Asian tausta

Väylävirasto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 30.11.2023 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta avustusjäänmurtajan konseptisuunnittelua ja mallikokeita koskevasta palveluhankinnasta.

Väylävirasto on 10.1.2024 tekemällään päätöksellä sulkenut Bluetech Finland Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta.

Väylävirasto on 10.1.2024 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Aker Arctic Technology Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Bluetech Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa valituksenalaiset päätökset, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.825 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyyntö on ollut syrjivä ja perusteettomasti kilpailua rajoittava, sillä asiantuntijoiden vähimmäisvaatimukset on asetettu niin, että vain yksi alalla toimiva yritys on voinut täyttää ne. Hankintayksikkö ei ole käyttänyt hyväksi olemassa olevia kilpailuolosuhteita.

Tarjouspyynnössä on vaadittu, että kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavalla on kokemusta kyseisestä tehtävästä viimeisen 15 vuoden ajalta kahdesta avustusjäänmurtajan suunnitteluprojektista, joissa suunnittelu on johtanut suunnitellun aluksen rakentamiseen. Hankinnan kohteen kannalta ei ole ollut perusteltua vaatia henkilöreferenssiä uuden laivan rakentamisesta alusta lähtien. Hankinnan kohteen kaltaisia avustusjäänmurtajia on rakennettu Suomessa viimeisen 15 vuoden aikana vain kaksi kappaletta. Riittävä kokemus olisi ollut osoitettavissa myös sellaisilla henkilöreferensseillä, joissa laivaa ei ole rakennettu alusta lähtien, kuten esimerkiksi laivoihin toteutettavien muutostöiden suunnittelulla. Kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavalle asetettu kokemusvaatimus on ollut suhteeton, eikä sen perusteella ole voinut arvioida tarjoajien asiantuntijuutta. Vaatimuksella on suljettu tarjouskilpailusta kaikki muut mahdolliset tarjoajat voittanutta tarjoajaa lukuun ottamatta.

Valittaja on joka tapauksessa täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset. Valittaja on nimennyt referenssihenkilöiksi kaksi henkilöä, sillä alan yleisen käytännön mukaan kansi- ja asunto-osaston suunnittelusta vastaavat eri henkilöt. Toisella asiantuntijalla on pitkä kokemus toimimisesta asunto-osaston suunnitteluvastaavana ja toisella kansiosaston suunnitteluvastaavana.

Hankintayksikkö ei ole arvioinut asiantuntijoiden kokemusta oikein eikä pyytänyt heidän taustoistaan mitään lisäselvitystä. Valittajan nimeämillä henkilöillä on ollut hankinnan kohteen kannalta riittävä kokemus ja asiantuntijuus, mutta hankintayksikkö on silti katsonut, etteivät tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset ole täyttyneet johtuen siitä, että referenssitoimeksiannoksi on hyväksytty vain suunnitteluprojekti, joka on johtanut laivan rakentamiseen. Laivoihin tehtävien muutostöiden suunnittelu voi olla vaativampaa kuin hankinnan kohteena oleva uuden laivan suunnittelu, joten se, että projekti on johtanut laivan rakentamiseen, ei ole merkityksellistä arvioitaessa referenssihenkilöiden ammattitaitoa ja kokemusta.

Vastine

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.825 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouksessa nimetyille asiantuntijoille asetetut vaatimukset kokemuksesta ovat olleet oikeasuhtaisia eivätkä ne ole rajoittaneet kilpailua. Tarjoajayhtiöiltä ei ole lainkaan vaadittu referenssejä. Hankinnassa on ollut kyse avustusjäänmurtajan konseptisuunnittelusta, ja avustusjäänmurtajan vaatimukset eroavat oleellisesti muista jäänmurtajista tai tavallisista kauppalaivoista. Kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavan rooli on hankinnassa erityisen korostunut, minkä takia kyseisen asiantuntijan vähimmäisvaatimukseksi on asetettu kaksi avustusjäänmurtajan suunnitteluprojektia. Hankintayksikkö on vähimmäisvaatimuksiaan asettaessaan arvioinut tarkasti, minkälainen kokemus on ollut välttämätön.

Hankintayksikön on ollut perusteltua vaatia, että referensseinä on voitu esittää vain aluksen rakentamiseen johtaneita suunnitteluprojekteja. Aluksen rakentaminen on varmistanut sen, että konseptisuunnittelu on ollut toteuttamiskelpoinen. Vaatimus on asetettu vain niille nimetyille asiantuntijoille, jotka vastaavat suunniteltavan aluksen oleellisten teknisten yksityiskohtien suunnittelusta. Asiantuntijoille asetetut vähimmäisvaatimukset ovat olleet hankinnan kohteen kannalta perusteluja ja olennaisia.

Kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavaksi nimetyn henkilön on viimeisen 15 vuoden aikana tullut toimia kyseisissä tehtävissä kahdessa laivansuunnitteluprojektissa, jossa suunnittelu on johtanut aluksen rakentamiseen.

Kansiosaston suunnitteluvastaavaksi nimetyn asiantuntijan referenssit ovat koskeneet avustusjäänmurtajan yksittäisiä muutostöitä eivätkä laivansuunnitteluprojektia, jossa suunnittelu olisi johtanut aluksen rakentamiseen. Olemassa olevaan alukseen tehtävät muutostyöprojektit poikkeavat merkittävästi laivansuunnittelusta. Valittajan nimeämän asiantuntijan toteuttamilla muutostöillä on vähäinen merkitys jäänmurtajan avustuskyvyn kokonaisuudelle. Kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavan vastuisiin kuuluu hinausvinssin ja hinaushaarukan sekä avustusjäänmurtajan peräkansijärjestelyn suunnittelu.

Valittajan tarjoukseen liitetyissä referenssilomakkeissa ei ole ollut epäselvyyttä, joten syytä lisäselvityksen pyytämiseen valittajalta ei ole ollut.

Kuultavan lausunto

Aker Arctic Technology Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 19.639,38 eurolla ja asianosaiskulut 975 eurolla, kumpikin määrä viivästyskorkoineen.

Hankinnan kohteelle asetettuja vaatimuksia ei voida pitää syrjivinä vain sillä perusteella, että alalla on vain yksi tai muutama tarjoaja, jotka täyttävät asetetut vaatimukset. Hankintayksikön tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että tarjoajalla on tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa hankinnan kohde. Kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavan kokemukselle asetettu vaatimus on liittynyt hankinnan kohteeseen ja se on ollut oikeassa suhteessa hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimus ei ole perusteettomasti rajoittanut kilpailua. Referenssivaatimus ei ole koskenut tarjoajayhtiöitä vaan tarjouksessa nimettyjä asiantuntijoita, mikä on lisännyt kilpailua ja mahdollistanut useamman yrityksen osallistumisen tarjouskilpailuun. Lisäksi jäänmurtajien valmistajien markkinat ovat kansallista markkinaa laajemmat.

Avustusjäänmurtajan suunnittelu ja konseptisuunnittelu ja -vertailu on hyvin eri asia kuin esimerkiksi jo valitun konseptin jatkosuunnittelu tai projektin muutostyöt. Konseptisuunnittelu vaatii hyvin erilaista asiantuntemusta ja kokemusta, eikä tällaista kokemusta voida korvata muutostöistä saadulla kokemuksella.

Valittajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Kansiosaston suunnitteluvastaavaksi nimetyn asiantuntijan referenssit ovat koskeneet toimintaa varustamon teknisenä tarkastajana olemassa olevien aluksien muutostöissä, eli kyse ei ole ollut konseptisuunnittelusta laivansuunnitteluprojektissa, joka on johtanut laivan rakentamiseen.

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta eikä myöskään oikeutta pyytää valittajaa täsmentämään tarjoustaan. Tarjoajan vastuulla on osoittaa sen tarjouksen täyttävän hankinta-asiakirjoissa esitetyt vaatimukset.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut syrjivä ja kilpailua rajoittava myös sen vuoksi, että hankinnassa on kilpailutettu yhdessä sekä konseptin suunnittelu että jäämallikokeet, vaikkei mallikokeiden liittämiseen suunnittelun yhteyteen ole ollut mitään perustetta. Sen sijaan hankinta olisi tullut jakaa osiin. Voittanut tarjoaja on Suomessa ainoa toimija, jolla on jäämallikokeisiin soveltuva täysimittainen laboratorio. Muut potentiaaliset tarjoajat ovat tämän takia joutuneet kilpailutuksessa heikompaan asemaan, sillä niiden on tullut hankkia jäämallikokeet alihankintana.

Tarjouspyynnön syrjivyyttä ei poista se, että referenssejä ei ole vaadittu tarjoajayhtiöltä vaan tarjouksessa nimetyiltä asiantuntijoilta. Usean huomattavan kokeneen suunnittelijan löytäminen projektiin on vaikeaa.

Muutosprojekteissa kertyy yhtä lailla merkityksellistä kokemusta kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavan tehtävistä, sillä niissäkin täytyy osata suunnitella ja toteuttaa samanlaiset vaatimukset täyttävät ratkaisut kuin sellaisissa projekteissa, joissa kyse on uuden aluksen rakentamisesta. Konseptisuunnitteluvaiheessa ei voida ottaa kaikkea huomioon, joten usein telakka muuttaa ratkaisuja perussuunnitteluvaiheessa. Eli vaikka alus on rakennettu, ei suunnittelijan suunnitelmia ole toteutettu sellaisinaan tai niitä on jouduttu muuttamaan. Hankinnassa on ylikorostettu konseptisuunnittelun merkitystä, vaikka se on helpoin vaihe kansivarustelun suunnittelussa.

Tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset ovat taanneet jo niin korkean tarjousten laadun, että tarjousvertailussa ei ole ollut perusteita antaa laadulle 80 prosentin painoarvoa, jolloin hinnalle on jäänyt vain 20 prosentin painoarvo.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että avustusjäänmurtajan suunnittelu ja mallikokeiden toteuttaminen muodostavat kiinteän kokonaisuuden, eikä hankintasopimuksen jakamista osiin ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Jakamatta jättämisen syyt on esitetty tarjousten avaus- ja käsittelypöytäkirjassa. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee sitä, että hankintasopimusta ei ole jaettu osiin. Toteuttamalla hankinta yhtenä kokonaisuutena pystytään varmistamaan tiukassa aikataulussa pysyminen, kun suunnittelun toteuttaja vastaa suunnittelun ja mallikokeiden aikataulun yhteensovittamisesta. Suunnitellun aluksen rungosta valmistetaan tarkka malli mallikokeita varten. Kilpailun kannalta on olennaista, että suunnittelutoimisto voi itse valita, minkä mallikoelaitoksen kanssa se tekee yhteistyötä ja siten sen, kenelle se luovuttaa aluksen tarkan rungon muodon, joka on liikesalaisuus. Jos mallikokeet toteuttava laitos olisi kilpailutettu erillisenä osana, jolloin suunnittelua tarjoava yritys ei olisi voinut vaikuttaa siihen, missä mallikokeet tehdään, olisi se saattanut vähentää kiinnostusta tarjousten jättämiseen. Alihankinnan käyttäminen mallikokeiden toteuttamisessa on normaali käytäntö, ja myös voittanut tarjoaja on ilmoittanut käyttävänsä mallikokeissa alihankintaa, vaikka sillä on oma mallikoelaitos.

Valittajan väitteet hinnan ja laadun painoarvoihin liittyen tulee jättää tutkimatta, sillä kyse on uusista valitusajan umpeutumisen jälkeen esitetyistä seikoista, joiden myötä asia muuttuu toiseksi. Joka tapauksessa hankinnassa asetetut hinnan ja laadun painoarvot ovat olleet perusteltuja. Avustusjäänmurtajan käyttöikä voi olla jopa 50 vuotta. Onnistuneella konseptisuunnittelulla voidaan alentaa aluksen hankinta- ja käyttökustannuksia. Koska konseptisuunnittelun hinta on vain pieni osa jäänmurtajan elinkaarikustannuksia ja konseptisuunnittelun lopputulos vaikuttaa aluksen elinkaarikustannuksiin, tarjousten arvioinnissa on painotettu laatukriteerejä enemmän kuin vertailuhintaa.

Kuultava on esittänyt, että hankinnan jakamisesta päättäminen kuuluu lähtökohtaisesti hankintayksikön harkintavaltaan, eikä sitä koskevasta päätöksestä voida valittaa markkinaoikeuteen. Se, että hankintaa ei ole jaettu osiin, on teknisesti järkevämpää ja kustannustehokkaampaa ja perusteltua myös riskien minimoimiseksi ja vastuukysymysten selkiyttämiseksi. Lisäksi tarjouspyyntöä ei voida pitää syrjivänä sillä perusteella, että mahdolliset yhteistyöjärjestelyt saattavat jollekin tarjoajalle tehdä tarjoamisesta hankalampaa.

Hankintayksikön harkintavaltaan kuuluu myös mahdollisuus asettaa korkeita vaatimuksia hankintaan liittyvien riskien minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että tarjoajalla on riittävä tekninen suorituskyky hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksikön ei tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, kunhan asetetuilla vaatimuksilla perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen.

Valittaja on esittänyt muun ohella, että konseptisuunnittelu ja mallikokeiden tekeminen eivät luo sellaista kokonaisuutta, joka vaatisi paljon suunnittelun ja mallikokeiden välistä koordinointia. Aikataulun noudattamisen kannalta merkitystä ei ole sillä, toimittaako suunnittelutoimisto myös mallikokeet. Myöskään liikesalaisuuksien turvaaminen ei ole peruste jättää hankintaa jakamatta, sillä mallikoelaitosten elinehtona on säilyttää niiden haltuun uskotut liikesalaisuudet, minkä lisäksi sopimusluonnoksen perusteella hankintayksiköllä on oikeus luovuttaa materiaalia kolmannelle osapuolelle.

Kuultava on antanut lausuman.

Hankintayksikkö on antanut lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 75 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi tehdä hankintasopimuksen erillisinä osina ja määritellä kyseisten osien koon ja kohteen. Jos hankintayksikkö ei jaa hankintasopimusta osiin, sen on esitettävä jakamatta jättämisen syyt hankinta-asiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai hankintamenettelyä koskevassa erillisessä kertomuksessa.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 146 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee sitä, että hankintasopimusta ei jaeta osiin mainitun lain 75 §:n nojalla.

Pykälän esitöiden mukaan (HE 108/2016 vp s. 238) tällaiset hankintayksikön tarkoituksenmukaisuusharkintaan liittyvät ratkaisut koskevat viime kädessä hankinnan sisältöä eivätkä hankintamenettelyn syrjimättömyyttä tai avoimuutta, eikä niitä koskevien ratkaisujen oikeudellinen arviointi sovellu hankintalain mukaiseen julkisten hankintojen oikeussuojajärjestelmään.

Hankinta-asiakirjat ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Itämeren avustusjäänmurtajan alustavasta suunnittelusta ja alustavan suunnittelun perusteella tehtävästä konseptivertailusta. Lisäksi hankinnan kohteeseen on kuulunut mallikokeiden toteuttaminen ja näiden perusteella tehtävät konseptivertailun tarvittavat muutokset.

Tarjouksessa on tullut nimetä asiantuntijoita projektin ja suunnittelun eri osia varten. Yksi nimettävistä asiantuntijoista on ollut kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaava.

Tarjouspyynnön liitteessä 3 ”Tarjousten valinta- ja vertailuperusteet” on määritelty jäänmurtajaksi alus, joka on suunniteltu murtamaan jäätä ja avustamaan muita laivoja jääolosuhteissa tai muokkaamaan jääkenttää muun toiminnan turvaamiseksi (ice management). Jäänmurtajan rakenne ja propulsiojärjestelmä mahdollistavat itsenäisen ja aggressiivisen toiminnan jääolosuhteissa.

Mainitun liitteen mukaan avustusjäänmurtajalla tarkoitetaan jäänmurtajaa, joka on suunniteltu avustamaan kauppalaivoja jääolosuhteissa ja hinaamaan niitä tarvittaessa hinaushaarukassa sekä leikkaamaan kauppalaivoja irti jääkentästä. Avustusjäänmurtajalla tulee olla hinaushaarukka, -vinssi ja -silmäke.

Mainitussa liitteessä on kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavalta vaadittu seuraavaa:

”Kokemusta viimeisen viidentoista vuoden ajalta kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavana kahdesta laivansuunnitteluprojektista, jossa suunniteltu alus on avustusjäänmurtaja, jonka kokonaispropulsioteho on vähintään 5 MW. Referenssinä voidaan esittää vain suunnitteluprojekti, jossa suunnittelu on johtanut suunnitellun aluksen rakentamiseen.”

Edellä mainitussa liitteessä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi on ilmoitettu paras hinta-laatusuhde. Laadun painoarvo on ollut 80 prosenttia ja hinnan 20 prosenttia.

Tarjouspyynnöstä esitetyissä lisätietokysymyksissä ja niihin annetuissa vastauksissa on muun ohella todettu seuraavaa:

”1. Pitääkö nimettyjen asiantuntijoiden kokemus- ja osaamisvaatimusten täyttyä tarjoajan palveluksessa vai hyväksytäänkö myös kertynyt kokemus muiden työnantajien palveluksessa? Tarjouspyynnön liitteet / Liite 3 Tarjousten valinta- ja vertailuperusteet.pdf

Myös muiden työnantajien palveluksessa kertynyt kokemus hyväksytään.

2. Kun referenssiksi edellytetään suunnitteluprojektia, jossa suunnittelu on johtanut suunnitellun aluksen rakentamiseen, edellytetäänkö tällöin, että alus on rakennettu valmiiksi ja luovutettu tilaajalle, vai hyväksytäänkö tällaiseksi referenssiksi myös tarjoushetkellä rakenteilla oleva keskeneräinen alus tai jopa alus, joka on tilattu suunnitteluprojektin perusteella, mutta jonka rakentamista ei ole aloitettu? Tarjouspyynnön liitteet / Liite 3 Tarjousten valinta- ja vertailuperusteet.pdf

Aluksen on oltava rakennettu valmiiksi ja luovutettu tilaajalle.”

Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavaksi kaksi asiantuntijaa, toisen kansiosaston ja toisen asunto-osaston suunnitteluvastaavaksi. Tarjoukseen liitetyn kansiosaston suunnitteluvastaavaksi nimetyn asiantuntijan referenssilomakkeessa on ilmoitettu neljä eri referenssitoimeksiantoa, joissa kaikissa hän on toiminut tehtävänimikkeellä ”varustamon tekninen tarkastaja” ja joissa hänen tehtäviinsä on kuulunut konseptisuunnittelua. Kaikissa ilmoitetuissa referenssitoimeksiannoissa kyse on ollut avustusjäänmurtajiin tehtyjen muutostöiden suunnittelusta.

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö on perustellut päätöstään seuraavasti:

”Tarjous ei täytä tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusta kansi- ja auto-osaston suunnitteluvastaavan osalta. Kaikki neljä esitettyä referenssiä koskevat toimintaa varustamon teknisenä tarkastajana aluksen muutostyössä. Esitetty kokemus ei vastaa kokemukselta edellytettyä vähimmäisvaatimusta eli kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavana toimimista laivansuunnitteluprojektissa, joka on johtanut suunnitteluun laivan rakentamiseen.”

Tarjouskilpailussa on tämän jälkeen jäänyt jäljelle yksi tarjous, jonka hankintayksikkö on valinnut.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut syrjivä, kun kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavan referenssitoimeksiantojen on täytynyt olla laivansuunnitteluprojekteista, jotka ovat johtaneet suunnitellun laivan rakentamiseen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että vaatimalla sitä, että suunniteltu laiva on myös rakennettu, on voitu varmistaa se, että tehdyt suunnitelmat ovat olleet toteuttamiskelpoisia. Lisäksi laivan muutostöiden suunnittelu poikkeaa uuden laivan suunnittelusta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeidensa mukaisesti ja että sillä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen. Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan sisältöä tai hankinnan tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Lisäksi suhteellisuusperiaatteesta seuraa, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankintayksikön ei julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden perusteella tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen. Näin ollen lähtökohtaisesti se, että alalla olisi vain yksi tai muutama tarjoaja, joka voisi täyttää tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset, ei tee tarjouspyynnöstä syrjivää.

Hankinnan kohteena on ollut avustusjäänmurtajan konseptisuunnittelupalvelu, jonka toteuttamiseen osallistuvien henkilöiden henkilökohtaisella kokemuksella ja osaamisella on merkitystä palvelun toteuttamisessa. Tarjouspyynnössä asetetut vähimmäisvaatimukset kokemuksesta ovatkin koskeneet tarjouksessa nimettyjä tarjoajan asiantuntijoita eivätkä itse tarjoajayhtiöitä.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä todetusti edellytetty nimetyltä kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavalta vähimmäisvaatimuksena kokemusta edeltävän viidentoista vuoden aikana toteutetusta kahdesta sellaisesta laivansuunnitteluprojektista, jotka ovat koskeneet nimenomaan avustusjäänmurtajia tietyllä vähimmäispropulsioteholla, ja jotka ovat johtaneet aluksen rakentamiseen.

Markkinaoikeus toteaa, että rakennettujen olemassa olevien jäänmurtajien lukumäärä on kansainvälisestikin varsin vähäinen, ja uusia aluksia voidaan katsoa rakennettavan suhteellisen harvoin. Tämän vuoksi hyvin harvalla asiantuntijalla voi olla kokemusta sellaisista jäänmurtajien suunnittelutoimeksiannoista, jotka ovat johtaneet aluksen rakentamiseen.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on lisäksi edellä todetusti esitetty jäänmurtajan ja avustusjäänmurtajan määritelmät, joiden perusteella avustusjäänmurtaja poikkeaa ominaisuuksiltaan muista jäänmurtajista sekä kuljetukseen käytettävistä laivoista. Siten tarjoajat eivät ole voineet täyttää kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavalle asetettua vähimmäisvaatimusta, mikäli nimetyn henkilön referenssitoimeksianto on koskenut esimerkiksi muita talvimerenkulkuun soveltuvia aluksia kuin jäänmurtajia, tai sellaista jäänmurtajaa, joka ei ole täyttänyt avustusjäänmurtajan määritelmää, taikka avustusjäänmurtajaa, joka ei ole täyttänyt asetettua vähimmäispropulsiovaatimusta. Vähimmäisvaatimuksen tiukkuutta ovat vielä lisänneet vaatimukset siitä, että referenssitoimeksiannon on täytynyt olla toteutettu viimeisen 15 vuoden aikana, sekä siitä, että nimetyllä henkilöllä on tullut olla kokemusta kahdesta mainitut vaatimukset täyttävästä toimeksiannosta.

Erityisesti vähimmäisvaatimuksen edellä ilmenevien eri osien yhteisvaikutuksesta johtuen vähimmäisvaatimukset täyttäviä asiantuntijoita on alalla erittäin vähän. Ottaen myös huomioon se, että referenssitoimeksiannoiksi on hyväksytty vain toimeksiannot, joissa suunniteltu alus on rakennettu ja luovutettu tilaajalle, on vaatimusta pidettävä kohtuuttomana. Markkinaoikeus katsoo todetun johdosta, että kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavalle asetettu referenssivaatimus on perusteettomasti rajoittanut kilpailua, eikä se ole ollut oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään siitä huolimatta, että referenssejä on vaadittu vain nimetyltä asiantuntijalta eikä itse tarjoajayhtiöltä ja ettei tarjoajalla ole tarvinnut olla kyseistä asiantuntijaa käytettävissään vielä tarjouksen jättämishetkellä. Tarjouspyyntö on siten ollut kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavan vähimmäisvaatimuksen osalta julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastainen.

Valittaja on vielä esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut syrjivä sen takia, että konseptisuunnittelu ja mallikokeet on kilpailutettu yhtenä kokonaisuutena, eikä erillisinä osina, mikä on asettanut voittaneen tarjoajan muita parempaan asemaan, koska sillä on oma mallikoelaitos, kun taas muiden tarjoajien on tullut turvautua mallikokeiden toteuttamisessa alihankintaan.

Edellä todetusti hankintalain 146 §:n 2 momentissa säädetään valituskiellosta, jonka mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei lähtökohtaisesti voida saattaa hankintayksikön päätöstä siitä, että hankintasopimusta ei jaeta osiin. Kuitenkin edellä mainituissa esitöissä selostetun valossa lainsäätäjän voidaan katsoa lähteneen siitä, että hankintalain 146 §:n 2 momentin valituskieltoa koskevan säännöksen säätämisellä valituskieltoa ei ole kuitenkaan tarkoitettu ulottaa tilanteisiin, joissa hankintayksikön ratkaisun arvioiminen koskee viime kädessä hankintamenettelyn syrjimättömyyttä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan jakaminen kuuluu lähtökohtaisesti hankintayksikön harkintavaltaan. Hankintayksikön tulee kuitenkin myös tässä suhteessa huolehtia riittävän kilpailun turvaamisesta. Hankinnan jakamista koskevalla ratkaisulla ei saa myöskään kohdella tarjoajia epätasapuolisesti tai syrjivästi.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella mallikokeiden avulla arvioidaan, miten tehdyt suunnitelmat toimivat ja mitä muutoksia suunnitelmiin vielä pitäisi tehdä. Konseptisuunnittelun ja mallikokeiden voidaan siten katsoa liittyvän kiinteästi toisiinsa ja muodostavan luontevan kokonaisuuden. Asiassa ei ole ilmennyt, etteivät muut potentiaaliset tarjoajat olisi voineet jättää tarjousta tarvittaessa esimerkiksi yhteistyöjärjestelyihin turvautumalla. Ottaen huomioon tarjoajien mahdollisuus hyödyntää muiden voimavaroja esimerkiksi alihankintaa käyttämällä sekä se, että yhtenä kokonaisuutena kilpailuttamisella on voitu paremmin turvata hankinnan toteuttamisen tekninen ja aikataulullinen sujuvuus, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt epätasapuolisesti tai syrjivästi taikka muutoin hankintasäännösten vastaisesti hankinnan kohteena olevan palvelukokonaisuuden määritellessään.

Vertailuperusteiden painotuksen osalta markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa vertailuperusteiden ja niiden painotuksen määrittämisessä. Vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen ja ne on kuvattava niin, että tarjoajat voivat jo tarjouksia laatiessaan tietää, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vertailuperusteet eivät myöskään saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta vapautta tarjousten vertailun toteuttamisessa. Asiassa ei ole edes esitetty, että hankintayksikkö olisi menetellyt edellä mainituilla tavoilla virheellisesti vertailuperusteiden painotuksia asettaessaan. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteeksi on ilmoitettu paras hinta-laatusuhde, ja hankintayksikön harkintavaltaan on kuulunut määritellä hinnan ja laadun painoarvot. Todettu huomioon ottaen hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti valittajan esittämillä perusteilla kokonaistaloudellisen edullisuuden painoarvojen määrittelyssä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti kansi- ja asunto-osaston suunnitteluvastaavan vähimmäisvaatimuksia asettaessaan. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella:

1. kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2. kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuta noudattamasta virheellistä menettelyä;
3. velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Saman pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen valituksenalaiset päätös ja hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Mikäli Väylävirasto aikoo edelleen toteuttaa avustusjäänmurtajan konseptisuunnittelua ja mallikokeita koskevan palveluhankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla 8.000 eurolla, joka sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän. Kulujen määrän kohtuullisuutta harkitessaan markkinaoikeus on ottanut huomioon asian laadun ja laajuuden lisäksi sen, että valittajan kuluvaatimus on perustunut valittajan omaan työhön. Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Väyläviraston 10.1.2024 tekemät päätökset Bluetech Finland Oy:n tarjouksen sulkemisesta tarjouskilpailusta ja Aker Arctic Technology Oy:n tarjouksen valinnasta. Markkinaoikeus kieltää Väylävirastoa tekemästä hankintasopimusta kyseisten päätösten perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Väyläviraston korvaamaan Bluetech Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Väyläviraston ja Aker Arctic Technology Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Riikka Pirttisalo ja Tobias von Schantz.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.