MAO:421/2023
Asian tausta
Espoon Asunnot Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 2.4.2019 julkaistulla ja sittemmin samassa kuussa korjatuilla EU-hankintailmoituksilla avoimella menettelyllä toteutettavasta kiinteistöjen muutto-, häätö- ja kalmasiivouspalvelujen hankinnasta. Hankinta on jaettu kahteen osaan.
Espoon Asunnot Oy:n rakennuttamisjohtaja ja siivouspäällikkö ovat 19.6.2019 tekemällään hankintapäätöksellä sulkeneet SMC Palvelut Oy:n tarjouskilpailusta hankinnan osan 1 osalta sekä valinneet tältä osin toimittajia.
Markkinaoikeus on 15.12.2020 antamallaan päätöksellä numero 549/20 kumonnut Espoon Asunnot Oy:n rakennuttamisjohtajan ja siivouspäällikön 19.6.2019 tekemän hankintapäätöksen siltä osin kuin se on koskenut hankinnan osana 1 ollutta muutto- ja häätösiivousten hankintaa sekä kieltänyt Espoon Asunnot Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta hankintapäätöstä muutoin täytäntöön asettamansa 100.000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeus on todennut, että mikäli Espoon Asunnot Oy aikoo edelleen toteuttaa hankinnan osan 1 muutto- ja häätösiivousten hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjoajien soveltuvuus uudelleen ja tehtävä uusi asianmukaisesti perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon markkinaoikeuden päätöksessä mainitut seikat.
Espoon Asunnot Oy:n rakennuttamisjohtaja ja siivouspäällikkö ovat 25.1.2021 tekemällään hankintapäätöksellä sulkeneet SMC Palvelut Oy:n tarjouskilpailusta hankinnan osan 1 osalta sekä valinneet tältä osin toimittajia.
Markkinaoikeus on 24.5.2022 antamallaan päätöksellä numero H169/2022 kumonnut Espoon Asunnot Oy:n rakennuttamisjohtajan ja siivouspäällikön 25.1.2021 tekemän hankintapäätöksen siltä osin kuin se on koskenut hankinnan osana 1 ollutta muutto- ja häätösiivousten hankintaa sekä kieltänyt Espoon Asunnot Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta hankintapäätöstä muutoin täytäntöön asettamansa 100.000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeus on todennut, että mikäli Espoon Asunnot Oy aikoo edelleen toteuttaa hankinnan osan 1 muutto- ja häätösiivousten hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjoajien soveltuvuus uudelleen ja tehtävä uusi asianmukaisesti perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon markkinaoikeuden päätöksessä mainitut seikat.
Espoon Asunnot Oy:n rakennuttamisjohtaja ja siivouspäällikkö ovat 11.11.2022 tekemällään hankintapäätöksellä valinneet hankinnan osan 1 osalta siivouspalvelujen toimittajiksi Med Group Oy:n, SMC Palvelut Oy:n, TAF-Clean Oy:n ja Clean Club Oy:n sekä varatoimittajiksi Kiinteistösiivous Metsänen Oy:n, KAVOS Oy:n ja Services Netto Oy:n.
Hankinnan osan 1 ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.540.000 euroa.
Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Hankintayksikön mukaan palveluja on hankittu väliaikaisin järjestelyin.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus ja hakemus
Vaatimukset
SMC Palvelut Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä, määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 231.000 euroa viivästyskorkoineen, määrää tehottomuusseuraamuksen, määrää seuraamusmaksun ja/tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskautta.
SMC Palvelut Oy on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus tuomitsee 24.5.2022 antamassaan päätöksessä numero H169/2022 asetetun uhkasakon hankintayksikön maksettavaksi.
SMC Palvelut Oy on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön esittämään selvityksen siitä, kuinka paljon palveluita valituilta palveluntuottajilta on hankittu.
SMC Palvelut Oy on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 22.320 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintayksikkö on tekemällään hankintapäätöksellä pyrkinyt välttämään hankinnan kilpailutuksen avoimesti, syrjimättömästi ja tasapuolisesti. Hankintayksikkö on jatkanut vuonna 2019 aloitettua hankintaa julkaisematta uutta hankintailmoitusta tiedustelemalla tarjoajilta, ovatko niiden tarjoukset olleet voimassa. Hankinta on kuitenkin ehditty toteuttaa väliaikaisin järjestelyin täysin vastaavin ehdoin kuin kumotuissa hankintapäätöksissä. Uuden hankintasopimuksen tekeminen ei ole enää ollut mahdollista, kun hankinnalle asetettu enimmäisarvo on jo saavutettu. Kysymyksessä on ollut kielletty suorahankinta.
Hankintayksikkö on markkinaoikeuden 24.5.2022 antaman päätöksen perusteella arvioinut tarjoajien soveltuvuuden uudelleen ja valinnut SMC Palvelut Oy:n tarjouksen tekemällään uudella hankintapäätöksellä, mutta SMC Palvelut Oy:tä ei ole mainittu hankintapäätöksen liitteenä olleessa tarjousvertailussa.
Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen käydyissä sopimusneuvotteluissa hankintayksikkö on ilmoittanut SMC Palvelut Oy:lle, ettei se sitoudu hankintasopimuksella tekemään tilauksia SMC Palvelut Oy:ltä. Hankintayksikkö on myös esittänyt uusia tarjouspyyntöön sisältymättömiä soveltuvuusvaatimuksia, kuten toimittajaohjeen. Hankintayksikkö on lisäksi halunnut muuttaa tarjouspyynnön liitteenä olleen hankintasopimuksen hintaehtoja.
Hankintapäätöksen valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuneet hankintayksikön edustajat ovat olleet esteellisiä.
Koska SMC Palvelut Oy olisi virheettömässä menettelyssä tullut valituksi siivouspalveluiden toimittajaksi, sen vaatimat seuraamukset voidaan määrätä. Lainvastaisella menettelyllä on ollut vaikutusta hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.
Hankintayksikön menettelystä on aiheutunut SMC Palvelut Oy:lle taloudellista vahinkoa, mistä syystä sillä on oikeus hyvitysmaksuun. Ilman hankintayksikön virheellistä menettelyä SMC Palvelut Oy olisi toimittanut hankintayksikölle kilpailutettuja palveluita jo kolmen vuoden ajan. Erityisten syiden vuoksi hyvitysmaksun suuruuden tulee olla yli kymmenen prosenttia.
Hankintayksikön lain vastainen virhe on vaikuttanut SMC Palvelut Oy:n mahdollisuuksiin saada hankintasopimus. Asiassa ei ole erityisiä vastasyitä hankintasopimuksen määräämiselle tehottomaksi, eikä hankintasopimuksen tehottomuudella olisi poikkeuksellisesti kohtuuttomia seurauksia.
Asiassa on painavat perusteet seuraamusmaksun määräämiselle sekä sopimuskauden lyhentämiselle.
Vastine
Vaatimukset
Espoon Asunnot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen ensisijaisesti tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen hyvitysmaksua, tehottomuusseuraamusta, sopimuskauden lyhentämistä ja seuraamusmaksua koskevien vaatimusten osalta sekä hylkää valituksen muilta osin.
Espoon Asunnot Oy:n on lisäksi katsottava vaatineen, että markkinaoikeus hylkää uhkasakon maksettavaksi tuomitsemista koskevan SMC Palvelut Oy:n vaatimuksen.
Espoon Asunnot Oy on vielä vaatinut, että markkinaoikeus hylkää SMC Palvelut Oy:n vaatimuksen lisäselvityksen hankkimisesta.
Espoon Asunnot Oy on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa SMC Palvelut Oy:n korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.223,75 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Hankintapäätöksen valmisteluun tai päätöksentekoon osallistuneet henkilöt eivät ole olleet sellaisessa suhteessa muihin tarjoajiin, että SMC Palvelut Oy:n esittämä esteellisyys olisi syntynyt. Hankintayksikkö on toiminut hankintapäätöksen valmistelussa ja päätöksenteossa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteiden mukaisesti.
Asiassa ei ole edellytyksiä määrätä uhkasakkoa maksettavaksi. Hankintayksikkö on järjestänyt hankinnan väliaikaisesti. Hankintayksikkö on noudattanut markkinaoikeuden aiemmin antamaa lainvoiman saanutta päätöstä. Hankintayksikkö ei ole pannut hankintaa täytäntöön. Hankintayksiköllä on ollut oikeus jatkaa väliaikaisia sopimusjärjestelyjä myös markkinaoikeuden päätöksen jälkeen tilanteessa, jossa on tehty uusi hankintapäätös. Väliaikaisia sopimuksia ei tule ottaa huomioon varsinaisen kilpailutetun hankinnan arvon määrittämisessä. Hankinnan sopimuskausi on ollut voimassa toistaiseksi.
Valituksen kohteena oleva hankintapäätös ei ole perustunut suorahankintaan. Hankintayksikkö on tehnyt uuden hankintapäätöksen, jossa se on muun ohella arvioinut tarjoajien soveltuvuuden uudelleen markkinaoikeuden antaman ratkaisun mukaisesti. Hankintayksikkö on tiedustellut hankintasäännösten mukaisesti tarjoajilta, ovatko niiden hankintamenettelyn aiemmassa vaiheessa antamat tarjoukset edelleen voimassa. Hankintayksikkö on hyödyntänyt kilpailuolosuhteet ja kohdellut kaikkia tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä.
Hankintayksikkö ei ole muuttanut tarjouspyynnön ehtoja. Hankintayksikkö on hankintapäätöksen jälkeen neuvotellut tarjoajien kanssa palvelujen aloittamisen sujuvuuden varmistamiseksi. Neuvotteluissa ei ole neuvoteltu hankintasopimuksen ehdoista. Hankintasopimukseen on ehdotettu tehtävän muutoksia pakotelainsäädännön vuoksi, minkä lisäksi hankintasopimukseen on ehdotettu lisättävän hankintayksikön toimittajaohje. Kysymys ei ole ollut pakollisista vaatimuksista vaan hankintayksikön ehdotuksista. Hankintasopimusta ei ole olennaisesti muutettu. Hankintasopimuksen hinnanmuutosehtoa ei ole muutettu, vaan hankintasopimusta on täsmennetty ajan kulumisen vuoksi ottaen huomioon, että hankintasopimuksen on ollut alun perin tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021.
Tarjouspyynnön mukaan hankintayksikön tarkoituksena ei ole ollut sitoutua mihinkään vähimmäishankintamääriin.
SMC Palvelut Oy:lle on erehdyksessä lähetetty hankintapäätös, jonka tarjousvertailussa se ei ole ollut mainittuna. SMC Palvelut Oy:lle on sittemmin lähetetty korjattu hankintapäätös. SMC Palvelut Oy on valittu tarjoajaksi, ja sen tarjous on otettu huomioon tarjousvertailussa.
SMC Palvelut Oy:n hyvitysmaksua, tehottomuusseuraamusta, sopimuskauden lyhentämistä ja seuraamusmaksua koskevat vaatimukset on lainvoimaisesti ratkaistu, joten ne tulee jättää tutkimatta. Vaatimukset ovat perusteettomia, koska hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.
Hankintayksikkö ei ole tehnyt asiassa hankintasopimusta, joten asiassa ei ole perusteita määrätä hyvitysmaksua. Hankintayksikkö on noudattanut hankinnassa hankintasäännöksiä, minkä vuoksi SMC Palvelut Oy:n hyvitysmaksuvaatimus tulee hylätä joka tapauksessa lakiin perustumattomana. Hyvitysmaksuvaatimus on lisäksi määrältään kohtuuton ja perustuu virheellisesti hankinnan ennakoituun arvoon.
Kuultavien lausunnot
Clean Club Oy, KAVOS Oy, Kiinteistösiivous Metsänen Oy, Med Group Oy ja Services Netto Oy eivät ole niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.
TAF-Clean Oy on antanut lausunnon koskien valittajan esittämää selvitysvaatimusta.
Vastaselitys
SMC Palvelut Oy on esittänyt, että hankinnan päätöksentekoon osallistuneen siivouspäällikön puolueettomuudesta on perustellusta syystä syntynyt epäilys, kun SMC Palvelut Oy on suljettu tarjouskilpailusta kahteen kertaan ja syrjivä menettely sitä kohtaan on jatkunut.
Hankintayksikön olisi tullut kilpailuttaa hankinta uudelleen tilanteessa, jossa alkuperäisten tarjousten voimassaoloajan pidentämisestä on aiheutunut kilpailumahdollisuuksien hyödyntämättä jättäminen tai tarjoajien syrjiminen.
Hankintayksikkö on muuttanut hankintasopimuksen ehtoja neuvottelemalla tarjoajien kanssa hintaehdoista. Hankintasopimukseen on sisällytetty uusi hintaehto, jonka mukaan tarjoushintaa on tullut tarkistaa tilanteessa, jossa sopijaosapuolet pääsevät yhteisymmärrykseen hintojen tarkistamisesta. Hankintasopimukseen uutena liitteenä ehdotetussa toimittajaohjeessa on asetettu toimittajille uusia soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikön olisi tullut julkaista uusi hankintailmoitus muutetun hankintasopimuksen johdosta.
Hankintayksikkö on neuvotteluissa ilmoittanut SMC Palvelut Oy:lle, että se ei ole ollut pakotettu tilaamaan SMC Palvelut Oy:tä lainkaan hankinnan kohteena olevia palveluita, mikä on ollut SMC Palvelut Oy:tä kohtaan syrjivää. Uudessa hankintasopimuksessa on lisäksi ollut ehto, joka on mahdollistanut sen, että hankintayksikkö on voinut tehdä SMC Palvelut Oy:lle osoitetun aluetiimin tilauksia myös muilta palveluntoimittajilta.
Hankintayksikkö on tosiasiallisesti pannut hankinnan täytäntöön hankinnan väliaikaista järjestämistä koskevilla sopimuksilla, joten reaalikeinot eivät ole enää käytettävissä. Hankintayksiköllä olisi ollut oikeus päättää hankinnan väliaikaiset sopimukset markkinaoikeuden edellisen päätöksen jälkeen. Väliaikaiset sopimukset on tehty hankintapäätöksen mukaisin ehdoin. Hankintayksikkö on pannut hankinnan täytäntöön vastoin markkinaoikeuden asettamaa uhkasakkoa.
Muut kirjelmät
SMC Palvelut Oy on markkinaoikeuden selvityspyyntöön antamassaan lausumassa esittänyt, että sillä on oikeussuojan tarve asiassa, vaikka sen tarjous on tullut valituksi. Hankintamenettely ei ole täyttänyt syrjimättömyyden, tasapuolisuuden ja avoimuuden periaatteita.
Hankintayksikkö on tehnyt hankintamenettelyssä useita ratkaisuja, joilla on vaikutusta SMC Palvelut Oy:n asemaan. Hankintayksikkö on siirtynyt neuvottelumenettelyyn, sisällyttänyt hankintasopimukseen uusia soveltuvuusvaatimuksia, muuttanut hankintasopimuksen hinnoitteluperusteita ja syrjinyt SMC Palvelut Oy:tä hankintasopimusta koskevien neuvottelujen järjestämisessä.
Hankintayksikkö ei ole suostunut tekemään SMC Palvelut Oy:n kanssa hankintasopimusta ilman hankintasäännösten vastaisia sopimusneuvotteluita ja hankintasopimukseen liitettäväksi vaadittua uusia soveltuvuusperusteita sisältävää toimittajaohjetta ja hinnoitteluperusteiden muutoksia.
Hankinta olisi tullut kilpailuttaa uudelleen, koska hankinnan ennakoitu arvo on täyttynyt.
Hankintayksikkö on lausumassaan esittänyt, että sen edustajat eivät ole olleet esteellisiä asiassa eivätkä he ole suhtautuneet syrjivästi SMC Palvelut Oy:öön.
Hankinnassa ei ole siirrytty neuvottelumenettelyyn. Neuvotteluja on käyty, jotta on varmistuttu siitä, että tarjoajat ovat ymmärtäneet palvelun sisällön samalla tavalla. Hankintayksikkö on käynyt vastaavat neuvottelut eri tarjoajien kanssa.
Hankintayksikkö ei ole ehdottanut sopimusluonnokseen muutoksia, jotka olisivat olleet ehdottomia vaatimuksia, eikä niissä ole asetettu soveltuvuusperusteita tarjoajille. Tarjoajille asetetut soveltuvuusvaatimukset on asetettu hankintailmoituksessa ja sen liitteissä.
Hankintayksikkö on asettanut hankinta-asiakirjoissa hankintasäännösten mukaisen ehdon, jonka mukaan hankintayksikö ei sitoudu tilaamaan toimittajilta tiettyä minimihankintamäärää.
Hankinnan ennakoitu arvo ei ole kattohinta, jonka täytyttyä hankintamenettely menettäisi merkityksensä, vaan laskennallinen arvo, joka on perustunut 48 kuukauden mukaiseen hankinnan arvoon.
SMC Palvelut Oy on antamassaan lisälausumassa esittänyt, että sopimusneuvottelut ovat osoittaneet hankintayksikön olleen haluton hankkimaan palveluita SMC Palvelut Oy:ltä ja tekemään hankintasopimusta tämän kanssa. Se, että hankintayksikkö on käynyt sopimusneuvotteluita muiden tarjoajien kanssa, ei ole ollut merkityksellistä, koska ainoastaan SMC Palvelut Oy:n kanssa on neuvoteltu ennen valitusajan kulumista.
Hankintayksikkö on antanut SMC Palvelut Oy:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta koskevan lisälausuman.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Kysymyksenasettelu ja vaatimusten tutkiminen
SMC Palvelut Oy on toimittanut markkinaoikeuteen 25.11.2022 valituksen, jossa se on muun ohella vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä, määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 231.000 euroa viivästyskorkoineen, määrää tehottomuusseuraamuksen, määrää seuraamusmaksun ja/tai lyhentää hankintasopimuksen sopimuskautta.
SMC Palvelut Oy on niin ikään vaatinut, että markkinaoikeus tuomitsee Espoon Asunnot Oy:lle 24.5.2022 antamassaan päätöksessä numero H169/2022 asetetun uhkasakon sen maksettavaksi.
Markkinaoikeus toteaa, että uhkasakkolaissa tarkoitetun asian vireillepanosta ja uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi säädetään uhkasakkolaissa, kun taas hankintavalituksen vireillepanosta ja virheellisen hankintamenettelyn johdosta määrättävistä seuraamuksista säädetään julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (hankintalaki). Uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi koskevassa asiassa on kyse hakemusasiasta, kun taas asiassa, jossa vaaditaan hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä, on kyse valitusasiasta.
Hakemusasiaa koskevan SCM Palvelut Oy:n vaatimuksen perusteella markkinaoikeuden on arvioitava, onko markkinaoikeuden 24.5.2022 antamassa päätöksessä numero H169/2022 määrätyn kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon maksettavaksi tuomitsemiselle perusteita.
Markkinaoikeus ottaa kuitenkin ensin kantaa valituksen tutkimiseen, jolta osin markkinaoikeus toteaa seuraavan.
Hankintalain 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.
Hankintalain 145 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa tuolloin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; vanha hankintalaki) 85 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 85 §:n (321/2010) 1 momentin esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58) mukaan säännös vastaa asianosaisen puhevallan osalta tuolloin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia, jota koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn.
Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.
Esillä olevassa asiassa on kyse kiinteistöjen muutto-, häätö- ja kalmasiivouspalvelujen hankinnasta ja tarkemmin sen osasta 1, joka koskee muutto- ja häätösiivouspalveluita. Tarjouspyynnössä on todettu tarjoajien valitsemisesta muun ohella seuraavaa:
”Tarjouskilpailun perusteella valitaan muutto- ja häätösiivouksiin neljä (4) palveluntoimittajaa, yksi toimittaja kutakin Espoon Asunnot Oy aluetiimiä kohden. Aluetiimien 1 ja 2 toimittajat voivat toimia ristiin keskenään, mikäli oman alueen toimittajan resurssit eivät tilapäisesti riitä. Samoin aluetiimien 3 ja 4 kaksi toimittajaa voivat toimia ristiin keskenään, mikäli oman alueen toimittajan resurssit eivät tilapäisesti riitä.
Tarvittaessa kaikki toimittajat voivat toimia ristiin eri alueilla, mikäli varsinaisiksi toimittajiksi valittujen kahden toimittajan resurssit eivät riitä. Varalle valitaan neljä (4) palveluntoimittajaa edullisuusjärjestyksessä. Tilaaja määrittelee aluetiimit sopimusneuvotteluissa.”
Hankintayksikkö on 19.6.2019 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut SMC Palvelut Oy:n tarjouskilpailusta hankinnan osan 1 osalta ja valinnut tältä osin toimittajia. Markkinaoikeus on 15.12.2020 antamallaan päätöksellä numero 549/20 kumonnut kyseisen hankintapäätöksen.
Hankintayksikkö on 25.1.2021 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut uudelleen SMC Palvelut Oy:n tarjouskilpailusta hankinnan osan 1 osalta ja valinnut tältä osin toimittajia. Markkinaoikeus on 24.5.2022 antamallaan päätöksellä numero H169/2022 kumonnut kyseisen hankintapäätöksen.
Hankintayksikkö on valituksenalaisella 11.11.2022 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut hankinnan osan 1 osalta toimittajaksi muun ohella SMC Palvelut Oy:n. Hankintapäätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:
”Tarjouskilpailun voittavat ne neljä tarjousta, joissa on edullisuusjärjestyksessä halvimmat vertailuhinnat. Kolme seuraavaksi tulevaa valitaan varalle edullisuusjärjestyksessä. Tilaaja määrittelee alueet sopimusneuvotteluissa tarjoajan kanssa tarjouspyynnön mukaisesti. Sopimusten arvioitu alkamisaika on 1.1.2023.
Tarjouskilpailun perusteella valitaan:
Osa 1. Muutto- ja häätösiivouksiin neljä (4) palveluntoimittaja sekä varalle kolme (3) palveluntoimittajaa.”
Tarjouspyynnön mukaan hankintamenettelyssä on edellä todetusti ollut tarkoitus valita neljä palveluntoimittajaa, yksi toimittaja kutakin Espoon Asunnot Oy:n aluetiimiä kohden. Toimittajia ei ole saadun selvityksen mukaan asetettu hankintapäätöksessä etusijajärjestykseen.
SMC Palvelut Oy on valituksensa perusteluina esittänyt väitteitä, jotka ovat kohdistuneet osin valituksenalaiseen hankintapäätöksen ja osin hankintayksikön menettelyyn valituksenalaisen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen.
SMC Palvelut Oy on esittänyt muun ohella, että valituksenalaisessa hankintapäätöksessä on ollut kysymys kielletystä suorahankinnasta, mistä syystä hankinta tulisi kilpailuttaa uudelleen. SMC Palvelut Oy on lisäksi esittänyt, että hankintapäätöksen valmisteluun ja päätöksentekoon osallistuneet hankintayksikön edustajat ovat olleet esteellisiä. SMC Palvelut Oy on myös esittänyt erinäisiä väitteitä siitä, että hankintayksikkö on menetellyt hankintapäätöksen tekemisen jälkeisissä sopimusneuvotteluissa SMC Palvelut Oy:tä kohtaan syrjivästi tai muutoin hankintasäännösten vastaisesti.
Markkinaoikeus toteaa, että julkista hankintaa koskevien muutoksenhakumenettelyjen on oltava ainakin niiden käytettävissä, jotka ovat tai ovat olleet tavoittelemassa tiettyä sopimusta ja joiden etua väitetty virheellinen menettely on loukannut tai saattaa loukata. Julkisia hankintoja koskevia oikeusohjeita on tulkittava ottaen huomioon niiden tehokasta ja nopeaa oikeussuojaa koskevat tavoitteet. Valitusoikeuden olemassaoloa on arvioitava lähtökohtaisesti sen tilanteen perusteella, jolloin muutoksenhaku tulee vireille. Julkista hankintaa koskevassa asiassa muutoksenhaun kohteena voi olla myös muu kuin hankintamenettelyn lopullinen ratkaisu.
Markkinaoikeus toteaa, että lähtökohtaisesti hankintamenettelyyn osallistuneella tarjoajalla ei ole oikeussuojan tarvetta valituksen tutkittavaksi saattamiseen sellaisesta päätöksestä, jolla tarjoaja on tullut valituksi tarjouskilpailun voittajaksi. Hankintayksikkö on valituksenalaisella 11.11.2022 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut hankinnan osan 1 osalta toimittajaksi muun ohella SMC Palvelut Oy:n. Näin ollen siltä osin kuin SMC Palvelut Oy on esittänyt väitteitä kyseiseen hankintapäätökseen kohdistuen, valitus on oikeussuojan tarpeen puuttumisen vuoksi jätettävä tutkimatta.
Siltä osin kuin SMC Palvelut Oy:n esittämät väitteet ovat kohdistuneet hankintayksikön menettelyyn valituksenalaisen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, markkinaoikeus katsoo asiassa esitetty huomioon ottaen, että tarjouskilpailussa valituksi tulleen SMC Palvelut Oy:n ja hankintayksikön väliset sopimusneuvottelut eivät ole markkinaoikeudelle toimitetun selvityksen perusteella muodostaneet sellaista hankintayksikön hankintamenettelyssä tekemää ratkaisua, josta voisi hankintalain 146 §:n 1 momentin nojalla valittaa markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintapäätöksen täytäntöönpanoon ja hankintasopimuksen tekemiseen liittyvien kysymysten arvioiminen ei lähtökohtaisesti kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan. Valitus on näin ollen jätettävä tältäkin osin tutkimatta.
Lisäselvityksen hankkiminen
Valitusasian lopputulos huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, etteivät oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 37 §:n 1 tai 2 momentti edellytä SMC Palvelut Oy:n viittaaman lisäselvityksen saamista. Näin ollen SMC Palvelut Oy:n vaatimus lisäselvityksen hankkimisesta on hylättävä.
Hakemus uhkasakon tuomitsemiseksi maksettavaksi
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on SMC Palvelut Oy:n esittämän johdosta arvioitavana, onko hankintayksikkö pannut hankinnan täytäntöön markkinaoikeuden 24.5.2022 antaman päätöksen numero H169/2022 vastaisesti ja onko mainitussa päätöksessä asetettu uhkasakko tuomittava maksettavaksi.
Hankintalain 153 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan kumota hankintayksikön päätös osaksi tai kokonaan (1 kohta), kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä (2 kohta) tai velvoittaa hankintayksikkö korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta).
Hankintalain 153 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen vanhan hankintalain 93 §:ssä säädettyä. Esitöiden mukaan hankintalain 153 §:n 1 momenttia on kuitenkin muutettu siten, että säännöksessä ei rajoiteta sitä joukkoa, jonka kanssa väliaikainen järjestely voidaan toteuttaa.
Todettu lainsäädännöllinen muutos liittyy siihen, että vanhan hankintalain 93 §:n perusteella hankinnan väliaikaista järjestämistä koskevaa menettelyä ei säännöksestä ilmenevästi ja myös sen esitöissä (HE 190/2009 vp s. 68) esitetysti säännelty muutoin kuin sen osalta, minkä tahon kanssa hankintayksikkö saattoi järjestää hankinnan väliaikaisesti. Muutoin esitöiden mukaan hankintayksikkö saattoi kussakin yksittäistapauksessa hankinnan luonne huomioon ottaen valita toimittajan tarkoituksenmukaisella tavalla.
Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa mainitussa laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.
Uhkasakkolain 10 §:n 1 momentin mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.
Asian arviointi
Uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi edellyttää, että asetettua päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Markkinaoikeuden päätöksessä numero H169/2022 hankintayksikölle asetetun päävelvoitteen sisältönä on ollut se, että hankintayksikköä on sakon uhalla kielletty tekemästä hankinnan osan 1 osalta hankintasopimusta 25.1.2021 tehdyn hankintapäätöksen perusteella tai panemasta kyseistä hankintapäätöstä muutoinkaan täytäntöön. Markkinaoikeuden päätös on saanut lainvoiman 14.10.2022.
Hankintayksikkö on 26.10.2022 lähestynyt hankintamenettelyyn osallistuneita tarjoajia ja tiedustellut niiden halukkuutta jatkaa tarjoustensa voimassaoloaikaa hankinnan osan 1 osalta uutta hankintapäätöstä varten.
Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on tämän jälkeen markkinaoikeuden päätöksessä numero H169/2022 edellytetyllä tavalla arvioinut tarjoajien soveltuvuuden uudelleen ja tehnyt 11.11.2022 uuden hankintapäätöksen, josta SMC Palvelut Oy on valittanut markkinaoikeuteen 25.11.2022. Hankintayksikkö on vastineessaan ilmoittanut markkinaoikeudelle, että hankintaa koskevia sopimuksia ei ole tehty vaan että hankinta on järjestetty väliaikaisesti.
Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on järjestänyt hankinnan kohteena olevat palvelut elokuusta 2019 alkaen tekemillään väliaikaisilla sopimuksilla. Hankintayksikkö on korvannut kyseiset väliaikaiset sopimukset kolmella joulukuun 2022 aikana tehdyllä sopimuksella. Se, että hankintayksikkö on tehnyt sopimukset hankinnan kohteena olevien palveluiden järjestämisestä, on johtunut edellä tässä päätöksessä käsitellystä valituksesta. Viimeksi viitattujenkin sopimusten otsikoiden mukaan kyse on palvelujen väliaikaisesta järjestämisestä, ja niissä on todettu myös muun ohella seuraavaa:
”Sopimus päättyy viimeistään silloin, kun tähän Sopimukseen liittyvästä huoneistojen muutto-, häätö ja kalmasiivousten kilpailuttamisesta osa 1. saadaan markkinaoikeuden päätös, joka on lainvoimainen tai viimeistään silloin kun virhe aiemmassa hankintamenettelyssä on muutoksenhaun vuoksi annetun ratkaisun perusteella korjattu tai asian käsittely markkinaoikeudessa muutoin ratkeaa. Selvyyden vuoksi todetaan, ettei edellä mainittu Sopimuksen päättäminen edellytä erillistä irtisanomista.”
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on hankintalain 153 §:n nojalla oikeus järjestää hankinta muutoksenhaun ajaksi väliaikaisesti, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Väliaikaisjärjestelyt eivät saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta hankintayksikön päätös voidaan markkinaoikeuden päätöksellä kumota ja hankintayksikköä kieltää noudattamasta virheellistä menettelyä sekä velvoittaa se korjaamaan virheellinen menettelynsä.
Edelleen markkinaoikeus toteaa, ettei asiassa ole edes väitetty, etteikö kysymyksessä olevien muutto- ja häätösiivouspalvelujen hankinnassa olisi kysymys sellaisten palvelujen hankinnasta, jotka on tarvittaessa pystyttävä hankkimaan väliaikaisin toimin muutoksenhaun aikana.
Markkinaoikeus katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, etteivät hankintayksikön tekemät väliaikaiset järjestelyt itsessään olisi muodostaneet estettä hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaisten ensisijaisten oikeussuojakeinojen käytölle nyt kysymyksessä olevassa asiassa. Kun hankinnan väliaikainen järjestäminen ei ole vaarantanut valittajan oikeusturvaa vastoin hankintalain 153 §:n 2 momentissa säädettyä, hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti hankinnan väliaikaisessa järjestämisessä. Kysymys ei ole ollut hankinnan täytäntöönpanosta, eikä hankintayksikkö ole näin ollen pannut kyseessä olevaa hankintaa täytäntöön hankintaa väliaikaisesti järjestäessään markkinaoikeuden päätöksen numero H169/2022 antamisen jälkeen.
Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole laiminlyönyt noudattaa markkinaoikeuden 24.5.2022 antamassa päätöksessä numero H169/2022 asetettuja päävelvoitteita uhkasakkolain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen asiassa ei ole perusteita tuomita asetettua uhkasakkoa maksettavaksi.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. SCM Palvelut Oy on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön asian laatu ja laajuus huomioon ottaen määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä SMC Palvelut Oy saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.
Markkinaoikeus hylkää SMC Palvelut Oy:n vaatimuksen lisäselvityksen hankkimisesta.
Markkinaoikeus hylkää SMC Palvelut Oy:n vaatimuksen uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi.
Markkinaoikeus velvoittaa SMC Palvelut Oy:n korvaamaan Espoon Asunnot Oy:n oikeudenkäyntikulut 11.223,75 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa valituksen osalta hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Kuitenkin ratkaisuun, jolla markkinaoikeus on hylännyt SMC Palvelut Oy:n vaatimuksen uhkasakon tuomitsemisesta maksettavaksi, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Mirva Näsi ja Mika Kuuppo.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.