Asian tausta

Turun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.3.2023 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta ulkovalaistuksen saneerauksen rakennusurakasta ajalle 10.3.–29.9.2023.

Turun kaupungin kaupunkiympäristöjohtaja on 12.4.2023 tekemällään hankintapäätöksellä § 77 valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintapäätöksen mukaan ollut 900.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 26.4.2023.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Resolum Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä. Valittaja on vaatinut myös, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 169.335,10 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.620 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen, vaikka voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Voittaneella tarjoajalla ei ole tarjouspyynnössä edellytettyä Rakentamisen Laatu RALA ry:n (jäljempänä RALA ry) myöntämää pätevyystodistusta urakkaan soveltuvasta toimialapätevyydestä. Voittaneen tarjoajan internet-sivujen mukaan se ei myöskään ole toiminut tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetyllä tavalla urakoitsijana riittävän pätevyyden osoittavissa urakoissa. Valittajan tietojen mukaan hankintayksiköllä ei ole ollut hankintapäätöstä tehdessään edes käytössä voittaneen tarjoajan referenssiluetteloa, joka olisi osoittanut tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttymisen.

Voittaneen tarjoajan hankintamenettelyssä esittämä SFS-EN ISO 9001 -laatusertifikaatti ei ole soveltuva hankinnan kohteena olevaan urakkaan. Kyseinen laatusertifikaatti ei kohdistu niihin toimialoihin, joihin hankintayksikkö on esittänyt pätevyysvaatimuksia.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös, kun se on soveltanut tarjousvertailussa tarjouspyynnön vastaista perustetta.

Valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun virheettömässä hankintamenettelyssä. Valittaja on resursoinut urakan ja varannut siihen tarvittavat tuotannontekijät. Valittajalle on aiheutunut vahinkoa tarjouskilpailuun osallistumisesta aiheutuneista työ-, suunnittelu- ja resursointikustannuksista sekä saamatta jääneestä liikevoitosta kyseessä olevassa urakassa.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.275 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittajalla ei ole asiassa oikeussuojan tarvetta. Koska valittajan tarjous on sijoittunut kolmanneksi ja tarjouskilpailussa on valittu vain yksi toimittaja, valittajalla ei ole mahdollisuutta voittaa kyseessä olevaa tarjouskilpailua, vaikka hankintapäätös kumottaisiin ja tarjoukset vertailtaisiin uudestaan valittajan esittämällä tavalla.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan RALA ry:n myöntämän pätevyystodistuksen voi korvata toimialapätevyyksin eriteltynä referenssiluettelona viimeiseltä kolmelta vuodelta. Voittanut tarjoaja on esittänyt mainitun referenssiluettelon, josta käy ilmi voittaneen tarjoajan täyttäneen tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset.

Voittaneella tarjoajalla on ISO 9001 -sertifikaatti, jossa päätoimialana on kaapelien rakentaminen sekä sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentaminen. Voittaneen tarjoajan sertifikaatin toimialat vastaavat nyt kyseessä olevan rakennusurakassa tehtäviä töitä. Hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkansa, ellei hankintayksiköllä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät täyty asiassa. Valittaja ei ole osoittanut, että se olisi virheettömässä menettelyssä voittanut tarjouskilpailun, eikä se ole myöskään perustellut vaatimustaan. Valittaja ei ole osoittanut, että toiseksi tulleen tarjoajan tarjous olisi ollut tarjouspyynnön vastainen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sillä on asiassa oikeussuojan tarve. Myös tarjouskilpailussa toiseksi sijoittunut tarjoaja olisi ensisijaisesti tullut sulkea tarjouskilpailusta puuttuvien taloudellisten edellytysten vuoksi ja toissijaisesti sen tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana. Valittaja on ollut ainoa tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset täyttänyt tarjoaja, ja se olisi tullut valita urakoitsijaksi.

Toiseksi sijoittunut tarjoaja on rekisteröity kaupparekisteriin 9.1.2023, joten yhtiö ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja kokonaisliikevaihtoa koskevia vaatimuksia.

Voittaneen tarjoajan referenssiluettelo on toimitettu hankintayksikölle kuusi päivää sen jälkeen, kun hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen. Hankintayksikkö ei ole voinut perustaa hankintapäätöstään tarjoajan jälkikäteen toimittamaan selvitykseen. Toimitetun referenssiluettelon sisältö ei myöskään ole vertailukelpoinen RALA ry:n pätevyystodistuksen kanssa, eikä sitä voida pitää riittävänä muuna selvityksenä. Voittaneen tarjoajan referenssiluettelossa ei ole yhtään RALA ry:n pätevyysluokkaa 18.6a vastaavaa referenssiurakkaa. Riittävänä muuna selvityksenä on voitu ottaa huomioon ainoastaan pääomaltaan 200.000 euroa ylittävät referenssit, joissa voittanut tarjoaja on ollut pääurakoitsijana.

Kaikki voittaneen tarjoajan referenssiluetteloon merkityt urakat kuuluvat pätevyysluokan 18.3a mukaisiin töihin. Referenssiluettelosta ei käy ilmi, onko voittanut tarjoaja ollut niissä pääurakoitsija ja mikä on ollut referenssimerkinnän 18.3a edellytys. Edelleen voittanut tarjoaja ei ole esittänyt tarjouspyynnössä edellytettyä määrää referenssiurakoita.

Voittanut tarjoaja on internet-sivujensa mukaan sähköverkon asennus- ja kunnossapitopalveluja tarjoava yritys. Sivustolla ilmoitetut yhtiön referenssit viittaavat sähkö- ja valaisinverkkojen kunnostus- ja rakennustöihin. Voittaneella tarjoajalla ei internet-sivuillaan ilmoittamansa kalustoluettelon mukaan ole käytössään töiden tekemiseen viittaavaa kalustoa.

Tarjouspyyntö on ollut sisällöltään edellä lausuttuun nähden niin epäselvä, ettei se ole mahdollistanut vertailukelpoisten tarjousten antamista. Tarjouspyynnön ristiriitaisuus on johtanut siihen, ettei tarjoajia ole kohdeltu tasapuolisesti.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja on vasta vastaselityksessään esittänyt uusia vaatimuksia toiseksi sijoittuneen tarjoajan tarjouksesta, miltä osin valitus tulee jättää tutkimatta. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on ilmeisen perusteeton.

Valittaja on esittänyt, ettei se ole esittänyt vastaselityksessään uusia vaatimuksia, vaan lisäperusteita valituksessaan esittämiensä vaatimusten tueksi. Toiseksi sijoittunutta tarjoajaa koskevien väitteiden esittäminen on ollut asiassa tarpeen vasta, kun hankintayksikkö on vastineessaan väittänyt valittajalta puuttuvan oikeussuojan tarpeen. Valittaja on hankintaoikaisuvaatimuksessaan vaatinut hankintayksikköä oikaisemaan hankintapäätöstään myös toiseksi sijoittunutta tarjoajaa koskevin osin, mutta hankintayksikkö ei ole oikaissut päätöstään. Hankintaoikaisupäätös, jossa valittajan vaatimukset on hylätty, on toimitettu valittajalle sähköpostitse vasta 17.5.2023. Valittaja on paljoksunut hankintayksikön korvattavaksi vaatimien oikeudenkäyntikulujen perusteena sovelletun tuntihinnan määrää siltä osin kuin tuntihinta on ylittänyt 50 euroa. Hankintayksikön asiamiehenä on toiminut hankintayksikköön palvelussuhteessa oleva lakimies.

Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.

Valittaja on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on esittänyt, että valitus tulee jättää puuttuvan oikeussuojan tarpeen vuoksi tutkimatta, koska valittaja on sijoittunut tarjouskilpailussa kolmanneksi eikä valittaja ole esittänyt valituksessaan, että toiseksi sijoittunutta tarjoajaa olisi kohdeltu virheellisesti hankintamenettelyssä. Valittaja on tämän jälkeen esittänyt vastaselityksessään, että myös toiseksi sijoittunut tarjoaja olisi tarjouksineen tullut sulkea tarjouskilpailusta, joten valittajan tarjous olisi tullut valituksi virheettömässä hankintamenettelyssä. Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan vastaselityksessään toiseksi sijoittuneesta tarjoajasta esittämä on ollut uusi vaatimus, joka tulee jättää tutkimatta. Valittajan mukaan kyse ei ole uudesta vaatimuksesta vaan lisäperusteista valituksessa esitettyjen vaatimusten tueksi.

Asiassa on edellä esitetyn perusteella ensin arvioitava, onko valitus jätettävä tutkimatta puuttuvan oikeudellisen intressin vuoksi, ja tähän liittyen, onko valittajan vastaselityksessään toiseksi sijoittuneesta tarjoajasta ja sen tarjouksesta esittämä jätettävä myöhään saapuneena tutkimatta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan hankintaa koskevan asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen se, jota asia koskee.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Hankinta-asioihin sovellettavista muutoksenhakuajoista säädetään hankintalain 147 §:ssä. Tähän asiaan sovellettavan viimeksi mainitun pykälän 1 momentin mukainen muutoksenhakuaika on 14 päivää.

Hankintalain 167 §:n 1 momentin mukaan valitukseen sovelletaan hankintalain säännösten lisäksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen uuden vaatimuksen saa esittää vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Pykälän 2 momentin mukaan valitusajan päättymisen jälkeen valittaja saa esittää uusia perusteluja vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 §:n mukaan hallintotuomioistuimen on päätöksessään annettava ratkaisu esitettyihin vaatimuksiin. Hallintotuomioistuimen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa.

Valittaja on vasta tähän asiaan sovellettavan muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen vastaselityksessään esittänyt, että tarjouskilpailussa toiseksi sijoittunut tarjoaja olisi ensisijaisesti tullut sulkea tarjouskilpailusta puuttuvien taloudellisten edellytysten vuoksi ja toissijaisesti sen tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana. Valittaja on lisäksi vasta muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä. Markkinaoikeus toteaa, että valittajan muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen esittämiä edellä mainittuja seikkoja ei ole pidettävä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 1 momentissa tarkoitettuina uusina vaatimuksina, vaan mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettuina uusina perusteluina vaatimustensa tueksi.

Markkinaoikeus toteaa myös, että valittaja on vasta valituksensa tekemisen ja muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen saanut tietää, että hankintasopimus on allekirjoitettu, millä on voinut olla vaikutuksia valittajan esittämiin vaatimuksiin ja niihin liittyviin edellytyksiin valituksen menestymismahdollisuuksista. Kun vielä otetaan huomioon se, että markkinaoikeus voi vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella itsekin ratkaista esitetyistä valitusperusteluista huolimatta tarjouspyynnön hankintasäännösten mukaisuuden (ks. esim. KHO 2015:151), ei hankintamenettelyn virheellisyyden arvioinnin voida katsoa muodostuneen vastaselityksessä esitetyn perusteella siten huomattavasti valituksessa esitettyä laajemmaksi, että asia olisi muuttunut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 41 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla toiseksi. Valittaja on siten voinut mainitun lainkohdan rajoittamatta esittää muutoksenhakuajan päättymisen jälkeen perustelunsa toiseksi sijoittuneen tarjoajan kohtelun virheellisyydestä ja tarjouspyynnön epäselvyydestä.

Valittaja on osallistunut tarjouskilpailuun jättämällä tarjouksen, joten sillä on vakiintuneen oikeuskäytännön perusteella katsottava olevan oikeudellinen intressi saada hankintamenettelyn mahdolliset virheet korjatuiksi tekemällä valitus markkinaoikeudelle. Valituksenalaisella hankintapäätöksellä on puolestaan muun ohella hyväksytty tarjoukset tarjousvertailuun, määritelty tarjousten etusija ja valittu ensiksi sijoittunut tarjous. Valittaja on edellä todetulla tavalla voinut esittää markkinaoikeudessa perustelunsa toiseksi sijoittuneen tarjoajan kohtelun virheellisyydestä ja tarjouspyynnön epäselvyydestä. Kun lisäksi otetaan huomioon valittajan voittaneesta ja toiseksi sijoittuneesta tarjoajasta markkinaoikeudessa esittämä, valituksenalaisella hankintapäätöksellä on katsottava olevan vaikutusta tarjoajana olleen valittajan asemaan hankintamenettelyssä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että valitus on tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikön tarjouspyyntö ollut epäselvä ja tämän jälkeen tarvittaessa muita valittajan esittämiä perusteluja.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä mainitun lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään lain 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Tarjouspyyntöasiakirjojen keskeinen sisältö ja hankintamenettely

Tarjouspyynnön kohdan 1. ”Tarjouspyynnön kohde” mukaan hankinnan kohteena ovat muun ohella ulkovalaistuksen rakentaminen ja vanhan valaistuksen purkamisen urakka kohdassa tarkemmin kuvatulla tavalla.

Tarjouspyynnön kohdassa 4.2 ”Tarjoajan soveltuvuutta koskevat selvitykset” on todettu, että tarjoukseen on tullut liittää muun ohella ”Tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset” -lomake.

Tarjouspyynnön kohdassa 11. ”Tarjousten käsittely” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tilaajalla on oikeus pyytää ja tarjouksen antajalla velvollisuus antaa tarjousten käsittelyssä tarvittavia lisäselvityksiä. Tarjousten käsittelyn ensimmäisenä vaiheena tarkastetaan, että tarjoaja ja hänen mahdollisesti ilmoittamansa alihankkijat täyttävät edellytettyjen selvitysten perusteella soveltuvuudelle asetetut vähimmäisvaatimukset ja että ei ole olemassa seikkoja, jotka hankintalain mukaan voivat johtaa tarjoajan poissulkemiseen. Jos soveltuvuusvaatimukset eivät täyty tai tarjoaja on suljettava pois tarjouskilpailusta, tarjoaja hylätään tarjouksen muuta sisältöä tutkimatta.”

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa asiakirjassa ”Tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset” on muun ohella todettu, että tarjoaja valaehtoisesti allekirjoituksellaan vakuuttaa, että sillä on hallussaan alla mainitut selvitykset ja että ne ovat ajantasaisia eikä niissä ole moitittavaa:

”7) Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämä RALA-PÄTEVYYSTODISTUS (”sininen todistus”) tähän urakkaan soveltuvasta toimialapätevyydestä
18.6a: Pääurakointi; tiet, kadut, rautatiet ja kiitotiet
18.3a: Pääurakointi; putkilinjat ja johtoverkot

tai muu riittävä näyttö tähän urakkaan soveltuvasta pätevyydestä; RALA ry:n myöntämän pätevyystodistuksen voi muuna riittävänä näyttönä korvata toimialapätevyyksiin eriteltynä referenssiluettelona viimeiseltä 3 vuodelta. Referenssiluettelosta on käytävä ilmi urakan nimi, tilaajan yhteyshenkilö yhteystietoineen, urakan laajuus, urakkahinta sekä urakan valmistumisen ajankohta”.

Saman asiakirjan mukaan urakkaneuvotteluun pyydetyn yrityksen tulee toimittaa asiakirjassa mainitut selvitykset tilaajalle ennen urakkaneuvottelun pitämistä.

Voittanut tarjoaja on allekirjoittanut asiakirjan ”Tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset” sekä ilmoittanut, että se täyttää asiakirjassa mainitut sopimuksen solmimisen edellytykset ja että mainitut selvitykset ovat saatavissa ja ne ovat ajantasaisia.

Voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, mutta ennen hankintasopimuksen tekemistä 18.4.2023 päivätyn asiakirjan ”Referenssiluettelo”, jossa on lueteltu referenssikohteita. Kohteista on mainittu muun ohella urakan nimi, tilaaja, kuvaus urakan laajuudesta, urakkahinta sekä urakan valmistumisen ajankohta.

Valituksenalaisessa 12.4.2023 tehdyssä hankintapäätöksessä § 77 on muun ohella todettu, että annettuun määräaikaan mennessä tarjouksen on toimittanut neljä urakoitsijaa, joista kolmen tarjouksia on verrattu. Päätöksen mukaan hankintayksikkö on valinnut halvimman tarjouksen.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle 18.4.2023 päivätyn referenssiluettelon ja sertifikaatin laatujärjestelmästään 25.4.2023.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 26.4.2023.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on esittänyt hankintayksikön menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen, vaikka voittanut tarjoaja ei ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Valittajan mukaan voittaneella tarjoajalla ei ole tarjouspyynnössä edellytettyä RALA ry:n myöntämää pätevyystodistusta urakkaan soveltuvasta toimialapätevyydestä, eikä voittaneen tarjoajan referenssiluettelon sisältö myöskään ole vertailukelpoinen RALA ry:n pätevyystodistuksen kanssa.

Valittaja on lisäksi esittänyt tarjouspyynnön olleen esitettyihin voittanutta tarjoajaa koskeviin perusteluihin nähden niin epäselvä, ettei se ole mahdollistanut vertailukelpoisten tarjousten antamista. Valittajan mukaan tarjouspyynnön ristiriitaisuus on johtanut siihen, ettei tarjoajia ole kohdeltu hankintamenettelyssä tasapuolisesti.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on jättänyt sulkematta voittaneen tarjoajan tarjouskilpailusta. Hankintayksikön mukaan RALA ry:n myöntämän pätevyystodistuksen on voinut korvata toimialapätevyyksin eriteltynä referenssiluettelona viimeiseltä kolmelta vuodelta. Hankintayksikkö on esittänyt voittaneen tarjoajan esittäneen mainitun referenssiluettelon, josta on käynyt ilmi, että voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö on omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo harkitessaan tarjouskilpailuun osallistumista, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua toteutettaessa ja ratkaistaessa.

Tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä kuvatulla tavalla vaadittu tarjoajien vakuuttavan, että niillä on hallussaan RALA ry:n myöntämä RALA-pätevyystodistus. Kyseinen todistus on voitu tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella korvata muulla soveltuvalla näytöllä, jota on niin ikään kuvattu tarjouspyynnössä. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan urakkaneuvotteluun pyydetyn yrityksen on tullut toimittaa edellä mainitut selvitykset tilaajalle eli hankintayksikölle ennen urakkaneuvottelun pitämistä.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei sen sijaan ole kuvattu, mitkä vaatimukset ovat olleet RALA-pätevyystodistuksen saamisen edellytyksenä ja minkä RALA-pätevyystodistukseen liittyvän vaatimusten täyttyminen muulla soveltuvalla näytöllä on tullut vakuuttaa ja viime kädessä osoittaa ennen urakkaneuvotteluja. Tarjoajilla ei siten ole ollut yhdenmukaista hankintayksikön antamaa tietoa siitä, mihin seikkoihin niiden on tullut kiinnittää huomiota, kun ne ovat vakuuttaneet, että niiden hallussa on tarjouspyyntöasiakirjoissa kuvattua RALA-pätevyystodistuksen korvaavaa muuta soveltuvaa näyttöä tai kun ne ovat varautuneet toimittamaan kyseistä näyttöä hankintayksikölle. Hankintayksikön on edellä todetun perusteella katsottava laiminlyöneen hankintalain 105 §:n 1 momentissa säädetyn vaatimuksen ilmoittaa käyttämänsä soveltuvuusvaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset eivät ole olleet siten selviä, että niiden perusteella olisi voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö on siten ollut epäselvä. Mainitun perusteella asiassa ei ole edellytyksiä lausua siitä, onko voittanut tarjoaja täyttänyt RALA-pätevyystodistuksen myöntämisen edellytyksiä vastaavat vaatimukset hankintayksikölle toimittamallaan referenssiluettelolla.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnön laatiessaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamuksista lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 26.4.2023. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Markkinaoikeus toteaa, että hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema siinä olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä (ks. HE 108/2016 vp s. 240 ja HE 190/2009 vp s. 69).

Kysymyksessä olevassa tapauksessa virheetön menettely olisi merkinnyt sitä, että hankintayksikkö olisi laatinut tarjouspyyntöasiakirjojen soveltuvuusvaatimukset niin selviksi, että niiden perusteella se olisi saanut keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Markkinaoikeus katsoo, että hankintamenettely on toteutettu kysymyksessä olevassa hankinnassa siten virheellisesti, ettei asiassa ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä hankintamenettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Valittajan hyvitysmaksua koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 97 §:n 1 momentin mukaan korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat muun ohella oikeudenkäyntikirjelmän laatimisesta, asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen hankkimisesta ja muusta oikeudenkäynnin valmistelusta aiheutuneet kulut (kohta 1), asiamiehelle tai avustajalle maksettava palkkio ja korvaus (kohta 4) ja muut oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvät kulut (kohta 5). Mainitun pykälän esitöissä (HE 29/2018 vp s. 171) on todettu, että oikeudenkäyntikuluina voidaan korvata vain oikeudenkäyntivaiheesta aiheutuneita kuluja. Oikeudenkäyntiä mahdollisesti edeltäneestä oikaisuvaatimusvaiheesta tai muusta hallintomenettelystä aiheutuneita kuluja ei voida korvata oikeudenkäyntikuluina.

Hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Markkinaoikeus toteaa korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrästä, että markkinaoikeudessa käsiteltävän valitusasian oikeudenkäyntikuluina eivät tule korvattavaksi toimenpiteet, jotka liittyvät hankintayksikölle tehtyyn hankintaoikaisuvaatimukseen. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittajan kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina on pidettävä 2.000 euroa lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksun määrällä.

Vastaavasti hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Turun kaupungin korvaamaan Resolum Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.120 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Turun kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Markus Ukkola ja
Jari Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.