MAO:422/20

Asian tausta

Espoon kaupungin (jäljempänä myös hankintayksikkö) Kaupunkitekniikan keskus on ilmoittanut 29.1.2020 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Gumbölen kalatietä koskevasta rakennusurakasta.

Espoon kaupungin katupäällikkö on 9.3.2020 tekemällään päätöksellä § 3 sulkenut Ykkös Infra Oy:n tarjouskilpailusta.

Espoon kaupungin katupäällikkö on 9.3.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 4 valinnut VRJ Etelä-Suomi Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 180.608 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 3.4.2020.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Ykkös Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.680 eurolla lisättynä markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on hankintasäännösten ja tarjouspyynnön vastaisesti sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Hankintayksikön päätöksen mukaan valittaja on suljettu tarjouskilpailusta taloudellisten soveltuvuusvaatimusten täyttymättä jäämisen vuoksi, mutta hankintayksikkö ei ole perustellut päätöstään.

Valittaja on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset ja ollut taloudellisesti soveltuva toteuttamaan hankinnan kohteena olevan urakan.

Valittaja on markkinaoikeuden tiedusteltua asiasta esittänyt, että sen valitus ei koske hankintayksikön mahdollisesti tekemää varsinaista hankintapäätöstä ja että sillä ei ole täydennettävää valitukseensa.

Vastine

Vaatimukset

Espoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia tarjoajan liikevaihdosta tai tarjoajan riskiluokituksesta. Valittaja on näin ollen tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Valittaja on 6.3.2020 oma-aloitteisesti toimittanut hankintayksikölle selvitystä taloudelliseen tilanteeseensa liittyen. Koska valittajan tarjouksen liitteenä on ollut kaksi hyväksyttävää tilinpäätöstä ja valittajan riskiluokka on ollut saatavissa Suomen Asiakastieto Oy:ltä, valittajan toimittamaa lisäselvitystä ei ole otettu huomioon tehtäessä päätöstä valittajan sulkemisesta tarjouskilpailusta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, ettei se ole toimittanut hankintayksikön viittaamaa selvitystä oma-aloitteisesti vaan hankintayksikön edustajan kanssa käymänsä puhelinkeskustelun perusteella. Valittaja ei ole selvityksessään toimittanut uutta aineistoa, vaan selvitys on koskenut tarjouksen mukana olleen aineiston avaamista hankintayksikölle.

Hankintayksikön on tehtävä arviointi soveltuvuusvaatimusten täyttymisestä tarjouksessa esitetyn aineiston perusteella. Hankintayksikkö on kuitenkin hankintasäännösten vastaisesti itse lisännyt valittajan tarjoukseen aineistoa, josta se on tehnyt johtopäätöksiä valittajan taloudellisesta suorituskyvystä. Joka tapauksessa riskiluokituksen poikkeama yhdellä luokalla ei ole ollut riittävä peruste valittajan sulkemiseen tarjouskilpailusta. Vaihtoehtoinen näyttökeino on tarjouspyynnön mukaan ollut mahdollinen.

Muut kirjelmät

Markkinaoikeus on toimittanut valittajalle hankintayksikön ja voittaneen tarjoajan välisen hankintasopimuksen sekä varannut valittajalle mahdollisuuden täydentää vaatimuksiaan.

Valittaja ei ole toimittamassaan lausumassa esittänyt uusia vaatimuksia. Valittaja on esittänyt, ettei sillä ole olennaista lisättävää aiemmin lausumaansa nähden.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Hankintasäännösten esitöistä (HE 50/2006 vp s. 120 ja 121 sekä HE 190/2009 vp s. 58 ja 59) ilmenee, että asianosaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn. Hankintasäännösten esitöiden ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan valittajana voi käytännössä olla lähinnä alalla toimiva yrittäjä, jolla on tai olisi ollut mahdollisuus saada oma tarjouksensa hyväksytyksi oikein toteutetussa hankintamenettelyssä. Alalla toimiminen on riittänyt asianosaisaseman edellyttämän oikeudellisen intressin perusteeksi erityisesti niissä tapauksissa, joissa oikeussuojapyyntö perustuu hankinnan kilpailuttamisen laiminlyömiseen. Tilanteissa, joissa hankintayksikkö on kilpailuttanut hankinnan hankintasäännösten edellyttämällä tavalla, alalla toimiva yrittäjä on oikeuskäytännössä katsottu asianosaiseksi lähtökohtaisesti vain, jos yrittäjä on antanut tarjouskilpailussa tarjouksen tai jos yrittäjä on ainakin voinut osoittaa pyrkineensä osallistumaan tarjouskilpailuun.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty mainitun lain, Euroopan unionin lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella kumota hankintapäätöksen osaksi tai kokonaan (1 kohta), kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä (2 kohta) ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta).

Hankintalain 154 §:n 1 momentin säätämiseen johtaneiden esitöiden (HE 190/2009 vp s. 62) mukaan mainitut seuraamukset ovat hankintaasioissa ensisijaisia oikeussuojakeinoja eli reaalikeinoja.

Hankintalailla on pantu täytäntöön muun ohella julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU (hankintadirektiivi), julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annettu neuvoston direktiivi 89/665/ETY (valvontadirektiivi) sekä neuvoston direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY muuttamisesta julkisia hankintoja koskeviin sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen tehokkuuden parantamiseksi annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/66/EY (oikeussuojadirektiivi).

Valvontadirektiivin, sellaisena kuin se on ollut muutettuna oikeussuojadirektiivillä sekä käyttöoikeussopimusten tekemisestä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2014/23/EU, 1 artiklan 1 kohdan neljännen kappaleen mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin 2014/24/EU tai direktiivin 2014/23/EU soveltamisalaan kuuluviin hankintasopimuksiin liittyviin hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti valvontadirektiivin 2–2f artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti sillä perusteella, että nämä päätökset ovat vastoin julkisia hankintoja koskevaa unionin oikeutta tai vastoin kansallisia säännöksiä, jotka on annettu kyseisen oikeuden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 §:n mukaan hallintotuomioistuimen on päätöksessään annettava ratkaisu esitettyihin vaatimuksiin. Hallintotuomioistuimen tulee harkita kaikkia esiin tulleita seikkoja ja päättää, mihin seikkoihin ratkaisu voidaan perustaa.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 79 §:n esitöiden (HE 29/2018 vp s. 143) mukaan säännöstä tulee tulkita laajasti, sillä oikeudenkäynnin osapuolten kannalta on tärkeää saada mahdollisimman kattavasti vastaus kaikkiin oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta merkityksellisiin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin. Toisaalta tuomioistuimen ei tule laajentaa oikeudenkäyntiä ohi osapuolten vaatimusten. Lähtökohtana on, että päätös perustuu vain osapuolten esittämiin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin.

Esillä olevassa asiassa valittaja on kohdistanut valituksensa hankintayksikön 9.3.2020 tekemään päätökseen § 3 valittajan sulkemisesta tarjouskilpailusta. Valittaja on vaatinut ainoastaan kyseisen päätöksen kumoamista, muttei sitä, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä menettelyä tai velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on markkinaoikeuden tiedustelun johdosta ilmoittanut, ettei sen valitus koske hankintayksikön mahdollisesti tekemää varsinaista hankintapäätöstä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on valinnut voittaneen tarjoajan tarjouksen hankintapäätöksellään 9.3.2020 § 4. Hankintayksikön mukaan kyseinen hankintapäätös on 9.3.2020 lähetetty vain tarjousvertailuun edenneille tarjoajille. Valittaja on saanut kyseisen hankintapäätöksen tiedokseen markkinaoikeuden vastaselityspyynnön liitteenä.

Vastaselityspyynnössä markkinaoikeus on pyytänyt valittajaa ottamaan kantaa erityisesti oikeussuojan tarpeeseen tilanteessa, jossa valitus ei kohdistu varsinaiseen hankintapäätökseen. Valittaja on vastaselityksessään todennut uudistavansa aiemmat vaatimuksensa ja vaatinut valittajaa koskevan poissulkemispäätöksen kumoamista. Valittaja ei ole lausunut oikeussuojan tarpeestaan.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on solminut hankintasopimuksen voittaneen tarjoajan kanssa 3.4.2020. Kyseinen hankintasopimus on lähetetty valittajalle tiedoksi. Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta esittänyt uusia vaatimuksia asiassa.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajaa, joka on antanut hankintamenettelyssä tarjouksen, on pidettävä hankinta-asiassa lähtökohtaisesti asianosaisena riippumatta muutoksenhaun kohteena olevan hankintamenettelyn lopputuloksesta. Edelleen markkinaoikeus toteaa, että sinänsä markkinaoikeus tarkastelee kaikkia hankintamenettelyssä tehtyjä hankintayksikön päätöksiä tai muita ratkaisuja kokonaisuutena ottaen huomioon ratkaisujen keskinäiset vaikutukset sekä pyrkii antamaan mahdollisimman kattavasti vastauksen kaikkiin oikeudenkäynnin lopputuloksen kannalta merkityksellisiin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin pyrkien siten varmistamaan tehokkaan oikeussuojan toteutumisen eli hankintasäännösten mukaisen hankintamenettelyn palauttamisen.

Esillä olevassa asiassa valittaja on kuitenkin tietoisena hankintayksikön hankintapäätöksestä 9.3.2020 § 4 ja voittaneen tarjoajan kanssa solmitusta hankintasopimuksesta sekä markkinaoikeuden varattua sille tilaisuuden esittää vaatimuksia edelleen nimenomaisesti todennut kohdistavansa valituksensa ja kaikki vaatimuksensa ainoastaan valittajan tarjouskilpailusta sulkemista koskevaan päätökseen 9.3.2020 § 3. Koska valittaja ei ole nimenomaisesti vahvistaminsa tavoin hakenut muutosta hankintapäätökseen 9.3.2020 § 4, jolla voittanut tarjoaja on valittu, asiassa ei ole edellytyksiä ratkaista valittajan asiassa esittämää ainoaa vaatimusta, joka kohdistuu hankintamenettelyn aikaisempaan vaiheeseen.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että vaikka valituksen katsottaisiin kohdistuvan myös varsinaiseen hankintapäätökseen, valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta myöskään vaatinut hyvitysmaksun määräämistä eikä markkinaoikeus näin ollen edes voisi määrätä hankintayksikölle hankintalain 154 §:ssä tarkoitettua seuraamusta esillä olevassa vain kansallisen kynnysarvon ylittävässä hankinnassa, jossa hankintasopimus on jo allekirjoitettu. Edellä todetusta seuraa, että vaikka hankintayksikön päätös 9.3.2020 § 3 valittajan sulkemisesta tarjouskilpailusta kumottaisiin valittajan väittämällä tavalla virheellisenä, tällä ei olisi hankintalain 146 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vaikutusta valittajan asemaan esillä olevassa hankintamenettelyssä.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2017:46 todetulla tavalla markkinaoikeuden päätöksestä ilmenevillä perustelulausumilla hankintayksikön virheellisestä menettelystä ei ole oikeusvoimavaikutusta. Siten valittajalla ei ole oikeudellista intressiä saada myöskään markkinaoikeuden kannanottoa siitä, onko hankintayksikön menettely mahdollisesti ollut virheellistä.

Markkinaoikeus katsoo, ettei valittajalla ole edellä todetussa tilanteessa oikeussuojan tarvetta tai tarvetta saada markkinaoikeuden perusteltua päätöstä muutoksenhaun kohteena olevan, valittajan sulkemista tarjouskilpailusta koskevan päätöksen osalta. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että valittaja on saanut hankintapäätöksen 9.3.2020 § 4 tiedokseen ja myös hankintasopimus on solmittu vasta markkinaoikeuden käsittelyn aikana, asiantilan on katsottava muuttuneen valituksen tekemisen jälkeen markkinaoikeuden käsittelyn aikana. Näin ollen asian käsittelyn on katsottava raukeavan pääasian osalta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Asian käsittely raukeaa pääasian osalta. Markkinaoikeus hylkää Ykkös Infra Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Ykkös Infra Oy:n korvaamaan Espoon kaupungin oikeudenkäyntikulut 600 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Mirva Näsi ja Markus Ukkola.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudesa 8.6.2021 taltionumero H2012/2021.