MAO:42/2026
Asian tausta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on omasta ja Sipoon kunnan puolesta ilmoittanut 18.2.2025 julkaistulla EU-hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Porvoon reittialueen ympärivuotisten yhteysalusliikennepalveluiden hankinnasta. Hankintasopimuskauden on ilmoitettu alustavasti olevan 15 vuoden mittainen.
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hankintapäätöksellään 13.10.2025 valinnut FRS Finland Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 15.000.000 euroa.
Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.
Markkinaoikeus on 4.12.2025 antamallaan välipäätöksellä nro 694/2025 hylännyt Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämän hankinnan täytäntöönpanon sallimista koskevan pyynnön.
Hankinta on siirtynyt 1.1.2026 alkaen Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Lounais-Suomen elinvoimakeskukselle. Jäljempänä hankintayksiköllä tarkoitetaan 31.12.2025 saakka Varsinais-Suomen elinkeino‑, liikenne- ja ympäristökeskusta ja 1.1.2026 lukien Lounais-Suomen elinvoimakeskusta.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Kymen Saaristoliikenne Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaisen hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.351,74 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.
Perustelut
Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Tarjouspyynnön mukaan reitille tarjottavan pääaluksen on tullut olla lähipäästötön. Voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetyssä päästölaskentataulukossa on ilmoitettu pääaluksen osalta polttoaineenkulutus, mikä on tarkoittanut, ettei pääalus ole ollut lähipäästötön.
Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on arvioinut voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi, koska tarjouksessa on ilmoitettu, että vara-aluksen kulutus rahtivuoroilla avovesikaudella on otettu päästölaskentataulukossa pääaluksen kohdalla huomioon. Käytetystä muotoilusta ei ole kuitenkaan käynyt yksiselitteisesti ilmi, onko pääaluksen kohdalla ilmoitettu HVO-kulutus koostunut yksin vara-aluksen kulutuksesta rahtivuoroilla avovesikaudella. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteessä ”Alusten päästöjen laskenta” on todettu pääaluksena tarjotun uuden, sähkökäyttöisen aluksen osalta, että lämmitys- ja jäähdytystehon tarvetta on sisällytetty päästölaskelmiin alusten ollessa ajossa. Siten pääalukselle ilmoitettu HVO-kulutus sisältää myös pääaluksen kulutusta tai vähintäänkin voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella on jäänyt tulkinnanvaraiseksi, sisältyykö pääaluksen kohdalla ilmoitettuun vara-aluksen lisäksi pääaluksen kulutusta.
Päästölaskentataulukko on tullut täyttää siten, että vara-alusta käytetään pääsääntöisesti vain talvikaudella. Voittanut tarjoaja ei olisi tähän nähden saanut ilmoittaa erillisiä vara-aluksen kulutuksia tai päästöjä pääalukselle sellaisena aikana, jona vara-aluksella ei pääsääntöisesti liikennöidä. Asialla on ollut merkitystä hankintamenettelyn kannalta muun ohella siksi, että hankintasopimuksen ehtojen mukaan sekä alusten käytöstä että tarjouksessa ilmoitetusta päästömäärästä poikkeaminen johtaa sopimussakkoon.
Jos pääaluksen kohdalla ilmoitetun kulutuksen katsottaisiin johtuvan vain vara-aluksesta, ei voittaneen tarjoajan tarjouksesta ole tällöin käynyt ilmi, sisältääkö vara-alukselle ilmoitettu vuosikulutus myös sen osuuden, joka on ilmoitettu pääaluksen kohdalla. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut siten vertailukelvoton, eikä hankintayksiköllä ole ollut sen perusteella riittäviä tietoja siitä päästöjä ja vara-aluksen käyttöä koskevasta laatulupauksesta, jota voittanut tarjoaja on velvoitettu noudattamaan.
Tarjouspyynnössä on lisäksi edellytetty tarjoajien liittävän tarjoukseensa selvityksen, josta käy todistettavasti ilmi kunkin aluksen keskimääräinen energiankulutus ja pääaluksen osalta täysi lähipäästöttömyys. Selvityksellä on todennettu päästölaskentataulukkoon annetut polttoaineen kulutusta koskevat luvut. Voittanut tarjoaja on liittänyt kunkin aluksen osalta tarjoukseensa asiakirjan, jossa on kuvattu tavat, joilla päästöjen laskenta on tehty. Asiakirjan laatineen yrityksen pääasiallinen toimiala on kalastus, eikä yritys suunnittele tai rakenna laivoja tuotantoon. Yritys ei näin ollen ole ollut tarjouspyynnössä kuvattu alalla tunnettu suunnittelutoimisto, moottoritoimittaja tai telakka, eikä sen laatimaa asiakirjaa ole voitu pitää luotettavana osoituksena siitä, että tarjouksessa ilmoitetut kulutusluvut pitäisivät paikkansa. Selvitys on lisäksi koskenut päästöjen laskentaa, ei energiankulutusta.
Vastine
Vaatimukset
Lounais-Suomen elinvoimakeskus on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 14.740 eurolla viivästyskorkoineen.
Perustelut
Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä pääaluksen valmistajan laatiman selvityksen, josta käy ilmi aluksen olevan lähipäästötön. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei muiltakaan osin ole ilmennyt aihetta epäillä tämän tiedon todenperäisyyttä.
Tarjoukseen liitettyyn päästölaskentataulukkoon on tullut täyttää arviot yhden vuoden aikana käytettävistä polttoainemääristä eriteltynä pääaluksen, vara-aluksen ja kelirikkoaluksen osalta. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut pääaluksen kohdalle 1,28 tonnia biodieseliä (HVO) johtuen sen tarjouksessa ilmoitetun mukaan siitä, että vara-aluksen kulutus rahtivuoroilla avovesikaudella on otettu päästölaskentataulukossa pääaluksen kohdalla huomioon. Voittanut tarjoaja on siten ilmoittanut kulutusta koskevia tietoja vaadittua tarkemmalla tasolla. Tarjouksessa ilmoitetun tiedon mukaisesti mainittu määrä ei ole koskenut pääaluksen kulutusta. Mikään voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettu ei ole viitannut siihen, että mainittu pääaluksen kohdalla ilmoitettu määrä pitäisi sisällään muuta kuin vara-aluksen kulutuksen rahtivuoroilla.
Hankintayksikkö on käsitellyt kyseisen kulutusmäärän laskemalla sen mukaan vara-aluksen vuosittaiseen kulutukseen. Voittaneen tarjoajan päästölaskentataulukon lopputulos, jota on käytetty tarjousten laatuvertailussa, on joka tapauksessa sama riippumatta siitä, lasketaanko 1,28 tonnia biodieseliä mukaan päästölaskentataulukossa pääaluksen kohdalla vai vara-aluksen kohdalla. Tarjouksen puute on siten ollut epäolennainen.
Voittanut tarjoaja on toimittanut vaaditut selvitykset koskien vara-aluksen ja kelirikkoaluksen keskimääräistä energiankulutusta. Pääaluksen osalta tällaista selvitystä ei ole edes edellytetty. Selvitys energiankulutuksesta on pyydetty päästölaskentataulukossa ilmoitettujen tietojen varmentamiseksi. Voittaneen tarjoajan toimittama selvitys on täyttänyt asetetut vaatimukset, sillä selvityksestä on käynyt ilmi alusten keskimääräinen energiankulutus ja se on ollut kolmannen osapuolten laatima. Voittaneen tarjoajan toimittaman lausunnon on antanut henkilö, jonka on ilmoitettu olevan alustekniikan asiantuntija ja laivanrakennusinsinööri. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ollut viitteitä siitä, että voittanut tarjoaja olisi ilmoittanut päästölaskentataulukkoon päästöjä polttoaineenkulutusten sijaan.
Kuultavan lausunto
FRS Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.958,75 eurolla viivästyskorkoineen.
FRS Finland Oy:n tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Sen tarjoama pääalus on ollut lähipäästötön. Alus käyttää liikennöintiin, lämmitykseen ja jäähdytykseen päästötöntä sähköä, mistä on selvityksenä tarjouksen yhteydessä esitetty valmistajan vahvistama liite. Alus ei voi käyttää biodieseliä lainkaan, koska se on täysin sähkökäyttöinen.
Päästölaskentataulukkoon on tullut ilmoittaa kulutus energialähteittäin kolmelle eri alustyypille ja ajanjaksolle, jonka jälkeen taulukko on laskenut kulutuksesta aiheutuvat ja tarjousvertailussa huomioidut päästöt. Vara-aluksen osalta energiankulutus on tullut ilmoittaa tammi-, maalis- ja joulukuulta. Tarjouspyynnön liitteenä olleen palvelukuvauksen mukaan vara-alus ajaa kuitenkin myös kesäkaudella rahtivuoron kahden viikon välein. Päästölaskentataulukossa ei ole ollut vara-aluksen kulutukselle kesäkaudella omaa saraketta. Kuultava on tarjouksessaan pääaluksen kohdalla ilmoittanut ajankohdalle huhti-marraskuu biodieselin kulutusta, jossa on ollut kysymys vara-aluksen biodieselin kulutuksesta kyseiseltä ajanjaksolta, mikä on todettu myös tarjouksessa. Kuultavan tarjouksesta on käynyt lisäksi ilmi, että vara-aluksen kokonaiskulutus muodostuu 11,22 HVO-tonnista tammi‑, maalis- ja joulukuun ajalta sekä 1,28 HVO-tonnista kesäkauden ajalta, ollen yhteensä 12,50 HVO-tonnia.
Kuultava on toimittanut vaaditun selvityksen vara-aluksen ja kelirikkoaluksen keskimääräisestä energiankulutuksesta. Valituksessa viitatun selvityksen laatijalla on pitkä ja monipuolinen kokemus erilaisten alusten teknisestä arvioinnista ja suunnittelusta. Kyseisen asiantuntijan laatimassa selvityksessä todetaan, että vara- ja kelirikkoaluksen päästöt on laskettu moottorivalmistajien ilmoittaman ominaiskulutuksen mukaisesti. Ominaiskulutus viittaa puolestaan alusten moottorien energiankulutukseen, jota on käytetty päästölaskentataulukossa ilmoittamalla energialähteenä käytettävän biodieselin määrä. Kuultava on ilmoittanut päästölaskentataulukkoon tarjouspyynnön edellyttämän energiankulutuksen, jonka perusteella taulukko on automaattisesti laskenut alusten päästöt.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt muun ohella, ettei hankintayksikkö ole voinut voittaneelta tarjoajalta täsmennystä pyytämättä päätyä laskemaan sen tarjouksen vara-aluksen kokonaiskulutukseksi 12,5 HVO-tonnia.
Alusten energiankulutusta koskevaa selvitystä ei ole voitu perustaa minkä tahansa kolmannen osapuolen antamaan selvitykseen. Voittaneen tarjoajan tarjoukseensa liittämän lausunnon luotettavuutta on arvioitava sen yrityksen kannalta, jonka nimissä kyseinen lausunto on annettu.
Vara-aluksen ja kelirikkoaluksen osalta on tullut toimittaa selvitys, josta käy todistettavasti ilmi alusten keskimääräinen energiankulutus alusten käytön mukaisissa olosuhteissa. Myös päästölaskentataulukossa on vaadittu, että taulukkoon tulee täyttää reitillä kulutettu polttoainemäärä tarjotulla kalustolla. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteessä ”Pörtö alus ja energiankulutus” ei käsitellä koko aluksen kulutusta, vaan pelkkää moottorin kulutusta, siten ei esimerkiksi keulapotkuria tai lämmitystä. Voittaneen tarjoajan vara-aluksen ja kelirikkoaluksen osalta tarjoukseensa liittämässä lausunnossa laskelmat on tehty moottorivalmistajien ilmoittamien ominaiskulutuksien mukaisesti. Alusten valmistajat ja moottoritoimittajat ilmoittavat polttoaineenkulutuksen laboratorio-olosuhteissa mitattuna, eikä kysymys ole siten ollut selvityksestä polttoaineenkulutuksesta palvelukuvauksen mukaisen käytön olosuhteissa. Kysymys ei ole myöskään hankinnan kohteen mukaisella reitillä mitatusta kulutuksesta.
Myös toinen tarjoaja on ilmoittanut käyttävänsä liikennöinnissä samaa vara-alusta ja samaa pääalusta kuin voittanut tarjoaja. Tästä huolimatta kyseisen tarjoajan vara-alukselle ja pääalukselle ilmoittamat päästöt ovat poikenneet voittaneen tarjoajan ilmoittamista luvuista selvästi. Myös kyseisen toisen tarjoajan tarjouksessa on merkitty pääaluksen kohdalle päästöjä.
Hankintayksikön asiassa esittämä hankinnan täytäntöönpanon sallimista koskeva pyyntö on ollut ilmeisen perusteeton. Hankintayksikön tulee asian lopputuloksesta huolimatta vastata asiassa hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimista koskevaan asian osaan liittyvistä oikeudenkäyntikuluista.
Muut kirjelmät
Hankintayksikkö on antamassaan lisävastineessa ilmoittanut, että Satakunnan ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten pohjalta on perustettu uusi Lounais-Suomen elinvoimakeskus, joka on aloittanut toimintansa 1.1.2026. Lounais-Suomen elinvoimakeskus jatkaa oikeudenkäyntiä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen asemesta.
Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että päästölaskentataulukkoa on vaadittu laatuvertailuun liittyen, eikä sillä ole ollut tarkoitus osoittaa tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta. Sopimuskaudellakaan päästömäärien ylittyminen ei automaattisesti johda sopimussakkoon, vaan asiaa arvioidaan hankintasopimusluonnoksenkin mukaan tilannekohtaisesti. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ollut valittajan esittämiä epävarmuuksia, eikä hankintayksikön ole tullut tarjouksen sisältöä arvioidessaan tehdä valittajan esiin nostamia oletuksia tarjouksen sisällöstä.
Ammattimaisesti alalla toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää, että hyvin yksityiskohtaisten teknisten tietojen toimittaminen sellaisten alusten käytännön toiminnasta, joita ei vaatimusten mukaisina ole vielä tarjoushetkellä olemassa, on käytännössä mahdotonta. Valittajan esittämän tarkkuustason perusteella on ymmärrettävä, että tarjoajan tulisi jo ennen tarjouksen jättämistä hankkia kaikki vaatimukset täyttävät alukset käyttöönsä, jotta todella yksityiskohtaiset tekniset tiedot on mahdollista kerätä ja ilmoittaa tarjouksessa. Kysymyksessä olevan, merkittäviä investointeja edellyttävän hankinnan yhteydessä näin ei ole ollut mahdollista toimia.
Lopullisessa tarjouspyynnössä ei ole edellytetty sitä, että päästölaskentataulukossa ilmoitetun tiedon olisi tullut olla sama kuin mitattu kulutus. Tällainen edellytys ei olisi edes mahdollinen, sillä tarjottavat alukset ovat pääosin täysin uusia, jotka tilataan varta vasten Porvoon reitille, tai ne ovat tarjoushetkellä vielä jonkin toisen tahon omistuksessa taikka joiltain osin asetettuja vaatimuksia vastaamattomia.
Voittaneen tarjoajan tarjoukseensa liittämässä energiankulutusta koskevassa selvityksessä on joka tapauksessa todettu, että alukset on koeajettu Porvoon reittiä vastaavissa olosuhteissa.
Vaikka eri tarjoajien tarjoamien alusten mallinimi on ollut sama, kukin tarjoaja on voinut käydä keskusteluja alusvalmistajan kanssa aluksen räätälöinnistä, eivätkä alukset välttämättä ole teknisiltä ratkaisuiltaan identtisiä.
Hankintayksikön oikeudenkäyntikulut ovat johtuneet toimista, jotka ovat olleet välttämättömiä, perusteiltaan asianmukaisia ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat olleet määrältään kohtuullisia.
Kuultava on antanut lisälausunnon.
Valittaja on antamassaan lisävastaselityksessä esittänyt muun ohella, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa alusten energiankulutusta koskevan selvityksen laatineen henkilön toiminta koostuu tosiasiassa laatuauditoinnista, ei alusten suunnittelusta, laivanrakennuksesta tai muutoinkaan annetun selvityksen kannalta merkityksellisestä toiminnasta.
Kuultava on antanut toisen lisälausunnon, jonka yhteydessä se on toimittanut tarjouksessaan alusten energiankulutusta koskevan selvityksen laatineen henkilön ansioluettelon.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet
Asiassa on valituksessa esitetyn johdosta arvioitava voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.
Hankinta-asiakirjat keskeisiltä osin
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on käynnistänyt hankintamenettelyn yhteisalusliikennepalvelun hankinnasta Porvoon reittialueella 18.2.2025 julkaisemallaan EU-hankintailmoituksella.
Kilpailullisen neuvottelumenettelyn päätteeksi julkaistussa 6.6.2025 päivätyn lopullisen tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdan 1 ”Pääalus” alakohdassa 1.3 on esitetty vähimmäisvaatimus, jonka mukaan tarjoukseen on tullut liittää selvitys pääaluksen lähipäästöttömyydestä. Viimeksi mainitussa alakohdassa on lisäksi esitetty seuraavaa:
”Lähipäästöttömyydellä tarkoitetaan palvelukuvauksen mukaisesti sitä, että aluksen käyttäminen (esim. aluksen liikuttaminen, sisätilojen lämmittäminen) ei saa tuottaa paikallisesti hiilidioksidipäästöjä, typen oksideja tai rikkidioksidia.
Selvityksestä tulee käydä todistettavasti ilmi pääaluksen lähipäästöttömyys. Selvitys voi koostua kolmansien osapuolten, kuten alalla tunnetun suunnittelutoimiston, moottoritoimittajan tai telakan, todistuksista.”
Saman tarjouspyynnön liitteen saman kohdan alakohdan 2 ”Vara-alus” alakohdassa 2.3 on esitetty vähimmäisvaatimus, jonka mukaan tarjoukseen on tullut liittää selvitys vara-aluksen keskimääräisestä energiankulutuksesta. Mainitussa kohdassa on lisäksi esitetty seuraavaa:
”Selvityksestä tulee käydä todistettavasti ilmi vara-aluksen keskimääräinen energiankulutus vara-aluksen käytön mukaisissa olosuhteissa (ks. palvelukuvaus). Selvitys voi koostua kolmansien osapuolten, kuten alalla tunnetun suunnittelutoimiston, moottoritoimittajan tai telakan, todistuksista.”
Saman tarjouspyynnön liitteen saman kohdan alakohdan 3 ”Kelirikkoalus” alakohdassa 3.3 on esitetty edellä kuvattua alakohdan 2 alakohtaa 2.3 vastaava vähimmäisvaatimus kelirikkoaluksen osalta.
Saman tarjouspyynnön liitteen kohdan ”Ryhmän yleiset kriteerit” alakohdassa 2 ”Laatu” on esitetty muun ohella seuraavaa:
”Päästölaskentataulukossa on huomioitu se, että päästövähennyksen suuruus verrattuna vuoden 2023 ja osittain vuoden 2024 päästömäärään tulee olla vähintään 80 %.
Liite 4 Päästölaskentataulukko tulee täyttää siten, että
- vara-alusta käytetään reittiaikataulun mukaiseen liikennöintiin tammikuun ajan
- kelirikkoalusta käytetään reittiaikataulun mukaiseen liikennöintiin helmikuun ajan
- vara-alusta käytetään reittiaikataulun mukaiseen liikennöintiin maaliskuun ajan
- pääalusta käytetään reittiaikataulun mukaiseen liikennöintiin huhtikuun alusta alkaen marraskuun loppuun saakka
- vara-alusta käytetään reittiaikataulun mukaiseen liikennöintiin joulukuun ajan”
Tarjouspyynnön liitteen ”Lopullinen tarjouspyyntö” kohdan 6 ”Tarjousten vertailu” mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut paras hinta-laatusuhde hinnan painoarvon olleessa 75 prosenttia ja laadun 25 prosenttia. Saman tarjouspyynnön kohdan mukaan laadun arvioinnissa huomioidaan päästövähennyksen suuruus, johon tarjoaja on sitoutunut. Tarjous, jonka perusteella muodostuu pienin päästömäärä, saa laadusta täydet 25 pistettä. Tarjouksen päästömäärän arviointi ja vertailu perustuu niihin tietoihin, jotka tarjoaja on ilmoittanut tarjouspyynnön liitteenä 4 olleessa Päästölaskentataulukossa. Muiden tarjousten laatupisteet lasketaan kaavalla: ”Laatupisteet = (pienin tarjottu päästömäärä / ko. tarjouksen päästömäärä) x 25 pistettä”.
Tarjouspyynnön liitteenä olleen Porvoon yhteysalusreitin palvelukuvauksen 2027–2042 (jäljempänä palvelukuvaus) mukaan palvelukuvaus on sopimuksen osa. Tuotettavan palvelun tulee olla palvelukuvauksen mukainen.
Palvelukuvauksen kohdan ”Porvoon reitin palvelutaso” alakohdassa 1 ”Alukset ja niitä koskevat vaatimukset” on esitetty muun ohella seuraavaa:
”Porvoon reitillä tulee olla käytettävissä ainakin seuraavat alukset, joiden käyttämisen periaatteet on ilmoitettu alla:
1. Pääalus, jota käytetään liikennöintiin avovesikaudella
2. Vara-alus, jota käytetään avovesikaudella tarpeen mukaan rahdin kuljettamiseen sekä liikennöintiin talvikaudella silloin, kun olosuhteet eivät mahdollista turvallista liikennöintiä kelirikkoaluksella
3. Kelirikkoalus, jota käytetään liikennöintiin talvikaudella silloin, kun olosuhteet mahdollistavat turvallisen liikennöinnin kelirikkoaluksella
Mikäli pääalus on talviliikenteeseen hyväksytty, voi kyseisellä aluksella liikennöidä myös talvikaudella vara-aluksen asemesta.”
Samassa palvelukuvauksen kohdassa on esitetty muun ohella seuraava pääalusta koskeva vaatimus:
”Alus on lähipäästötön lukuun ottamatta poikkeustilanteita.
Lähipäästöttömyydellä tarkoitetaan sitä, että aluksen käyttäminen (esim. aluksen liikuttaminen, sisätilojen lämmittäminen) ei saa tuottaa paikallisesti hiilidioksidipäästöjä, typen oksideja tai rikkidioksidia.”
Palvelukuvauksen kohdassa 2 ”Liikennetiheys ja aikataulut” on esitetty muun ohella seuraavaa:
”Avovesikaudella on noin kahden viikon välein rahtivuoro, jolloin liikennöinti hoidetaan poikkeuksellisesti vara-aluksella pääaluksen sijaan.”
Tarjouspyynnön liitteenä 4 olleessa päästölaskentataulukossa on tullut taulukon yhteydessä esitetyn täyttöohjeen mukaan jokaista alusta kohden täyttää vuosittain reitillä kulutettu polttoainemäärä tarjotulla kalustolla. Taulukossa ovat olleet kohdassa ”Kulutus energialähteittäin” otsikon ”Alus” alla seuraavat sarakkeet:
Pääalus, huhtikuu-marraskuu
Vara-alus, tammi-, maalis- ja joulukuu
Kelirikkoalus, helmikuu
Tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelusopimusluonnoksessa on kohdassa 6 ”Sopimussakot” esitetty muun ohella seuraava sopimusehto:
”Mikäli Palveluntuottaja perusteettomasti poikkeaa palvelukuvauksessa esitetyistä eri alusten käyttämisen periaatteista (esimerkiksi liikennöimällä kesäkaudella pelkästään vara-aluksella) tai perusteettomasti ylittää tarjouksessa ilmoitetun päästömäärän, on tilaajalla oikeus periä 5.000,00 euron sopimussakko jokaista tuotettua ylimääräistä CO2-tonnia kohti. [– –]”
Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on vara-alusta koskevassa kohdassa 2.1 esitetty muun ohella seuraavaa:
”Vara-aluksen kulutus rahtivuoroilla avovesikaudella on otettu päästölaskentataulukossa pääaluksen kohdalla (’HVO’) huomioon.
Lisätietoa pdf-liitteestä.”
Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjoukseensa liittämässä päästölaskentataulukossa pääaluksen kulutusta energialähteittäin koskevassa taulukon osassa sarakkeessa HVO-arvon 1,28.
Voittaneen tarjoajan tarjoaman pääaluksen lähipäästöttömyys ja pääaluksen kohdalla ilmoitettujen kulutustietojen merkitys
Valittaja on ensinnäkin esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska sen tarjoukseen liitetyssä päästölaskentataulukossa on ilmoitettu pääaluksen osalta kulutustietoja, mikä on tarkoittanut, ettei pääalus ole lähipäästötön. Valittajan mukaan tarjous on tältä osin ollut ainakin niin epäselvä, ettei hankintayksikkö ole voinut voittaneelta tarjoajalta täsmennystä pyytämättä arvioida tarjousta tarjouspyynnön mukaiseksi. Valittajan mukaan tarjouksen sisältöön liittyvillä epäselvyyksillä on ollut vaikutuksia myös tarjousvertailun kannalta, sillä hankintayksikkö ei ole voinut tarjouksen perusteella varmistua tarjousvertailussa käytettävistä tiedoista.
Hankintayksikön mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ollut sellaisia epäselvyyksiä, jotka olisivat vaatineet tarjouksen täsmentämistä. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta on hankintayksikön mukaan käynyt riittävällä tavalla ilmi, että pääaluksen kohdalle päästölaskentataulukossa merkityssä HVO-kulutuksessa on tosiasiassa ollut kysymys vara-aluksen kulutuksesta avovesikaudella, eikä kyseinen tieto ole vaikuttanut tarjousvertailuun tai sen lopputulokseen.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, jos tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, eikä kyseessä ole epäolennainen puute tai virhe.
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksestaan ja siitä, että se on hankintayksikön asettamien vaatimusten mukainen. Toisaalta hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessa ilmoittamiin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä epäillä tietojen todenperäisyyttä.
Lopullisten tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjotun pääaluksen on tullut olla lähipäästötön, jolla on edellä tarjouspyyntöasiakirjojen kohdalla tarkemmin kuvatuin tavoin tarkoitettu, ettei aluksen käyttäminen saa tuottaa paikallisesti hiilidioksidipäästöjä, typen oksideja tai rikkidioksidia. Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että aluksen käyttäessä päästölaskentataulukossa esitettyä biotyyppistä polttoainetta HVO kysymyksessä ei ole lähipäästötön alus.
Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on pääaluksen osalta ilmoitettu, että reitille tilataan sähkökäyttöinen alus. Voittaneen tarjoajan tarjoukseen liitetystä, tarjottua pääalusta koskevasta liitteessä on ilmoitettu aluksen olevan lähipäästötön ja että alus käyttää päästötöntä sähköä. Poikkeusolosuhteiden osalta mainitussa tarjouksen liitteessä on ilmoitettu, että alusta voidaan ladata omalla generaattorilla. Myös aluksen lämmityksen on ilmoitettu toimivan sähköllä. Edelleen tarjoukseen liitetyn, tarjotun alusmallin valmistajan antaman vakuutuksen mukaan tarjottu alus täyttää vaatimuksen lähipäästöttömyydestä.
Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on edellä todetusti ilmoitettu, että vara-aluksen kulutus rahtivuoroilla avovesikaudella on otettu päästölaskentataulukossa pääaluksen kohdalla (’HVO’) huomioon. Voittaneen tarjoajan tarjouksen vara-alusta koskevasta erillisestä tarjouksen liitteestä on käynyt ilmi, että vara-aluksen polttoaineena käytetään HVO:ta ja maissa päästötöntä sähköä.
Kun otetaan huomioon edellä voittaneen tarjoajan tarjouksessa esitetyt tiedot, markkinaoikeus katsoo, että vaikka tarjoukseen liitetyssä päästölaskentataulukossa on ilmoitettu HVO-kulutustietoja pääaluksen kohdalla, on tarjouksesta tästä huolimatta käynyt tarjouksessa ilmoitetut tiedot kokonaisuudessaan huomioon ottaen selkeästi ilmi, ettei pääalus käytä HVO:ta polttoaineena tai muutoinkaan, vaan pääaluksen kohdalla ilmoitetussa HVO-kulutuksessa on ollut kyse voittaneen tarjoajan tarjoaman vara-aluksen kulutuksesta huhti-marraskuussa, eli niin sanotulla avovesikaudella, minkä kauden kulutuksen ilmoittamiseen päästölaskentataulukossa ei ole ollut vara-aluksen kohdalla sille varattua saraketta. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköllä ole ollut perusteltua syytä epäillä tarjouksessa tältä osin ilmoitettujen tietojen todenperäisyyttä.
Siltä osin kuin valittaja on esittänyt, että vara-aluksen osalta ilmoitetuilla tiedoilla on ollut merkitystä tarjousvertailun kannalta, markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyn mukaan vara-aluksen osalta tarjousvertailussa on tullut ottaa huomioon sen kulutus tammi-, maalis- ja joulukuussa. Se, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu myös huhti-marraskuun kulutustietoja, ei ole tehnyt tarjouksesta tarjouspyynnön vastaista. Hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan ottanut huomioon myös huhti-marraskuun kulutustiedot tarjouksia vertaillessaan, mikä on lähinnä heikentänyt voittaneen tarjoajan asemaan tarjousvertailussa, eikä hankintayksikön ole tältä osin syytä katsoa menetelleen ainakaan valittajaa kohtaan epätasapuolisesti.
Valittaja on vielä esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksen päästölaskentataulukossa annetut tiedot ovat olleet epäselvät, millä on ollut vaikutusta voittaneen tarjoajan tarjouksen laatutasoon sopimuskaudella. Tältä osin markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjouksesta ovat selkeästi käyneet ilmi vara-aluksen HVO-kulutus sekä avovesikauden ulkopuolella että sen aikana sekä se, että pääalus on puolestaan ollut sähkökäyttöinen ja lähipäästötön, mistä on esitetty edellä todettu selvitys. Se, että kyseiset tiedot kulutuksesta on ilmoitettu päästölaskentataulukossa hankintayksikön tarjouspyyntöasiakirjoissa edellyttämää tarkemmin, ei ole tehnyt tarjouksesta tarjouspyynnön vastaista.
Voittaneen tarjoajan tarjouksessa alusten energiankulutuksesta annettu selvitys
Valittaja on toiseksi esittänyt, etteivät voittaneen tarjoajan tarjouksensa yhteydessä antamat selvitykset vara-aluksen ja kelirikkoaluksen energiankulutuksesta ole vastanneet tarjouspyynnössä vaadittua.
Valittaja on tältä osin esittänyt, ettei voittanut tarjoaja ole antanut selvitystä koko aluksen energiankulutuksesta, vaan lähinnä moottorin osalta. Valittajan mukaan selvitystä ei ole annettu käytön mukaisissa olosuhteissa. Lisäksi valittajan mukaan selvitys ei ole koskenut energiankulutusta, vaan päästöjä. Valittaja on edelleen viitannut muiden tarjoajien tarjouksessa annettuihin, samoja aluksia koskeviin tietoihin, jotka ovat olleet valittajan mukaan ristiriidassa voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettujen tietojen kanssa.
Valittaja on vielä esittänyt, että energiankulutusta koskevan selvityksen antajalla on tullut olla riittävästi tietoa ja asiantuntemusta vakuutuksen antamiseksi. Valittajan mukaan voittaneen tarjoajan tarjoukseensa liittämän selvityksen laatineen yrityksen pääasiallinen toimiala on ollut kalastus, eikä kyseinen yritys suunnittele tai rakenna laivoja. Kyseisen yrityksen antama lausunto ei tämän vuoksi ole valittajan mukaan ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen. Myöskään lausunnon antaneella henkilöllä ei valittajan mukaan ole ollut kokemusta alusten suunnittelusta, laivanrakennuksesta tai muutoinkaan selvityksen kannalta relevantista toiminnasta.
Hankintayksikkö on esittänyt, että alalla ammattimaisesti toimivan tahon on tullut ymmärtää, ettei liikennöitäviä aluksia ole sellaisenaan ollut kaikille tarjoajilla olemassa, joten yksityiskohtaisten teknisten tietojen toimittaminen alusten kokonaiskulutuksen osoittamiseksi on ollut käytännössä mahdotonta. Vaadituissa selvityksissä on siten ollut kysymys arvioista, eikä aluksen hankkimista etukäteen ja sen koekäyttöä hankinnan kohteena olevalla reittialueella ole edellytetty tai voitukaan edellyttää. Hankintayksikön mukaan voittaneen tarjoajan selvitys on tarjoukseen liitetyn laivanrakennusinsinöörin lausunnon päästöihin viittaavasta otsikosta huolimatta koskenut alusten energiankulutusta. Hankintayksikön mukaan tarjoajat ovat perustaneet omat, vastaavaa alusmallia koskevat arvionsa omiin lähtökohtiinsa, eivätkä tarjoukset ole tarjotusta samasta mallinimestä huolimatta olleet välttämättä identtisiä.
Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, ettei tarjouspyynnössä ole ilmoitettu, että se hyväksyisi vain tiettyjen tahojen laatimat selvitykset. Voittanut tarjoaja on muun selvityksen ohella toimittanut energiankulutuksesta laivanrakennusinsinöörin laatiman lausunnon, joita hankintayksikkö on pitänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa asetettuun tasoon nähden riittävän luotettavana selvityksenä energiankulutuksesta.
Markkinaoikeus toteaa, kuten valittaja ja hankintayksikkökin ovat esittäneet, että nyt kysymyksessä olevalla selvityksellä on todennettu päästölaskentataulukossa ilmoitettuja energialähteittäin jaoteltuja kulutustietoja, joiden perusteella tarjouksen tarjousvertailussa käytetyt päästötiedot ovat muodostuneet päästölaskentataulukkoon siihen ennalta hankintayksikön toimesta asettamien laskentakaavojen kautta. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjoajalta voida edellyttää, että sillä olisi jo tarjouksentekohetkellä käytettävissään tarpeelliset luvat tai resurssit. Tähän nähden markkinaoikeus toteaa, että alalla ammattimaisesti toimivan tahon on tullut tarjouspyynnön perusteella ymmärtää, että tarjoajien on tullut antaa tarjouksensa yhteydessä päästölaskentataulukkoon mahdollisimman tarkat tiedot siitä, minkälainen kunkin aluksen vuosittainen reitillä kulutettu polttoainemäärä tulee olemaan. Näiden arvioiden tueksi tarjoajien on tullut toimittaa tarjouksensa yhteydessä kolmannen tahon antamat selvitykset, joiden perusteella tarjouksessa ilmoitettujen aluskohtaisten kulutustietojen todenperäisyydestä on voitu riittävällä tavalla varmistua.
Voittanut tarjoaja on tarjoukseensa liittämässä taulukossa esittänyt vara-aluksen ja kelirikkoaluksen kulutukset energialähteittäin HVO:ta ja sähkönkulutusta koskevissa taulukon kohdissa. Voittaneen tarjoajan tarjoukseensa liittämässä, näiden alusten osalta annetussa laivanrakennusinsinöörin laatimasta lausunnosta on käynyt ilmi, että päästölaskelmissa on otettu moottorin polttoaineenkulutuksen lisäksi huomioon myös lämmitys- ja jäähdytystehon tarvetta sekä laiturissa olon aikana sähkön käyttö. Lausunto on siten kattanut alusten energiankulutuksen muutoinkin kuin pelkän moottorin osalta. Lausunto on koskenut sen koko sisältö huomioon ottaen molempien alusten päästölaskentataulukossa ilmoitettua, päästölukujen taustalla vaikuttavaa energiankulutusta, vaikkakin siinä on paikoin käytetty päästöihin viittaavia ilmaisuja. Lausunnosta on käynyt molempien alusten osalta ilmi, että arviot kulutuksista on perustettu hankinnan kohdetta vastaavaan liikenteeseen.
Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan vaadittu selvitys on voinut koostua kolmansien osapuolten todistuksista, joista tarjouspyynnössä on annettu esimerkkeinä alalla tunnetut suunnittelutoimistot, moottorintoimittajat tai telakat. Tarjouspyynnön suhteelliseen salliva sanamuoto huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjoukseensa liittämää edellä mainittua laivanrakennusinsinöörin laatimaa lausuntoa voidaan pitää tarjouspyynnössä annettuihin esimerkkeihin nähden vastaavan tasoisena selvityksenä, eikä lausunnon laatineen tahon työnantajayrityksen kaupparekisteriin merkitylle toimialalle ole annettava asiassa ratkaisevaa merkitystä. Lausunnon lisäksi voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseen vara-aluksen osalta selvityksenä aluksen moottorin toimittajan selvityksen energiankulutuksesta sekä kelirikkoaluksen osalta aluksen valmistajan antamat tiedot sen energiakulutuksesta. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti todetessaan voittaneen tarjoajan vara-aluksen ja kelirikkoaluksen energiankulutuksesta tarjoukseen liittämänsä selvityksen tarjouspyynnön mukaiseksi.
Selvyyden vuoksi markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjoukseen on liitetty myös aluksen valmistajan antama todistus pääaluksen lähipäästöttömyydestä, joten tarjous on ollut myös tältä osin tarjouspyynnön mukainen.
Siltä osin kuin valittaja on vedonnut muiden tarjoajien vastaavia alustyyppejä koskeviin selvityksiin, jotka ovat valittajan mukaan poikenneet voittaneen tarjoaja tarjouksessa ilmoitetusta, markkinaoikeus toteaa, että kukin tarjoaja antaa tarjouksensa omista lähtökohdistaan. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Edellä todettuun nähden hankintayksikön ei ole syytä todeta menetelleen virheellisesti, kun se on todennut voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi muista tarjouksista ilmenneistä kulutusta koskevista tiedoista huolimatta. Edellä todettu pätee myös siltä osin kuin valittaja on lisävastaselityksensä yhteydessä toimittanut markkinaoikeudelle selvitystä voittaneen tarjoajan edellä mainitun lausunnon antaneen laivanrakennusinsinöörin työkokemuksesta. Niin ikään kuultavan toisen lisälausuntonsa yhteydessä vastaavasta teemasta toimittama selvitys ei samasta syystä vaikuta asiassa hankintayksikön toiminnan hankintasäännösten mukaisuudesta tehtyyn arvioon.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Valitus on näin ollen hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.
Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.
Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Kulujen kohtuullista määrää harkittaessa markkinaoikeus on ottanut huomioon asian laadun ja laajuuden lisäksi sen, että hankintayksikkö on esittänyt asiassa hankinnan täytäntöönpanon sallimista koskevan pyynnön, jonka markkinaoikeus on hylännyt. Asian näin päättyessä valittaja saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen.
Markkinaoikeus velvoittaa Kymen Saaristoliikenne Oy:n korvaamaan Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla ja FRS Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n
1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Ville Parkkari ja Esko Pakka.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.