisen huolelliset tarjoajat voivat ymmärtää niiden täsmällisen laajuuden ja tulkita niitä samalla tavalla, ja toiseksi siten, että hankintaviranomaiset voivat tosiasiallisesti tarkistaa, vastaavatko tarjoajien tarjoukset kyseessä olevan hankinnan arviointiperusteita (kohta 31).
Hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin
Tarjouspyynnön kohdassa “Compliance assessment of the devices” on todettu muun ohella seuraavaa:
“Before making the procurement decision, NESA may carry out a compliance assessment. All tenderers shall deliver devices with necessary accessories for the possible compliance assessment. In the compliance assessment, NESA may also use external experts and organizations from the public sector. The assessment may include testing with e.g. TIC and CWA substances in laboratory or field environments.”
Tarjouspyynnön liitteen 3 “Requirements” kohdassa “Abbreviations and Terminology” on esitetty muun ohella seuraavat lyhenteet:
”CWA = Chemical Warfare Agents”
“TIC = Toxic Industrial Chemicals”
Edellä mainitun liitteen kohdassa 2. ”Mandatory requirements for IMS device (Wearable Chemical Detector and Warning Device)” on esitetty muun ohella seuraavat pakolliset vaatimukset:
“Requirements for detection and alarms
2.9. The device shall detect reliably at minimum the following CWAs and TICs at concentrations dangerous to human (sensitivity). False detections (false positivity) shall be minimal. Substances or mixtures of 2 substances shall be possible to detect simultaneously without changing between libraries.
[– –]
2.10. The product shall work reliably and without false alarms also in extreme conditions including moist environments.
[– –]
2.12. The device classifies the above-mentioned chemicals to groups at least to the level: Choking agents, Blister agents, Blood agents, Nerve agents, TICs.
[– –]
2.14. The device shall have alarm, warning functions if dangerous gas or vapour is detected. Alarm shall be visual and audible (with option to mute).
[– –]
Applicable standards
2.16. The device must meet at least the requirements of the IP-67 standard or equivalent.
2.17. The device must meet the requirements of MIL-STD-810G and MIL-STD-461G or equivalent.
Other requirements for the device
[– –]
2.25. The device operating temperature range shall be at least from -20°C to +40°C.
2.26. The device operating humidity range shall be from 0 % to 95 % relative humidity.”
Hankintayksikkö on osa-alueessa 2 sulkenut valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena tarjouskilpailusta ja valinnut ainoan jäljelle jääneen tarjouksen.
Asian arviointi
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintamenettelyn avoimuutta ja tarjouspyynnön selvyyttä koskevat hankintalain vaatimukset. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja että hankintayksikölle ei anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten arvioinnissa. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.
Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjottavia laitteita voidaan testata laitteiden tarjouspyynnön mukaisuuden varmistamiseksi. Laitteiden on vaadittu toimivan luotettavasti ja ilman vääriä hälytyksiä myös äärimmäisissä olosuhteissa ja niiden on tullut olla kestävyydeltään edellä mainittujen standardien mukaiset. Ottaen huomioon hankinnan kohde ja sen käyttötarkoitus hätätilanteissa markkinaoikeus katsoo, että vaatimus laitteen toimimisesta äärimmäisissä olosuhteissa on sinänsä lähtökohtaisesti hyväksyttävä.
Tarjouspyynnöstä ei ole kuitenkaan ilmennyt lämpötilan ja kosteuden lisäksi muita määrittelyjä sille, minkälaisissa olosuhteissa laitteen tulisi toimia, jotta se olisi katsottavissa tarjouspyynnössä asetettujen vaatimusten mukaiseksi. Tarjouspyynnöstä ei ole myöskään ilmennyt tietoja siitä, miten laitteiden testaus tehdään ja tarjouspyynnön mukaisuus arvioidaan. Hankintayksikölle on näin ollen muodostunut lähes rajoittamaton harkintavalta laitteiden testauksen järjestämiselle ja sitä kautta myös laitteiden tarjouspyynnön mukaisuuden arvioimiselle. Tarjouspyynnön perusteella testaus on ollut mahdollista suorittaa sellaisissa olosuhteissa, jotka ovat tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti äärimmäiset, mutta joita ei ole tarjouspyynnössä ennalta määritelty muutoin kuin lämpötilan ja kosteuden osalta. Siten tarjoajilla ei ole ollut tarjouksia jättäessään tiedossaan kaikkia niitä seikkoja, joilla on merkitystä tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa. Koska tarjouspyyntö ei ole sisältänyt tarjousten laatimisen kannalta kaikkia olennaisia tietoja, markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut tältä osin epäselvä ja puutteellinen.
Tarjouspyynnön liitteen 3 kohdan 2 alakohdassa 2.9 on edellä todetuin tavoin vaadittu, että laite tunnistaa kyseisessä kohdassa erikseen luetellut aineet ja myös kahden aineen seokset. Lisäksi alakohdassa 2.12 on ollut vaatimuksena, että laite luokittelee edellä mainitut kemikaalit vähintään siinä määriteltyjen luokkien tarkkuudella. Markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisesti toimiville tarjoajille on tullut olla tarjouspyynnön ilmaisun perusteella selvää, että laitteen on tullut tunnistaa ja luokitella kahden kemikaalin seoksista kaikki ne kemikaalit, jotka ovat kuuluneet edellä mainitun alakohdan 2.9 luetteloon tunnistettavista kemikaaleista. Tältä osin tarjouspyyntö ei ole ollut valittajan esittämällä perusteella epäselvä.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on tarjouspyyntöä laatiessaan menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.
Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.
Koska jo hankintamenettelyä koskevat tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet hankintasäännösten vastaiset, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.
Mikäli Huoltovarmuuskeskus aikoo edelleen toteuttaa julkisena hankintana hälyttävien kaasunilmaisinlaitteiden hankinnan, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä, joka sisältää oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Huoltovarmuuskeskuksen 29.10.2024 tekemän hankintapäätöksen ja päätöksen valittajan tarjouksen hylkäämisestä. Markkinaoikeus kieltää Huoltovarmuuskeskusta tekemästä hankintasopimusta kyseisen päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 300.000 euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus velvoittaa Huoltovarmuuskeskuksen korvaamaan Environics Oy:n oikeudenkäyntikulut 20.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Huoltovarmuuskeskuksen vaatimuksen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Markus Mattila ja Teemu Matikainen.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.