Asian tausta

Helsingin Yliopisto (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 30.1.2023 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta vuoden 2023 eduskuntavaaleja koskevan kyselytutkimuksen toimittamista koskevasta palveluhankinnasta.

Helsingin Yliopisto on 1.3.2023 tekemällään hankintapäätöksellä muun ohella sulkenut IROResearch Oy Tutkimustoimiston tarjouskilpailusta ja valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 50.000–100.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 6.4.2023.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

IROResearch Oy Tutkimustoimisto on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 34.476 euroa. Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Valittajan esittämät referenssit ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetun referenssejä koskevan soveltuvuusvaatimuksen.

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että palveluntarjoajalla on laaja kokemus vastaavien korkealaatuisten kyselytutkimusten toimittamisesta. Tarjoajan on tullut ladata tarjoukseensa liite, josta käy ilmi muun ohella referenssit viiden vastaavan palvelun toimittamisesta viimeisen kolmen vuoden ajalta.

Valittaja on liittänyt tarjoukseensa kuvauksen yhteensä viidestätoista referenssistä viimeisen kolmen vuoden ajalta. Nämä referenssit ovat vastanneet hankinnan kohteena olevaa kyselytutkimusta kaikkien olennaisten elementtien eli työvaiheiden, laajuuden ja tutkimusmenetelmän osalta. Referensseistä yhteensä kahdeksan on ollut laajuudeltaan yhtä laajoja kuin hankinnan kohteena oleva kyselytutkimus. Kaikki valittajan ilmoittamat referenssit on toteutettu vastaavalla tiedonkeruumenetelmällä kuin hankinnan kohteena oleva kyselytutkimus ja ne ovat olleet korkealuokkaisia, tilaajalle toimitettuja kyselytutkimuksia.

Hankinnan kohteena on ollut vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen toimittaminen. Valitun tarjoajan tehtävänä tutkimuksen toteuttamisessa on ollut hankinta-asiakirjojen mukaan ainoastaan kutsujen, muistutusten ja kannustimien tarkka muotoilu ja käytön suunnittelu vuoropuhelussa hankintayksikön kanssa, tutkimusmateriaalin painotus ja lähetys, valmiin kyselylomakkeen ohjelmointi kyselyjärjestelmään, tiedonkeruun hallinnointi ja seuranta sekä valmiiden data-aineistojen toimittaminen tietoturvallisesti hankintayksikölle SPSS- ja Excel-muodossa. Tutkimuksen suunnittelu, kyselylomakkeen sisältö, DVV-otoksen hankinta ja valmiin tutkimusaineiston analysointi on ollut hankintayksikön vastuulla.

Valitun tarjoajan vastuulla olevien tehtävien kuvaus huomioiden on selvää, että valittajan tarjouksessaan esittämät kyselytutkimuksia koskevat referenssit ovat vastanneet tarjouspyynnössä tarkoitetulla tavalla hankinnan kohteena ollutta kyselytutkimusta. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä tai missään muussa yhteydessä edellyttänyt, että tarjoajien referenssien tulisi kohdistua nimenomaan eduskuntavaalitutkimuksiin tai poliittisiin mielipidetutkimuksiin. Hankintayksikkö on kyennyt valittajan referenssien myötä varmistamaan, että valittajalla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankinnan toteuttamiseksi.

Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan merkittävästi edullisempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous. Koska hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouksen valintaperusteeksi halvimman hinnan, valittaja olisi tullut valita tarjouskilpailun voittajaksi. Hankintayksikkö on näin ollen määrättävä maksamaan valittajalle vaadittu hyvitysmaksu. Asiassa on erityisiä syitä määrätä hyvitysmaksun suuruudeksi yli kymmenen prosenttia hankintasopimuksen arvosta, koska hankintayksikön menettely on ollut räikeän virheellistä.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin Yliopisto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.080 eurolla.

Perustelut

Valittajan esittämät referenssit ovat muodollisesti täyttäneet tarjouspyynnössä vaaditut soveltuvuusvaatimukset. Referenssien osalta pelkkä muodollinen pätevyys ei kuitenkaan ole ratkaisevaa. Tarjouspyynnössä on pyydetty referenssejä vastaavista kyselytutkimuksista. Vastaavuudella voidaan tarkoittaa hankinnan kohteen kannalta kaikkea sellaista hankinnan kohteen erityispiirteet huomioon ottaen oleellista yhteensopivuutta. Koska tutkimuksen kohteena oleva ilmiö on harvinainen, voidaan vastaavuudelle asettaa erityistä painoarvoa.

Tarjouspyynnön kohteena on eduskuntavaalitutkimus ja tarjouspyynnössä on edellytetty kokemusta vastaavista korkealaatuisista tutkimuksista, joten on selvää, että vastaaviksi katsottavilla referensseillä on tarkoitettu poliittisia mielipidetutkimuksia. Koska eduskuntavaalit toimitetaan vain harvoin, referenssiksi on ollut mahdollista kelpuuttaa myös muu poliittinen mielipidetutkimus kuin eduskuntavaalitutkimus.

Hankinnan kohde on luonteeltaan mielipidetutkimus, joka eroaa muista kyselytutkimuksista, kuten markkinatutkimuspalveluista tai mainonta- ja markkinointipalveluista. Mielipidetutkimus sisältää itsessään puhtaasti markkinatutkimuksesta erillisiä tutkimuspiirteitä ja metodeja. Kokemus on ratkaisevan tärkeää, kun tehdään politiikkaa koskevia kyselytutkimuksia, koska poliittiset kysymykset ovat usein monimutkaisia, monitahoisia ja emotionaalisesti latautuneita.

Lisäksi kyseessä oleva tutkimus tehdään akateemiseen tarkoitukseen, joka on käynyt ilmi hankinnan kohteen kuvauksesta. Akateemisten tutkimusten toteuttamiselle on tiukemmat kriteerit verrattuna markkinasuuntautuneisiin kyselytutkimuksiin.

Valittaja ei ole esittänyt referensseinään yhtään poliittiseksi mielipidetutkimukseksi luonnehdittavaa mielipidetutkimusta tai akateemista tutkimusta. Valittajan viidestätoista referenssistä kolme on koskenut käyttäjätutkimusta (referenssit 1–3) ja loput markkinatutkimusta (4–15).

Näillä perusteilla hankintayksikkö on voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta.

Perusteita hyvitysmaksun määräämiselle ei ole. Asiassa ei ole myöskään hankintasäännösten tarkoittamia erityisiä syitä korottaa hyvitysmaksun määrää yli kymmeneen prosenttiin hankintasopimuksen arvosta. Valittajan vaatima hyvitysmaksun määrä on lähes 42 prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Mahdollisen hyvitysmaksun määrä on tässä tapauksessa enintään 8.280 euroa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on vasta markkinaoikeudessa kehittänyt tarkempia kriteerejä tarjoajien referenssejä koskevalle soveltuvuusvaatimukselle. Valittajalla ei ole ollut mahdollisuutta huomioida niitä tarjouksessaan. Hankintayksikön vastineessaan esittämät kriteerit eivät ylipäänsä ole relevantteja huomioiden hankinnan kohde ja tarjoajan työn laajuus tutkimuksen toteuttamisessa.

Tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut selvää, että referenssien on tullut käsittää poliittisia mielipidetutkimuksia. Hankintayksikkö ei ole myöskään hankintapäätöksessään perustellut valittajan poissulkemista muutoin kuin toteamalla yleisluonteisesti, että valittajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksia referenssien vastaavuuden osalta.

Mielipidetutkimukset ja markkinatutkimukset eivät sisällä toisistaan merkityksellisellä tavalla poikkeavia metodeja. Koska käsillä olevassa asiassa tarjoajan työn laajuus on käsittänyt vain tietojen keräämisen ja toimittamisen hankintayksikölle, ei tutkimustyypillä tai itse kysymysten mahdollisella monimutkaisuudella, monitahoisuudella tai latautuneisuudella ole ylipäänsä merkitystä. Valittajalla ei olisi ollut tarvetta opetella mitään uutta toteuttaessaan hankinnan kohteena olevan tutkimuksen.

Hyvitysmaksu on määrättävä vaaditun mukaisesti. Hankintayksikön menettely on ollut erityisen moitittavaa. Valittajalle on aiheutunut hankintayksikön menettelyn johdosta vahinkoa etenkin menetetyn liikevoiton muodossa.

Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimus on perusteeton ja määrältään liiallinen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut oikeudenkäyntikuluja koskevan lausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on arvioitavana, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta tarjoajan soveltuvuudelle asetetun referenssivaatimuksen täyttymättömyyden vuoksi.

Hankinnassa on ollut kysymys kansallisen kynnysarvon ylittävästä, mutta EUkynnysarvon alittavasta palveluhankinnasta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan hankintalain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Hankintalain 105 §:n 1 momenttia koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 213) on todettu muun ohella, että soveltuvuutta koskevat vaatimukset voivat liittyä toimittajien taloudelliseen ja rahoitukselliseen asemaan sekä ammatilliseen ja tekniseen pätevyyteen tai muihin perusteisiin. Soveltuvuutta koskevilla ehdoilla pyritään ennakollisesti varmistumaan siitä, että tarjoaja kykenee suoriutumaan hankinnan kohteen toteuttamisesta.

Hankintalain 105 §:n 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia lain 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 86 §:n 1 momenttia koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 192) on todettu, että lainkohdassa tarkoitetut vaatimukset voivat koskea esimerkiksi ehdokkaiden ja tarjoajien aikaisempaa kokemusta hankinnan kohteena olevan urakan, palvelun tai tavarantoimituksen kaltaisista sopimuksista. Esitöissä on lisäksi todettu, että teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tulee liittyä ehdokkaan tai tarjoajan mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta ja niiden pitää olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Tarjouspyyntö, valittajan tarjous ja hankintapäätös

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia vuoden 2023 eduskuntavaaleja koskevan kyselytutkimuksen toimittamisesta. Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta.

Tarjouspyynnön kohdassa II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” on todettu seuraavaa:

”Helsingin yliopisto (myöhemmin ”tilaaja”) pyytää tarjoustanne vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimuksen toimittamisesta (jäljempänä ”palvelu”) tämän tarjouspyynnön mukaisesti.

Hankinnan kohteena on vuoden 2023 kansallinen eduskuntavaalitutkimus, joka on jatkoa vuonna 2003 alkaneelle kansallisten vaalitutkimusten sarjalle. Vuoden 2023 tutkimushanke on oikeusministeriön rahoittama ja Helsingin yliopiston (valtiotieteellisen tiedekunnan) koordinoima. Lomaketutkimuksena kerättävällä kansallisella vaalitutkimuksella selvitetään muun muassa puolue- ja ehdokasvalinnan perusteita, äänestysosallistumista ja muuta poliittista osallistumista sekä arvoja ja asenteita. Kerättävä materiaali on tarkoitettu tutkimukseen, joten kyselyaineiston korkealaatuisuus on erittäin tärkeää.

Vuoden 2023 eduskuntavaalitutkimus tulee koostumaan kolmesta erillisestä osakyselystä. Nämä kolme osakyselyä suunnataan kolmelle kohdepopulaatiosta valitulle otokselle. Jokainen vastaaja osallistuu vain yhteen kyselyistä. Arvioitu vastausaika on 15–20 minuuttia per kyselylomake.

Kyselytutkimukset toteutetaan posti- ja verkkokyselyjen yhdistelmänä. Kenttävaihe aloitetaan vaalien jälkeisenä päivänä (3.4.) ja se kestää enintään kuusi viikkoa. Valmiit data-aineistot toimitetaan tietoturvallisesti ”tilaajalle” SPSS- ja Excel-muodossa.

Kyselyt kohdennetaan satunnaisotokselle 18–80-vuotiaita äänioikeutettuja Suomen kansalaisia ja ne tehdään suomeksi ja ruotsiksi. Jokaista osakyselyä varten otetaan yhteyttä 6 000 henkilöön eli yhteensä 18 000 äänioikeutettuun suomalaiseen. Otos tilataan suoraan Digi- ja väestötietovirastolta ”tilaajan” toimesta ja välitetään eteenpäin ”palvelulle”.

Vastausprosentti on ”tilaajalle” erittäin tärkeä. Korkean vastaajamäärän saavuttamiseksi käytetään kannustimia ja muistutuksia. Kutsujen, muistutusten ja kannustimien tarkka muotoilu ja käyttö suunnitellaan vuoropuhelussa ”tilaajan” kanssa.”

Tarjouspyynnössä tarjoajille asetetuissa soveltuvuusvaatimuksissa on edellytetty referenssien osalta muun ohella seuraavaa:

”Palveluntarjoajalla ja työstä vastaavalla henkilöllä on laaja kokemus vastaavien korkealaatuisten kyselytutkimusten toimittamisesta. Tarjoajan tulee ladata tähän kohtaan liite, jossa mainitaan referenssit viiden (5) vastaavan palvelun toimittamisesta viimeisen kolmen (3) vuoden ajalta.”

Valittaja on ilmoittanut tarjouksensa liitteessä kaikkiaan viisitoista referenssiä.

Hankintayksikkö on valituksenalaisella hankintapäätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta perustellen päätöstään seuraavasti:

”IROResearch Oy:n tarjous ei täyttänyt tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksia referenssien vastaavuuden osalta.”

Hankintayksikkö on mainitulla hankintapäätöksellä valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Asian arviointi

Valituksenalaisessa päätöksessä valittajan tarjouskilpailusta sulkemista on perusteltu ainoastaan sillä, että referenssien vastaavuus ei ollut täyttynyt. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan ilmoittamat referenssit eivät ole olleet tarjouspyynnön tarkoittamalla tavalla hankinnan kohdetta vastaavia kyselytutkimuksia. Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnön perusteella on ollut selvää, että vastaaviksi katsottavilla referensseillä on tarkoitettu poliittisia mielipidetutkimuksia.

Valittaja on esittänyt, että sen ilmoittamat referenssit ovat vastanneet hankinnan kohteena olevaa kyselytutkimusta kaikkien olennaisten elementtien eli työvaiheiden, laajuuden ja tutkimusmenetelmän osalta. Hankinnan kohde ja tarjoajan vastuulla olevien tehtävien kuvaus huomioiden referenssit ovat olleet hankinnan kohdetta vastaavia. Tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut selvää, että referenssien on tullut olla poliittisia mielipidetutkimuksia. Hankintayksikkö on vasta markkinaoikeudessa kehittänyt tarkempia kriteerejä tarjoajien referensseille.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa arvioidessaan tarjoajien soveltuvuutta koskevien selvitysten riittävyyttä, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuusperiaatteen tai avoimuusperiaatteen vastaista. Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajat, jotka eivät täytä hankintasäännösten mukaisesti asetettuja ehdottomia soveltuvuusvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Edellä todetusti tarjouspyynnössä on edellytetty, että palveluntarjoajalla on laaja kokemus vastaavien korkealaatuisten kyselytutkimusten toimittamisesta. Tarjouspyynnössä ei ole tarkemmin yksilöity sitä, mitä tällä on tarkoitettu.

Hankintayksikön mukaan valittajan referenssit ovat olleet sinänsä muodollisesti soveltuvuusvaatimusten mukaisia. Tällä hankintayksikön on katsottava viitanneen ainakin valittajan referensseistä ilmenevien kyselytutkimusten laajuuteen. Näin ollen arvioitavana on se, miten referenssien vastaavuutta on muilta osin tulkittava ja ovatko valittajan referenssit olleet tämän mukaisia.

Tarjouspyynnön kohdassa II.1.4 ”Lyhyt kuvaus” on edellä kuvatulla tavalla määritelty hankittavan eduskuntavaalitutkimuksen ominaisuuksia. Tämän jälkeen tarjouspyynnössä on kerrottu hankittavan tutkimuksen toteutustavasta. Tarjouspyyntöasiakirjoista esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjoajan vastuulla ei ole ollut ainakaan yksiselitteisesti mitään sellaista, joka olisi edellyttänyt erityistä kokemusta hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämistä poliittisista mielipidetutkimuksista. Asiassa esitetyn perusteella on päin vastoin pääteltävissä, että hankintayksikkö on itse vastannut keskeisimmistä kyseisen kyselytutkimuksen erityispiirteisiin liittyvistä osuuksista.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjoajat eivät ole voineet varautua siihen, että referenssien vastaavuutta ja hyväksyttävyyttä arvioidaan sillä hankinta-asiakirjoista ilmenemättömällä perusteella, onko referensseissä ollut kyse poliittisista mielipidetutkimuksista. Tarjouspyynnön perusteella tarjoajat ovat voineet sen sijaan lähteä siitä, että myös kokemus muunlaisista menetelmiltään ja laajuudeltaan vastaavista kyselytutkimuksista voi osoittaa hankintayksikölle tarjoajan kyvyn toteuttaa kysymyksessä oleva hankinta. Hankintalain 3 §:n 1 momentista johtuvista periaatteista seuraa, että mikäli hankintayksikkö olisi halunnut tässä tapauksessa arvioida referenssejä tällaisilla tarjoajien kannalta vaikeasti ennakoitavilla kriteereillä, olisi sen tullut ilmaista tämä yksiselitteisesti tarjouspyynnössä.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta sellaisten sen markkinaoikeudessa esittämiensä seikkojen perusteella, jotka eivät ole riittävän selvästi ilmenneet tarjouspyynnöstä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 6.4.2023. Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä säädettyä. Kyseistä 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema siinä olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikkö on saanut kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa määräaikaan mennessä kolme tarjousta. Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden takia. Kolmannen tarjoajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan halvempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous. Tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta.

Edellä todetuin tavoin valittajaa ei olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta hankintayksikön esittämillä perusteilla. Hankintayksikön mukaan valittajan referenssit ovat sinänsä muodollisesti vastanneet soveltuvuusvaatimuksia. Koska valittajan tarjous on ollut hinnaltaan halvempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous, valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Näin ollen hankintayksikkö on määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksu.

Tehdyn hankintasopimuksen arvo on ollut 82.800 euroa. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon hankintayksikön virheen laatu, markkinaoikeus harkitsee hankintalain 155 §:n 1 momentissa tarkoitetun hyvitysmaksun määräksi 8.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95–101 §:ssä säädetään, ei kuitenkaan 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön hankintasäännösten vastainen toiminta huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos valittaja joutuisi itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa itse vastata oikeudenkäyntikuluistaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus määrää Helsingin Yliopiston maksamaan IROResearch Oy Tutkimustoimistolle hyvitysmaksuna 8.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin Yliopiston korvaamaan IROResearch Oy Tutkimustoimiston oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Helsingin Yliopiston vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Pekka Savola ja Teemu Matikainen.

Tämä asiakirja on sähköisesti varmennettu tuomioistuimen asianhallintajärjestelmässä.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.